Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Hessu52 kirjoitti:Mutta kun mitkään tutkimukset eivät tue kallonpohjan murtumaa, niin minkäs teet Sariola.
Eivät entiset, eivätkä nämä uudemmatkaan tutkimukset mitenkään tue väitettä, HÖH!
Mutta tutkimukset v. 1960 ovat nimenomaan johtaneet tulokseen, että potilaan asiakirjoihin on merkitty sekä
1) Brillen hematooma, että
2) Kallonpohjan murtuma
Röntgenkuvat eivät ole enää käytettävissä, joten samaa havaintoa ei voida enää tehdä. Täytyy luottaa tuolloin tehtyyn havaintoon. Miksikäs ei, merkinnät on tehnyt pätevä lääkäri. Pitäisihän tämä Hessunkin tietää.
Sinä pulun "kutittaja" saat väittää mitä haluat, mutta totuus on se, ettei kallonpohjan murtumaa ole löytynyt magneettikuvauksella, joka olisi pitänyt näkyä, joten puhu mitä puhut, kaikki ovat valetta nuo sinun juttusi.
Hessu52 kirjoitti:Sinä pulun "kutittaja" saat väittää mitä haluat, mutta totuus on se, ettei kallonpohjan murtumaa ole löytynyt magneettikuvauksella, joka olisi pitänyt näkyä, joten puhu mitä puhut, kaikki ovat valetta nuo sinun juttusi.
Mutta....
Käräjäoikeuden tuomiossa on mainittu nuo molemmat. Brillen hematooman ja kallonpohjan murtuman merkitseminen potilasta koskeviin asiakirjoihin. Sieltä voi tarkistaa.
Ja oikeusko totesi, että oli täysin näytetty toteen, että niemellä oli ulkopuolinen tekijä, häh?
Eipä vainen voinut noin väittää, koska varmuutta siitä ei ollut eikä ole vieläkään, vaan tekijän tietävät ne, joilla on edellytyksiä ajatella selkeästi ja puolueettomasti erilaisia asioita.
Mm. surmaajan lavastelut johtavat sylttytehtaalle, kun niitäoikein arvioi.
Tietyt tunnustukset aivan tuntemattomille ihmisille, ovat pakonomaisia surmaajille, jotka eivät ole jääneet kiinni.
Ihmisten kätyttäytyminen tragedian jälkeen ja hänen itsesyytöksensä henkiinjäämisestään, jotka kuuluvat aina tällaiseen tragediaan, puuttuvat täysin.
Sekä paljon muita pieniä palapelin osasia, jotka sopivat yhteen, vaikkakin muutama pala puuttuu vielä, mutta kuinka kauan?
Sariola taas jatkaa loputonta höpötystään Brillen hematoomasta (ymmärtämättä siitä yhtään mitään), joten laitan taas esimerkin elävästä elämästä - kunhan jaksan tai viitsin kirjoittaa, sitä tekstiä kun ei saa kopioitua näippäintä painamalla, eikä googlestakaan löydy..
awa kirjoitti:Sariola taas jatkaa loputonta höpötystään Brillen hematoomasta (ymmärtämättä siitä yhtään mitään), joten laitan taas esimerkin elävästä elämästä - kunhan jaksan tai viitsin kirjoittaa, sitä tekstiä kun ei saa kopioitua näippäintä painamalla, eikä googlestakaan löydy..
Minun ei tarvitsekaan tehdä henkilökohtaisesti diagnooseja, vaan minä luotan pätevien lääkäteiden tekemiin merkintöihin. Totuus on se, että NG:n diagnoosisiksi on merkitty aivoruhje. Myös Brillen hematooma ja kallonpohjan murtuma on todettu jo v.1960 ja ne on myös merkitty potilaan asiakirjoihin käräjäoikeuden päätöksen mukaan, eikä kukaan ole näitä tietoja kiistänyt. Näitä merkintöjä ovat tehneet pätevät lääkärit.
________________________________________________________________________
Käräjäoikeuden tuomiosta
A. ..... Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin mahdollisesti olleesta aivovammasta. .....
Tuossa varmaan sanotaan samaa mitä tarkoitetaan, eikä kukaan ole tiettävästi tuota käräjäoikeuden perustelua väittänyt vääräsi.
B. ..... Tajunnan tason ja muistiaukon keston mukaan Gustafssonin aivovamma on ollut keskivaikea. .....
Potilaan asiakirjoihin on merkitty diagnoosiksi: "aivoruhje".
C. ..... onko Gustafssonilla korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa mainittu, tutkimuksissa 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa ollut murtuma korvaikäytävässä vai mahdollisesti muualla kallonpohjassa .....
D. ..... Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa. .....
Kuten huomataan, Gustafssonille on merkitty diagnoosiksi "aivoruhje" ja Gustafssonilla on lisäksi todettu ja hänen potilasasiakirjoihinsa on merkitty 1)kallonpohjan murtuma ja 2)Brillen hematooma. Nämä tiedot ilmenevät Espoon käräjäoikeuden tuomiosta.
Antti oli liikkeessä, taklaaja liikkui, Antti lensi vasten kovaa, stabiilia estettä.
Gustafsson makasi maassa joustavan takkityynyn päällä ja lyöjä iski tuskin 1m vipuvarrella/korkeudesta ahtaassa tilassa. Kovin erilaiset syntymekanismit.
groot kirjoitti:Samaa jankkausta Sariolalla vuodesta toiseen. Hohhoijaa.
On hyvä, että groot on löytänyt "ääkköset". Minähän tuossa vain esitin, että mitä faktatietoja on vammoista, että ei liikaa erkaannuttaisi tiedossa olevista tosiasioista. Niin, millä nimellä "groot" nimittäisi omaa esitystyyliään? Sopisiko mahdollisesti tuo kuvaus grootin omaan esitystyyliin? Kysyn vain?
Kannattaa pitää mielessä; potilaan asikirjoihin on 1960 merkitty:
1) aivoruhje
2) Brillen hematooma
3) Kallonpohjan murtuma
Hyvä juttu, ettei Antin käynyt huonommin, sillä hän olisi saattanut menttä muistinsa ja jatkaa uraansa taitoluistelijana. (huono kevennys)
Siis Antille ei onneksi käynyt tuossa tapahtumassa pahemmin, vaikka siltä näytti, kun pää osui kaukalon pleksiin ja hän liukui pitkin jäätä kohden päätykulmaa tajuttomana, naamasta verivan jäähän laajeten.
Mies muisti kuitenkin kuka oli hänen äitinsä, eikä luullut tätä erotuomariksi, vaan hän menetti ainoastaan muistinsa siitä taklaustilanteesta.
Naama oli kyllä yhtä pahan näköinen, siis vammojen osalta, kuin Gustafssonilla, joten olisi luullut, että mies olisi potenut vammaansa sairaalassa kauemmin.
Gusse oli jutellut vanhempiensa kanssa, kait jo maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina heräsi sitten lopulta muistamatta mitään, joka on lääketieteellisesti melko harvinaista, etten sanoisi mahdotonta, no mutta onko jollain hyviä selityksiä, tuohon 50 vuoden muistamattomuuteen, eli valikoivaan muistiin?
Hessu jo johdattelikin meitä harhaoppineita työmiehiä ja hitsareita tänne vammapalstalle. Hessun toisaalla esittämiin argumentteihin lisään vielä, että nestehukkaa suurempi riski ihmiselle maatessaan alentuneessa tajannatasossa on tukehtuminen omaan kielenkantaan tai/ja oksennukseen. Viisi (5) tuntia tuossa tilassa selviten ei ole mahdottomuus mutta harvinaista jos on todella kyseessä vakava tai keskivaikea aivovamma kuten oikeus totesi. Oksennuksesta ei ole minkäänlaista dokumenttia telttapaikalta, miten on ollut ambulanssissa matkalla sairaalaan? Emme tiedä, ehkä joku palstalaisista tietää muttei voi kertoa.
Summa summaarum...kova jätkä joka ei laskuhumalassa ja tässä tapauksessa oikeuden mielestä vakavan tai keskivaikean aivovamman saaneena oksenna. Ja evästäkin on todistetusti (siis vastaajan oma todistus) yöllä syöty. Siskon makkara menee nopeesti alas mutta tulee myös nopeesti ulos.
Joo tuota kielen nielemistä ja siihen tukehtumista en viitsinyt kirjoittaa, sillä johan tuosta henkireiän aukipidosta toitotetaan ihan ensimmäiseksi, jopa niilläkin ensiapukursseilla, joilla itse olen käynyt.
Siis varmista, että hengitystiet ovat auki ja kunnossa, tuohan on jo niin itsestään selvä juttu, ettei sitä tullut ajatelleeksi.
Niin, kyllä sitä luulisi juoppoharjoittelijan vääntävän "laatan" vielä tuossa iässä, koska "dokaamisesta" ei ole ollut kovinkaan paljon kokemuksia, vanhempana eväät pysyvätkin jo paremmin sisällä, vaikka olisi minkälainen "atomidarra".
Jos "kanuunan" lisäksi on vielä kallonpohjanmurtuma ja aivoruhje, on "laatan" lennättäminen selviö ja siinä vaiheessa alkaa tuo elimistö kaipaamaan nestettä, vai onko joku joskus potenut sellaista "skrabbaa", ettei vesi, tai joku muu nestemmäinen aine olisi maistunut?
No jos Gustafsson on ollut noin vakavasti loukkaantunut, niin ei hän ole pystynyt mitenkään tervehtymään 18 päivässä, ottaen humioon sen, että tuo aika on laskettu siitä päivästä, jolloin oletettu loukkaantuminen on tapahtunut ja myös se sairaalasta poispääsypäivä.
No tuosta voi vähentää huoletta ainakin yhden päivän hoidon pituudesta, jota pitkitti myöskin PEG-koe, vai mikä "ilmakuvaus" se olikaan kallon sisältä, jossa ei löydetty Gussen kallon sisältä mitään.
Siitä toipumiseen on jo mennyt viikko, eli varsinaista toipumisaikaa olisikin ollut 11 päivää, vai mitä?
Ja sitten tuosta Gustafssonin vammojen vakavuudesta ei siis ole jäänyt merkkiäkään, vaikka tuollaisten vammojen muistoina saa ainakin useimmiten epilepsian, taikka ainakin migreenin, ja kenties muita oireita, jonka lisäksi aivokudokseen jää aina arpi, keskivaikeasta aivoruhjeesta, kuten myös jälki kallonmurtumasta.
Minulle on lääkäri- ja professoritason henkilö vakuuttanut, että aivoruhjeen kyseeessä ollessa, aivoihin jää aina arpi, joa on jälkeenpäin todennettavissa, kuten jos saat vaikka käteesi haavan, niin sen parannuttua jää aina arpi.
Myöskin kallonmurtuma on verrattavissa esimerkiksi sääriluunmurtumaan, josta aina jää ikuiseksi ajaksi jälki luuhun, eikä sitä jälkeä aikakaan voi pois parantaa.
Olkoon tämä Tenovuo mitä mieltä tahansa, niin tässä kohden uskon kyllä tuota henkilöä enemmän, kuin Tenovuota.
