Gustafssonin vammat (ketju 2)

[awa]

.......................
Muistaakseni tässäkin ketjussa on valokuva Gustafssonin ohimon-päälaen seudun ruhjehaavasta tikattuna. Muistutan etenkin awaa faktasta, että eritoten ohimon seudulle kohdistettu melko vähäinenkin isku voi aiheuttaa uhrille vakavankin aivovamman.
.................

Kyllä juuri noin - olen tuon todennut varmasti useampaankin eri kertaan näissä keskusteluissa. Ohimo on päänkuoren heikointa osaa. Se tosiaan todistaa, että isku joka Gustafssonin ohimoon olisi kohdistunut on melko vähäinen, koska hentoinen ohimo ei ole murtunut.

Ohimolla olleen nirhauman ompelusta ei ole minulla mitään tietoa - eikä ohimon vamman ompelusta näy mitään merkkejä niissä valokuvissa mitä minä olen nähnyt. On olemassa valokuva missä Gustafssonin ohimolta on hiukset ajeltu pois mutta se ei ole mikään osoitus haavojen ompelusta.

On myös muistettava, että Gustafssonille tehtiin ns. ilmakallokuvaus joka aiheutti mm. juuri sitä huimausta.

[JasseHames]

Ahaa, tämän asian suhteen menee niin, että jos ei ole kirjattu potilaskertomukseen, niin sitä varmuudella ei ole tapahtunut Gustafssonille... Erityisen mielenkiintoista on, että jokunen samoista henkilöistä väittää tietävänsä lukuisien eri potilaiden kohdalla asioista, joita ei ole kirjattu potilaskertomuksina Kantaan...

[LexVeritas]

Mitään murtumaa ei tarvita vakavaan aivovammaan. Gustafssonilla todetaan lukuisten murtumiensa ja muiden haavojensa lisäksi olleen ruhjehaava - ei "nirhautumaa" - vasemman korvansa yläpuolella ohimon-päälaen seudulla. Hassinen on kertonut ommelleensa Gustafssonin päässä olleita haavoja. Lunetta löysi Gustafssonin pään vasemmalta sivulta arpia, joiden syntyhistoriaa hän ei kyennyt varmentamaan. Niitä ovat:

Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisimmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.

Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemman päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi

On kovin todennäköistä eikä millään todennäköisyydellä poissuljettavissa, että Gustafsson todennäköisimmin sai helluntaina 1960 vähintään merkittävän lujan astalolyönnin vasemmalle puolelle päätänsä.

[Ross Sullivan]

Ahaa, tämän asian suhteen menee niin, että jos ei ole kirjattu potilaskertomukseen, niin se varmuudella on tapahtunut Gustafssonille... Erityisen mielenkiintoista on, että jokunen samoista henkilöistä väittää tietävänsä Kantaan-järjestelmän olevan täydellinen toisin kuin valemedia Yle kertoo...

https://yle.fi/a/3-11384154

[LexVeritas]

^Olen eri mieltä tuosta.

*pltmtxtvp*tm

Kuten todettu, niin Gustafssonin vammoiksi on vuonna 1960 kirjattu lukuisten murtumien ja muiden haavojen lisäksi myös laaja ruhjehaava vasemman ohimon-päälaen seudulla. Oikeuslääkäri Philippe Lunetta on suorittamassaan ulkotarkastuksessa vuonna 2004 havainnut ko. ruhjehaavaan sopivan arven Gustafssonin päässä. On siis ilmeistä, että mitä todennäköisimmin tuo Lunettan havaitsema ruhjehaavan jälkitila on muodostunut hyvinkin mahdollisesti siitä samasta, vuoden 1960 helluntain jälkeen Gustafssonilla todetusta ruhjehaavasta.

Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemman päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi.

Oleellista on toki myös, että Gustafssonin päästä on tutkimuksissa laskettu myös mahdollisten puukoniskujen eli terävän väkivallan aiheuttamia "reikiä". Gustafsson kuulustelussa esittämä kysely:

"Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?"

kertoo mitä todennäköisimmin, ettei hänellä itsellään ollut tarkaa tietoa "reikien" kokonaismäärästä.

[Ross Sullivan]

Lunettan lausuntoa on hyvä kerrata.

Sehän ei puolla Nissen kertomuksia millään tavoin.

[LexVeritas]

Lunettan epämääräisten lausuntojen ohessa myös Gustafssonin sitä vieläkin epämääräisempää kyselyä:

Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?

on hyvä kerraten tarkastella juuri sellaisena kuin se olikin eli ei liioittelevana kertomuksena, vaan epätietoisen kyselynä.

[Ross Sullivan]

9.4 VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).

[LexVeritas]

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”””. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois

Todellakin todetaan Gustafssonin kuvailleen puukoniskusta poskeensa saamaa vammaa ja hänen kertoneen sitten, että silmäkulmassaan oli jokin vamma (raportti 1960), ja jossain muuallakin oli jokin vamma (varmaankin se leuan kärjessä jo vuonna 1960 todettu ruhjehaava), ja sitten päässä ja niskassa oli niitä puukonpistoja (Lunettan tutkimus 2004). Sen jälkeen hän kysyy:

"Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?"

Ilmeisesti 5 x 5 ventti on Gustafssonin ohimo-päälaen seudulla todettu laaja ruhjehaava. (mm. neurokirurgi Juha Öhmanin vammalista)

Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Tämä tarkoittanee ainakin Gustafssonin poskihaavoja, jotka todistetusti Ilmo Hassinen ompeli kiinni.
Gustafsson kertoo myös kädessään todetusta viiltohaavastaan sekä tutkinnan mukaan hänen sormissaan olleista pienistä hiertymistä (raportti 1960).

[awa]

.............................
.............................
On kovin todennäköistä eikä millään todennäköisyydellä poissuljettavissa, että Gustafsson todennäköisimmin sai helluntaina 1960 vähintään merkittävän lujan astalolyönnin vasemmalle puolelle päätänsä.

Kyllä - ei ole todennäköistä vaan ihan varmaa, että Gustafsson sai kovan iskun leukaan. Sitä ei tiedetä kuka sen iskun iski.

Pieni korjaus, että murtumat oli vasemmalla, mutta isku tuli suoraan leuan kärkeen.

Merkittävin vamma on leuassa, missä melko vahva leukaluu murtui, eli isku on tullut jotakuinkin suoraan leuan kärkeen. Tyypillinen tyrmäysisku!

Tästä leukaan tulleesta iskusta syntyy tyypilliset vammat aiheuttaen murtuman leukaluun nivelnastaan korvan alapuolelle.

Leukaluun murtavassa iskussa leukanivelen nivelnasta iskeytyy korvan seudulle ja voi todellakin murtaa hentoisen luun kallonpohjassa ja aiheuttaa kallonpohjan murtuman. Kaikki yhden iskun seurauksena. Tuon kaltaisen iskun Nils Gustafsson on vammojen perusteella voinut saada.

[LexVeritas]

^ Kirjoitin Gustafssonin pään vasemman korvan yläpuolella, hänen ohimon-päälakensa seudulla vuonna 1960 todetusta laajasta ruhjehaavasta, joka hyvinkin mahdollisesti johtui astaloiskusta.
Kyseinen isku ohimoalueelle aiheutti todennäköisimmin aivoruhjetasoisen keskivaikean aivovamman mutta ei välttämättä Gustafssonilla todettua ohimoluun murtumaa.
Ja kyllä, vuonna 1960 todettiin myös Gustafssonin leuan kärjessä ruhjehaava, mikä niin ikään syntyi mahdollisesti tylpästä väkivallasta kuten esimerkiksi astaloiskusta. Kyseinen isku lie ollut merkittävä Gustafssonin leukamurtumien muodostumiseen vaikuttanut vammamekanismi, mutta muihin Gustaffsonin vammoihin sen ei tiedetä ratkaisevasti vaikuttaneen. Gustafssonilla todettiin myös vasemman silmänsä seudulla iskun jälki. Toisin kuin awa väittää, niin Gustafssonin vammat eivät selity yhdellä iskulla.

[awa]

^ Kirjoitin Gustafssonin pään vasemman korvan yläpuolella, hänen ohimon-päälakensa seudulla vuonna 1960 todetusta laajasta ruhjehaavasta, joka hyvinkin mahdollisesti johtui astaloiskusta.

Tarkoittanet nirhaumaa ohimolla minkä hoidosta ei ole tietoja. Mutta vamma siellä oli - lienee kiistatonta. Hiukset oli ajeltu pois. Se nähdään vakokuvista.

Kyseinen isku ohimoalueelle aiheutti todennäköisimmin aivoruhjetasoisen keskivaikean aivovamman ilman murtumaakin.

No ei nyt sentään. Nirhauma ohimolla on nirhauma ohimolla ja aivoruhjetasoisesta vammasta jää aina pysyvä jälki. Jokainen aivovammoista mitään ymmärtävä sen tietää.

Ja kyllä, vuonna 1960 todettiin myös Gustafssonin leuan kärjessä ruhjehaava, mikä niin ikään syntyi mahdollisesti tylpästä väkivallasta kuten esimerkiksi astaloiskusta. Kyseinen isku lie ollut merkittävä Gustafssonin leukamurtumien muodostumiseen vaikuttanut vammamekanismi, mutta muihin Gustaffsonin vammoihin sen ei tiedetä ratkaisevasti vaikuttaneen. Gustafssonilla on todettu myös vasemman silmänsä seudulla iskun jälki. Toisin kuin awa väittää, niin Gustafssonin vammat eivät selity yhdellä iskulla.

Nils Gustafssonin murtumia aiheuttaneet vammat on yhdellä iskulla selitetty.

Toki muiden vammojen kirjo on melkoinen.

[LexVeritas]

Mistään nirhautumista muualla paitsi Gustafssonin vasemman käden sormissa ei ole tietoa. Sellainen on awan jakamaa disinformaatiota, kuten on myös väite, että Gustafssonin päävammat olisivat aiheutuneet vain yhdestä iskusta.

Gustafssonilla on todettu ruhjehaavat leuan kärjessä, ohimon seudulla ja poskessa ilmeisestikin useampi haava, jotka voivat olla myös puukonpistoista aiheutuneita. Myös vasemman silmän seudulla on todettu iskun jälki.
Mitään tietoa sellaisesta, etteikö Gustafsson olisi saanut ohimovammaansa mitään hoitoa, ei ole. Ilmo Hassinen on todistanut ommelleensa kiinni Gustafssonin päässä olleita haavoja. Valokuvasta päätellen myös Gustafssonin korvan yläpuolella ohimon alueella sijainnutta haavaa on ommeltu.
Ohimoalueelle kohdistunut, iskuvoimaltaan melko vähäinenkin isku voi aiheuttaa aivoruhjetasoisen, vähintään keskivaikean, kuvantamismenetelmien ulottumattomiin jäävän aivovamman, jollainen Gustafssonilla on kesällä 1960 Töölön sairaalassa diagnosoitu. Diagnoosi on edelleen voimassa - myös lainvoimaisesti todisteltuna.

[LexVeritas]

^ Kirjoitin Gustafssonin pään vasemman korvan yläpuolella, hänen ohimon-päälakensa seudulla vuonna 1960 todetusta laajasta ruhjehaavasta, joka hyvinkin mahdollisesti johtui astaloiskusta.

Tarkoittanet nirhaumaa ohimolla minkä hoidosta ei ole tietoja. Mutta vamma siellä oli - lienee kiistatonta. Hiukset oli ajeltu pois. Se nähdään vakokuvista.

Esitutkintapöytäkirjan johdannon sivulla 42 vahvistetaan selväsanaisesti, että Gustafssonin ohimon ruhjehaavaa on hoidettu ompelein.

[LexVeritas]

^ Kirjoitin Gustafssonin pään vasemman korvan yläpuolella, hänen ohimon-päälakensa seudulla vuonna 1960 todetusta laajasta ruhjehaavasta, joka hyvinkin mahdollisesti johtui astaloiskusta.

Tarkoittanet nirhaumaa ohimolla minkä hoidosta ei ole tietoja. Mutta vamma siellä oli - lienee kiistatonta. Hiukset oli ajeltu pois. Se nähdään vakokuvista.

Esitutkintapöytäkirjan johdannon sivulla 42 vahvistetaan selväsanaisesti, että Gustafssonin ohimon ruhjehaavaa on hoidettu ompelein.

Itse perustan oman ajattelun ja mielipiteeni aina ensin faktoihin.

Sisältääkö esitutkintapöytäkirja siis mielestäsi väärää faktaa Gustafssonin ohimohaavan hoidosta ompelein, awa?