Eristyksissä
Selvitimme, mitä Turun terroristille tapahtui murhien jälkeen. Asiakirjat paljastavat pysäyttäviä tietoja miehen nykyisestä ajatusmaailmasta.
Turun terrori‑iskun tekijä Abderrahman Bouanane, 31, on suorittanut elinkautista rangaistustaan yli kahdeksan vuotta pääosin äärimmäisen eristetyissä olosuhteissa. Selvitimme, millaista Bouananen vankila-aika on ollut.
Sellitarkastuksissa paljastui hiljattain asia, jonka takia Bouanane jatkaa istumistaan eristyksessä. Bouanane teki Suomen ensimmäisen terroristisen murhan, jonka motiivina oli jihadistinen ja islamistinen väkivalta. Selvityksemme tuo julki Bouananen tämän päivän ajatuksista pysäyttäviä tietoja.
Hän ei kadu tekojaan. Ääri-islamilainen ajattelu jyllää yhä.
Jonain päivänä Bouanane vapautuu. Silloin hänet karkotetaan Marokkoon.
Koraani vankilaan
Bouanane teki elokuussa 2017 terroristi-iskun Turussa, jossa hän murhasi kaksi naista ja haavoitti useita ihmisiä.
Bouanane oli tullut Suomeen vuonna 2016. Hän radikalisoitui nopeasti.
– Tutustuin ihmisiin, jotka tulivat Irakista ja Syyriasta. Yksi heistä keräsi rahaa Isisille. Kiinnostuin ja aloin katsomaan videoita Irakin ja Syyrian sodasta.
Bouanane imi itseensä ääri-islamilaisia näkemyksiä ja Isisin propagandaa. Hän koki käyvänsä jihadia, eli pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan.
Asianajaja Kaarle Gummerus on julkisuudessa kertonut hankkineensa Bouananelle Koraanin. Sitä terroristisesta teosta tuomittu mies on lukenut kaikki nämä vuodet vankilassa, pitkälti eristetyissä oloissa.
Kun Bouanane oli istunut vankilassa neljä vuotta, häntä tuli tapaamaan työntekijä, jonka tavoitteena oli purkaa radikalisoitumista. Bouananen ja työntekijän välille ei löytynyt ymmärrystä. Bouananen usko on vain syventynyt vankeuden aikana.
Hän väittää olevansa pahoillaan uhriensa puolesta, mutta ei silti miellä tekoaan vääräksi. Bouanane uskoo edelleen pääsevänsä kuolemansa jälkeen paratiisiin, jossa odottaa palkinto. Hänen tavoitteensa oli kuolla jo rikosten tekohetkellä.
Paratiisin sijaan hän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen, jota hän on nyt suorittanut poikkeuksellisen eristetyissä olosuhteissa.
Kuuli ääniä
Iltalehden läpikäymien asiakirjojen mukaan Bouananea pidettiin tuomion ensimmäiset kolme ja puoli vuotta pääosin täysin erillään muista vangeista. Osastolla ainoat päivittäiset toiminnot olivat tunnin ulkoilu ja kymmenen minuutin puhelinaika.
Tämän jälkeen hänellä havaittiin psykoottisia oireita. Kun vartijat siirsivät miehen vankisairaalaan, Bouanane vastusti siirtoa voimakkaasti. Hänelle aloitettiin vastentahtoinen psykoosinestolääkitys, jonka hän kertoo kokeneensa tarpeettomaksi.
Bouanane on kertonut kuulleensa vartijoiden ääniä oven takaa pitkään jatkuneen unettomuuden jälkeen. Äänet uhkasivat hänen mukaansa kiduttaa. Nyt hän ei kertomansa mukaan enää ääniä kuule.
Lääkehoidon jälkeen Bouanane palautettiin takaisin eristykseen, samoihin olosuhteisiin, joissa psykoottiset oireet olivat ilmenneet.
Asiakirjoissa eristystä perustellaan uhalla, että Bouanane voisi vahingoittaa muita vankeja tai että muut vangit voisivat vahingoittaa häntä. Bouanane itse kiistää tämän ja kertoo, ettei ole kokenut uhkailua eikä hänellä ole ollut ongelmia muiden vankien kanssa.
Eristystä on perusteltu myös sillä, että hänen katsotaan olevan edelleen radikalisoitunut ja voivan vaikuttaa muihin vankeihin. Osa perusteluista on salassa pidettäviä, eikä niitä ole avattu Bouananelle itselleenkään.
Jaffin kanssa bunkkerissa
Vuonna 2020 Bouanane siirrettiin Riihimäen vankilaan, missä aiemmin tehty arvio riskitasosta näytti lieventyneen. Riihimäellä hän oli tekemisissä muiden vankien kanssa ja osallistui toimintaan tavanomaisemmassa vankila-arjessa.
Bouanane koki, ettei tarvinnut lääkitystä, ja lopetti sen. Tämän jälkeen häntä siirrettiin useita kertoja Turun vankisairaalan ja Riihimäen vankilan välillä. Lopulta hänet sijoitettiin Turun vankilan varmuusosastolle eli niin kutsuttuun bunkkeriin. Bunkkerissa sosiaaliset kontaktit ovat vähäisiä ja vangit viettävät yksin sellissään noin 21 tuntia vuorokaudessa.
Eristämistä perusteltiin samoilla syillä kuin aiemminkin. Bouananen katsottiin olevan edelleen radikalisoitunut ja riskinä pidettiin sitä, että hän voisi vaikuttaa muihin vankeihin.
Marraskuussa 2024 myös Milan Jaff siirrettiin Turun vankilan bunkkeriin sen jälkeen, kun hän oli ollut osallisena tappelussa toisen vangin kanssa. Jaff ja Bouanane sijoitettiin samaan toimintaryhmään, mikä tarkoitti, että he ulkoilivat ja osallistuivat muihin sellin ulkopuolisiin toimintoihin yhdessä.
Bouananen mukaan he tulivat hyvin toimeen keskenään. Asiakirjoista ei käy ilmi, miksi Jaffin ei arvioitu olevan radikalisoitumisriskissä.
Ideologia pysynyt
Noin viisi kuukautta sitten Bouanane siirrettiin bunkkerista eristykseen. Eristämistä on päätetty jatkaa Turun vankilan apulaisjohtajan arvion perusteella
Perusteluina esitetään sellitarkastuksilla tehdyt havainnot, joiden mukaan Bouanane ei ole irrottautunut ääri-islamistisesta ideologiastaan. Ratkaisua perustellaan myös sillä, että Bouananen katsotaan oman turvallisuutensa vuoksi pidettäväksi erillään muista vangeista, vaikka eristäminen on jatkunut jo huomattavan pitkään.
Bouananea koskevissa viranomaislausunnoissa on ristiriitaisuuksia.
Rikosseuraamuslaitoksen omissa asiakirjoissa Bouananen kerrotaan osallistuneen opintojaksoihin, olleen aktiivinen opinto-ohjauksessa ja ilmaisseen halunsa jatkaa koulutustaan sekä syventää ajatteluaan ja ymmärrystään.
Samaan aikaan häntä koskevissa turvallisuuspäätöksissä todetaan, ettei hänen ajattelussaan ole tapahtunut myönteistä muutosta. Kehitystarpeeksi kirjataan toistuvasti radikalisoitumiseen liittyvien ajatusmallien muokkaaminen ja väkivaltaisen käyttäytymisen käsittely.
Bouanane ei itse tiedä, onko omia ajatuksia mahdollista muuttaa yksinäisyydessä. Päivät kuluvat pääosin televisiota katsellen. Ihmiskontaktit ovat olleet niin vähäisiä, että hänen unissaan esiintyvät lähinnä televisiosta tutut hahmot. Usein unissa toistuu Donald Trump, joka huutaa ja raivoaa ystäviensä kanssa ja heiluttaa sormeaan Bouananea kohti.
Asiantuntija: Radikalisoituminen ei ole pysyvä tila
Aissa Bah on oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, joka on aiemmin työskennellyt Vankiterveydenhuollossa psykiatrisessa vankisairaalassa Vantaan yksikössä. Hän on kirjoittanut myös väkivaltaista radikalisoitumista käsittelevän kirjan. Bah ei ota kantaa Abderrahman Bouananen tapaukseen, vaan puhuu ilmiöstä yleisellä tasolla.
Bah´n mukaan väkivaltaisesta radikalisoitumisesta puhutaan silloin, kun radikaalien ajatusten toteuttamista aletaan oikeuttamaan väkivallalla. Yhdessä nämä voivat johtaa terroristiseen toimintaan.
Radikalisoituminen voi tapahtua yksin tai ryhmässä, ja yhä useammin sen taustalla on verkossa tapahtuva nopea vaikuttaminen.
– Verkossa toimivat yhteisöt, algoritmit ja sisältövirrat voivat kiihdyttää prosessia nopeasti. Tämä huolestuttaa viranomaisia, koska muutos voi tapahtua lyhyessä ajassa. Verkossa tapahtuva nopea radikalisoituminen on trendinä viime aikoina korostunut etenkin alaikäisillä, Bah sanoo.
Radikalisoituminen on Bah´n mukaan prosessi, joka ei ole suoraviivainen. Ihminen voi liikkua ääriajattelun ja maltillisemman ajattelun välillä. Kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämää radikaaleja ajatuksia, mutta vain pienellä osalla ne kiteytyvät ehdottomiksi. Ja vielä pienempi osa oikeuttaa niillä väkivallantekoja.
Vankilaympäristö tuo ilmiöön omat riskinsä. Suljetussa yhteisössä ryhmittyminen voi tarjota turvaa ja merkitystä, mikä voi lisätä jengiytymistä tai radikalisoitumista. Siksi sijoitteluratkaisut ovat keskeisiä, mutta ne eivät yksin riitä radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi.
– Jos halutaan todellista muutosta, tarvitaan vuorovaikutusta. Psyykkinen muutos ei synny tyhjiössä. Ihminen tarvitsee toisen ihmisen, jonka kanssa ajatuksia voi peilata.
Bah’n mukaan on olennaista ymmärtää, miten ihminen on alun perin radikalisoitunut. Sen pohjalta on mahdollista tarkastella millä keinoin siitä voisi irrottautua.
– Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta ratkaisevaa on, ettei ihminen enää toimi väkivallan pohjalta eikä pyri vetämään muita mukaansa, Bah sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/074b ... 85431b1e52
