Telttamysteeri?

[kujala]

Otaksun, että II-3 aukko oli revennyt, II-4 vaajanaru irti, ja teltta roikkui alempana telttasalossa, koska salon purjerengas oli revennyt irti, ja teltan katossa oli reikä.

Tässä on yksi asia, jota en ole vielä ymmärtänyt, joten voitko Teemu (tai joku muu asiasta tietävä) tämän minulle selittää, niin pääsisin mallin kehittelyssäni pitemmälle. Käsittääkseni teltan päädyssä oli kaksi purjerengasta, joista toiseen sidottiin naru ja toiseen asetettiin salko.

Jos salkoa kiinni pitänyt purjerengas repesi, niin eikös salko silloin välittömästi kaatuisi ja teltta romahtaisi. Eli miten on mahdollista se, että purjerengas olisi revennyt mutta teltta edelleen roikkuisi salossa? Vai kulkiko teltta salon läpi myös jossakin muussa kohdassa kuin purjerenkaan kohdalla?

[kukkuu]

Otaksun, että II-3 aukko oli revennyt, II-4 vaajanaru irti, ja teltta roikkui alempana telttasalossa, koska salon purjerengas oli revennyt irti, ja teltan katossa oli reikä.

Tässä on yksi asia, jota en ole vielä ymmärtänyt, joten voitko Teemu (tai joku muu asiasta tietävä) tämän minulle selittää, niin pääsisin mallin kehittelyssäni pitemmälle. Käsittääkseni teltan päädyssä oli kaksi purjerengasta, joista toiseen sidottiin naru ja toiseen asetettiin salko.

Jos salkoa kiinni pitänyt purjerengas repesi, niin eikös salko silloin välittömästi kaatuisi ja teltta romahtaisi. Eli miten on mahdollista se, että purjerengas olisi revennyt mutta teltta edelleen roikkuisi salossa? Vai kulkiko teltta salon läpi myös jossakin muussa kohdassa kuin purjerenkaan kohdalla?

Itse olen käsittänyt siten, että harjanaru on kulkenut tapista tappiin ja teltan kohdalla sen sisäpuolella. Pituus ainakin sallisi sen.
Teltan sisältä löytyi jälkiä, joiden aiheuttajaksi veritutkijat epäilivät veristä harjanarua.
Veritutkijat ovat tehneet perusteellista ja laadukasta työtä, mutta noissa päätelmissään he ovat jossain kohdin pihalla kuin porokoira.

[kujala]

Itse olen käsittänyt siten, että harjanaru on kulkenut tapista tappiin ja teltan kohdalla sen sisäpuolella.

Okei, tarkoitatko kuvan mukaista tilannetta, jossa III-päädyn salon kaaduttua voisi ko. pääty kuitenkin vielä olla osin pystyssä, koska naru kannattelee sitä?
http://bodom.kerrostalo.huone.net/teltta_kasassa_3.gif

[teemu]

Otaksun, että II-3 aukko oli revennyt, II-4 vaajanaru irti, ja teltta roikkui alempana telttasalossa, koska salon purjerengas oli revennyt irti, ja teltan katossa oli reikä.

Tässä on yksi asia, jota en ole vielä ymmärtänyt, joten voitko Teemu (tai joku muu asiasta tietävä) tämän minulle selittää, niin pääsisin mallin kehittelyssäni pitemmälle. Käsittääkseni teltan päädyssä oli kaksi purjerengasta, joista toiseen sidottiin naru ja toiseen asetettiin salko.

Jos salkoa kiinni pitänyt purjerengas repesi, niin eikös salko silloin välittömästi kaatuisi ja teltta romahtaisi. Eli miten on mahdollista se, että purjerengas olisi revennyt mutta teltta edelleen roikkuisi salossa? Vai kulkiko teltta salon läpi myös jossakin muussa kohdassa kuin purjerenkaan kohdalla?

Ajattelin, että teltan katto olisi pudotessaan pantannut teltan sisällä olleessa salossa n. 80 cm:n korkeudelle jääneeseen oksantynkään tai muuten hirttänyt kiinni, kun teltta lyykähti IV-sivulle päin.

Telttasalon rengas oli teltan katossa, mutta harjanarun rengas päädyssä. Harjanaru meni teltan läpi harjan alapuolella päädyssä olleiden reikien kautta. Jos naru sidottiin teltanpystytyksessä telttasalkoon teltan sisällä, niin myös se on voinut kannatella teltan kattoa putoamasta maahan asti. Teltanpystytyskuvassa näkyy, että harjanaru oli ohjattu kulkemaan telttasalon pään yli, jolloin se kiristi teltan harjaa ylöspäin. En tiedä millainen viritys retkeläisillä oli alunperin. On useammalla tavalla mahdollista, että III-sivu oli osittain pystyssä katon purjerenkaan irtoamisen jälkeen.

Puolitankoon jääminen selittäisi sen, että III-sivun ulkopuolen tippuverityyppiset jäljet ja sisäpuoliset roiskejäljet näyttäisivät tulleen yläosastaan suunnilleen pystyssä olleelle sivulle.

Muita malleja voi rakennellä, mutta näin on mahdollista selittää viisi parvea yhdestä teltan asemasta käsin.

[kujala]

Telttasalon rengas oli teltan katossa, mutta harjanarun rengas päädyssä. Harjanaru meni teltan läpi harjan alapuolella päädyssä olleiden reikien kautta.

Uups, nyt täytyy myöntää, että olen virheellisesti käsittänyt, että salot olisivat olleet ulkopuolella... Ja tämä on perustunut KRP:n lavastuskuvaan (uuteen sellaiseen):
http://bodom.kerrostalo.huone.net/krp_keppi.jpg

Mutta tosiaan, nyt alkaa meikäläisellekin valjeta - hitaasti mutta varmasti. Uskon, että keppinä on ollut kaksihaarainen keppi, jonka toisen haaran yli naru on kulkenut. Tuo oli ehkä yleinen tapa siihen aikaan. Narua ei välttämättä ole sen enempää solmittu keppiin.
http://bodom.kerrostalo.huone.net/purjerengas.gif

Tässä vielä vertailun vuoksi v. 1960 lavastuskuva:
http://bodom.kerrostalo.huone.net/keppi_pystytys.jpg

Jos purjerengas olisi ratkennut esim. teltan päälle heittäytyneen hyökkääjän voimasta, voisi olla mahdollista, että samalla kertaa ratkenneesta aukosta mahtui tuon kaksihaaraisen kepin toinen haara. Olisiko siitä kuitenkaan mahtunut 80 cm:n kohdalla ollut oksanhaara? Lisäksi se on vaikuttanut, onko suuaukkopäädyn naru ollut katkaistuna vai ei. Tilanteeseen vaikuttavat niin monet eri tekijät, että vaadittaisiin joku matemaatikko selvittämään, mitä erilaisia vaihtoehtoja on...

Oletteko pystyneet päättelemään uhrikuvasta, onko oksantynkä jäänyt teltan sisään vai ulos?
http://bodom.kerrostalo.huone.net/keppi.jpg

Ja miksi ihmeessä KRP:n uudessa lavastuksessa keppi oli ulkopuolella?
Vielä voisi kysyä sitäkin, kuinka verinen keppi oli löydettäessä.

[Hessu52]

Meillä oli aikoinaan juuri tuollainen kahdenhengen teltta, jollainen retkeläisilläkin oli.

Vietimme siinä usita öitä, silloin lapsuusaikoijen kesinä, joskus -50--60 luvun vaiheilla.

Muistan aina kun telttaa alettiin kasaamaan ja sen kepit pantiin pystyyn, niin sen alkuperäiset oikeat päätykepit, olivat lukittuna sellaisella kuminauha, tai jousisyteemillä, jolla ne sai kahteen osaan ja samat parit pysyivät yhdessä.

Päätykepit laitettiin aina teltan ulkopuolelle purjerenkaan läpi ja kepissä oli sellainen terävä piikki, joka meni purjerenkaan läpi joten keppi itsessään ei päässyt läpäisemään purjengasta.

Stä en muista, oliko teltan alareunassa myös purjerengas, vai olisiko siinä ollut vain sellainen kangaslenkki pystykepin alapäätä varten.

Siksi kait leiriläiset olivat käyttäneet haarakeppiä, jos alkuperäisiä ei enää ollut tallella, ettei suora tikku olisi lävistänyt purjerngasta ja näin ollen romahduttanut teltan päätyä.

Näin uskoisin tässäkin tapauksessa olleen, mutta varmahan en täysin voi olla.

[papillon]

Siksi kait leiriläiset olivat käyttäneet haarakeppiä, jos alkuperäisiä ei enää ollut tallella, ettei suora tikku olisi lävistänyt purjerngasta ja näin ollen romahduttanut teltan päätyä.

Näin uskoisin tässäkin tapauksessa olleen, mutta varmahan en täysin voi olla.

Päätykepeistä toisessa on n. tuuma päästä oksantynkä, ei siis sinänsä mikään haarakeppi.

Toinen on taas katkennut " terävästä " päästä, eikä puukappaleiden joukossa oikein näy siihen sopivaa osaa.

Sen kepin toinen pää on taas kohtuullisen terävä.

En tiedä kanssa miksi, mutta olen ne kepit ulkopuolelle funtsinut, ja harjanaru näyttää kulkevan läpi teltan, krpn kuvassa se on kylläkin pätkissä.

[Hessu52]

Meillä teltassa ei harjanaru edes kulkenut teltan sisällä, sillä mitä virkaa sillä siellä olisi ollut?

Teltan yläkulmissa olivat nämä lisäläpät, johon oli ommeltu purjerengas, johon telttakeppi asennettiin ja samaan läppään laitettiin myös teltan harjanaru.

Meillä oli muistaakseni harjanaru ollut alunperin ommeltuna teltan läpyskään, mutta se sitten ajan ja rankan käsittelyn tuloksen menetti kait kaikki osasensa, ne menivät joko rikki, tai sitten muuten katosivat.

Joskus loppuaikoina, muistaisin meidänkin hommailleen sellaisia haarakeppejä, jonka sai laitettua purjerenkaasta läpi ja toinen haara esti kepin läpimenoa purjerenkaasta.

Narut olivat loppuaikoina "kaupannarua", muttei mitään paperinarua, vaan sellaista ohutta hamppunarua, ruskeaa.

Teltan varustukseen kuuluivat myöskin ne sellaiset vaajat, jotka laitettiin alareunoihin ja ne olivat meíllä sellaiset kolmiomalliset kartiot ja alumiinista, samoin kuin teltan paikkausteippiä, joka oli vähän samanmallista kuin nykyajan ilmastointi, tai roudarinteippikin, milllä sitä nyt haluaa nimittääkin, on.

Sitä olen ihmetellyt, että jos joku on hypännyt teltan päälle kahareisin, niin silloin olisi teltan päätykeppi kallistunut sisäänpäin ja aihettanut hyökkääjälle naarmun johonkin kohtaa vartaloonsa?

Ei taida pitää paikkaansa, tuo kahareisin teltanpäälle könyäminen.

[papillon]

^ Aivan, hessu niin se on ollut myös niissä mitä itse näitä pienempiä joskus ammoin olen pystytellyt, sitten myöhemmin alkoi olla alumiinikepitkin pystyyn niihin reikiin.

Toisin näyttää kuvien mukaan olevan Bodom teltassa, naru sukeltaa päädyssä olevata reiästä sisään.

Itse asiassa harjanarun pätkässä on tämmönen metallirinkula irrallaan, siis keskellä narua, joka on ainakin kahdessa pätkässä-

[kujala]

Annan pientä kritiikkiä Teemun mallia kohtaan. Teemu on mallissaan käsitykseni mukaan esittänyt, että Nilsiä olisi lyöty esim. kirveenhamaralla seuraavan kuvan mukaisesti pitkittäisesti poskeen hamaran ollessa n. 45 asteen kulmassa:
http://bodom.kerrostalo.huone.net/hamara_1.jpg

Tätä mallia vastaan sotii kuitenkin se, ettei ko. kohdassa ole yleisen tietämyksen mukaan ollut ruhjehaavaa. Luulisi nimittäin hamaran synnyttäneen ensisijaisesti ruhjehaavan pitkittäin omaan suuntaansa nähden eikä poikittain. Voidaan myös ajatella, että syntynyt posken lävistänyt haava, joka on kasvojen alaosassa poikittain, olisi syntynyt hamaran päällä. Tällöin tulisi ymmärrettäväksi, ettei ruhjehaava ole yhdensuuntainen hamaran suuntaan nähden.

Siinä tapauksessa mielestäni kuitenkin veriroiskeet lähtisivät toiseen suuntaan. Pitkittäishaavan tapauksessa ne lähtisivät Teemun esittämän mukaan mutta poikittaishaavan tapauksessa seuraavasti:
http://bodom.kerrostalo.huone.net/hamara_2.gif

Eli suunta olisikin kohti I-päätyä. Lisäksi tässä tapauksessa hamaran poikittaisleveyden pitäisi olla riittävä, jotta syntyisi mainittu 4 - 5 cm:n mittainen haava. (Nämä ajatukset perustuvat täysin Teemun esittämiin tietoihin veriroiskeiden syntymekanismista lisättynä omilla päättelyilläni. Siksi näissä päättelyissä voi olla vakavia puutteita... )

[teemu]

Annan pientä kritiikkiä Teemun mallia kohtaan. Teemu on mallissaan käsitykseni mukaan esittänyt, että Nilsiä olisi lyöty esim. kirveenhamaralla seuraavan kuvan mukaisesti pitkittäisesti poskeen hamaran ollessa n. 45 asteen kulmassa:
http://bodom.kerrostalo.huone.net/hamara_1.jpg

Tätä mallia vastaan sotii kuitenkin se, ettei ko. kohdassa ole yleisen tietämyksen mukaan ollut ruhjehaavaa. ...

Oman käsitykseni mukaan esitin keskusteluun mallin siitä, miten II-3 osion ulkopuolen roiskeet olisivat voineet syntyä makuupaikallaan olleesta Gustafssonista lyönnin seurauksena. Jotta keskustelu ei sotkeentuisi Gustafssonin vammoihin esitin rinnakkaisen mallin, missä isku osuu laajahkoon veriläikkään nahkatakissa, jonkä hän olisi vetänyt päänsä suojaksi. Molemmat mallit selittävät roiskeiden synnyn, eivätkä ole ristiriidassa teltassa havaittujen muiden verijälkien kanssa.

Tästä voi jatkaa, kun ensin muotoilee sen tapahtumamallin, mitä haluaa testata. Malleja voi perustaa esim. kiilusilmän, torjutun kosijan ja onnettomuuden tarjoamien mahdollisuuksien sekä ETP:ssä esitetyn todistusaineiston varaan.

Jos ymmärsin oikein, niin Kujalan mielestä Gustafssonin yleisesti hyväksytyt vammat eivät anna myöten tämän kaltaisten mallien käytölle. Tähän on ensiksi todettava, ettei yleinen käsitys ole sellainen peruste, mikä estää kehittämästä mallia ongelmallisen asian ratkaisemiseksi. Ratkaisevaa on, kuinka malli sopii tosiasioihin ja kuinka se ennustaa vielä havaitsemattomia asioita.

Gustafssonin poskessa on lyöntiin sopiva arpi mm. kotiuttamiskuvassa ja ETP:n vammakuvassa. Mitä vammojen laatuun tulee, niin nahkatakilla suojautuminen painavaa, katkaistun kiilan muotoisella astalolla annettua iskua vastaan sopii hyvin vammoihin, sellaisina kuin Hirvensalo (2004) on ETP:n mukaan arvellut niiden olleen v. 1960. Hirvensalon kriteereillä iskun on täytynyt vastata potkun voimakkuutta.

Selitettävät roiskeet taas vaativat suppea-alaisesti suurempia nopeuksia, kuin mitä potkusta lähtee. Tähän sopivia astaloita voi pohtia tapahtumia yleisemmin kuvaavien mallien yhteydessä, jolloin mahdollisesti myös suojaamaton isku voisi tulla kysymykseen.

Vaikka vammat eivät olekaan tämän ketjun aiheena, niin listaan alle mitä on käytetty tuossa edellä: Hirvensalon yhteenvedon mukaan kasvovammassa leukaluu on murtunut kahdesta paikasta, ja leuan kärki siirtynyt suhteessa vasemmalle. Tällainen voisi hänen mukaansa syntyä esim. potkusta. Ruhjehaavaa tai terävän esineen tekemää haavaa ei näyttäisi olleen.

Hampaan kruunu on särkynyt. Tähän oma huomautus, että se kertoo mahdollisesti suuresta keskitetystä voimasta pienelle alalle. Tällainen voima saattaisi aiheuttaa havaitun kaltaisia pienipisaraisia ja keskinkertaista nopeampia roiskeita. Nopeat roiskeet ovat voineet lähteä astalon ja hampaan kontaktista, posken jäädessä väliin ja puhjetessa.

Näin roiskeet ovat voineet tulla yhdestä otaksutun tyyppisen astalon iskusta, makuupaikalta sisältä ulospäin II-3 sivun päälle, ja isku aiheuttanut Hirvensalon kuvaaman tyyppiset vammat. Selitys vaatii luonnollisesti yksityiskohtaisemman tarkastelun ja sovittamista johonkin laajempaan malliin, jotta sitä voisi pitää todennäköisenä. Nyt sanoisin sen olevan mahdollinen ainakin parilla eri tavalla.

[kujala]

Jotta keskustelu ei sotkeentuisi Gustafssonin vammoihin esitin rinnakkaisen mallin, missä isku osuu laajahkoon veriläikkään nahkatakissa, jonkä hän olisi vetänyt päänsä suojaksi.

Nahkatakkimallissa voidaan tosiaan ajatella, että on esim. syntynyt pelkkiä luunmurtumia ilman haavaa. Se on siis validi, mutta siinä näen ainakin itse joitakin ongelmia, kuten viestissäni Su Lok 05, 2008 4:03 pm kirjoitin. En nyt toista enää ko. viestin sisältöä.

Jos ymmärsin oikein, niin Kujalan mielestä Gustafssonin yleisesti hyväksytyt vammat eivät anna myöten tämän kaltaisten mallien käytölle.

Ei suinkaan. Olen yrittänyt sovittaa mallin olemassa oleviin ruhjehaavatietoihin (tiedossani oleviin) ja todennut ristiriidan. En sinänsä näe mitään vikaa mallien kehittelyssä.

Gustafssonin poskessa on lyöntiin sopiva arpi mm. kotiuttamiskuvassa ja ETP:n vammakuvassa.

Jokin jälki ei vielä sinänsä kerro, onko kyseessä ollut ruhje vai ruhjehaava. Kotiuttamiskuvassa ei ko. kohdalla näy ainakaan tikkien jälkiä, entä ETP:n vammakuvassa? Kaikki lääkärit näyttävät viittaavan kolmeen ruhjehaavaan, esim. Hirvensalo:

ruhjehaavat vasemmassa poskessa, leuassa ja päänalueella ohimon seudussa

Voihan tosin olla, että tuo poskihaava olisi alunperin ollut laajempi ja se olisi jo selkeästi parantunut kotiin tullessa. Mutta kuten todettua - tikin jäljet näkyvät vain vaakasuunnassa. Sinänsä pystysuuntainen ruhje sopisi täydellisesti hamaraniskuun: ruhje on syntynyt hamaran pitkittäissuuntaan ja haava hamaran kärjellä poikittain. Jos ruhjeesta ei vuotanut verta, se ei kuitenkaan voisi selittää roiskeita.

Nopeat roiskeet ovat voineet lähteä astalon ja hampaan kontaktista, posken jäädessä väliin ja puhjetessa.

Hyväksytään selitys nopeille roiskeille. Sen sijaan ongelmaa näen edelleen poikittaissuuntaisen haavan synnyttämissä hitaissa roiskeissa. Se olisi vaatinut seuraukseen myös pitkittäissuuntaisen haavan, eikä tällaisesta ole varmuutta - onko ETP:n vammakuvassa näkyvillä tikkauksia myös pystysuuntaan?

[kujala]

Tässä on yksi variaatio Teemun mallista, jota pitäisin henk.koht. ruhjehaavojen suuntien perusteella aavistuksen mielekkäämpänä vaihtoehtona kuin edellä puitua hamaran synnyttämää poikittaista haavaa. Tässä tapauksessa on isketty teräväreunaisella, litteällä kivellä ohimoon, minkä seurauksena on syntynyt ohimossa ollut ruhjehaava sekä mahdollisesti murtuma ohimoluun ääriviivassa.
http://bodom.kerrostalo.huone.net/kivi.gif

Mallin toimiminen riippuu siitä, missä suunnassa Nilsin palkeenkieli on ollut ohimoruhjeessa. Tässä tapauksessa palkeenkieli olisi syntynyt ruhjehaavan takaraivon puoleiselle sivulle. Jos palkeenkieli on todellisuudessa ollut toisella puolella, ei malli toimi.

Samaa kiveä voisi sovitella poskihaavaan ja leukahaavaan, mutta silloin se olisi tietysti tullut eri suunnasta. Kivessä ollut särmikäs uloke voisi selittää hampaan rikkoontumisen. Sama särmikäs uloke voisi myös selittää murtuman ohimoluun ääriviivassa.

[Hessu52]

Tuollainen vammahan olisi voinut syntyä jo aiemmin illalla, jos Gusse olisi sotkeentunut teltan töyräänpuolisiin köysiin, sekä tuiskahtanut turvalleen alas töyräältä ja silloin katkonut leukansa ja saada nuo ko. ruhjeet.

Tällöin voisi ajatella muistiaukonkin voineen syntyä joksikin aikaa, jos siinä hötäkässä on taju mennyt.

Porukat ovat raahanneet puolitajuttoman Gussen sitten kimpassa telttaan sisälle hoitoa saamaan, josta on voinut jäädä harhainen muistikuva teltasta raahaamiseen ja se selittäisi myös nuo " raahausjäljet".

Siinä teltassa hoitoa saadessaan, Gusse on sitten verennyt oman nahkarotsinsa, mutta mistä sitten ovat nuo veriroiskeet tulleet, onkin jo toinen asia.

[Jukka]

Porukat ovat raahanneet puolitajuttoman Gussen sitten kimpassa telttaan sisälle hoitoa saamaan, josta on voinut jäädä harhainen muistikuva teltasta raahaamiseen ja se selittäisi myös nuo " raahausjäljet".

Siinä teltassa hoitoa saadessaan, Gusse on sitten verennyt oman nahkarotsinsa, mutta mistä sitten ovat nuo veriroiskeet tulleet, onkin jo toinen asia.

Tekemällä tehty teoria kuten kaikki Gustafssonin syyllisyyttä korostavat selitysmallit tahtovat todisteiden puuttumisen vuoksi olla. Ei kukaan raahaa loukkaantunutta karjua kauniilla säällä pienen teltan sisään. Huomattavasti käytännöllisempi ratkaisu olisi tehdä hoitotoimet teltan ulkopuolella.