Koulukiusaaminen

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
esmes-
Javier Pena
Viestit: 1817
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Viesti Kirjoittaja esmes- »

yritin itsemurhaa 12-vuotiaana koulukiusaamisen takia. muita ongelmia mulla ei ollu, ei kotona eikä muutenkaan, ainoastaan kiusaaminen. sitten jouduinkin lasten psykiatriselle osastolle masennuksen vuoksi.

eli kyllä koulukiusaamiseen voi kuolla. ellei se kiusaaja satu lyömään tai tönäsemään sua liian kovaa, ni voit saada kroonisen tappavan sairauden -masennuksen.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
Howler
Axel Foley
Viestit: 2291
Liittynyt: Ti Syys 04, 2007 10:42 am

Viesti Kirjoittaja Howler »

esmes- kirjoitti:kyllä koulukiusaamiseen voi kuolla. ellei se kiusaaja satu lyömään tai tönäsemään sua liian kovaa, ni voit saada kroonisen tappavan sairauden -masennuksen.
Itse asiassa henk. koht. en kykene ymmärtämään näitä, jotka väittävät, että kiusaaminen vain kasvattaa luonnetta. Mutta sepä se juuri kiusaamisessa onkin, sanojen muodossa sitä moni paheksuu, mutta sitten kun näkee kiusauksen tapahtuvan, niin katsoo poispäin. Eihän esim. koulukiusausta olisi, jos "yhteisö" ei sitä hyväksyisi. Kun jotakuta kiusataan, niin harvassa on ne, jotka uskaltaa erottua massasta ja nousta kiusaajia vastaan. Omalla kohdalla ainakin toivoin usein, että joku vain tulisi ja sanoisi "NYT RIITTÄÄ", kun itse en enää jaksanut.
esmes-
Javier Pena
Viestit: 1817
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Viesti Kirjoittaja esmes- »

^yhtälailla vois sanoo et siperian vankileirit kasvatti ihmisten luonnetta.

mä en näe kärsimisessä ja kitumisessa mitään hienoa ja jaloa, korkeintaan se kasvattaa vihaamaan ihmiskuntaa ja katkeroitumaan. sinällään ymmärrän esim. kouluammuskelijoita, vaikken niiden tekoja hyväksykään. joskus ois itselläkin kouluaikoina tehny mieli posauttaa kiusaajien aivot pellolle (ja myös niiden ihmisten jotka katsoi vaan sivusta sillon ku mua rääkättiin).
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
sqeeze
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 115
Liittynyt: To Touko 17, 2007 12:10 am

Viesti Kirjoittaja sqeeze »

Kannanpahan oman korteni tähän kekoon.

Joku aika sitten oli töissä puhetta koulukiusaamisesta. Siinä sitten hieman karskimman puoleinen timpuri kertoi kuka hänen poikaansa oli kiusattu koulussa. Oli sitten painellut kiusaajan kotiin ja hakannut kiusaajan isän kiusaajan silmien edessä. Sanonut sitten pojalle, joka kerta kun kiusaat poikaani, isällesi käy näin. Poikaa ei ole kuulemma enään kiusattu.

Täytyy sanoa, että tämä tarina teki minuun syvän vaikutuksen. Oliko tästä mitään hyötyä itse ketjulle, en minä vaan tiedä.
Clowns to the left of me, jokers to the right, here I am
Iitu
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 108
Liittynyt: Su Joulu 14, 2008 2:00 am

Viesti Kirjoittaja Iitu »

Koulukiusaamisessa yksi vaikea asia on se, että se yleensä tapahtuu iässä jolloin on muutenkin kaikkein herkimmässä elämänvaiheessa ja tärkeää on tulla hyväksytyksi ja kuulua joukkoon.

Kiusaaminen jättää niin pahat henkiset traumat, että moni päätyy siihen masennusdiagnoosiin tai itsemurhaan vasta aikuisenakin. Jos on vuosikaudet päivästä toiseen ollut toisten silmissä mitätön ja arvoton, on vaikea koskaan nähdä itseään jonain muuna. Outoa ei minusta ole se, jos tavalla tai toisella reagoi ennemmin tai myöhemmin. Paljon oudompaa olisi, jos ei reagoisi.

Itse en varmaan koskaan tule täysin toipumaan kokemuksistani koulukiusattuna. Tunteet joita olen käynyt läpi ei voi unohtaa, vaikka sinällään elämä jatkuukin.
susse
Poliisikoira Rex
Viestit: 255
Liittynyt: La Marras 10, 2007 5:04 pm
Paikkakunta: turku

Viesti Kirjoittaja susse »

Minun lastani on kiusattu koko kouluaika, ja vaiettu kiusaamisen muoto on näköjään se että opettajat kiusaa myös. Siinä kohtaa on aika voimaton olo. Joka kerran kun lasta haukutaan tai pätkitään turpaan niin opettajan mielestä se on pojan oma syy.Ekalla luokalla kävin koulussa selvittelemässä sitä kun isommat pojat olivat kuristaneet ja repineet vaatteista ym. Syy oli kuulemma se että "se nyt vaan on niin ärsyttävä" opettajan mielestä poikani olisi pitänyt myös pyytää anteeksi.Siksi että omalla olemuksellaan ottaa kiusaajia aivoon siinä määrin että saa heidän käymään käsiksi.joo-o-Itse en "nähnyt mitään sellaista tilannetta" Koko kiusaaminen on ollut käsittämättömän julmaa ja opettajien ja rehtorin suhtautuminen myös.Viime viikolla opettaja sanoi pojalle "katso vähän mitä suustas päästelet" Kun pojalla on ärrävika.Tälläistä tapahtuu päivittäin.Tuollainen kasvattaa niin suurta vihaa ja katkeruutta että on ihme että ammuskelijat on ollut kiusattuja eikä kiusattujen vanhempia.
Perjantaina tuli opettajalta lappu että "pojat" kertoivat että poikani on uhannut ampua opettajan haulikolla.(poikani on 9v)
mikä oli vale.pojat kiristi poikaa että jos keikut tuolilla niin me sanotaan opelle et sä sanoit noin...
ja niin kävi.soittaessani opettajalle asiasta ja sanoin että pojastani ei saa väkivaltaista tekemälläkään, opettaja sanoi "ai jaa ,kyllä minä olen kuullut hänen puhuvan sota ja pyssy juttujakin"
No voi kamala sentään..todella epänormaalia ja epäpoikamaista leikkiä 9 vuotiaana sotaleikkejä..
Aivan naurettavaa.
susse
Poliisikoira Rex
Viestit: 255
Liittynyt: La Marras 10, 2007 5:04 pm
Paikkakunta: turku

Viesti Kirjoittaja susse »

sqeeze kirjoitti:Kannanpahan oman korteni tähän kekoon.

Joku aika sitten oli töissä puhetta koulukiusaamisesta. Siinä sitten hieman karskimman puoleinen timpuri kertoi kuka hänen poikaansa oli kiusattu koulussa. Oli sitten painellut kiusaajan kotiin ja hakannut kiusaajan isän kiusaajan silmien edessä. Sanonut sitten pojalle, joka kerta kun kiusaat poikaani, isällesi käy näin. Poikaa ei ole kuulemma enään kiusattu.

Täytyy sanoa, että tämä tarina teki minuun syvän vaikutuksen. Oliko tästä mitään hyötyä itse ketjulle, en minä vaan tiedä.
Muuten hyvä, mutta antaa timpurin pojalle väärän kuvan miten toimia, pitkän päälle kun tässä yhteiskunnassa ei omankäden oikeudellakaan pärjää.
Ja toinen huono homma on se,varsinkin pienillä paikkakunnilla,hulluksi /roskasakiksi leimautuminen.Se ei ainakaan lapsen suosiota kasvata.Se on ikävää jos lapsi ei saa leikkiä toisten kanssa siksi että sen "isä on hullu"
Epäreilua mutta lapset joutuvat kantamaan vastuun vanhempiensa tekosista.
Oman poikani isä teki ensimmäisenä vuonna aikalailla saman jutun,josta minä olin vihainen.Ja ilmoitin etten ole samoilla linjoilla ollenkaan vaan haluan että asiat selvitetään ihan puhumalla.(häpesin kuollakseni)
Asiat saatiinkin selvitettyä mutta juttu levisi ja muut vanhemmat infosivat lapsiaan että meidän pojan kanssa ei sitten saa leikkiä isänsä hulluuden takia.
Sakara
Remington Steele
Viestit: 234
Liittynyt: Su Marras 11, 2007 4:00 am

Viesti Kirjoittaja Sakara »

Kävin yläastetta varsin pienessä koulussa maaseudulla, jossa kiusaaminen oli valitettavasti arkipäivää. Tuolloin "sain" seurata muutamaa melko rajuakin kiusaamistapausta suhteellisen läheltä, tosin kaikki nämä tapahtuivat alemmilla luokilla. Muutama kiusattu joutui vaihtamaan kouluakin.

En koskaan itse osallistunut kiusaamiseen, mutten toisaalta myöskään hirveästi puuttunut siihen, luultavasti lähinnä siksi, etten kokenut pystyväni vaikuttamaan asiaan millään tavalla. Erään kiusatun tapauksessa yritin muutaman kerran vedota eräisin pääkiusaajiin, jotka tunsin, mutta täysin tuloksetta. Melko vähän ihan tavallinen oppilas pystyy asialle mitään tekemään käytännössä, teoriassa ehkä.
Viimeksi muokannut Sakara, La Tammi 31, 2009 11:37 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Good wombs hath born bad sons
-Shakespeare
esmes-
Javier Pena
Viestit: 1817
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Viesti Kirjoittaja esmes- »

susse kirjoitti:Minun lastani on kiusattu koko kouluaika, ja vaiettu kiusaamisen muoto on näköjään se että opettajat kiusaa myös. Siinä kohtaa on aika voimaton olo. Joka kerran kun lasta haukutaan tai pätkitään turpaan niin opettajan mielestä se on pojan oma syy.Ekalla luokalla kävin koulussa selvittelemässä sitä kun isommat pojat olivat kuristaneet ja repineet vaatteista ym. Syy oli kuulemma se että "se nyt vaan on niin ärsyttävä" opettajan mielestä poikani olisi pitänyt myös pyytää anteeksi.Siksi että omalla olemuksellaan ottaa kiusaajia aivoon siinä määrin että saa heidän käymään käsiksi.joo-o-Itse en "nähnyt mitään sellaista tilannetta" Koko kiusaaminen on ollut käsittämättömän julmaa ja opettajien ja rehtorin suhtautuminen myös.
kun lähdin kesken kuudennen luokan lukuvuoden lastenpsykiatriselle osastolle opettaja sanoi muulle luokalle että se oli esmesin oma vika, itse vetäytyi porukasta eikä osallistunut. luokassa pulpetit oli järjestetty joko puoliympyrään tai kaksi pöytää rinnakkain tai neljänpöydin ryhmiin, mun pulpetti oli aina itekseen luokan nurkassa koska kukaan ei halunnu istua mun vieressä. minusta opettajan olisi pitänyt siinäkin puuttua tilanteeseen. tai viimestään sillon ku jonkun oppilaan pulpetista löytyi mua esittävä "woodoo-nukke", mut siitäkään ei kenenkään kotiin ilmoitettu. opettaja salli tämän jatkua pitkän aikaa ja kiusaajien lisäksi olen katkera opettajalle joka oli ainoa aikuinen paikalla.

opettaja näki vaan sen että eristäydyin porukasta, ei sitä syytä miksi en voinut osallistua mihinkään. oliko se sokea vai eikö vain välittänyt? halusi olla muiden oppilaiden suosiossa yhden kustannuksella.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
AmonRa
Jack Taylor
Viestit: 19
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 6:08 pm

Viesti Kirjoittaja AmonRa »

Mua kiusattiin koko ala-aste, aina kun kävelin koulusta kotio sain 10 lumipesua ja kaikkee muuta vastaavaa mitä pojat keksi. Kesäisin tungettiin suuhun hiekkaa ym.. Naurettavinta tässä on että ite oon tyttö ja oli ala-asteella tosi pieni sellanen, ja pojat osasi olla tosi raakoja ja en viäläkään tajua minkä takia ne mua kiusas?! Tämän seurauksena en saanut yhtään tyttökaveria kun kukaan ei kai sitten uskaltanut olla mun kaveri kun pelkäs että pojat alkaa kiusaan sitten heitäkin!

Koulussa asiaa puitiin opettajien kesken, mutta ne epäili vaan että pojat tekee kiusaa ku ne on ihastuneita.. Paskat! Koko 6 vuoden helvetti ei ollut "ihastumista". Monet kerrat menin naama veressä kotio tai juoksin koko 3 kilsan matkan niin lujaa kuin pikkujaloistani pääsin! Ja pienelle lapselle se oli pitkä matka. Se oli kamalaa! Itkin joka ilta ja aamu, etten halua mennä enää kouluun mutta kukaan ei asialle mitään tehnyt! Isä aina tsemppas et vedät niitä poikia kuonoon ni kyllä ne lopettaa :) just joo!

No kerran sitten kävi niin että oltiin oltu luokan kanssa luistelemassa, ja oli ollut tosi kivaa. Onnellisena kävelin kohti kotia, ja sitten ne pojat ilmesty lumipesuineen, tönimisineen..ym! Muistan tän viä kun eilisen päivän, mulla napsahti ihan totaalisesti ja vedin sitä yhtä poikaa täysiä luistimella selkään! Huvittavaa kyllä, olin silloin neljännellä ja pojat kuudennella, ja ne lähti karkuun niin lujaa ku jakso! Tosin ei se poika jota olin lyöny! No se sai sit kamalan määrän tikkejä selkään ja minä olin pahis! No niin mutta asia saatiin selvitettyä ja kiusaus väheni! Anteeksi en koskaan anna heille, enkä siltä pojalta anteeks koskaan pyydä en oo sitä sille velkaa!
Viimeksi muokannut AmonRa, To Tammi 29, 2009 3:25 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Tieteen suuri tragedia on se, että ruma tosiasia rikkoo kauniin teorian.

Thomas Huxley
AmonRa
Jack Taylor
Viestit: 19
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 6:08 pm

Viesti Kirjoittaja AmonRa »

Niin ja se vielä, että tää kiusaus tapahtu aina vaan koulumatkoilla. Koulussa kyseiset pojat ei kiusanneet ollenkaan, ja opettajat tosiaan ei sit asialle muka mitään pystyneet tekeen! Isä ja äiti yritti aina töiltään keretä mua heittään kouluun, mutta eihän nekään aina ehtineet!

Vielä nytkin kun oon 22 vuotias, oon katkera pojille, että ne pilas mun ala-aste vuodet! Senhän pitäs olla kivaa aikaa, leikkiä barbeilla ilman huolen häivää. Mulle se oli kyllä sellasta helvettiä, että ainoo päivä jolloin olin onnellinen oli kun kesäloma alko! Ja sit jo puolessa välissä alko ahdistaan! Mutta tosiaan nyt oon kyllä niin pirun vahingoniloinen kun tiedän, että kyseisitä pojista on tullut täysiä paskasäkkejä ilman koulutusta, ja vaan ainoastaa rötösten tietä kulkevat! ha ha!! Kosto on suloinen!
Tieteen suuri tragedia on se, että ruma tosiasia rikkoo kauniin teorian.

Thomas Huxley
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Mutta tosiaan nyt oon kyllä niin pirun vahingoniloinen kun tiedän, että kyseisitä pojista on tullut täysiä paskasäkkejä ilman koulutusta, ja vaan ainoastaa rötösten tietä kulkevat! ha ha!! Kosto on suloinen!
Tiedän minäkin muutaman koulu-vapaa-ajankiusaajan, joista on tullut "isona" täysiä paskasäkkejä. Olenkin siinä varmassa uskossa, että ne jotka ovat aikuisena paskasäkkejä, ovat olleet sellaisia jo lapsena. Jokin on mennyt alusta pieleen eikä korjaannu.

Usein ovat aikuisena alkkiksia ja kaikin puolin epäonnistuneita. Elämänhallintaa ei ole.
Nothing is quite what it seems
tritonus
Scooby-Doo
Viestit: 21
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2009 12:05 am

Viesti Kirjoittaja tritonus »

susse kirjoitti:Minun lastani on kiusattu koko kouluaika, ja vaiettu kiusaamisen muoto on näköjään se että opettajat kiusaa myös. Siinä kohtaa on aika voimaton olo.
Tämähän on joillekin opettajille myös helppo tapa saada ns. irtopisteitä oppilaiden keskuudessa. Valitettavasti.

Itse olen tämän kokenut melko karvaasti, kun koulun kurinpidosta vastannut vararehtori osallistui ihan avoimesti minuun kohdistuneeseen kiusaamiseen. Eipä siinä paljon voinut asialle sitten tehdä. Olin heikko vastus ja yleisen käsityksen mukaan myös homo, joten asia oli ok kaikkien puolesta.
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6782
Liittynyt: La Marras 10, 2007 9:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

Howler kirjoitti: Itse asiassa henk. koht. en kykene ymmärtämään näitä, jotka väittävät, että kiusaaminen vain kasvattaa luonnetta.
Ehkä se jonkun tapauksessa luonnetta kasvattaakin. Siis mikäli luonteen kasvamiseksi lasketaan katkeroituminen. Olen itse törmännyt muutamaankin aikuiseen, jotka rinta rottingilla kuuluttavat kuinka koulukiusaaminen ei ainakaan heihin vaikuttanut yhtään mitenkään, mutta sitten kuitenkin vihaavat jostain kumman syystä etenkin kauniita blondeja, urheilijanuorukaisia tai yleisesti suosittuja ihmisiä...

Ei siinä muuten mitään, mutta kun yksi tällainen aikuinen oli opettajana lukiossa, jonka aikoinani kävin. Kyllä sitä muut opettajat hieman ihmettelivät, miksi kyseinen opettaja istutti jälki-istunnossa aina oppilaskunnan jäseniä, bilevastaavia ja SM-tason urheilijoita.
tritonus kirjoitti:
susse kirjoitti:Minun lastani on kiusattu koko kouluaika, ja vaiettu kiusaamisen muoto on näköjään se että opettajat kiusaa myös. Siinä kohtaa on aika voimaton olo.
Tämähän on joillekin opettajille myös helppo tapa saada ns. irtopisteitä oppilaiden keskuudessa. Valitettavasti.
Tuo on minusta aivan käsittämätöntä. En ole koskaan ymmärtänyt opettajia, joiden ensisijainen tavoite on tulla oppilaittensa lemppariopeiksi miltei hinnalla millä hyvänsä. Järkyttävintä on se, että tuollaisia selkärangattomia paskaopettajia on vielä korkeakoulutasollakin. Ja samoin armeijassakin tuvan tai joukkueen sisäinen kiusaaminen saa kuulemma usein tukea esimiehiltä. Ei ole mitään niin alhaista kuin aikuinen ihminen, joka ei uskalla puolustaa heikompaa.
tritonus
Scooby-Doo
Viestit: 21
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2009 12:05 am

Viesti Kirjoittaja tritonus »

joey kirjoitti:
Howler kirjoitti: Itse asiassa henk. koht. en kykene ymmärtämään näitä, jotka väittävät, että kiusaaminen vain kasvattaa luonnetta.
Ehkä se jonkun tapauksessa luonnetta kasvattaakin. Siis mikäli luonteen kasvamiseksi lasketaan katkeroituminen.
Monet kovat tekijäihmiset ovat usein olleet koulukiusattuja. Jos koulukiusauksesta jotain hyötyä on, se on tietynlainen "entä sitten" -ajattelutapa joihin asioihin. Ei tarvitse pelätä kasvojen menettämistä, koska ne on jo menetetty. Harmi vain, että usein siinä samalla suhtautuminen muihin ihmisiin muuttuu todella hankalaksi, epäilee muiden ajattelevan ja aikovan pahaa, ja kun vanhempana on vahvempi kestämään pilkkaa ja vastoinkäymisiä, se saattaa näkyä ihmissuhteissa ja muissa vähän erikoisilla tavoilla. Koulukiusatun maailmankatsomusta värittävät usein sellaiset minä vastaan maailma -tyyppisen ajatusmallit.

Toiset tietenkin sitten vain katkeroituvat ja purkavat traumojaan muihin, kun pystyvät.

Nuorena oli muuten vaikea ymmärtää sitä, kun aina toisteltiin, miten koulukiusaajilla on huono itsetunto - nehän vaikuttivat kovilta ja itsevarmoilta tyypeiltä. Varttuessaan on ymmärtänyt, että niinhän se juuri on, mutta mitä sillä tiedolla silti siinä iässä mitään tekee?
Vastaa Viestiin