Allan Kurma kirjoitti: ↑Su Marras 19, 2023 5:08 pm
Niin……poliisien vika se on että isät ja äidit ovat kädettömiä mukuloitten kasvatuksen suhteen. Helppo syyttää aina jotain muuta kun hommat kusee. En tiedä mikä Rasmuksen suhteen oli kussut, mutta sen tiedän että 16v. paikka ei ole kaljakuppilassa ympäri päissään.
Ei ole poliisien vika, mutta heidän työtään on puuttua asiaan välittömästi. Yhteiskunnan perusrakenteiden tulee toimia riippumatta siitä, ketä vaara, rikos tai uhka Suomessa koskee. Uhka-arvion perusteella voidaan tehdä tutkintaan linjauksia, mutta jos 16-vuotiasta pidetään lähtökohtaisesti henkilönä, jonka katoamisen tutkintaan ei enää kannata uhrata resursseja ollaan todella pielessä. Kyse on alaikäisestä, joiden kaikkien hyvinvoinnista yhteiskunnan tulisi olla ensisijaisen kiinnostunut. Riippumatta perhetaustasta, rikosrekisteristä, koulumenestyksestä, ulkonäöstä tai luonteesta. En ole koskaan elämässäni tavannut 16-vuotiasta, joka olisi aidosti menetetty tapaus. Sellaiseksi näitä "karkulaisia" luonnehditaan ainoastaan viranomaisten papereiden ja mielipiteiden (ei faktojen) perusteella, joihin nojataan sokeasti kiinnostumatta lainkaan sellaisista seikoista, joita kadonneen parhaiten tuntevilla henkilöillä olisi kerrottavanaan.
Sama asiahan tässä pätee lähes kaikessa viranomaistoiminnassa. Esimerkiksi lastensuojelun kesäsijainen tietääkin yhtäkkiä yhden muistion luettuaan perheen tilanteesta paremmin kuin esimerkiksi perheen vanhemmat, jotka ovat oikeasti tavanneet lapsensa ja eläneet heidän kanssaan vuosikausia. Teivaanmäki ja kumppanit "tiesivät", että ongelmapoikahan se on. Jos perhe valitaan viranomaisten silmissä ongelmaperheeksi, kiinnotus on enää siinä, mitä toimenpiteitä perheeseen
kohdistetaan sekä siihen, kuinka toimenpidemyönteisiä tai -vastaisia asiakkaat ovat. Vastaus lukitaan. Mitä ikinä tämän jälkeen perheessä sitten tapahtuukaan, kaikki voidaan kuitata sitä samaa muistiota vilkaisemalla: perhe on vaikea ja tämä oli odotettavissa. Ei kannata tuhlata resursseja.
Eri asia on, jos 45-vuotias jengipomo karkaa vankilasta ja katoaa. Hänestä ei ehkä enää veronmaksajaa saada, mutta miettikääpä skenaariota: häntä etsittäisiin välittömästi helikoptertein, kansainvälisin hälytyksin, suljettaisiin/tarkkailtaisiin rajoja, hyödynnettäisiin mediaa ja tehtäisiin kaikki mahdollinen, välittömästi. Miksi? No, tuskin viranomaiset vangin hyvinvoinnista ovat huolissaan, mutta pitkäksi venähtänyt pako saisi viranomaiset itsensä näyttämään huonolta. Ja mitä Rasmukseen tulee, vasta median ja suuren yleisön painostus sai aikaan toimia, joiden seurauksena viranomaiset hitaasti lähtivät liikkeelle välttyäkseen nimenomaan näyttämästä huonolta. Ja tästä tullaan siihen päätelmään, etteivät he olleet Rasmuksenkaan hyvinvoinnista huolissaan. Miten tämä on mahdollista? No, koska he olivat vilkaisseet sitä "perheen muistiota", eli viranomaisten tekemiä kirjauksia perheestä. Yksinhuoltaja, kannabiskokeilu, kuntoutusraha, isän maine.
Tällä vertauksella vankikrakuriin tarkoitan sitä, että mahdollisuuksia on, keinoja on ja resursseja on, jos niiden käyttöä pidetään tärkeänä. Sinänsä vertaus on ontuva, että rikollispomo olisi esimerkkitapauksessa kadonnut omasta tahdostaan, mutta silti. Häntä etsittäisiin, heti.
Eli mihin uhka-arvio perustuu? Siihen, onko kadonnut henkilö vaaraksi muille vai itselleen? Viranomaisten maineelle? Alaikäisen kohdalla pitaisi riittää se, että hän on ylipäätään kateissa.
