Toistaiseksi ei ole tullut esille mitään, mikä tekisi kansalaisuuksien paletista tai syntymäpaikasta oleellisen, mutta kun nyt kerran kysyt:
Kouluampuminen Vantaan Viertolassa 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
En tiiä mikä tässä järkyttävässä tapauksessa on taustalla mut kyllä ne tytötkin osaa kiusata. Olen tätä todistanut erään pojan kohdalla ku pari vuotta vanhemmat tytöt alkoivat porukassa nauramaan ja hihittelemään sekä huutelivat pojalle erästä h-sanaa. Poika vielä kiersi nämä tytöt kaukaa eli selkeästi vältteli heitä.
Että semmoista se nykyään on. Minä kyllä puutuin tähän käytökseen ja suosittelen että aikuiset pitää ne korvat ja silmät auki sekä puuttuu tilanteeseen tarvittaessa.
Yksi esimerkki tyttöjen kasvavasta häiriökäyttäytymisestä on tässä Lopen tapauksessa: https://yle.fi/a/74-20061131?utm_source ... n=ylefiapp
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Miten nyt taas albanialais-kosovolainen on muuttumassa "ihan tavalliseksi suomalaislapseksi", jolla on vain jotakin balkanilaista juurta? Onko näitten muitten osallistujien rodusta tai kansallisuudesta mitään tolkkua? Entä koko muu luokka? Millainen se on ollut? Eiväthän nämä vainajat ja haavoittuneet välttämättä olleet juuri niitä "kiusaajia", he sattuivat vain kohdalle.
Tämä tarina haisee voimakkaasti.
Tämä tarina haisee voimakkaasti.
Anteeksi nimimerkkini, mutta en tiedä mihin päin sen pitäisi viitata?
-
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3082
- Liittynyt: Pe Syys 18, 2020 5:51 pm
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Ylikseltä ei selvinnyt oikein, että oliko tekijä kantasuomalainen vai Suomeen itäblokin maista muuttanut suomalaistunut lapsi. Täällä ei ilmeisesti ole vielä nimikirjain leikkikään päässyt alkuun?Sverdlov kirjoitti: ↑To Huhti 04, 2024 8:51 am Miten nyt taas albanialais-kosovolainen on muuttumassa "ihan tavalliseksi suomalaislapseksi", jolla on vain jotakin balkanilaista juurta? Onko näitten muitten osallistujien rodusta tai kansallisuudesta mitään tolkkua? Entä koko muu luokka? Millainen se on ollut? Eiväthän nämä vainajat ja haavoittuneet välttämättä olleet juuri niitä "kiusaajia", he sattuivat vain kohdalle.
Tämä tarina haisee voimakkaasti.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Ah, seison taas korjattuna. Tarkoitus oli sanoa, että syntynyt _ehkä_ Suomessa... Puolihuolimattomasti naputtelin, sori siitä, pulinat pois.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
"Kouluampujan käytös muuttuu usein vähän ennen iskua – näistä merkeistä KRP yrittää tunnistaa, milloin on kiire toimia
Poliisi pyrkii tunnistamaan mahdolliset koulusurmaajat jo etukäteen saamiensa tietojen pohjalta. Tätä työtä tekemään on perustettu oma yksikkö.
Poliisin mukaan Vantaan kouluampumisen motiivi on ollut koulukiusaaminen.
Keskusrikospoliisin (KRP) tiedusteluosaston rikostorjunnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan linjan päällikkö Arto Tuomelan mukaan aiemmista koulusurmista tiedetään, että usein niihin liittyy mielenterveysongelmia ja kiusaamista.
KRP:n ennaltaehkäisevän toiminnan yksikkö perustettiin vuonna 2016, kun aiempien koulusurmien takia nähtiin, että on tarve uhkien arvioinnille. Tuomela uskoo, että poliisi on pystynyt toimillaan estämään suunniteltuja koulusurmia.
Tässä jutussa käydään läpi, miten koulusurmaajan aikeita pystyy ennakoimaan ja miten poliisi pystyy estämään väkivallantekoja kouluissa.
Kaksi mallia ennakoi koulusurmaajan aikeita
Tutkimusten perusteella tiedetään, miten henkilö päätyy ennalta suunniteltuun väkivaltaiseen tekoon kuten kouluampumiseen. Kuusiportainen malli tunnetaan nimellä ”pathway to violence” (polku väkivaltaan). Mainitut varomerkit auttavat viranomaisia tunnistamaan uhkia.
Polku väkivaltaan
1. Kaunaisuus: Monet kouluampujat ovat kertoneet olleensa koulukiusattuja tai syrjittyjä. Useimmat ihmiset pääsevät yli tällaisista kokemuksista, mutta pienelle osalle kaunasta eroon pääseminen on vaikeaa.
2. Ideointi: Tekijä tekee päätöksen ratkaista ongelma väkivallalla. Ideointi ei aina johda itse väkivallan tekoon ja henkilö voi luopua ajatuksesta joko itse tai esimerkiksi perheen tai viranomaisten ansiosta.
3. Suunnittelu: Kouluiskun suunnittelu ei vaadi paljon valmistelua, koska oppilas tuntee jo entuudestaan koulunsa. Yksi kriittinen päätös, jonka väkivallan tekoa suunnitteleva tekee, on se, haluaako hän selvitä iskusta itse vai ei.
4. Valmistelu: Tekoon tarvittavan aseen hankinta. Valmisteluvaihe on viimeinen hetki viranomaisille estää suunnitelman käynnistyminen.
5. Kohteeseen siirtyminen. Omaan kouluun pääseminen on helppoa. Tähän uhkaan poliisi pyrkii puuttumaan päivystämällä tarvittaessa näkyvästi kouluilla, joihin kohdistuu uhka.
6. Isku. Kaikki tekijät eivät kerro suunnitelmistaan ulkopuolisille. Vantaan kouluampumisista käsittelevän tiedotustilaisuuden aluksi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vetosi yleisöön, että poliisi saisi tiedon, jos henkilön käytös on muuttunut arjessa jollakin tapaa poikkeavaksi:
– Hyvin pienetkin tiedonmurut auttavat siinä, että pystymme tekemään ennaltaestäviä toimenpiteitä, Kolehmainen sanoi.
Käyttäytymisen varomerkit on toinen malli, jolla pyritään löytämään merkkejä, jotka saattavat osoittaa henkilön kohonnutta riskiä suunnitelmalliseen väkivaltaan. Tutkimukset pohjaavat esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneisiin koulusurmiin.
Mallin mukaan iskun tekijä on useammin mies kuin nainen, ja hän samaistuu aiempien iskujen tekijöihin.
Ennen iskua läheiset saattavat huomata uudenlaista aggressiivista käyttäytymistä.
Uhka-arvioiden tekoa vaikeuttaa se, että yksittäistä täsmällistä profiilia kouluiskun tekijälle ei ole olemassa. He voivat olla hyvin tai huonosti koulussa menestyneitä, mies- tai naispuolisia.
Tiedetään myös, että koulusurmaajien perhetaustat eroavat tyypillisesti muihin väkivalta- ja henkirikoksiin syyllistyneistä. Perheet ovat yleensä ehjiä, eikä niissä ole taloudellisia vaikeuksia.
Poliisin uhka-arvioinnissa keskitytään selvittämään esimerkiksi opiskelijan viestintää ja käyttäytymistä. Yksi KRP:n ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön työntekijöistä on psykologi.
Näin poliisi pyrkii ennalta estämään koulusurmat
Poliisin Nettivinkki-palvelussa voi tehdä ilmoituksen epäilyttävästä toiminnasta.
KRP:n Tuomelan mukaan ilmoituksia erilaisista rikosepäilyistä tulee vuosittain noin 20 000. Vain osa niistä käsittelee henkeen kohdistuvaa uhkaa. Näitä ilmoituksia KRP:n Rikostorjunnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikkö sitten analysoi.
Vuotaminen eli väkivaltaisista suunnitelmista muille kertominen voi olla kohta, jossa poliisi ehtii vielä estää koulusurman. Kouluiskua suunnitteleva henkilö saattaa tehdä esimerkiksi testamentin, jonka hän julkaisee sosiaalisessa mediassa.
Poliisi ottaa kouluihin kohdistuvat uhkaukset aina hyvin tosissaan, vaikka iso osa niistä on tehty pilailumielessä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan koulu-uhkaukset ovat viikoittaisia, siksi poliisi joutuu usein turvaamaan koulupäivää näkyvällä läsnäololla oppilaitoksissa.
Aiempien koulusurmien perusteella tiedetään, että uhkauksen esittämisen jälkeen ei useinkaan ole enää paljon aikaa itse tekoon. KRP:n Tuomela korostaa, että mitään syväanalyysia ei jäädä tekemään, jos uhkaus on vakava. Poliisi pyrkii tavoittamaan uhkauksen tekijän mahdollisimman nopeasti.
KRP:n mukaan poliisi ottaa lastenkin tekemät uhkaukset tosissaan. Vantaan kouluampumisesta epäilty on 12-vuotias. Vuonna 1989 Raumalla 14-vuotias poika ampui kaksi luokkakaveriaan.
Koulusurmien jälkeen on pyritty lisäämään tiedonkulkua eri tahojen kesken, jotta tieto henkilön uhkaavasta käytöksestä tulisi poliisin tietoon. KRP:n tiedusteluosaston rikostorjunnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan linjan päällikkö Tuomela kokee, että tiedonsaantia voisi poliisin näkökulmasta edelleen parantaa viranomaisten kesken.
Poliisille uhkaavasta käytöksestä kertomista saatetaan Tuomelan kokemuksen mukaan vältellä, ettei lapsi tai nuori ikään kuin leimaantuisi poliisin silmissä. Laki antaa mahdollisuuksia poliisille kertomiseen, mutta Tuomelan mukaan tietojen luovuttamisessa sitä tulkitaan usein hyvin suppeasti. Poliisin ollaan yhteydessä vasta, kun nuori on tehnyt jo jotain rikollista.
– Meidän pitäisi aikaisemmassa vaiheessa pystyä reilusti puhumaan nimillä henkilöistä ja hänen tiedoistaan. Toimivan viranomaisen ei tarvitse olla poliisi, vaan se voi olla myös nuorisotyö tai sosiaaliviranomaiset. Isossa kuvassa pitäisi kyetä ratkaisemaan juurisyitä, Tuomela sanoo."
https://yle.fi/a/74-20082005
Poliisi pyrkii tunnistamaan mahdolliset koulusurmaajat jo etukäteen saamiensa tietojen pohjalta. Tätä työtä tekemään on perustettu oma yksikkö.
Poliisin mukaan Vantaan kouluampumisen motiivi on ollut koulukiusaaminen.
Keskusrikospoliisin (KRP) tiedusteluosaston rikostorjunnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan linjan päällikkö Arto Tuomelan mukaan aiemmista koulusurmista tiedetään, että usein niihin liittyy mielenterveysongelmia ja kiusaamista.
KRP:n ennaltaehkäisevän toiminnan yksikkö perustettiin vuonna 2016, kun aiempien koulusurmien takia nähtiin, että on tarve uhkien arvioinnille. Tuomela uskoo, että poliisi on pystynyt toimillaan estämään suunniteltuja koulusurmia.
Tässä jutussa käydään läpi, miten koulusurmaajan aikeita pystyy ennakoimaan ja miten poliisi pystyy estämään väkivallantekoja kouluissa.
Kaksi mallia ennakoi koulusurmaajan aikeita
Tutkimusten perusteella tiedetään, miten henkilö päätyy ennalta suunniteltuun väkivaltaiseen tekoon kuten kouluampumiseen. Kuusiportainen malli tunnetaan nimellä ”pathway to violence” (polku väkivaltaan). Mainitut varomerkit auttavat viranomaisia tunnistamaan uhkia.
Polku väkivaltaan
1. Kaunaisuus: Monet kouluampujat ovat kertoneet olleensa koulukiusattuja tai syrjittyjä. Useimmat ihmiset pääsevät yli tällaisista kokemuksista, mutta pienelle osalle kaunasta eroon pääseminen on vaikeaa.
2. Ideointi: Tekijä tekee päätöksen ratkaista ongelma väkivallalla. Ideointi ei aina johda itse väkivallan tekoon ja henkilö voi luopua ajatuksesta joko itse tai esimerkiksi perheen tai viranomaisten ansiosta.
3. Suunnittelu: Kouluiskun suunnittelu ei vaadi paljon valmistelua, koska oppilas tuntee jo entuudestaan koulunsa. Yksi kriittinen päätös, jonka väkivallan tekoa suunnitteleva tekee, on se, haluaako hän selvitä iskusta itse vai ei.
4. Valmistelu: Tekoon tarvittavan aseen hankinta. Valmisteluvaihe on viimeinen hetki viranomaisille estää suunnitelman käynnistyminen.
5. Kohteeseen siirtyminen. Omaan kouluun pääseminen on helppoa. Tähän uhkaan poliisi pyrkii puuttumaan päivystämällä tarvittaessa näkyvästi kouluilla, joihin kohdistuu uhka.
6. Isku. Kaikki tekijät eivät kerro suunnitelmistaan ulkopuolisille. Vantaan kouluampumisista käsittelevän tiedotustilaisuuden aluksi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vetosi yleisöön, että poliisi saisi tiedon, jos henkilön käytös on muuttunut arjessa jollakin tapaa poikkeavaksi:
– Hyvin pienetkin tiedonmurut auttavat siinä, että pystymme tekemään ennaltaestäviä toimenpiteitä, Kolehmainen sanoi.
Käyttäytymisen varomerkit on toinen malli, jolla pyritään löytämään merkkejä, jotka saattavat osoittaa henkilön kohonnutta riskiä suunnitelmalliseen väkivaltaan. Tutkimukset pohjaavat esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneisiin koulusurmiin.
Mallin mukaan iskun tekijä on useammin mies kuin nainen, ja hän samaistuu aiempien iskujen tekijöihin.
Ennen iskua läheiset saattavat huomata uudenlaista aggressiivista käyttäytymistä.
Uhka-arvioiden tekoa vaikeuttaa se, että yksittäistä täsmällistä profiilia kouluiskun tekijälle ei ole olemassa. He voivat olla hyvin tai huonosti koulussa menestyneitä, mies- tai naispuolisia.
Tiedetään myös, että koulusurmaajien perhetaustat eroavat tyypillisesti muihin väkivalta- ja henkirikoksiin syyllistyneistä. Perheet ovat yleensä ehjiä, eikä niissä ole taloudellisia vaikeuksia.
Poliisin uhka-arvioinnissa keskitytään selvittämään esimerkiksi opiskelijan viestintää ja käyttäytymistä. Yksi KRP:n ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön työntekijöistä on psykologi.
Näin poliisi pyrkii ennalta estämään koulusurmat
Poliisin Nettivinkki-palvelussa voi tehdä ilmoituksen epäilyttävästä toiminnasta.
KRP:n Tuomelan mukaan ilmoituksia erilaisista rikosepäilyistä tulee vuosittain noin 20 000. Vain osa niistä käsittelee henkeen kohdistuvaa uhkaa. Näitä ilmoituksia KRP:n Rikostorjunnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikkö sitten analysoi.
Vuotaminen eli väkivaltaisista suunnitelmista muille kertominen voi olla kohta, jossa poliisi ehtii vielä estää koulusurman. Kouluiskua suunnitteleva henkilö saattaa tehdä esimerkiksi testamentin, jonka hän julkaisee sosiaalisessa mediassa.
Poliisi ottaa kouluihin kohdistuvat uhkaukset aina hyvin tosissaan, vaikka iso osa niistä on tehty pilailumielessä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan koulu-uhkaukset ovat viikoittaisia, siksi poliisi joutuu usein turvaamaan koulupäivää näkyvällä läsnäololla oppilaitoksissa.
Aiempien koulusurmien perusteella tiedetään, että uhkauksen esittämisen jälkeen ei useinkaan ole enää paljon aikaa itse tekoon. KRP:n Tuomela korostaa, että mitään syväanalyysia ei jäädä tekemään, jos uhkaus on vakava. Poliisi pyrkii tavoittamaan uhkauksen tekijän mahdollisimman nopeasti.
KRP:n mukaan poliisi ottaa lastenkin tekemät uhkaukset tosissaan. Vantaan kouluampumisesta epäilty on 12-vuotias. Vuonna 1989 Raumalla 14-vuotias poika ampui kaksi luokkakaveriaan.
Koulusurmien jälkeen on pyritty lisäämään tiedonkulkua eri tahojen kesken, jotta tieto henkilön uhkaavasta käytöksestä tulisi poliisin tietoon. KRP:n tiedusteluosaston rikostorjunnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan linjan päällikkö Tuomela kokee, että tiedonsaantia voisi poliisin näkökulmasta edelleen parantaa viranomaisten kesken.
Poliisille uhkaavasta käytöksestä kertomista saatetaan Tuomelan kokemuksen mukaan vältellä, ettei lapsi tai nuori ikään kuin leimaantuisi poliisin silmissä. Laki antaa mahdollisuuksia poliisille kertomiseen, mutta Tuomelan mukaan tietojen luovuttamisessa sitä tulkitaan usein hyvin suppeasti. Poliisin ollaan yhteydessä vasta, kun nuori on tehnyt jo jotain rikollista.
– Meidän pitäisi aikaisemmassa vaiheessa pystyä reilusti puhumaan nimillä henkilöistä ja hänen tiedoistaan. Toimivan viranomaisen ei tarvitse olla poliisi, vaan se voi olla myös nuorisotyö tai sosiaaliviranomaiset. Isossa kuvassa pitäisi kyetä ratkaisemaan juurisyitä, Tuomela sanoo."
https://yle.fi/a/74-20082005
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Oma kantani tuohon kiusaamiseen, näin kiusatun 12v lapsen vanhempana..
On todella yleistä, että kiusaaja kiinni jäätyään ensimmäisenä sanoo: ”Se kiusas mua!”, vaikka se ei pitäisikään paikkaansa.
Enpä ole näissä valitettavan useissa keskusteluissa, joissa paikalla sekä kiusatun että kiusaajan lisäksi vanhemmat, kuullut että kiusaaja suoraan ja heti ensimmäisenä myöntäisi tekonsa. Valitettavan usein myös vanhemmat asettuu lapsensa puolelle; ”Ei meidän Pirjo-Petteri”, vaikka näyttöä jopa väkivallasta on.
Tämän ikäiset myös ottaa kiusaamisena sen, jos jää porukan ulkopuolelle, se toki on valitettavaa ja varmasti on hankalaa päästä sisälle luokan kaveripiireihin jos on aloittanut koulun luokassa vasta äskettäin. Se ei kuitenkaan tarkoita että tarkoituksella olisi kiusattu. Tämän ikäiset muksut on hyvin kaverikeskeisiä, vaikkakin myös draamaa kaverien kanssa tulee ajoittain.
Kolmiodraama myös hyvin mahdollinen, nämä säätää ja vaihtaa poika-/tyttöystävää useammin kuin vaihtavat vaatteitaan. Pahimmillaan pyöritetään kahta samaan aikaan ja kun tämä kuvio selviää, niin voi sitä draamaa.
On hyvin mahdollista, että tekoa on suunniteltu yli pääsiäisen ja se kyllä kuulostaa aika karmaisevalta. Mutta mahdollisuus on myös siihen, että esimerkiksi maanantaina jossain luokan snapissä on kohellettu, eikä edes tarkoituksella pahaa ajatellen ja tekijä on vetänyt siitä herneen nenäänsä. Näitäkin on tullut ainakin oman samanikäisen kanssa selvitettyä.
Itse tapausta seuraan, kun se osuu aika lähelle monellakin tapaa ja yritän pysyä neutraalina jokaiseen suuntaan. Vielä niin vähäiset tiedot, etten lähtisi ketään leimaamaan kiusaajaksi tai kiusatuksi.
On todella yleistä, että kiusaaja kiinni jäätyään ensimmäisenä sanoo: ”Se kiusas mua!”, vaikka se ei pitäisikään paikkaansa.
Enpä ole näissä valitettavan useissa keskusteluissa, joissa paikalla sekä kiusatun että kiusaajan lisäksi vanhemmat, kuullut että kiusaaja suoraan ja heti ensimmäisenä myöntäisi tekonsa. Valitettavan usein myös vanhemmat asettuu lapsensa puolelle; ”Ei meidän Pirjo-Petteri”, vaikka näyttöä jopa väkivallasta on.
Tämän ikäiset myös ottaa kiusaamisena sen, jos jää porukan ulkopuolelle, se toki on valitettavaa ja varmasti on hankalaa päästä sisälle luokan kaveripiireihin jos on aloittanut koulun luokassa vasta äskettäin. Se ei kuitenkaan tarkoita että tarkoituksella olisi kiusattu. Tämän ikäiset muksut on hyvin kaverikeskeisiä, vaikkakin myös draamaa kaverien kanssa tulee ajoittain.
Kolmiodraama myös hyvin mahdollinen, nämä säätää ja vaihtaa poika-/tyttöystävää useammin kuin vaihtavat vaatteitaan. Pahimmillaan pyöritetään kahta samaan aikaan ja kun tämä kuvio selviää, niin voi sitä draamaa.
On hyvin mahdollista, että tekoa on suunniteltu yli pääsiäisen ja se kyllä kuulostaa aika karmaisevalta. Mutta mahdollisuus on myös siihen, että esimerkiksi maanantaina jossain luokan snapissä on kohellettu, eikä edes tarkoituksella pahaa ajatellen ja tekijä on vetänyt siitä herneen nenäänsä. Näitäkin on tullut ainakin oman samanikäisen kanssa selvitettyä.
Itse tapausta seuraan, kun se osuu aika lähelle monellakin tapaa ja yritän pysyä neutraalina jokaiseen suuntaan. Vielä niin vähäiset tiedot, etten lähtisi ketään leimaamaan kiusaajaksi tai kiusatuksi.
-
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1618
- Liittynyt: Ti Touko 02, 2023 10:10 am
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Sellaista se on aina ollut. Kaikista pahimmaltahan se tytöiltä tuleva vähättely ja pilkka tuntuvat ainakin sellaisesta pojasta, jota tytöt kiinnostavat, ja tytöt totta vie osaavat sitä käyttää hyväkseen. Tästä tapauksesta on tietenkään mahdotonta sanoa, onko ampujaa oikeasti kiusattu vai onko se ollut vain poliisille sanottu selitys.Elizabeth kirjoitti: ↑To Huhti 04, 2024 8:46 am En tiiä mikä tässä järkyttävässä tapauksessa on taustalla mut kyllä ne tytötkin osaa kiusata. Olen tätä todistanut erään pojan kohdalla ku pari vuotta vanhemmat tytöt alkoivat porukassa nauramaan ja hihittelemään sekä huutelivat pojalle erästä h-sanaa. Poika vielä kiersi nämä tytöt kaukaa eli selkeästi vältteli heitä.
Että semmoista se nykyään on. Minä kyllä puutuin tähän käytökseen ja suosittelen että aikuiset pitää ne korvat ja silmät auki sekä puuttuu tilanteeseen tarvittaessa.
JOS ampuja tosiaan on autisti, JOS pitää paikkansa, että hän on ollut koulussa häirikkö ja JOS teon taustalla vielä on jotain maksamattomia sähkötupakkavelkoja, niin yhtä hyvin kyse voi olla siitä, että ampuja on silmät loistaen seurannut näitä somegangstoja ja niiden uhoamista siitä, että jos jättää velkansa maksamatta niin kuolee, ja teko on ollut pidempään jatkuneen eskaloitumisen ja wannabe-gangstailun hirvittävä päätepiste. Tämä siis on ihan puhdasta spekua, mikäli joltakulta jäi nuo kolme isolla kirjoitettua jos-sanaa huomaamatta.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Tuo mailan kanssa heiluminen voi toimia tai sitten aiheuttaa loputtoman suon. Yöllä lentää kivi ikkunaan. Autosta on joku kerta kumit puhki tai pellit naarmuilla. Postilaatikossa paskaa ja mitä näitä nyt on. Että jos ei voimat riitä tulla kohtaamaan, niin pitkämielisyys kyllä keksii kaikenlaista vittumaisuutta ihan loputtomasti. Siinä sitten nukut sen mailasi kanssa odottamassa jos jossain rasahtaa ja saa taas juosta bokserit jalassa pihalle. Toiset oppivat, toiset eivät.Detsi kirjoitti: ↑Ke Huhti 03, 2024 7:05 pmTuskinpa kenenkään pihamaasta mitään toistuvaa varkauden kohdetta kehitellään.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Kaikki lapset eivät saa kotoa riittäviä edellytyksiä jotta osaisivat toimia koulun kaltaisessa sosiaalisessa ympäristössä. Jos todella halutaan kouluista kaikille lapsille hyviä ja turvallisia oppimisympäristöjä niin kiusaamista on kyettävä estämään. Siihen kategoriaan kuuluu kaikki epäsosiaalinen häiriköinti, fyysinen ja henkinen väkivalta jne.
Lapsille turvalliseen koulunkäynnin vuoksi tarpeelliset toimenpiteet tulee kohdistaa em. väkivaltaisiin häiriköihin jotka eivät syystä tai toisesta kykene toimimaan normaalissa kasvuympäristössä. Heitä varten täytyy järjestää omat erityisryhmänsä ja -koulunsa. Näistäkin pitää olla myös oma kasvupolkunsa takaisin normaaliin opetukseen, kun edellytykset siihen täyttyy.
Nykyinen käytäntö jossa ainoaksi ratkaisuksi jää se että kiusauksen kohteeksi joutuneet siirretään muualle on täysin järjenvastaista.
Lapsille turvalliseen koulunkäynnin vuoksi tarpeelliset toimenpiteet tulee kohdistaa em. väkivaltaisiin häiriköihin jotka eivät syystä tai toisesta kykene toimimaan normaalissa kasvuympäristössä. Heitä varten täytyy järjestää omat erityisryhmänsä ja -koulunsa. Näistäkin pitää olla myös oma kasvupolkunsa takaisin normaaliin opetukseen, kun edellytykset siihen täyttyy.
Nykyinen käytäntö jossa ainoaksi ratkaisuksi jää se että kiusauksen kohteeksi joutuneet siirretään muualle on täysin järjenvastaista.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Jos olisin koulukiusattu ja minulla olisi kostofantasioita, paljon tyydyttävämpää kuin tappaminen olisi vammauttaa kiusaaja, jotta hän puolikuntoisena katuu sitä loppuelämänsä. Tai vahingoittaa jotain kiusaajalle läheistä ihmistä.
-
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3082
- Liittynyt: Pe Syys 18, 2020 5:51 pm
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Jos oikein spekuloi niin tuossa on voinut olla jotain neliödraamaa ja kostona on toiminut se, että poika on kylmännyt toisen pojan ja ampunut 2 muuta osapuolta, muttei mielestään kuolettavasti. Näinhän tuo kostona toimisi, tytöt muistavat loppuikänsä.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Erittäin valitettava ja surullinen keissi kaikenkaikkiaan. Mitä olen mediasta lueskellut, tekijä (tuskin enää voi sanoa epäilty, koska on myöntänyt teon) on kärsinyt koulukiusaamisesta. Kun sitä tulee paljon eikä saa tukea ja ymmärrystä, siinä voi mieli järkkyä (ja tämä on yleistys). Tietenkin taustalla voi olla jotain muutakin, mutta merkit viittaavaat kiusattuna olemiseen eli siirto toisesta koulusta tuonne ja oletan kiusaamisen jatkuneen tuolla, sitä kautta tuska kasvaa ja lopulta järkkynyt mieli tekee ikävän ja väärän päätöksen. Lapsi kuulemma katuu tekoaan, minkä nyt luulisi olevan aika selvä ellei sitten vaan selitä että pääsisi vähemmällä.
Iso koulu, iso luokka... Siinä voi jäädä opettajilta huomaamatta yhtä sun toista ja sen lisäksi on resurssipulaa. Siinä jää turhan moni lapsi ilman tarvittavaa tukea ja turvaa.
Yhtä kaikki, lopputuloksen tiedämme. Yksi toistaiseksi kuollut, toinen loukkaantuneista erittäin vakavassa tilassa mutta toista loukkaantunutta poliisi on pystynyt jo puhuttelemaan. Mä en hetkeäkään usko, että tässä tapauksessa lapsen etninen tausta on vaikuttanut yhtään mitään. Voimia menehtyneen lapsen omaisille ja toivottavasti loukkaantuneet selviävät ilman pysyviä fyysisiä vammoja. Henkisiä traumoja tämä varmasti jättää monelle.
Iso koulu, iso luokka... Siinä voi jäädä opettajilta huomaamatta yhtä sun toista ja sen lisäksi on resurssipulaa. Siinä jää turhan moni lapsi ilman tarvittavaa tukea ja turvaa.
Yhtä kaikki, lopputuloksen tiedämme. Yksi toistaiseksi kuollut, toinen loukkaantuneista erittäin vakavassa tilassa mutta toista loukkaantunutta poliisi on pystynyt jo puhuttelemaan. Mä en hetkeäkään usko, että tässä tapauksessa lapsen etninen tausta on vaikuttanut yhtään mitään. Voimia menehtyneen lapsen omaisille ja toivottavasti loukkaantuneet selviävät ilman pysyviä fyysisiä vammoja. Henkisiä traumoja tämä varmasti jättää monelle.
Hei sinä siellä, onks sul kelloo?
- JudgeCooper
- Sofia Karppi
- Viestit: 417
- Liittynyt: Ma Tammi 16, 2023 4:44 pm
- Paikkakunta: NY
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Keinot estää aseiden tuonti kouluihin ovat kyllä vähissä. Vain vartija ja metallinpaljastin voisivat estää.
Ja koulukiusaaminen vähenee vain, jos siihen puututaan. Juhlapuheet nollatoleransseista voidaan unohtaa. Kiusaajat vaihtavat koulua. Jos kiusaajia useampia, vaihtavat eri kouluihin. Kiusattu jää. Rikosoikeudellisia prosesseja kaikissa väkivaltatapauksissa. Ei mitään sovittelushittiä. Ja kiusaaminen aiheuttaa AINA sen koulunvaihdon. Jos koulupaikkoja ei löydy kuin Karigasniemeltä. Se on voivoi.
Ja koulukiusaaminen vähenee vain, jos siihen puututaan. Juhlapuheet nollatoleransseista voidaan unohtaa. Kiusaajat vaihtavat koulua. Jos kiusaajia useampia, vaihtavat eri kouluihin. Kiusattu jää. Rikosoikeudellisia prosesseja kaikissa väkivaltatapauksissa. Ei mitään sovittelushittiä. Ja kiusaaminen aiheuttaa AINA sen koulunvaihdon. Jos koulupaikkoja ei löydy kuin Karigasniemeltä. Se on voivoi.
Välinpitämättömyys on valinta.
Re: Vantaa: Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4.2024 - 1 kuoli, 2 loukkaantui
Laillisten aseiden kieltäminen eli ns. aselakien tiukentaminen on äärimmäisen tärkeä agenda globalistien työlistalla.damfin kirjoitti: ↑To Huhti 04, 2024 7:43 am
Miksi sanoa heti ensimmäisissä tiedotuksissa että ase on luvallinen lähiomaisen omistama ase, jos aseen omistajuus ei ole täysin selvä, asehan ei varsinaisesti ole luvallinen enää siinä vaiheessa jos sen omistaa joku muu kuin se kenelle ase on luvallisesti rekisteröity.