Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[damfin]

Kun täällä oli keskustelua noista makuupusseista, joista myöskään en henkilökohtaisesti tiedä juuri mitään, niin piti ihan mielenkiinnosta googlettaa tuota haahkanuntuvaa joka varmasti tosiaan olisi oikein mainio materiaali makuupussin täytteeksi, ja silloin voisi kyllä ihan rehellisesti kehua makuupussinsa olevan samanlainen kuin maailman huipuillakin, mutta vähän parempi, on näköjään sen verran arvokas ja harvinainen materiaali ihan jopa peittojen täytteeksi, tässä mielenkiintoinen artikkeli tuosta Joutsenen haahkanuntuvatuotannosta...

Ulkosaaristosta löytyy peittoihin lämmintä täytettä: haahkanuntuvaa.

Suomi on maailman kolmanneksi suurin haahkanuntuvan tuottaja.
Haahka on pohjoinen muuttolintu, joka palaa saaristoon keväisin.
Luodoilla käy pesinnän alkaessa hyinen tuuli. Huolehtivainen haahkaemo vuoraa pesänsä pienokaisia varten nyppimällä itseltään rintauntuvia.
Haahkanuntuvaa voikin leikkisässä mielessä sanoa elävältä nypityksi.
Huipulle pääsee pienin luvuin: untuvaa kerätään alle sata kiloa vuodessa, kertoo Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja Matias Kotkasaari.
Untuva poimitaan poikasten lähdettyä pesästä. ”Pikkuhaahkat kun ottavat hatkat, kalastajat ja harrastajat keräävät pesistä ja pesien ympäriltä untuvaa.”

Kerääjälle työ on suuri, mutta toisaalta haahkanuntuva on verotonta tuloa. Verottaja rinnastaa sen marjojen ja sienien poimimiseen.
Haahkanuntuva toimitetaan Joutsenen tehtaalle Riihimäelle, jossa se puhdistetaan käsin.
Untuvia ostetaan vain luotetuilta toimijoilta, Kotkasaari painottaa. ”Joku bandiitti voisi ottaa untuvat ennen kuin poikaset lähtevät pesästä.”
Untuvasta tehdään Joutsenella peitteitä Kaukoitään. Suurin markkina löytyy Japanista.

”Aasian superrikkaat arvostavat saadessaan jotakin, mitä ei ole kellään muulla.”

Valmis haahkanuntuvapeitto maksaa pörheät 10 000–30 000 euroa.

Suomesta löytyy Kotkasaaren tietojen mukaan kaksi haahkanuntuvapeitettä. Kumpikaan ei ole Joutsenen omistajaperheen hallussa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uut ... 8ca3f6a464

Eli Joutsenen toimitusjohtajan mukaan Suomessa olisi ilmeisesti peräti kaksi haahkanuntuvapeitettä, ja ilmeisesti niiden lisäksi myös yksi tuntematon makuupussi

[CSI]

Poliisi ei sano, että sukset oli löydettäessä jalassa. Hän kertoo, että niillä oli liikuttu, mutta se ei tarkoita etteikö niitä olisi voitu riisua pois hetki ennen onnettomuutta.

Ei poliisi mitään tuollaista sano. Kuuntele itse tiedotustilaisuus Yle Areenasta. Tuo jatkuva valemuistojen ja faktoidien syöttö ketjuun ei ole kivaa touhua.

[CSI]

Suomesta löytyy Kotkasaaren tietojen mukaan kaksi haahkanuntuvapeitettä. Kumpikaan ei ole Joutsenen omistajaperheen hallussa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uut ... 8ca3f6a464

Eli Joutsenen toimitusjohtajan mukaan Suomessa olisi ilmeisesti peräti kaksi haahkanuntuvapeitettä, ja ilmeisesti niiden lisäksi myös yksi tuntematon makuupussi

Toimitusjohtaja puhuu vain firmansa valmistamista tuotteista. Eipä hänellä voi edes teoriassa olla tietoa muusta. Pussini ei ole Suomen Joutsenen valmistama vaan itse valmistettu.

Toimitusjohtaja Matias Kotkasaari on ollut alle 10 vuotias natiainen 1990 luvulla kun minun pussit on tehty. Aivan varmasti hänellä on ollut silloin jo "järnkoll" siitä missä kaikkialla maailmassa on haahkanuntuvatuotteita. Jep jep.



Edit. Kiitos muuten tuosta artikkelista. Nämähän on perkeleen kalliita pusseja...raaskiiko näitä enää käyttäkkään? Vakuuttaa ainakin pitäisi...

[CSI]

Näiden perusteella matka lähti heti väärille urille, eli väsyneenä ilman riittävää lepoa ja ravintoa lähdettiin puskemaan yhä vaikeutuviin olosuhteisiin. Vaikea ymmärtää miksi tämä oli näin suunniteltu.

Samaa mieltä sun kanssa. Kuvista näkyi kasvispitsa aamupalaksi, kaupan valmista pyttipannua jossa todella pienet perunat ja makkarat, sosekeittoa ja pullaa. Siinäkö heidän muonitus ja jonkun mielestä oli ihan ookoo! Kyllä mä ihmettelen taas mitä ihmettelen....!

Tämä postaus saa varmaan taas ketjun rage-nickit niskaani mutta mammahan oli vegetariaani ellei peräti vegaani. Instassa tai facessa luki mitä syö.

Kaikki kunnioitus kasvisruokaa kohtaan, itse en ole 100% kasvisruokavalioon pystynyt. Mutta tykkään kyllä että kasviksiakin ruuassa on, runsaastikin. Olen vain sitä mieltä, että kasviksia syömällä ei oikein energiatiheitä ruokia itseensä saa. Jos oikeasti pitää saada rautaisannoksia pötsiin niin kyllä se silloin menee rasvaisen ruuan puolelle. Ainoa tapa syödä kunnolla rasvaista taas on syödä lihaa ja kalaa. Saatan olla väärässäkin ja saa toki esimerkein oikaista. (Toivottavasti esimerkit on muutakin avocadon syömistä... ei siitäkään mitään tule. Yksi menee silloin tällöin mutta kokonainen vadillinen...ei kiitos)

Naparetkikunnilla muuten vetävät liki pelkkää rasvaa ja silti laihtuvat. Ihmisen aineenvaihdunnassa on nimittän yläraja paljonko se pystyy ottamaan kaloreita vastaan per vrk. Siitä yli menevä määrä energiaa tulee paskan mukana ulos. Ihminen ei kertakaikkiaan kykene ottamaan sitä hyödykseen. Älkää nyt murhatko jos menee lukema väärin mutta muistaakseni noin 7000 kcal paikkeilla on se imeytymisen raja. Siitä yli menevä kalorimäärä menee paskana ulos.

Niinpä naparetkikunnilla jengi laihtuukin vaikka kuinka söisivät maksimi kalorit. Kulutus jollain antarktisretkikunnalla on nimittäin jopa 10000+ kcal per vrk eli ruuasta ei saa kaikkea. Siksi kunnon naparetkeilijöillä on kunnon pömppömaha ennen reissua. Ihan tahallaan lihottavat ittensä pulskaan kuntoon, jotta on mistä ottaa retken aikana. Perillä navalla ovat sitten laihoja ukkoja....

Kuvista päätellen ER ja SR:n läskit oli kyllä jo sulateltu ennen retken alkua. Noh, onneksi ei sentään kuukautta kestänyt mutta kyllä heillä varmasti energiaa paloi ja mitä kylmempi oli, sitä enemmän. Siihen ponnistelu päälle. Varmasti oli takki tyhjä kun kroppa huusi energiaa jostain - ja ruuasta sitä tuli vain välttävästi.

[CSI]

Ylläolevan mukaan toinen soitto tehty kun pelastustoimi mennyt paikalle.

Varmaan soittaneet kun ovat menneet koordinaatteihin ja pelastettavaa ei ole löydetty sieltä. Normiproseduuri, että silloin alkavat kontaktoimaan avunpyytäjää.

Puhelin oli hälyyttänyt. Onkohan puhelin muuten löytynyt vainajan taskusta? Vai onko se edelleen hukassa? Tuo olisi mielenkiintoinen tieto.

Epäilen, että puhelin ei ole ollut vainajalla. Nimittäin 50 cm raskaan lumen alta puhelin ei taida oikein toimia (lumi on jäätynyttä vettä, jossa ilmaa joukossa- ja vesi estää matkapuhelinradioaaltoja)

Jos taas puhelin on ollut vainajalla, niin onko lumivyöry vielä tapahtumatta? Voisiko olla, että etsijät jotenkin laukaisivat vyöryn? Voiko olla, etteivät he olisi sitä jytinää myrskyssä kuulleet? Vaikea arvioida, alkaa mennä niin oman kokemusalueen ulkopuolelle ettei pysty sanomaan mitään.

[Celsius]

Poliisi ei sano, että sukset oli löydettäessä jalassa. Hän kertoo, että niillä oli liikuttu, mutta se ei tarkoita etteikö niitä olisi voitu riisua pois hetki ennen onnettomuutta.

Ei poliisi mitään tuollaista sano. Kuuntele itse tiedotustilaisuus Yle Areenasta. Tuo jatkuva valemuistojen ja faktoidien syöttö ketjuun ei ole kivaa touhua.

Ilmeisesti haluat trollata tahallisesti, mutta vastaan kuitenkin asiallisesti tähän väittämääsi:

Tiedotustilaisuudessa noin 5:12 toimittaja kysyy millaisin varustein he ovat olleet liikkeellä ja tarkentaa maininnan ahkiosta ja kysyy ovatko he olleet lumikengillä vai suksilla (liikenteessä.)

Poliisi vastaa kohdassa 5:20: ”suksilla he olivat olleet liikkeellä molemmat.”

Missään välissä ei käy siis ilmi, että nämä varusteet olivat löydettäessä. Vain ahkio mainitaan olleen kiinni.

[CSI]

Poliisi ei sano, että sukset oli löydettäessä jalassa. Hän kertoo, että niillä oli liikuttu, mutta se ei tarkoita etteikö niitä olisi voitu riisua pois hetki ennen onnettomuutta.

Ei poliisi mitään tuollaista sano. Kuuntele itse tiedotustilaisuus Yle Areenasta. Tuo jatkuva valemuistojen ja faktoidien syöttö ketjuun ei ole kivaa touhua.

Ilmeisesti haluat trollata tahallisesti, mutta vastaan kuitenkin asiallisesti tähän väittämääsi:

Tiedotustilaisuudessa noin 5:12 toimittaja kysyy millaisin varustein he ovat olleet liikkeellä ja tarkentaa maininnan ahkiosta ja kysyy ovatko he olleet lumikengillä vai suksilla (liikenteessä.)

Poliisi vastaa kohdassa 5:20: ”suksilla he olivat olleet liikkeellä molemmat.”

Missään välissä ei käy siis ilmi, että nämä varusteet olivat löydettäessä. Vain ahkio mainitaan olleen kiinni.

Ei tässä trollata jaksa kun on asiaakin.

Konteksti missä Lauhamaa tuon sanoo on kutenkin vainajien löytökunto. Juuri hetki sitten on kuvailtu miten vainajat on löydetty. Toimittaja kysyy "millä he olivat olleet liikkeellä, oliko sukset vai lumikengät, ahkiot jne (=mikä on typerää kun Lauhamaa just oli kertonut ahkiosta)" Tähän Lauhamaa tosiaan toteaa että "suksilla olivat olleet liikkeellä molemmat". Tuon voi kyllä käsittää niinkin, että siellä on oltu sukset jalassa. Koska mitäpä Lauhamaa pystyisi muusta todistamaan? Ei hän ole nähnyt mitään suksenjälkiä - sen hän kertoi itsekin. Ei hän ole voinut omin silmin nähdä näitä suksien päälläkään. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että hän näki nämä suksilla kuolleena.

Eikä tarvitse tingata tästä asiasta enempää. Tästä saa varmasti loputtoman tingan koska sanamuodot jättävät tulkinnan varaa toiseenkin suuntaan. Sinunkin tulkintasi on mahdollinen, ei siinä mitään. Valitettavasti toimittaja oli taas aivan susipaska. Olisi kysynyt, että oliko vainajilla sukset tai löytyikö sukset.

[Cassandra]

Myönnän että ruotsinkielen taitoni on surkea, tasolla 'elva tolva loppakorva' mutta tuo:
"När kvinnan slog larm hade de blivit av med både skidor och stavar på grund av snöyran."

Mielestäni tarkoittaisi suomeksi suunnilleen sitä että olivat kadottaneet sekä sukset että sauvat, ei välttämättä sitä että molemmat olivat menettäneet sukset ja sauvat.

Nimenomaan molemmat.

Både (skidor) och (stavar) tarkoittaa sekä että. He siis menettivät sekä sukset että sauvat. Toki sanan he, voi myös tulkita niin, että molemmat menetti sekä sukset että sauvat, mutta se on enemmän tulkinnanvaraista. Heistä molemmat on ruotsiksi båda två tai bode av dom.

[Alien Alien]

Voisitko laittaa uudelleen tekoälyn avulla tekemäsi listauksen?

Alla. Luotu Hyperwritella.

Suomen tunturialueilla hiihtoretkelle talvella matkustettaessa on otettava huomioon erityisesti seuraavat riskitekijät:

• Sään äkillinen muutos: Pohjoisilla leveysasteilla sää voi muuttua nopeasti, mukaan lukien lämpötilan äkilliset laskut, lumimyrskyt, tai tuulen voimakkuuden kasvu.

• Hypotermia ja paleltumat: Kylmän sään vuoksi on suuri riski hypotermialle ja paleltumille, varsinkin jos vaatetus ei ole riittävän lämmin ja suojaava.

• Liukastuminen ja kaatuminen: Jäiset ja liukkaat pinnat voivat johtaa kaatumisiin ja mahdollisiin loukkaantumisiin.

• Eksyminen: Erityisesti suurilla tunturialueilla eksymisen riski on suuri, jos ei ole tuttu alueen kanssa tai jos sääolosuhteet muuttuvat nopeasti.

• Lumivyöryt: Joillakin alueilla, erityisesti jyrkissä rinteissä, on riski lumivyöryistä.

• Heikot jäät: Jos reitillä on järviä tai jokia, on olemassa vaara, että jää ei kanna ja hiihtäjä putoaa veteen.

• Väsymys: Pitkät hiihtoretket voivat olla fyysisesti vaativia, ja väsymys voi johtaa virheisiin ja onnettomuuksiin.

• Silmien suojaus: UV-säteilyn voimakkuus on suurempi lumisilla alueilla ja se voi aiheuttaa lumisokeutta, jos silmiä ei suojata asianmukaisesti.

• Eläimet: Vaikka suurimmat petoeläimet ovat usein ihmisiä vältteleviä, on hyvä olla tietoinen mahdollisista kohtaamisista esimerkiksi porojen tai hirvien kanssa.

• Dehydraatio: Vaikka olisi kylmä, keho menettää nestettä hikoilun kautta. On tärkeää juoda riittävästi, vaikka ei tuntisi janoa.

Muista aina valmistautua huolellisesti ja ottaa mukaan tarvittavat varusteet, kuten ensiapupakkaus, ylimääräinen vaatekerta, lämmintä juomaa, ja kartta sekä kompassi. Tekoäly muistutti vielä lopuksi, suora lainaus "Muistathan, että turvallisuus on aina ensisijainen tavoite, kun suunnittelet retkeä vuoristoon tai tunturialueelle."

Pitkä lainaus, mutta annan olla, jotta pysyy selvillä mikä Hexxterin luomaa ja mikä omaani. Riskeistä, hallinnasta ja puutteista on puhuttu ketjussa paljon. Niinpä minua kiinnostikin Hexxterin tekoälyn avulla luoma riskikartoitus ja sen luoma mahdollisuus analyysiin tapahtuneesta. Kirjasin jokaisen riskin alle tapauksesta tiedossani olevat seikat ja niiden pohjalta pohdin väitettä onko riskiin varautuminen laiminlyöty vai ei. Omassa analyysissani päädyin lopputulokseen, että 10 mahdollisesta riskistä 7:ää laiminlyötiin. Tämä luo mielenkiintoisen kysymyksen, että olisiko reissu voinut edes päättyä toisin vallinneissa olosuhteissa? Riskikerroin on ainakin suuri, kun otetaan huomioon laiminlyönnit ja puutteet varsinkin ns. kriittisten riskien osalta.

Painotan tämän olevan puhtaasti oma näkemykseni, mikäli mielenkiintoa riittää kohtia saa täydentää/kiistää/kumota, jos sen asiallisesti pystyy perustelemaan. Varusteiden tekniset tiedot ja yksityiskohdat eivät ole tiedossani, enkä niistä riittävästi tiedä tunnistaakseni kuvista kyseisiä tuotteita. Mielellään niihin liittyvää voi lisätä analyysiin, toki muihinkin kohtiin. Olen käyttänyt aineistona äidin IG postauksia, viranomaistiedotetta, ja mediassa olleita tietoja sekä ryhmässä kerrottuja tietoja varusteisiin liittyen. Parviäly, olkaa hyvä:

Suomen tunturialueilla hiihtoretkelle talvella matkustettaessa on otettava huomioon erityisesti seuraavat riskitekijät:


Sään äkillinen muutos: Pohjoisilla leveysasteilla sää voi muuttua nopeasti, mukaan lukien lämpötilan äkilliset laskut, lumimyrskyt, tai tuulen voimakkuuden kasvu.

- Säätietoja ei tarkistettu
- Etukäteen ollut sääennuste 10 päivänä sää
- Netti toiminut Nammalassa, tarkistusmahdollisuus ollut
- Muiden kulkijoiden kommentit/keskustelut heidän kanssa
- Garminin suomat mahdollisuudet

 tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin


Hypotermia ja paleltumat: Kylmän sään vuoksi on suuri riski hypotermialle ja paleltumille, varsinkin jos vaatetus ei ole riittävän lämmin ja suojaava.

- Lämmitelytakki pojalla ollut riittävä (?)
- Housut?
- Kengät?
- Äidin varusteet?
- Käsineet puuttelliset selkeästi, ellei matkassa ollut sormikkaiden lisäksi kinttaita
- Kasvojen suojaus puutteellinen
- Vallinneisiin olosuhteisiin ja pitkäaikaiselle kylmäaltistukselle ei oltu sopeuduttu, eikä oloja oltu harjoiteltu aiemmin
- Reissulla pakkasta välillä 35-23
- Tuulta välillä 2m/s- 20m/s
- Näkyvyys välillä 50km- 5m
- Kylmä on tullut, eikä siltä ole muuten pystytty suojautumaan kuin jatkamalla etenemistä vaarallisessa maastossa.
- riittävä lämmin nesteytys, 1 termari/henki ?
- Riittävä energian saanti ja ihonalaisen rasvakerroksen vähyyden huomioiminen

 Tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin


Liukastuminen ja kaatuminen: Jäiset ja liukkaat pinnat voivat johtaa kaatumisiin ja mahdollisiin loukkaantumisiin.
- Jäinen tunturirinne tiedossa, ei jääpiikkejä
- Sauvat menetetty
- Monoilla etenemisen jatkaminen jäisellä pinnalla
- Jäisen pinnan välttäminen ja ehkäiseminen sivuutettu valitsemalla kesäreitti

 Tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin


Eksyminen: Erityisesti suurilla tunturialueilla eksymisen riski on suuri, jos ei ole tuttu alueen kanssa tai jos sääolosuhteet muuttuvat nopeasti.

- Reittien suunnittelu aiemmin ollut sattumavanvaraista, pisteisiin on päästy eteen ilmestyvien reittien avustuksella. Hannukurun kämpälle ei aikomuksesta huolimatta päästy.
- Luottaminen näönvaraiseen suunnistamiseen?
- Sijainnin tarkistaminen säännöllisesti
- Tilanteessa on eksytty
- Reitin valinta, haastavampi reitti suunnistaa valittu ennen turmaa huonossa näkyvyydessä
- Hätäreittien kartoitus ja valmistautuminen puutteellista
- Garminin hyödyntäminen tilanteessa?

 Tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin


Lumivyöryt: Joillakin alueilla, erityisesti jyrkissä rinteissä, on riski lumivyöryistä.

- Alueella toistuvia lumivyöryjä, marraskuussa edellinen
- Tiedetty ja tunnettu lumivyöryalue
- Kartasta nähtävissä jyrkkyydet
- Lumivyöryvaara aktivoituu kuruun päätyessä, satulalla liikkuessa ei lumivyöryvaaraa
- Kesäreitti muodostaa lumivyöryvaaran, mikäli menee kuruun
- Lumivyöryvaaraa ei ole tunnistettu: ei piippareita tms.

 Tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin

Heikot jäät: Jos reitillä on järviä tai jokia, on olemassa vaara, että jää ei kanna ja hiihtäjä putoaa veteen.

- Reissu aloitettu ylittämällä järvi, jossa talvisulia ja avantoja
- Vettä jään päällä
- Ylitys tehty pimeässä, ilman mahdollista näönvaraiseen vaaran havaitsemiseen ajoissa
- Pudottu ojaan reitinvalinnasta johtuen

 Tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin


Väsymys: Pitkät hiihtoretket voivat olla fyysisesti vaativia, ja väsymys voi johtaa virheisiin ja onnettomuuksiin.

- Reissu aloitettu väsyneenä ja energiavajeisena
- Ensimmäisenä päivänä 4h osuudella yksi kaakoapaussi
- Mukana kasvava lapsi
- Kummallakin ahkio perässä
- Lapsi ensimmäistä kertaa vaelluksella ahkion kanssa.
- Lapsen ensimmäinen hiihtovaellus tunturissa ollut huhtikuussa edeltävänä vuotena. Ei aiempaa kokemusta kaamosvaelluksesta syvässä lumessa, kylmässä ja pimeässä.
- Taukojen pituus kylmän vuoksi muutamia minuutteja
- Energian tarve suuri 4000-5000kcal/pvä/henki. Yhteensä noin 40 000- 50 000 kcalrin tarve retkikunnalla reissun ajaksi. Energian lähteenä ainakin papusoppaa ja pitsaa. Itse tehty kasvispainoitteinen ruokavalio aiemmin reissuilla ollut energianlähteenä. Energian lähteenä ainakin sosekeittoa ja pitsaa.
- Luontaisen vararavinnon puute
- Nesteytys. Sulavesi saatavilla Sioskurun kämpällä, muutoin sulatettava lumesta. Nesteen tarve kohonnut fyysisestä rasituksesta johtuen. Aikuisen nesteen tarve normaalisti 2-3l puolet juotuna, puolet ruuan matkassa. Lapsen tarve 1-1,5l hikoilusta riippuen. Retkikunnan nesteen tarve 3-5l/pvä. Yhteensä 15- 25litraa.
- Lepopäivää ei ole pidetty, jokaisena päivänä rankkoja fyysisiä ponnistuksia
- Etenemisen lisäksi veden sulatus, ruuan, kämpän ja varusteiden lämmitys vienyt aikaa levolta.
- Unelle varattu aikaa riittävästi, varmuudella ainakin yhdet 10h unet

 Tietoinen laiminlyönti turvallisuusriskiin kokonaisuutena


Kylmävammat silmissä: UV-säteilyn voimakkuus on suurempi lumisilla alueilla ja se voi aiheuttaa lumisokeutta, jos silmiä ei suojata asianmukaisesti.

- Valittu ajankohta ei aiheuta UV-säteilyn riskiä
- Kylmävammaan varauduttu suojalaseilla

 Ei laiminlyöntiä


Eläimet: Vaikka suurimmat petoeläimet ovat usein ihmisiä vältteleviä, on hyvä olla tietoinen mahdollisista kohtaamisista esimerkiksi porojen tai hirvien kanssa.

- Porojen ja hirvien rykimä-aika ohitse
- Karhut talvi-unilla

 Ei laiminlyöntiä


Dehydraatio: Vaikka olisi kylmä, keho menettää nestettä hikoilun kautta. On tärkeää juoda riittävästi, vaikka ei tuntisi janoa.

- Nesteytystaukoja ei ole ollut riittävän tiheästi suhteessa kulutukseen
- Kylmän aiheuttamaa dehydraatiota ei ole tunnistettu
- Nesteen määrä?

 Tietoinen laiminlyönti


Muista aina valmistautua huolellisesti ja ottaa mukaan tarvittavat varusteet, kuten ensiapupakkaus, ylimääräinen vaatekerta, lämmintä juomaa, ja kartta sekä kompassi.

Huolellinen valmistautuminen laiminlyöty kriittisiltä osin ja matkakumppaniksi valittu lapsi. Ensimmäinen kaamosvaellus oudossa paikassa. Reissun mahdollista keskeyttämistä ei ole suunniteltu. Lapsi toiminut ryhmänjohtajana haastavissa paikoissa. Matkalla otettu tietoisia riskejä vaaratilanteiden välttämisen sijaan. Avunpyyntö jätettyyn liian myöhään ja liian vaaralliseen paikkaan. Tilannekuva ollut virheellinen. Asenne ollut periksiantamaton ja armoton. Aikataulupaine vaativammille etapille. Markkinointimateriaalin ja somenäkyyden tarve. Omaan kuntoon luottaminen ja lapsen kestävyyskunnon, kognitiivisten kykyjen, henkisten voimavarojen sekä kylmänsietokyvyn huomioimatta jättäminen. Suhtauduttu kuin täysivertaiseen aikuiseen ja nojauduttu vastaavalla tavalla lapsen tukeen ja apuun tarvittaessa. Ainoana aikuisena ottanut vastuun alaikäisestä, olosuhteissa, joissa itsekin ollut yhtä kokematon.

[Miss Holmes #1]

Suorastaan rasittavaa jankkaamista suksista.

Tuossa ’häkepisteessä’ sillä tuulella ja liukkaudella ei ole paljon enää ollut merkitystä onko sukset vai ei.
Tuuli virallisesti mittareissa puuskissa noin 17m/s ja kuten joku viisaampi kertoi, se tuppaa muodostamaan kohtalaisen ”tuulitunnelin” tuolla tunturissa, kun kohdilleen osuu.
Käytännössä se tarkoittaa, että 17m/s on vähimmäismäärä mitä tuohon rakoon puhaltaa. Puuskissa.
….Mutta kannattaa kokeilla itse, kun ei muuten uskota.

Jos yhtään osaatte lukea faktaa, alla se on kuvina.
Ihan ****n moinen tuuli, alla jää & tuulen suuntaan viettävä rinne.
Lisänä tuuleen tarttuva ahkio = tämä lopputulema

[Miss Holmes #1]

Suksilla tai ei.
Ei mitään merkitystä tuossa tuulessa.

Suurin merkitys on todennäköisesti ollut ahkioilla. Veturi tuulessa.
Ehkä niiden irrottaminen olisi voinut estää pahimman; jos olisivat edes hetken pystyneet pitelemään itseään rinteessä, olisi ahkioiden synnyttämä vyöry ollut jo ohi ja olivat selvinneet katkenneilla luilla hyvässä tapauksessa.

[ipr]

Oliko muuten siis niin, että jo silloin edellisenä päivänä 1.1., jolloin oli päätetty jäädä toiseksi yöksi Nammalakuruun, oli äidin mukaan tuuli ollut niin kylmä, että oli jätetty suunniteltu nousu tekemättä jollekin läheiselle huipulle? Silloin oli kuitenkin tuulen nopeus tunturissa puolet heikompi kuin vaelluspäivänä. Sitten taas 2.1. tuuli oli voimistunut jo yöllä, ja aamulla tuuli ihan yhtä kovaa kuin häkesoiton aikaan. Mitään äkillistä ja yllättävää muutosta säätilassa ei päivän vaelluksen aikana tapahtunut. Illalla etsintöjen aikaan tuuli kylläkin voimistui lisää ja keli kävi entistä vaikeammaksi.

Jos on 1.1. tuuli ollut jo ikävä, on käsitys säätilasta ollut kyllä pahasti pielessä, jos ei ole ymmärretty, mikä seuraavana päivänä odottaa tunturissa. Ihan kuin ei olisi lainkaan ymmärretty, miten paljon kovempi tuuli tunturissa todennäköisesti on kuin sääennusteessa, joka ei yritäkään kuvata olosuhteita tunturissa, vaan siellä, missä ihmiset asuvat. Sen sijaan siihen en niin takertuisi, jos on ennen matkaa postattu someen kuva sääennusteesta, jonka mukaan viikon keskilämpötila on -14 astetta ja sen ennusteen mukaan alustavasti suunniteltu reissua, etteikö olisi kuitenkin voitu ymmärtää, ettei ennuste välttämättä toteudu juuri sellaisenaan.

Tuo nuoli kertoo tuulen suunnan.
Ei tulo suuntaa.
Mä olen jonkun kerran lukenut karttoja ja oari kertaa ollut tuntureissa

Ok, olen ollut siinä luulossa että olisi ollut enempikin länsituuli, eli tuohon puhaltanut lähinnä Lehmäkeron ja Taivaskeron välistä, liki suoraan tuota Pyhäkurun länsirinnettä kohti.

Tuuli oli lounaasta, noin suunnasta 240 astetta. Maastonmuodot huomioiden tuuli on alueella kanavoitunut siten kutakuinkin oheiseen kuvaan merkitsemieni punaisten nuolien suuntaisesti, ja kovin tuuli olisi odottanut Taivaskeronsatulassa, mutta sinne astihan vaeltajat eivät koskaan päässeet.

Hahmottelin tuohon myös vihreällä reitin, jota oli tarkoitus kulkea ja oranssilla pätkän, jossa on oletettavasti harhauduttu reitiltä. Tuon oletetun harhautumispaikan oli alueen hyvin tunteva kirjoittaja @kuusenalla täällä aiemmin erinomaisesti perustellen päätellyt, tai siis arvannut, että siinä on todennäköisesti menty reitiltä sivuun. Eli kohta, jossa polku tekee pienen mutkan. Tuossa kohtaa tullaan myös pitkän nousun jälkeen tasaiselle, kunnes polku sitten jatkuisi taas mutkan jälkeen ylämäkeen, mutta jos mutka on missattu ja jatkettu suoraan, ajaudutaan kulkemaan korkeuden samanarvonkäyrää pitkin satulapinnalta kohti kurua. Joku oli tänne myös kommentoinut, että suuntavaiston kadotessa lähtee helposti kulkemaan korkeuden samanarvonkäyrää pitkin. Tuosta kohdasta olisi siis helppo harhautua kurua kohti. Pitkän sivuvastaiseen tuuleen tehdyn raskaan nousun jälkeen tuossa on myös paitsi päästy tasamaalle niin saatu tuuli selän taakse. Maisema on tuossa myös oletettavasti muuttunut vaikeammin hahmotettavaksi. Aiemmin reitillä oli etenkin lännen ja lounaan suuntaan avointa ja näkyvyys on voinut olla ihan kohtalaisen hyväkin, mutta nyt korkea Taivaskeron huippu hallitsee vieressä maisemaa lounaan puolella. Tuulen puhaltaessa tämän huipun takaa, lunta tuiskuaa korkealla ilmassa, eikä horisontin ääriviivoja pysty enää hahmottamaan samalla tavalla kuin aiemmin on vielä hyvin mahdollisesti pystynyt. Samaan aikaan ilta alkaa hämärtää jo sen verran, että hämäryys myös lisää sijainnin hahmottamisen vaikeutta. Kaiken lisäksi tämä Taivaskeron huippu peittää näkyvyyden juuri siihen ilmansuuntaan, josta valo tulee. Kaikkien näiden syiden johdosta tuossa oletetussa harhautumiskohdassa maisema on siis todennäköisesti muuttunut oleellisesti vaikeammin hahmotettavaksi. Tuossa kun on parisataa metriä menty satulaa pitkin myötätuuleen polulta itään harhaan sen sijaan, että olisi noustu ylemmäs niin maasto alkaa kohta jo viettää alas kohti kurua. Mikäli mielessä on ollut vielä jonkinlainen käsitys oikeasta suunnasta, on luonnostaan ehkä ajauduttu etenemään korkeuden samanarvonkäyriä pitkin kohti kaakkoa. Täällä on kuitenkin rinteessä jo selkeästi jyrkempiä kohtia kuin pari sataa metriä lännempänä kulkevalla polulla, ja on mahdollisesti jouduttu rinteen jyrkkyyden takia vähän hakemaan sellaista kohtaa, jota pitkin voisi pyrkiä etenemään. Tällöin on voitu ajautua taas alemmas kohti kurua; miten paljon mukavampaa se onkaan rättiväsyneenä hakea edettävää uraa ennemmin vähän alempaa kuin ylempää, kun tuulikin painaa kohti kurua. Tässä sitten ollaankin jo likimain hätäpuhelun soittopaikalla.

Voi myös olla, että suunta on ollut jo niin pahasti hukassa, että edessä aukeava Pyhäkuru olisi kuviteltu Vatikuruksi. Rättiväsyneenä voi helposti kuvitella tulleensa jo pidemmälle kuin on oikeasti tullut, ja jos karttaa on katsottu huolimattomasti, on voitu päätellä pari kilometriä aiemmin ennen nousua, että reitti nousee Taivaskeronsatulaan asti ja sitten edessä aukeaa loppulasku kohti hotellia. Ei olisi siis tajuttu, että ensimmäinen tasanne onkin vasta Lehmäkeron ja Taivaskeron välinen satula, josta suoraan kulkemalla edessä aukeaa Pyhäkuru. Tällöin olisi loogisesti pyritty laskeutumaan kohti Pyhäkurun pohjoista reunaa.

Kummin vain, niin itse on todennäköisesti mielletty, että kartalla ollaan, eikä ole välttämättä koettu tarpeelliseksi tarkistaa omaa sijaintia. Tai jos on katsottu ja huomattu, että ollaan harhauduttu suunnitellulta reitiltä itään, ei ole kuitenkaan ymmärretty vaaraa lumivyörystä, vaan sitkeästi pyritty jatkamaan eteenpäin. Rajut olosuhteet ja illan hämärtyminen ovat voineet aiheuttaa myös sellaista kiireen tuntua, että aikaa ei ole haluttu tuhlata oman sijainnin tarkistamiseen, jos reitti on mielletty helpoksi ja uskottu, että suunta on selvä.

Poliisi ei sano, että sukset oli löydettäessä jalassa. Hän kertoo, että niillä oli liikuttu, mutta se ei tarkoita etteikö niitä olisi voitu riisua pois hetki ennen onnettomuutta.

Ei poliisi mitään tuollaista sano. Kuuntele itse tiedotustilaisuus Yle Areenasta. Tuo jatkuva valemuistojen ja faktoidien syöttö ketjuun ei ole kivaa touhua.

Ilmeisesti haluat trollata tahallisesti, mutta vastaan kuitenkin asiallisesti tähän väittämääsi:

Tiedotustilaisuudessa noin 5:12 toimittaja kysyy millaisin varustein he ovat olleet liikkeellä ja tarkentaa maininnan ahkiosta ja kysyy ovatko he olleet lumikengillä vai suksilla (liikenteessä.)

Poliisi vastaa kohdassa 5:20: ”suksilla he olivat olleet liikkeellä molemmat.”

Missään välissä ei käy siis ilmi, että nämä varusteet olivat löydettäessä. Vain ahkio mainitaan olleen kiinni.

Katsoinpa minäkin nyt tuon pätkän, ja ei tuossa ole mitään epäselvää. Poliisi kertoi ensin erittäin selvästi, että vainaja pystyttiin löytämään lumen seasta näkyneen ahkion perusteella, ja "hän oli ahkiossa kiinni, hautautuneena noin metri viisikymmentä senttiä lumen alle." Tämän jälkeen toimittaja kysyi: "Minkälaisin varustein he olivat liikkeellä, siis ahkio oli, oliko heillä sukset vai lumikengät vai miten", jolloin poliisi keskeyttää kysymyksen vastaamalla "Suksilla he olivat olleet liikkeellä, molemmat." Eli juuri niin kuin @Celsius edellä jo selosti. Kysymys ei siis koskenut varustusta löydettäessä, vaan ylipäätään varustusta vaelluksella. Toisin kuin tänne kirjoittavat, toimittaja ei ollut perehtynyt kokopäiväisesti tähän keissiin kahta päivää, eikä vielä tiennyt kaikkia mahdollisia yksityiskohtia, vaan oli kuullut, että Lapissa kaksi vaeltajaa oli löytynyt hautautuneena lumivyöryn alta ja kysymykset lähtivät siksi liikkeelle tuollaisista yleisluontoisemmista kysymyksistä, eivät yksityiskohdista siitä, oliko vainajilla löydettäessä sukset jalassa.

Vatikurussa oli sattunut lumivyöry aiemmin. Silloin oli tuullut lähes täsmälleen päinvastaisesta suunnasta eli koillisesta. Vatikuru on siis tuosta Taivaskeronsatulasta lounaaseen, kun taas Pyhäkuru on siitä koilliseen. Lumi tietysti kasautuu tuulen mukana. Todennäköisyys vyöryille tuolla alueella oli siis huomattava - paljon korkeampi kuin Ilmatieteen laitoksen virallinen vyöryennuste. https://yle.fi/a/74-20062342

Sitä vyöryennustetta ei ole ihan kauheasti avattu IL:n sivuilla, mutta käsittääkseni ennusteen viisiportainen asteikko on kansainvälisesti käytetty, eikä ainakaan ylintä riskitasoa ikinä saavuteta Suomessa. Käytännössä riskitaso vaihtelee luokissa 1-3, ehkä joskus aivan poikkeuksellisesti on ennuste voinut olla nelostasolla. Tammikuun alussa voimassa ollut taso 2 "kohonneet lumivyöryolosuhteet tietyissä maaston muodoissa" tarkoittaa suurin piirtein sitä, että lumivyöryjen riski on olemassa kaikista pahimmissa vyörypaikoissa ja sellaisissa paikoissa, joihin tuuli on kasanut lunta sopivalla tavalla. Eli juuri niin kuin tässä ja aiemmin Vatikurun vyöryssä oli käynyt.

[Saimaanorppa]

Suksilla tai ei.
Ei mitään merkitystä tuossa tuulessa.

Suurin merkitys on todennäköisesti ollut ahkioilla. Veturi tuulessa.
Ehkä niiden irrottaminen olisi voinut estää pahimman; jos olisivat edes hetken pystyneet pitelemään itseään rinteessä, olisi ahkioiden synnyttämä vyöry ollut jo ohi ja olivat selvinneet katkenneilla luilla hyvässä tapauksessa.

Juurikin noin..vaikka
tosi asia on ettei niillä ollut suksia eikä sauvoja jalassa..sanokoon kaikkitietävä mitä haluaa..hirvee stressi varmaan kun joutuu illan päätteeksi käymään korjaamassa kaikkien sanomiset

[Miss Holmes #1]

Vastassa oli Taivaskeron ”suojan” jälkeen todennäköisesti mieletön puhuri, jota menivät pakoon tai joka VEI heidät häkesoittopisteeseen.

Tai sitten ovat ihan yksinkertaisesti ajautuneet tuulessa tuosta Taivaskeron satulalta alas suht’ inhimilliselle alueelle, jossa äiti vihdoin tajusi, että nyt ei pärjätä ”rule femmalla” ja soitti häkeen.
Surullista ettei tajunnut, että seuraava puuska on kovempi ja …..

Ne ahkiot, ne ahkiot + tuuli

[Ei mitään hajua]

Oliko muuten siis niin, että jo silloin edellisenä päivänä 1.1., jolloin oli päätetty jäädä toiseksi yöksi Nammalakuruun, oli äidin mukaan tuuli ollut niin kylmä, että oli jätetty suunniteltu nousu tekemättä jollekin läheiselle huipulle? Silloin oli kuitenkin tuulen nopeus tunturissa puolet heikompi kuin vaelluspäivänä. Sitten taas 2.1. tuuli oli voimistunut jo yöllä, ja aamulla tuuli ihan yhtä kovaa kuin häkesoiton aikaan. Mitään äkillistä ja yllättävää muutosta säätilassa ei päivän vaelluksen aikana tapahtunut. Illalla etsintöjen aikaan tuuli kylläkin voimistui lisää ja keli kävi entistä vaikeammaksi.

Jos on 1.1. tuuli ollut jo ikävä, on käsitys säätilasta ollut kyllä pahasti pielessä, jos ei ole ymmärretty, mikä seuraavana päivänä odottaa tunturissa. Ihan kuin ei olisi lainkaan ymmärretty, miten paljon kovempi tuuli tunturissa todennäköisesti on kuin sääennusteessa, joka ei yritäkään kuvata olosuhteita tunturissa, vaan siellä, missä ihmiset asuvat.

Silloin 1.1. Instapostauksessa äiti sanoi:

Det var inget att leka med vädret idag - trots att det såg så oskyldigt ut. I morgon utlovas ännu strängare köld men det borde inte blåsa, vilket gör situationen mycket bättre.

Ei ole tämä ruotsi vahvuuksiani, mutta ymmärtääkseni oletti 1.1., että seuraavana päivänä on kylmempää mutta vähätuulisempaa (siis jopa lähes tyyntä??).

Mitähän keskusteluja siellä majalla on käyty 2.1. aamulla? Keitä ovat ne muut majalla olleet? Ihme, että mikään media ei ole haastatellut heitä.