Pahojen poikien lauluja - Juha Watt Vainio
"Lehtimiehen moraali"
![Very Happy :D](./images/smilies/icon_biggrin.gif)
No konsta: tuleeko sitä vastausta siihen, kenen kanssa media teki diilin?konsta kirjoitti:Media teki kuitenkin diilin: me ei enää puhuta mitään Suomen oikeushistorian typerimmästä farssista - ja kas, saadaan kaikki syytteet nurin. Todellinen win/win-sopimus, jossa yhden bussikuskin oikeusturva ei paljoa paina.:o) kirjoitti: Gustafssonhan koetti nostaa syytteitä lehdistöä vastaan (tai Leppiniemihän sen varmaan keksi), mutta miksikäs hän ei haastanut vaikkapa näitä kahta naista oikeuteen perättömistä puheista ja maineensa lokaamisesta?
Voisin jättää sinut vielä vähäksi aikaa kärvistelemään, kun sitä on niin kiva katsella. Mutta olkoot. Kysehän vallan ja median konseksuksesta, kumpikaan ei kuse toisten nurkkiin. Valtamedia osasi olla erityisen kiltisti Bodomin jälkeen, sanallakaan ei vihjaistu, että joku olisi tehnyt suhtkoht kardinaalimunauksen. Tietenkin hyvää käytöstä kannusti lähes kaksikymmentä syytettä, jotka olivat poliisin esitutkinnassa.:o) kirjoitti: Mielelläsi tietysti luikertelisit karkuun, kuten ennenkin, mutta koetapas nyt edes kerran näyttää, kuinka vankat perusteet sinulla on heitoillesi!![]()
![]()
Väännäpäs nyt rautalangasta, mitä tarkoitat "vallalla" ja "valtamedialla", minä kun en oikein saa tolkkua, ketkä ovat mielestäsi nämä asian osapuolet, ja mitkä ovat heidän motiivinsa moiseen väitettyyn win&win-sopimukseen?konsta kirjoitti:Kysehän vallan ja median konseksuksesta, kumpikaan ei kuse toisten nurkkiin.:o) kirjoitti: Mielelläsi tietysti luikertelisit karkuun, kuten ennenkin, mutta koetapas nyt edes kerran näyttää, kuinka vankat perusteet sinulla on heitoillesi!![]()
![]()
Oikein tarkennettu.Urho kirjoitti:Sen verran tarkentaisin, että syyttäjä, ei oikeus, päätti tuosta Gustafssonin tekemästä tutkintapyynnöstä ja teki syyttäjättämispäätöksen.
"Gustafsson oli valmis myöntämään teot tappona". Sekin jäi elämään,
Ryppy, tuota leppiniemen lausuntoa ei kuultu varsinaisessa oikeudenkäynnissä, vaan vangitsemisoikeudenkäynnissä. Kyse on normaalista juristien kapulakielestä, jossa kaikki mahdolliset vaihtoehdot otetaan huomioon.:o) kirjoitti: Leppiniemi lausui puolustuspuheensa loppuun jokseenkin näin: "Jos Gustafsson kuitenkin kyetään näyttämään murhien tekijäksi, teot ovat mielestämme tappoja, ja siten jo vanhentuneita".
Toimittajien
Bodom-fiasko
Bodom oli toimittajille kova muistutus siitä, ettei poliisin tai syyttäjän väite todista vielä yhtään mitään.
Espoon käräjäoikeuden tuomio Bodom-jutussa uutisoitiin lehdistössä yhtä näyttävästi kuin oikeudenkäyntiäkin oli selostettu, kuten asiaan kuuluu. Lukijoille välittyi tieto, että syyte kaatui täysin. Turun Sanomien otsikko ”Varauksetta vapauttava tuomio” (8.10.2005) kuvaa linjaa hyvin.
Media päästi kuitenkin viranomaiset kovin vähällä, vaikka heidän toimintansa oli erittäin kyseenalaista. Ero siihen rumputuleen, johon syytetty joutui, on kiusallisen suuri.
Vangitseminen
ilman perusteita
Nils Gustafsson oli tutkinnanjohtaja Tero Haapalan vaatimuksesta vangittuna kaksi kuukautta keväällä 2004, todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Murha on tarpeeksi vakava rikos vangitsemisen perusteeksi. Ei kuitenkaan riitä, että poliisi väittää epäilevänsä, sillä pitää olla myös näyttöä. Esitutkinta-aineisto osoittaa, että sitä ei vuonna 2004 ollut.
Vangittuna Gustafssonia kuulusteltiin 13 kertaa. Joka kerta häneltä tentattiin, millä tavalla viinaa juotiin, pullon suusta vai lasista, ja kuinka tyttöjä hipelöitiin. Näitä toisteltiin jopa useita kertoja samassa kuulustelussa. Jankkaaminen kertoo näytön puuttumisesta.
Kuuluisat DNA-tutkimukset olivat kesken. Ne valmistuivat vasta 2005, joten niistä ei ollut vangitsemisen perusteeksi.
Poliisilla oli lääkäriryhmä, jonka tehtävänä oli väittää, ettei Gustafssonilla ollut 1960 aivovammaa, koska siitä ei löydetty jälkiä vuonna 2004. Väite oli lähinnä puoskarointia, ja aivokuvauksetkin tehtiin vasta vangitsemisen jälkeen. Puolustuksen oikeuteen kutsuma neurologi Olli Tenovuo repi poliisin ja lääkäreiden kudelman hajalle näyttämällä omasta laajasta potilasaineistostaan, ettei isostakaan aivovammasta jää aina pysyviä jälkiä; se ei aina näy kuvissa edes tuoreeltaan.
Esitutkinlain 7 §:n mukaan esitutkinnassa on selvitettävä sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan puhuva aineisto. Jälkimmäisen joutui selvittämään puolustus. Kova kysymys kuuluu: kuinka keskusrikospoliisi onnistui kokoamaan lääkäriryhmän, jolta se sai epätieteellisen, mutta omaan ideaansa sopivan lausunnon?
Tässä oli poliisin kaikki ”näyttö” keväällä 2004. On ilmeistä, että Gustafsson vangittiin vain siksi, että poliisi uskoi miehen sellissä murtuvan ja tunnustavan. Peruste on laiton. Nähtävästi käräjäoikeudet eivät tutki vangitsemisten perusteita juuri sen huolellisimmin kuin puhelimen kuunteluluvan edellytyksiä – joita ei tutkita käytännössä lainkaan.
Kun tähän lisätään päätutkija Markku Tuomisen oikeudessa heittämä väite, että Gustafsson olisi tunnustanut teot sellissä – mistä ei ole jälkeäkään tutkinta-aineistossa – on koossa hyvin ruma kuva poliisin toiminnasta.
Tutkinnanjohtaja Tero Haapala sai suurta mainetta selvittäessään aikoinaan Eveliina Lappalaisen tapon Kotkan seudulla. Voi kysyä, suojelivatko jo tuolloin syntyneet hyvät mediasuhteet Haapalaa kritiikiltä Bodom-tutkinnassa.
Ensin syyte,
sitten perustelut
Espoon syyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto päiväsivät haastehakemuksensa 8.6.2005. Syyte perustui hatariin indisioihin ja uusiin lääkärinlausuntoihin Gustafssonin vuoden 1960 vammoista. Siinä ei esitetty murhille mitään motiivia. Bodom-järvelle leiriytyneen seurueen ei väitetty riidelleen.
Oikeudenkäynnin elokuussa alkaessa syyttäjät tarjosivat eri tarinan. He väittivät Gustafssonin – ja vain hänen – olleen päissään ja riidelleen kovaäänisesti Seppo Boismanin kanssa tytöistä; olleen mustasukkainen ja turhautuneen, koska ei saanut seksiä ja koska muut nuoret olivat sulkeneet hänet teltan ulkopuolelle. Siksi hän tappoi. Tämä muodosti syyttäjien peruslinjan.
Jo 1960 oli silminnäkijä kertonut, ettei murhaniemestä ollut kuulunut mitään meteliä, ja että murha-aamuna noin kello neljän aikaan oli rannassa kaksi poikaa ongella. Toinen seurueen tytöistä piti päiväkirjaa ja siihen hän oli aamuyöllä merkinnyt: ”5:pnä retkellä Poodomjärvellä. Sepi ja Nisse olivat kännissä. Ylös yöllä 2 aikaa. Sepi oli metskaamassa.” Todisteet kertoivat siis kesäaamun rauhasta leiripaikalla – tuntia, paria ennen kuin tappaja iski. Gustafsson kertoi samoin.
Syyttäjät kehittivät riita- ja mustasukkaisuusteoriansa pääosin yhden naisen tarinasta. Hän väitti olleensa murhayönä oman seurueensa kanssa naapuriniemessä, ja Gustafssonin porukan käyneen illalla heidän leirissään. Poliisi kuitenkin kuuli naista ensimmäisen kerran vasta 15.6.2005, viikko syyttämispäätöksen jälkeen. Lisätutkintapöytäkirja on päivätty 6.7.2005 ja toimitettu syyttäjille sen jälkeen. Väitteet seksin puutteesta ja teltan ulkopuolelle sulkemisesta olivat syyttäjien omaa fabulointia.
Oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain (ROL) 5:3 pykälässä säädetään, että haastehakemuksesta on ilmoitettava ”todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen”. Syyttäjät rikkoivat tätä säädöstä. On toki sallittua muuttaa syytettä prosessin aikana, mutta ei lainsäätäjä sitä ole tarkoittanut, että syyttäjän sopii ensin päättää syyttää ja vasta sitten miettiä, millä perusteella.
Rakentaessaan näyttönsä 45 vuotta piilossa pidetyn tai myöhemmin sepitetyn kertomuksen varaan syyttäjät ilman perusteluja hylkäsivät heti tuoreeltaan saadun näytön riidan puuttumisesta. Tämä loukkaa lain syyttäjiltä vaatimaa objektiivisuutta.
On täysi syy päätellä, että syyte nostettiin vain siksi, että massiivisen tutkinnan tehnyt poliisi olisi joutunut liian noloon valoon, jos syyttäjät olisivat päättäneet olla syyttämättä.
Tämä kiusallinen kysymys sivuutettiin medisssa lähes kokonaan. Ilta-Sanomissa 8.10.2005 Mika Mölsä sentään huomautti: ”Sen verran yksiselitteisesti oikeus tyrmäsi heidän (syyttäjien) esittämänsä näytön, että ulkopuolinen saattoi jäädä ihmettelemään, oliko syyttäjillä mitään perusteita edes syyttää”.
Mikko Niskasaari
Lehtijuttu:konsta kirjoitti:tuota leppiniemen lausuntoa ei kuultu varsinaisessa oikeudenkäynnissä, vaan vangitsemisoikeudenkäynnissä. Kyse on normaalista juristien kapulakielestä,:o) kirjoitti: Leppiniemi lausui puolustuspuheensa loppuun jokseenkin näin: "Jos Gustafsson kuitenkin kyetään näyttämään murhien tekijäksi, teot ovat mielestämme tappoja, ja siten jo vanhentuneita".
Ei niin ja siksi Leppiniemi ei enää varsinaisessa oikeudenkäynnissä sitä esittänyt. Vielä puolustuksen vastineessa se oli.:o) kirjoitti:Mutta tuollaista Leppiniemen lausumaa ei tarvitse esittää silloin, jos ollaan täysin vakuuttunut asiakkaan syyttömyydestä.
Siitä käy päivänselvästi ilmi, ettei Leppiniemi itsekään uskonut Gustafssonin syyttömyyteen.
Vai kapulakieltä...![]()
Niin, miten lienee...? Oliskohan ne pikemminkin sinun kaltaiset "salaliittomöykkääjät" ja "kenkäpyykkärimurhaajamöykkääjät" jotka suoltavat milloin mitäkin potaskaa.konsta kirjoitti:Minkäs takia suomalaisilla on paljon näitä vääriä tietoja Bodomin tapauksesta?:o) kirjoitti:Mutta tuollaista Leppiniemen lausumaa ei tarvitse esittää silloin, jos ollaan täysin vakuuttunut asiakkaan syyttömyydestä.
Siitä käy päivänselvästi ilmi, ettei Leppiniemi itsekään uskonut Gustafssonin syyttömyyteen.
Vai kapulakieltä...![]()
Joo, miksei. Mutta jos media ei halua asiasta paljoa enää vouhkata, niin voisi olla vaiketa. Enemmistölle kuitenkin tuntuu sopivan nyt saavutettu kompromissi: viranomainen ja media pelastuvat, bussikuski jää roikkumaan löysään hirteen. Näissä tunnelmissa on helppo haudata Bodomin fiasko unholaan.:o) kirjoitti: Yksi keino saada juttu jälleen julkisuuteen olisi konstan tapaisten siviilirohkeus. Ei siis muuta, kuin toimeksi, nostakaa tuo win&win-sopimus esille, jollain konstilla, samalla koko Bodom-käräjöinnin loppukin tulisi jälleen esille jutun juureksi...
Käsittääkseni olet reilusti keski-iässä, joten olisi kait syytä olettaa, että osaat tulkita tekstiä. Minä en puhunut salaliitosta mitään, vaan sinä.:o) kirjoitti: :
Eli salaliitossa "vallan" edustajien kanssa olivat lähes kaikki Suomessa ilmestyvät lehdet sekä "sähköisen alan" mediat?
Tässä on syy siihen, ettei Bodom-murhista nyt kirjoitella mitään:konsta kirjoitti:Minä en puhunut salaliitosta mitään.:o) kirjoitti: :
Eli salaliitossa "vallan" edustajien kanssa olivat lähes kaikki Suomessa ilmestyvät lehdet sekä "sähköisen alan" mediat?