Kyllä vain! On tosiaan kiistaton todiste, että Longan äiti on poliisikuulusteluissa tunnistanut valmistamansa, vankilaan toimittamansa uniikin ompeleen pojalleen Eskolle kuuluneeksi liinaksi. Lonka käytti liinaa vapautumisensa jälkeen polkupyöränsä satulasuojana, ja se löytyi keskeltä Bodominjärven kolmoismurhapaikkaa. On aivan hölynpölyä, että liinasta löydetty dna jotenkin muka kumoaisi tämän kiistattoman tunnistuksen. Longan dna:ta ei sitä paitsi ole koskaan edes tutkittu. Esko Longan dna:n ei tarvitse olla hänen omaisuudekseen tunnistetussa liinassa, jotta hänet voitaisiin ainakin epäsuorasti kytkeä murhapaikalle. Liinan veriroiskeista ei ole kyetty erittelemään kenenkään dna-profiilia. Kuitenkin jo vuonna 1960 todettiin, että roiskeiden veriryhmä oli "melkoisella varmuudella" eri kuin uhrien.Nyt puhutaan ainoastaan siitä että Lonkan äiti olisi tunnistanut sen tekemäkseen. Äidin lausunto on teille kiistaton todiste, vaikka DNA sanoo muuta.
Rikosylikomisario Lars Heikkilän mukaan Lonka tunnettiin "pahoinpitelijätyyppisenä" rikollisena, joka ei koskaan myöntänyt mitään. Siksi asia jätettiin (edelleen Heikkilän kertoman mukaan) Longan suhteen avoimeksi, ja viranomaiset siirtyivät ainoastaan tarkkailemaan häntä. Lonkaa tutkittiin uudelleen 1970–1980-lukujen vaihteessa, mutta silloinkaan tutkinnassa ei päästy puusta pitkään. Tutkinta jäi siis Longan kohdalla auki ja tosiasiallisesti: kesken. Ilmeistä on, että Longan alibi on kyseenalainen, murhapaikalta löydetty liina on tunnistettu hänelle kuuluneeksi ja hänen tiedetään aiemminkin varastelleen mm. kenkiä, takkeja sekä kelloja. Epäilen Longan olevan "Hackjärven mies". En ole väittänyt Longan olevan kolmoismurhaaja. Olen todennut Gustafssonin olevan syytön. Väittääkö joku tosissaan, ettei hän muka ole syytön? Gustafssonia ei tuomittu, koska näyttöä hänen syyllisyydestään ei ole – ei kerrassaan mitään. Jokainen oikeudessa esitetty Gustafssonin "väitettyä syyllisyyttä väitetysti tukenut aihetodiste" osoittautui perusteettomaksi.
Esitutkinnassa todistaneiden sanomisilla ei ole samanlaista merkitystä kuin niillä, jotka on esitetty tuomioistuimessa. Ilmeisestikin on olemassa päteviä syitä esimerkiksi Virpi Karisteen kohdalla, miksi syyttäjät eivät halunneet häntä oikeuteen todistamaan. Syyttäjä kertoi yhden syyn julkisesti: Kariste oli epäuskottava. Ainoa oikeudessa esitetty "Gustafssonin väitettyihin tunnustuksiin liittyvä todistus" oli Markku Tuomisen todistus, joka tuli syyttäjillekin "puun takaa". Lisäksi Tuominen (Hannes Markkulan mukaan) myönsi myöhemmin melko suoraankin puhuneensa oikeudessa muunneltua totuutta. Käräjäoikeus tuomitsi Markku Tuomisen todistajanlausunnon erittäin hyvin perustellen epäuskottavaksi. Syyttäjät eivät valittaneet käräjäoikeuden päätöksestä.