Ilta-Sanomat 18.5.2025 /
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011226457.html
Kanadan malli on herättänyt mielenkiintoa suomalaispoliitikoissa. Osa eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenistä kävi helmikuussa opintomatkalla Kanadassa, jossa yhtenä aiheena oli juuri maahanmuuttajien pisteyttäminen.
Matkalle osallistunut Peltokangas sanoo, että kanadalaisviranomaiset kehuivat mallia toimivaksi.
– Kanadaanhan on hyvin tervetullut sellainen henkilö, jolla on tarjota jotakin sille maalle. Tämähän totta kai tulisi olla mielestäni periaatteena ihan kaikkialla.
Myös valiokuntamatkalle osallistunut Christoffer Ingo (r) sanoo, että Kanadan malli vaikutti hyvältä. Malli on hänen mukaansa selkeä kaikille osapuolille.
Hän on Peltokankaan kanssa samoilla linjoilla siitä, että Suomessa voitaisiin harkita jonkinlaista pisteytysmallia.
Niin ikään matkalle osallistunut hallintovaliokunnan jäsen Eemeli Peltonen (sd) suhtautuu malliin varovaisemmin. Hänen mukaansa tavoite 40 000 työperäisen maahanmuuttajan saamisesta Suomeen edellyttää järjestelmän ja eri keinojen arvioimista.
– Aika harvoin on niin, että jonkin yksittäisen maan malli sellaisenaan sopii toiseen maahan omaksuttavaksi.
Peltosen mukaan Kanadan-matkalla tuli selväksi, että Suomi ja Kanada ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia.
Työperäisellä maahanmuutolla on Kanadassa pitkät perinteet, ja kotouttamisjärjestelmä on erilainen. Hänen mukaansa Suomen olisi kuitenkin hyvä selvittää Kanadan pisteytysmallia.
Kanada pisteyttää maahanmuuttajat sen perusteella, kuinka todennäköistä heidän integroitumisensa maan työmarkkinoille olisi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan saadakseen maahanmuuttajan tulee tavoitella mahdollisimman korkeita pisteitä. Osaan pisteytyskategorioista voi itse vaikuttaa, toisiin ei.
Järjestelmässä iän perusteella pisteitä saavat vain 18–44-vuotiaat, joista parhaat pisteet saavat parhaassa työiässä olevat 20–29-vuotiaat. Myös koulutustaso vaikuttaa pisteytykseen. Suurimmat pisteet saa tohtorintutkinnolla. Jos on suorittanut vain peruskoulun, ei saa pisteitä lainkaan.
Lisäksi pisteitä saa englannin ja ranskan kielten taidosta ja Kanadassa kartutetusta työkokemuksesta.
Myös puolison osaaminen voi kerryttää pieniä määriä pisteitä, minkä lisäksi hajanaisia pisteitä voi tippua tiettyjen ominaisuuksien, kuten ulkomaisen työkokemuksen, korkeakoulutuksen ja hyvän kielitaidon, yhdistelmistä.
Työvoimapulasta kärsivillä aloilla työskentelevät voivat hakea Kanadaan toisia väyliä pitkin. Joissakin tapauksissa pisteitä saa myös voimassa olevasta työtarjouksesta.
Tarpeeksi pisteitä saanut maahanmuuttaja voi saada pysyvän oleskeluluvan, joka mahdollistaa asumisen ja työskentelyn missä vain Kanadassa. Valmista työpaikkaa ei siis tässä mallissa tarvitse ennalta olla järjestettynä.
Suomessa maahanmuuttajalla täytyy olla käytännössä opiskelu- tai työpaikka oleskeluluvan saamiseksi – tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.
...
Suomen Yrittäjien mukaan pisteytysmalli voisi mahdollistaa ulkomaalaisen osaamisen paremman hyödyntämisen Suomen työmarkkinoilla.
Tämän lisäksi se katsoo, että malli helpottaisi työnantajien rekrytointiprosessia ja tukisi maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan.
Pisteytysmalli voisi Yrittäjien mukaan mahdollistaa sen, ettei työnteko-oikeus olisi tiukasti sidottu myönnettyyn oleskelulupaan.
Tällä hetkellä oleskeluluvan myöntäminen perustuu ulkomaalaislain ehtojen täyttämiseen, mikä jättää Yrittäjien mukaan vain vähän tapauskohtaista harkintavaltaa ulkomaalaisen henkilön työllistymispotentiaalista.
Suomen Yrittäjät valmistelee parhaillaan maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, jossa tarkastellaan myös pisteytysmallia.
Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) esitti lokakuussa 2024 kirjallisen kysymyksen maahantulon pisteytysmalliin selvittämisestä.
Razmyar kysyi muun muassa, onko työ- ja elinkeinoministeriö selvittänyt Kanadan maahanmuuttomallia ja sen hyväksi todettujen käytäntöjen toimivuutta Suomessa ja onko ministeriö mallintamassa kokeilua. Molempiin vastaus oli ei.
Silloinen työministeri Arto Satonen (kok) vastasi Razmyarin kysymyksen toteamalla, että pisteytyksen käyttöönotto edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön, toimintatapoihin ja tietojärjestelmiin.
Muutos tulisi ministerin mukaan kalliiksi, minkä vuoksi tarve mallin käyttöönotolle tulisi olla perusteltu.
