PPK 2013
Tapon kohteeksi omassa kodissa
- tekijä ja uhri täysin tuntemattomia toisilleen
Pirkanmaan hätäkeskukseen tuli 24. kesäkuuta 2010 pian puolen yön jälkeen puhelu, jonka mukaan alaston mies huusi verissään apua Tampereen Hervannassa erään omakotitalon ulko-oven edessä.
Paikalle ehti ensimmäisenä pe lastuslaitoksen sairaankuljetusyksikkö. Matkalla uhrin luokse lähistöllä yksikköä vastaan tuli sekaisen oloinen mies, jonka luo sairaankuljetusyksikkö ajoi. Miehellä ei kuitenkaan ollut mitään asiaa ja ambulanssi jatkoi kohteeseen.
Yksikön henkilökunta totesi miehen elottomaksi, ja he kävivät nopeasti pukemassa suojaliivit, koska tilanne vaikutti rikokselta.
Miehessä oli isoja haavoja ja he ajattelivat, että kyseessä oli henkirikos. Vainajan ympärille oli vuotanut runsaasti verta.
Pian useita poliisin yksikköjä tuli paikalle. Poliisi eristi alueen. Vainajan vatsalla noin kymmenen senttimetriä navan yläpuolella oli noin viiden senttimetrin pituinen viiltohaava, vasemmassa olkapäässä ja olkavarressa kaksi pistohaavaa ja yksi pinnallinen haava. Vasemmassa kyljessä vasemman lavan kohdalla oli myös pistohaava. Oikeassa kädessä oli syvät haavat kyynärvarren päällä ja ranteessa viiltohaava. Yhteensä uhrissa oli 17 viilto- tai pistovammaa.
- Uhri vuoti runsaasti verta eri puolille asuntoa.jpg (173.29 KiB) Katsottu 881 kertaa
Verivana vei tapahtumapaikalle
Uhri oli jättänyt verivanan, joka näytti johtavan vastakkaisen omakotitalon autotallin avonaiselle ovelle. Verijäljet johtivat autotallissa olleen auton sivuitse talon sisätiloihin, jonne ovi oli auki. Ovesta pääsi tietokonehuoneeseen. Myös sen lattialla oli verijälkiä ja katkennut teräaseen terän kärkiosa sekä pari pienempää palaa.
Omakotitalon alakerrassa oli tietokonehuoneen lisäksi takkahuone, sauna ja wc. Alakerran tuulikaapin lattia oli veressä ja verta oli paljon myös ulko-oven reunassa sisäpuolella lattialla.
Yläkertaan johtivat rappuset, joiden tasanteella oli verijälki ja seinässä laappaisujälki. Yläkerrassa ei ollut verijälkiä. Poliisi tarkisti talon ja totesi, ettei siellä ollut ketään. Paikalle tuli myös tekniikan partio tekemään teknistä tutkin taa. Se takavarikoi asunnosta muun muassa puhelimia ja tietokoneita tekijänselvittämiseksi.
Koirapartio teki lähietsintää talon ympäristössä.
Poliisi puhutti useita naapureita, ja vainajan henkilöllisyydeksi selvisi Jani Jokinen. Hän olisi täyttänyt tapahtumavuonna 50 vuotta. Naapurit tunsivat hänet harmittomana miehenä, joka oli lähinnä hyvän päivän -tuttu.
Naapurissa omakotitalossa asuva Merja Heikkilä kertoi huomanneensa, että noin iltakymmenen aikaan tapahtumailtana joku kulkija oli mennyt suoraan Jokisen pihaan. Kulkija oli oudon näköinen, todennäköisesti mies kävelytyylin perusteella. Hän kertoi kulkijan vaatetuksesta poliisille. Tämän kasvoja Heikkilä ei ollut nähnyt.
- Tekijä kertoi puukottaneensa uhria tietokonehuoneessa.jpg (215.53 KiB) Katsottu 881 kertaa
Naapuri hälytti apua
Toinen omakotitalonaapuri Sakari Roine kertoi tulleensa kotiinsa tapahtumayönä hiukan ennen puolta yötä vaimonsa kanssa.
Puolen yön jälkeen hän kuuli kuin joku olisi huutanut apua, mutta ajatteli että joku pelleilee. Sitten hän kuuli avunhuudon toisen ja kolmannen kerran ja huomasi ikkunasta katsoessaan verisen miehen makaavan maassa naapuritalon etuoven lähellä.
Hän soitti ambulanssin, mutta ei kuitenkaan mennyt ulos, koska koki tilanteen uhkaavaksi.
Vasta kun ambulanssi tuli, hän meni opastamaan sitä, ja myöhemmin hän meni poliisien puheille. Hän ei käynyt katsomassa uhria eikä siis tiennyt, kuka tämä oli.
Poliisi teki parhaansa päästäkseen tekijän jäljille. Muun muassa Heikkilän kertomuksen perusteella poliisi antoi ensimmäisen tiedotteen asiasta ja pyysi havaintoja. Pian poliisi antoi uuden tiedotteen, kun tuntomerkkejä oli saatu lisää.
Poliisi selvitti Jokisen pankkitilien käyttöä ja yritti löytää sieltä yhtymäkohtia tekijään. Asunnosta takavarioiduista puhelimista ja tietokoneista ei ollut löytynyt johtolankaa, eikä työkavereiden puhutteluista selvinnyt mitään normaalista poikkeavaa. Alueen taksikyyditykset tarkistettiin, mutta niistäkään ei löytynyt poikkeavaa. Bussinkuljettajiltakin tiedusteltiin mahdollisia havaintoja. Kyselyt sairaaloista eivät tuottaneet tulosta.
Vajaan vuorokauden kuluttua tapahtuneesta poliisiin otti yhteyttä tarjoilija Jari Saari, joka oli huomannut poliisin etsivän havaintoja mahdollisesta tekijästä. Saari oli ollut tapahtuma-aikaan töissä läheisessä ravintolassa. Tiskillä hän oli kiinnittänyt huomionsa mieheen, joka oli tullut ravintolaan noin yhden aikaan yöllä. Mies oli tilannut siiderin ja maksanut sen viiden euron setelillä. Saari kiinnitti mieheen huomiota, koska tämän molemmat kädet olivat veriset.
Poliisi näytti Saarelle tunnistuskuvasarjaa, josta hän tunnisti ravintolassa käyneen miehen. Kuva esitti Heikki Leppästä. Poliisilla oli tässä vaiheessa vahva epäilys tämän osallisuudesta.
Poliisi antoi tämän jälkeen kolmannen tiedotteensa.
- Asunnon aulassa oli verivana.jpg (200.36 KiB) Katsottu 881 kertaa
Soitto psykiatriselta osastolta
Reilun vuorokauden kuluttua rikoksesta Taysin psykiatriselta osastolta ilmoitettiin, että sairaalaan oli tuotu mies, samainen 35-vuotias Heikki Leppänen, joka oli kertonut tehneensä hirvittävän teon. Poliisi lähti tapaamaan tätä miestä. Leppänen kertoi yksityiskohtia, joita ei voinut tietää kuin sellainen, joka oli ollut tapahtumapaikalla. Poliisi takavarikoi tutkimuksia varten Leppäsen vaatteet ja kengät sekä teki ensimmäisen kuulustelunsa sairaalassa ja videoi sen.
Leppänen epäili, että hänet olisi huumattu tai hänelle olisi annettu jotakin lääkettä, joka olisi sekoittanut hänet. Hän kertoi poliisille olleensa jonkun vieraan talon pihassa ja potkaisseensa
oven auki.
- ...ja ettii niinkun jotain avainta ja menee potkasemaan jonkun oven rikki sisälle johonkin taloon ja sitten tota, sit tota puukottaa miestä ja sit lähtee pois sieltä ja sen jälkeen niinku, se jälkeen menee taas kotiin tai kotiapäin.
Leppänen kertoi, että hänellä oli ollut vaikeuksia asunnon ja työpaikan saamisessa ja rahat alkoivat loppua. Välillä hän oli todella väsy nyt. Leppänen kertoi sinisestä repusta, joka hänellä oli mukana tekohetkellä. Hän kertoi yrittäneensä hävittää sen, kun siinä oli verta.
Sekavaa kuulustelua
Leppänen ei osannut sanoa, minä päivänä teko oli tapahtunut. Kun poliisi tiedusteli, mitä mies teki ennen tekoa, kertoi edellisenä päivänä rukoilleensa ja pyytäneensä apua Jeesukselta.
Hän oli kuullut piippausta ja muita ääniä. Hän oli mennyt terveyskeskuksen oven taakse, mutta se olikin ollut kiinni. Hän kertoi myös äänestä, joka kehotti häntä jättämään kotinsa, koska joku olisi ollut tulossa tappamaan häntä.
Hän kertoi juoneensa tapahtumapäivänä ravintolassa alkoholia. Hän päätyi lopulta Hervantaan kyseisen omakotitalon pihaan etsimään halkopinosta avainta asuntoon. Hän ei osannut itsekään sanoa, miksi ja epäili että kenties henget olivat johdattaneet hänet sinne. Toisena hetkenä hän sanoi, että kyseisessä paikassa piti olla nainen vastaanottamassa häntä. Leppänen oli harhainen.
Kun Leppänen murtautui asuntoon, hän kertoi hakeneensa keittiöstä veitsen ja menneensä sen kanssa tietokonehuoneeseen, jossa Jokinen oli.
Jokinen oli pelannut tietokonepeliä selkä häneen päin, ja Leppänen oli pyytänyt Jokista avaamaan teleportin.
- ...sitten jossain vaiheessa niin otin sen veitsen ja löin siihen selkään sitä miestä, siihen sen, siihen mieheen ja se mies kimmahti sitten, juoksi pois siitä paikalta.
Hän sanoi lyöneensä vain kerran. Veitsi katkesi iskun voimasta. Paikalle tullut poliisi oli todennut saman kuin oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, nimittäin että iskuja oli ollut paljon enemmän. Perus- ja välittömänä kuolinsyynä oli rintakehän lävistänyt pistohaava, keuhkon pistovamma ja ilmarinta.
Leppäsen mukaan Jokinen siis lähti tämän jälkeen ulos. Leppänen otti jonkin avainnipun Jokisen autosta, joka oli talon alakerrassa autotallissa. Leppänen oli yrittänyt saada autoa käyntiin, mutta se ei ollut onnistunut.
Hän kertoi sitten kävelleensä ravintolaan siiderile pitseriaan pitsalle. Sen jälkeen hän oli mennyt kotiinsa vaihtamaan vaatteita.
Hänellä oli edelleen mukanaan kassi, jossa oli muun muassa kannettava tietokone, kaksi puhelinta ja avainnippu Jokisen autosta. Hän oli harhaillut tapahtumien jälkeen Hervannassa ja tullut jossakin vaiheessa järven rannalle mökille.
Siellä hän oli tavannut Kalle Liuhuksi itsensä esitelleen miehen vaimoineen. Leppänen oli kertonut olevansa väsynyt, koska oli kuljeskellut ympäriinsä koko yön. Mistään rikoksesta ei ollut ollut puhetta. Liuhu oli antanut Leppäselle ruokaa ja juomaa ja kyydinnyt hänet Hervannan keskustaan.
Leppänen oli jotenkin päätynyt linja-autoasemalle, jossa joku rouva oli soittanut ambulanssin paikalle. Se ei kuitenkaan ollut ottanut Leppästä kuljetettavakseen, vaan Leppänen kertoi menneensä itse taksilla ensiapupiste Acutaan. Sieltä hänet oli siirretty psykiatriseen sairaalaan.
Poliisi selvitti tapahtumia edelleen. Leppäsen kertoma putkikassi löytyi Hervannasta. Hän näytti itse sen paikan poliiseille. Kassissa oli sekä Leppäsen että Jokisen omaisuutta. Poliisin taltioimista näytteistä niin tekopaikalta kuin Leppäsen vaatteista saatiin rikostekniseltä laboratoriolta lausuntoja, jotka osaltaan olivat todisteina rikoksessa.
Jokisen DNA-tunniste löytyi puukahvaisen veitsen kahvaosasta, kahvan tyvestä ja Leppäsen asunnosta löytyneistä shortseista. Leppäseltä otettiin haltuun Camel Active -merkkiset kengät. Vastaavan muotoisen ja kokoisen jalkineenjälki taltioitiin Jokisen asunnosta.
Näyttö Leppäsen syyllisyyteen oli kiistaton, mutta hän itse ei muistanut tapahtumia ja niihin johtaneita syitä tarkasti.
Kun häneltä kysyttiin, oliko hän omasta mielestään syyllistynyt rikokseen, hän totesi, että hän on tehnyt murhan tai puukottanut miestä.
- Mutta mie en tiiä onko se totta vai tarua, sitä en tiiä sitten. Onko tässä ollu joku semmonen hallusinaatio tia sitten joku muu asia sitten. En tiedä sitä. Vai onko tässä olleet niin vahvat lääkkeet kysymyksessä, että ne aiheuttaa tällasen hallusinaation miulle tai jotakin muuta. En tiiä sitä, sekin on mahollista täällä. Et sit oon vaan ollu hallusinaatiossa ja oon kuvitellu koko asian. Mutta näin oon kertonu teille nyt ja enempään en pysty.
Käsittely käräjäoikeudessa
Käräjäoikeus totesi, että Leppäsen muistikuvat tapahtumista oli puutteellisia ja niihin oli sekoittunut harhoja. Leppänen ei muistanut kohdistaneensa uhriin kuin yhden iskun, mutta hän ei epäillyt, etteivätkö vammat kokonaisuudessaan olleet hänen aiheuttamiaan. Leppänen vaati, että hänelle tehtäisiin mielentilatutkimus. Hänellä oli ollut harhaisuutta eikä hän ollut pysty nyt tekoajankohtana mieltämään tekojensa seurauksia ja oikeudenvastaisuutta.
Käräjäoikeuden välituomiossa todetaan, että Leppänen kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti. Tekopaikalta löytyi verinen veitsi. Uhrin vammat olivat sellaisia, ettei hän ollut voinut aiheuttaa niitä itse.
Ravintolan työntekijä Jari Saari tunnisti ravintolassa käyneen miehen kuvista, ja kuva esitti Leppästä. Sinisestä kassista, jonka olinpaikan Leppänen näytti poliisille, löytyi muun muassa Jokisen henkilökortti.
Tekijä syyntakeeton
Oikeus piti Leppäsen tekoa erittäin poikkeuksellisena, eikä sille ilmennyt mitään normaalia syytä. Hän oli ollut aiemmin sairaanhoidossa mielenterveysongelmiensa takia, ja hänet oli lähetetty muutama päivä tapahtuman jälkeen psykiatriseen sairaalaa. Hänen mielentilansa tutkimista pidettiin perusteltuna. Asian käsittelyä tuomion osalta lykättiin siihen saakka, kunnes lausunto mielentilasta saatiin. Leppänen passitettiin odottamaan sitä Kylmäkosken vankilaan.
Oikeus totesi Leppäsen olemaan korvausvelvollinen muun muassa hautauskuluista.
Käräjäoikeus totesi, että Leppänen oli syyllistynyt syytteen mukaisesti tappoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin lausunnon mukaan Leppänen oli teot tehdessään syyntakeeton, joten hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
Lausunnon mukaan hän oli tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa.
Kukaan ei valittanut oikeuden päätöksestä ja se on lainvoimainen.
To hell and back 