Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Mopo-Ukko kirjoitti: Ke Heinä 09, 2025 4:22 pm -87 konnulla narikka miehillä oli vielä punaraita takkeja,se oli eräänlainen status symboli heille.Punaraidoilla minäkin aloitin mutta pikku hiljaa tuli siirtymä ruskeisiin,punaraidat oli kyllä mukavammat pitää
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

Olin Naarajärven varavankilassa lopputuomion, eikä siellä ollut kenelläkään viiruja, ei edes pönkäpuolen vangeilla. Pönkäpuolen vangit olivat sairauden vuoksi Naaralla, muut avovankilassa kuten minä. Häkä- Enska ja Laakson Arska olivat myös avolla. Omissa vaatteissa dallailin vankilan alueella kun jossain välissä en ollut duunissa. Naaralla oli myös päiväsellit, mutta toisenlaisessa tarkoituksessa mitä muissa vankiloissa. Naaran päiväsellit olivat yhden hengen sellejä, joissa oli vielä kalterit, kuten kaikissa muissakin vankilan selleissä. Ovet olivat auki yötä päivää. Päiväsellit olivat haluttuja ja pitkä jonotus.

Nykyään mitä olen kuvissa tai TV: ssä nähnyt, on siellä aivan erilaista. Se vanha missä olin on purettu ja uutta tilalla.

Mainittakoon tässä yksi erikoisuus. Naaralla yksi mies oli aina puhelimessa, joko avolla tai pönkäpuolella. Sovittu aika oli kolikkopuhelimessa 10 min, sitten tuli toisen vuoro. Ukkoa kutsuttiin nimellä Puhelinterroristi. Liekö mustasukkainen vaimostaan kun jatkuvasti oli puhelimessa. Kerran kohdalla käytävällä kysyin: Meinaatko käydä kilauttamassa, johon ukko vastasi; joo, pitääpä käydä. Ei mennyt toista kertaa läpi, vaan kysyttyä sai raivarin!
Avatar
an0m
Susikoski
Viestit: 33
Liittynyt: Su Kesä 29, 2025 9:47 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja an0m »

Aldrig kirjoitti: Pe Kesä 20, 2025 9:06 am Pääkaupunkiseudulla rikollisten asioita hoitelevat pääosin nimetFredman,Juusela,Rantasila Arvela,Markku Vuorinen,Gumpler,Matikkala esim.Tässä ryhmässä pari nimeä joita itse olen käyttänyt ja he antoivat myös rahaa muutamia kymppejä kun oli heille juttuja rosikseen tulossa.Toivat myös ”taloon” tilille hiukkasen fyffee.
Pikkasen valoja päälle. Arvela kuoli 2011. Gumpler kuoli 1998.
designed by criminals for criminals
Avatar
an0m
Susikoski
Viestit: 33
Liittynyt: Su Kesä 29, 2025 9:47 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja an0m »

Clarence kirjoitti: Pe Kesä 20, 2025 2:00 pm Asianajajan palkkiot ovat olleet ainakin viimeiset 60- vuotta suuria. Itse valitin aina hoviin niin siitä kerääntyi heille lisää liksaa. Nykyään olisiko palkkio 300- 350 € tunti ja siitä ylöspäin? Kun se maksetaan valtion varoista, ei ihme, että ovat varakkaita. Ei myöskään ihme, että sanovat päämiehelle, että kannattaa valittaa. Jo aikaa sitten alkoi oikeus antaa tuomion lisäksi oheissakon, että se kompensoisi valtion menoja.
No ei ole. Maksuttoman tuntiveloitus on 120+alv.
designed by criminals for criminals
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

an0m kirjoitti: Ke Heinä 09, 2025 4:49 pm
Clarence kirjoitti: Pe Kesä 20, 2025 2:00 pm Asianajajan palkkiot ovat olleet ainakin viimeiset 60- vuotta suuria. Itse valitin aina hoviin niin siitä kerääntyi heille lisää liksaa. Nykyään olisiko palkkio 300- 350 € tunti ja siitä ylöspäin? Kun se maksetaan valtion varoista, ei ihme, että ovat varakkaita. Ei myöskään ihme, että sanovat päämiehelle, että kannattaa valittaa. Jo aikaa sitten alkoi oikeus antaa tuomion lisäksi oheissakon, että se kompensoisi valtion menoja.
No ei ole. Maksuttoman tuntiveloitus on 120+alv.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Marjanpoimijoiden ihmiskauppajupakassa on yhden syytetyn asianajajan palkkio yli 700 € tunti. Että, että, aika tapauskohtaisia. Kenellä on rahaa se maksaa itse ja toisille valtio jos maksaa.

Oikein riitainen perintöasia on mieluisa asianajajalle.
Aldrig
Remington Steele
Viestit: 246
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

an0m kirjoitti: Ke Heinä 09, 2025 4:48 pm
Aldrig kirjoitti: Pe Kesä 20, 2025 9:06 am Pääkaupunkiseudulla rikollisten asioita hoitelevat pääosin nimetFredman,Juusela,Rantasila Arvela,Markku Vuorinen,Gumpler,Matikkala esim.Tässä ryhmässä pari nimeä joita itse olen käyttänyt ja he antoivat myös rahaa muutamia kymppejä kun oli heille juttuja rosikseen tulossa.Toivat myös ”taloon” tilille hiukkasen fyffee.
Pikkasen valoja päälle. Arvela kuoli 2011. Gumpler kuoli 1998.
Joo valot on päällä .Onhan nuo Arvela ja Gumpler delanneet.Ei taida nuori poika ymmärtää että kirjoitin 1970-1980 ajan asianajajista.Kannattaa lukea kirjoitukset ymmärryksellä ennenkuin alkaa isottelemaan.
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vastaamo jutussa olisi kaukaa ennakkotapauksen tyyppinen. Ruben Oskar Auervaara huijasi 50- luvulla umpirakastuneelta naiselta rahat. Rosiksessa juttu meni nurin ja Auervaara naureskeli. Hovista tulikin sitten tuomio ja pakkolaitosesitys sen aikaiseen pyttyyn, jota rosvopytyksi sanottiin. Se oli Aurvaaralle kauhun paikka. Jollakin tavoin Auervaara kuitenkin eli tämän jälkeen rehellisesti hankkien ajokortinkin. Hän rakasti urheiluautoja. 60- luvun alkupuolella hän jäi pikkurikoksista kiinni, joista ei olisi joutunut takaisin pyttyyn. Tätä asiaa ei Ruben Oskar Auervaara kestänyt, vaan hirtti itsensä pidätyssellissä pari päivää siellä oltuaan.

Eihän Mr. Vastaamo pyttyyn joutuisi, mutta yksi ainakin hänen uhreistaan teki itsemurhan.

Minun ja meidän aikalaisten aikoihin oli vielä vankeja, ketkä olivat olleet samassa talossa Auervaaran kanssa. Herrasmies- Heikkinen joskus kertoili tästä juttuja.
Rundi
Jack Bauer
Viestit: 925
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti: Su Heinä 13, 2025 9:50 pm Vastaamo jutussa olisi kaukaa ennakkotapauksen tyyppinen. Ruben Oskar Auervaara huijasi 50- luvulla umpirakastuneelta naiselta rahat. Rosiksessa juttu meni nurin ja Auervaara naureskeli. Hovista tulikin sitten tuomio ja pakkolaitosesitys sen aikaiseen pyttyyn, jota rosvopytyksi sanottiin. Se oli Aurvaaralle kauhun paikka. Jollakin tavoin Auervaara kuitenkin eli tämän jälkeen rehellisesti hankkien ajokortinkin. Hän rakasti urheiluautoja. 60- luvun alkupuolella hän jäi pikkurikoksista kiinni, joista ei olisi joutunut takaisin pyttyyn. Tätä asiaa ei Ruben Oskar Auervaara kestänyt, vaan hirtti itsensä pidätyssellissä pari päivää siellä oltuaan.

Eihän Mr. Vastaamo pyttyyn joutuisi, mutta yksi ainakin hänen uhreistaan teki itsemurhan.

Minun ja meidän aikalaisten aikoihin oli vielä vankeja, ketkä olivat olleet samassa talossa Auervaaran kanssa. Herrasmies- Heikkinen joskus kertoili tästä juttuja.
Niin. Lyhyestä virsi vakaa…

Syntyi 1906 Ruben Oskar Janssonina vuoteen 1935
Muuttui Ruben Oskar Auervaaraksi 1935 - 1952
Kunnes keksi vaihtaa nimeä Risto Oskari Karnas 1952 - 1959
Mutta palasi syntymä nimeensä Jansson. Erik Kristian Jansson 1959 - 1964

Eli synnynnäinen pikku konna ennen isompia rahoja.


Kansakoulun jälkeen Jansson laitettiin pahojen tapojen vuoksi Vilppulan Kotiniemen koulukotiin, josta hän karkasi useita kertoja.[1] Ajauduttuaan pikkurikolliseksi Jansson oli ensimmäisen kerran vankilassa jo 16-vuotiaana eli 1922
Alkoi huijata naisia kirjeenvaihdolla 1935 Auervaarana



Jännä yksityiskohta, eräs aikalainen joka oli lusinut Katajanokalla yhtä aikaa ja jeesannut Auervaaraa puhtaaksikirjoitus hommissa, kuvaili, että Auervaara oli ”pienikokoinen, jokseenkin mitättömän näköinen mies”, joten ”ulkonäön perusteella oli vaikea uskoa hänen naismaailmassa saavuttamaansa menestystä”.
SEKÄ: ”ällistelleensä, miten alkeellinen käsiala ja oikeinkirjoitustaito Auervaaralla oli, vaikka mies oli tehnyt valloituksensa kirjeenvaihdolla.”



Oli miten oli vapauduttuaan ”viimeisen” kerran 1959 Karnaksena ja vaihdettuaan nimensä ukkeli meni naimisiin.
Johan mies oli lusinutkin. Yhteensä 25 - 26 vuotta elämästään vaikka oli tuossa vaiheessa vähän yli 50.



Eihän koira karvoistaan pääse. Keväällä 1964 ukkeli pidätettiin jälleen epäiltynä avioliitto huijauksesta ja osoitteeksi joulukatu eli Helsingin rikospoliisin selli.

Tekikö muutamat vapaus vuodet hallaa, että iski kalterikammo ja mies löytyi hirttäytyneenä pidätyssellistään. Alle 58 vuotiaana.

Luonnollisesti se poiki huhuja, että esimerkiksi katkeroituneet hämärämiehet tappoivat hänet ja lavastivat itsemurhaksi. 



(Muistini mukaan Aleksilla ei ollut isoa pidätyssumppua, jossa olisi ollut useampia epäiltyjä. Etenkään pidempään säilytykseen. Yhden ja Kahden hengen pidätyssellejä oli.)



- Tiedän itsekin monia vanhoja venkuloita, että ikänsä lusittuaan tullut ”mittari täyteen” ja tehneet itsarin.
On kalteriverhot muisto vain, muisto vain... https://www.google.com/search?client=fi ... uisto+vain
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti: To Heinä 17, 2025 11:14 am
Clarence kirjoitti: Su Heinä 13, 2025 9:50 pm Vastaamo jutussa olisi kaukaa ennakkotapauksen tyyppinen. Ruben Oskar Auervaara huijasi 50- luvulla umpirakastuneelta naiselta rahat. Rosiksessa juttu meni nurin ja Auervaara naureskeli. Hovista tulikin sitten tuomio ja pakkolaitosesitys sen aikaiseen pyttyyn, jota rosvopytyksi sanottiin. Se oli Aurvaaralle kauhun paikka. Jollakin tavoin Auervaara kuitenkin eli tämän jälkeen rehellisesti hankkien ajokortinkin. Hän rakasti urheiluautoja. 60- luvun alkupuolella hän jäi pikkurikoksista kiinni, joista ei olisi joutunut takaisin pyttyyn. Tätä asiaa ei Ruben Oskar Auervaara kestänyt, vaan hirtti itsensä pidätyssellissä pari päivää siellä oltuaan.

Eihän Mr. Vastaamo pyttyyn joutuisi, mutta yksi ainakin hänen uhreistaan teki itsemurhan.

Minun ja meidän aikalaisten aikoihin oli vielä vankeja, ketkä olivat olleet samassa talossa Auervaaran kanssa. Herrasmies- Heikkinen joskus kertoili tästä juttuja.
Niin. Lyhyestä virsi vakaa…

Syntyi 1906 Ruben Oskar Janssonina vuoteen 1935
Muuttui Ruben Oskar Auervaaraksi 1935 - 1952
Kunnes keksi vaihtaa nimeä Risto Oskari Karnas 1952 - 1959
Mutta palasi syntymä nimeensä Jansson. Erik Kristian Jansson 1959 - 1964

Eli synnynnäinen pikku konna ennen isompia rahoja.


Kansakoulun jälkeen Jansson laitettiin pahojen tapojen vuoksi Vilppulan Kotiniemen koulukotiin, josta hän karkasi useita kertoja.[1] Ajauduttuaan pikkurikolliseksi Jansson oli ensimmäisen kerran vankilassa jo 16-vuotiaana eli 1922
Alkoi huijata naisia kirjeenvaihdolla 1935 Auervaarana



Jännä yksityiskohta, eräs aikalainen joka oli lusinut Katajanokalla yhtä aikaa ja jeesannut Auervaaraa puhtaaksikirjoitus hommissa, kuvaili, että Auervaara oli ”pienikokoinen, jokseenkin mitättömän näköinen mies”, joten ”ulkonäön perusteella oli vaikea uskoa hänen naismaailmassa saavuttamaansa menestystä”.
SEKÄ: ”ällistelleensä, miten alkeellinen käsiala ja oikeinkirjoitustaito Auervaaralla oli, vaikka mies oli tehnyt valloituksensa kirjeenvaihdolla.”



Oli miten oli vapauduttuaan ”viimeisen” kerran 1959 Karnaksena ja vaihdettuaan nimensä ukkeli meni naimisiin.
Johan mies oli lusinutkin. Yhteensä 25 - 26 vuotta elämästään vaikka oli tuossa vaiheessa vähän yli 50.



Eihän koira karvoistaan pääse. Keväällä 1964 ukkeli pidätettiin jälleen epäiltynä avioliitto huijauksesta ja osoitteeksi joulukatu eli Helsingin rikospoliisin selli.

Tekikö muutamat vapaus vuodet hallaa, että iski kalterikammo ja mies löytyi hirttäytyneenä pidätyssellistään. Alle 58 vuotiaana.

Luonnollisesti se poiki huhuja, että esimerkiksi katkeroituneet hämärämiehet tappoivat hänet ja lavastivat itsemurhaksi. 



(Muistini mukaan Aleksilla ei ollut isoa pidätyssumppua, jossa olisi ollut useampia epäiltyjä. Etenkään pidempään säilytykseen. Yhden ja Kahden hengen pidätyssellejä oli.)



- Tiedän itsekin monia vanhoja venkuloita, että ikänsä lusittuaan tullut ”mittari täyteen” ja tehneet itsarin.
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ

#"Jännä yksityiskohta, eräs aikalainen joka oli lusinut Katajanokalla yhtä aikaa ja jeesannut Auervaaraa puhtaaksikirjoitus hommissa, kuvaili, että Auervaara oli ”pienikokoinen, jokseenkin mitättömän näköinen mies”, joten ”ulkonäön perusteella oli vaikea uskoa hänen naismaailmassa saavuttamaansa menestystä”.
SEKÄ: ”ällistelleensä, miten alkeellinen käsiala ja oikeinkirjoitustaito Auervaaralla oli, vaikka mies oli tehnyt valloituksensa kirjeenvaihdolla.#”



Unto Parvilahti ei ole luotettava tietolähde, vaikka olikin tuolloin Nokalla. Unto Parvilahti on kirjoittanut kirjan Berijan tarhat. Kirjasta ilmenee lukiessa, että hän on itse mielestään ylemmällä tasolla kuin rikosvangit.

Toiset lähteet taas kehuivat Auervaaran käsialaa kauniiksi. Tilattiinhan Auervaara Oulun lääninvankilaan kolmeksi vuodeksi kirjuriksi.
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Joskus ennen 70- luvun puoliväliä poliisiauto, Saab oli parkissa tien reunassa. Vieressä oli suurehko monttu täynnä vettä. Poliisiauton ikkuna oli kuskin puolelta auki ja joku ajoi autolla kohdalle pärskäyttäen vesikaaren poliisiauton ikkunasta sisään. Ei pieni pärskäys, vaan kunnon kaari. Kylläpä Saab lähti nopeasti pärskäyttäjän perään. En tiedä miten kävi, mutta seurauksia veden roiskuttajalle varmasti tuli.

Nuorena vietiin yhdestä toimistosta kassalipas. Usein tällaiset teot tuolloin oli impulsiivisia ja ikäänkuin tilanne ajautui niin. Kohta meidät pidätettiin ja lippaassa oli rahaa, mitä sain tietää huomattava summa. Noihin aikoihin mielentilatutkimuksia tehtiin paljon nykyistä enemmän, myös omaisuusrikoksia tehneille. Täydessä ymmärryksessä sain aina tuomion.

Joskus kaverin kanssa ajettiin luvatta käyttöön otetulla autolla. Huomasin peilistä, että takana on poliisiauto. Jatkoin ajamista ja poliisiauto ajoi perässä. Kohta ajoi meistä ohi eikä kiinnittänyt meihin mitään huomiota. Menimme yöhuoltamolle ja sieltä lähtiessä auto oli täynnä sakkia, nuoria. Osa heistä oli ollut vähän aikaa Ruotsissa töissä, ja takaisin tultua oli Suomen kieli unohtunut. Hankala tilanne kun eivät osanneet suomea eikä ruotsia. Tämän hupisakin sai jättää omaan arvoon ja kohta myös pois kyydistä. Epäonneksi autoon oli ängennyt myös henkilö, kuka myöhemmin lauloi kaikki poliisilaitoksella. Omistin jutun ja puhuin kaverini pois.

Nuo tapahtumat ovat kymmeniä vuosia vanhaa historiaa, mutta joskus mieleen tulee. Kerron kun niillä on oma lukijakunta.

Ruotsin laivalla pysähdyin katsomaan kun pari ihmistä pelasi venttiä. Itse en pelaa, mutta vähän aikaa katsoin. Toinen pelaajista sanoi minulle: Oletsä joku kortinlaskija. En ole, vastasin. Jotkut mökelöt eivät ajattele mitä suustaan päästävät. He jatkoivat peliään ja minä poistuin.
Rundi
Jack Bauer
Viestit: 925
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Rikoksen jälkeen ja rikoksen jälkeen uusia ja uusia.

Seurasin yhden nuoren tyypin polkua oikeastaan 80-luvulta saakka, oli jengiläinenkin mutta ei rikos- eikä moottoripyöräjengiläinen, vaan aate liittyi tiettyihin esimerkiksi musiikki gentreihin.
Sitten kun tyypit aikuistui, jotkut haki paikkaansa, mutta suurin osa hakeutui normaaliin työelämään.
90- luvun alkupuolella noin 25 vuotiaana kaveri joutui lusimaan ekan kerran ja loitontui vanhoista kavereistaan luonnollisesti. Joskus kuulin hänestä, usein en.

Tällä vuosituhannella hänellä oli kertalaisuuksia jo useita ja siinä vaiheessa kun viimeisin tuomio oli kuutisen vuotta pulvereista, hän oli suunnitellut ryhdistäytyvänsä tosissaan (jahka vapautuu). Hän itsekin oli ollut niihin koukussa enemmän tai vähemmän, joten vati varmaa oli, että tuomioita napsui säännöllisesti.
Kyllä hän oli välillä ryhdistäytynyt oikeasti, käynyt erilaisissa vertaisryhmissä ja muuta. Mutta vielä viime vuosikymmenellä lipsahduksia sattui silti, koska hänen pirtaansa ei mahtunut että voisi kouluttautua ja hakeutua ihan töihinkin vaikka ikääkin alkoi olla...
Viimeksi mitä kuulin hänestä, viime vuonna, hän oli sitten kuollut 58 vuotiaana. Kuulin jotain huhua miksi kuoli, mutta en alleviivaa enkä arvaile sitä koska mahdollisuuksia on useitakin. Toki sairaudetkaan ei ole poissuljettuja.

Vastaavia pyöröovi lusijoita oli paljonkin aikoinaan ja on ollut kautta aikain tähän päivään.
On kalteriverhot muisto vain, muisto vain... https://www.google.com/search?client=fi ... uisto+vain
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Napolissa rautatieaseman lähellä oli pelipöytä, jolla pelasivat peliä, jossa on kolme kuppia ja yhdessä kivi. Pelaajien täytyy laittaa panoksena rahaa ennenkuin voi osallistua. Olin nähnyt muualla Etelä- Euroopassa pelattavan samaa, ja joskus kauan sitten itsekin pelanneena pienillä panoksilla. Kaikki näkevät kun pelinpitäjä laittaa kiven jonkun kipon alle, ja alkaa sekoittaa kuppeja. Vaikka kuinka päättää seurata olla skarppina, on vaikea pysyä perässä. Usein tuurilla joku voi voittaa. Mitä netissä nähnyt niin ei koiraa eikä kissaa voi pelissä huijata, kerkeävät aina katsoa missä kivi on.

Kuten sanoin katsoin Napolissa uteliaana peliä ja pelaajia. Kyse ei ollut euron eikä viiden panoksista vaan joillakin oli 50 dollaria tai 100 euroa. Siinä ringissä vierustoverini italialainen mies kysyi; oletko hänen kaveri. En muista mitä vastasin mutta ukko alkoi työntää lompakkonsa seteleitä ja pyysi minua laittamaan setelin oikealle kohdalle. Tuollaiseen en suostu kirveelläkään ja kieltäydyin. Ukko alkoi huomiota herättävästi ruinaamaan, miksi en ole hänen kaveri ja sitä rataa. Onneksi hänen ja muiden huomio kääntyi muualle ja pääsin liukenemaan pois. Sen jälkeen kiersin paikan kaempaa.

Tuolla taskuvarkaat ovat äärettömän ovelia. Putsaus voi tapahtua melkein missä vaan. Kun vielä tekevät ryhmätyötä niin asia vaikeutuu.

Joskus TV: ssä ammattilainen taskuvaras näytti miten toimii poliisipäällikölle. Ympärillä oli poliisipäällystöä ja muita ihmisiä. Taskuvaras kierteli pomon ympärillä puhuen koko ajan. Katsoja kyllä huomasi, että siinä meni lompakot, kellot, kalvosinnapit, kravatit ja kaikki rahan arvoinen. Uhri vaan seisoi huomaamatta mitään. Sitten taskuvaras kysyi: Paljonko kello. Tässä vaiheessa kaikki kuvassa olleet räjähtivät nauruun ja uhri myös huomasi, että kello puuttuu. Näillä on taikurien taidot.
Kilinkali
Scooby-Doo
Viestit: 28
Liittynyt: To Kesä 06, 2024 6:01 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Kilinkali »

Rikosten jälkeen Kakolaan jossa tiukat putsarit
https://www.facebook.com/photo/?fbid=13 ... 7346858737
Clarence
Christopher Lorenzo
Viestit: 1588
Liittynyt: Su Helmi 15, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Monilla alkoi nuorena rikokset auton törkeillä luvattomilla käyttöönotoilla. Keravalla jollakin saattoi olla niitä kymmeniä. Yleensa tuo vaihe meni ohi. Kun ei tunne autoja voi pienetkin asiat olla käyttöönoton esteenä. Jollakin on tyssännyt Mersun luvaton otto kun ei osaa ottaa käsijarrua pois päältä. Sama Saabissa kun ei tiedä, että avaimen sai pois vain kun laittoi pakin päälle.

Jotkut rikoksen jälkeen kiinnijouduttuaan hyväksyi oikeudesta saamansa tuomion eikä valittanut siitä. Tuo ei ole viisas teko. Tuomio tulee, mutta se saattaa olla tolkuttoman kova. Valitusprosessin jälkeen se voisi tippua. Itse ennen sain ankaria rangaistuksia, ja lähes aina valitin hoviin ja korkeinpaankin. Korkeinpaan oli vain vaikea saada lupa. Hovioikeuksissa itsellä tuomiot lähes poikkeuksitta tippuivat. 70- luvun puolivälissä sai odottaa tutkintolaisena jos juttu oli korkeimmassa. Jos jollakin oli mielentilat ja valituskierros takana, saattoi tutkintolaisena vierähtää puolitoista vuotta. Sitten samalla 70- luvun puolivälissä joutui jutun tullessa hovista sijoitusvankilaan, valitusoikeus korkeinpaan oli silti.

70- luvulla yksi linnakundi osti kaljapullon broidilta. Ostettuaan pullon soitti poliisit. 90- luvun loppupuolella näin tätä juippia ostamassa veneeseen bensaa kuten itsekin olin ostamassa. Pari sana vaihdettiin ja en viitsinyt muistuttaa tätä ketkaletta tekosistaan. Kyllä tuollaisille tyypeille elämä opettaa, jos ei ota oppia, hakatkoon päätään seinään.
Squeeky
Nikke Knatterton
Viestit: 185
Liittynyt: Ke Syys 10, 2025 11:32 pm
Viesti:

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Squeeky »

Vaikka rantakari on teilannut pari ihmistä, olen hänet tavannut selvinpäin montakin kertaa ja pysyttiin jutulla kunhan röökiä polteltiin.
Gravel is bicycle. Gravity is music. 24 years of composing. 6 years without drugs. Profession as Caretaker.
Avatar
an0m
Susikoski
Viestit: 33
Liittynyt: Su Kesä 29, 2025 9:47 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja an0m »

Aldrig kirjoitti: Ke Heinä 09, 2025 6:46 pm
an0m kirjoitti: Ke Heinä 09, 2025 4:48 pm
Aldrig kirjoitti: Pe Kesä 20, 2025 9:06 am Pääkaupunkiseudulla rikollisten asioita hoitelevat pääosin nimetFredman,Juusela,Rantasila Arvela,Markku Vuorinen,Gumpler,Matikkala esim.Tässä ryhmässä pari nimeä joita itse olen käyttänyt ja he antoivat myös rahaa muutamia kymppejä kun oli heille juttuja rosikseen tulossa.Toivat myös ”taloon” tilille hiukkasen fyffee.
Pikkasen valoja päälle. Arvela kuoli 2011. Gumpler kuoli 1998.
Joo valot on päällä .Onhan nuo Arvela ja Gumpler delanneet.Ei taida nuori poika ymmärtää että kirjoitin 1970-1980 ajan asianajajista.Kannattaa lukea kirjoitukset ymmärryksellä ennenkuin alkaa isottelemaan.
Joo en tosiaankaan ymmärtänyt, kun sellaisesta ei ollut mitään viitteitä. Tämän vuoksi jäit itsekin kiinni kaikista nakkivarkauksista aikoinaan, koska kuvittelit pääsi sisällä tapahtumia mitä ei kukaan voinut mitenkään arvata.
designed by criminals for criminals
Vastaa Viestiin