Fermin Paradoksi ja ufot

[EuroJR]

Referoin tähän Esko Valtaojan teosta "Kotona maailmankaikkeudessa"
-----------------------------------------------------------------------
Suuri fyysikko Enrico Fermi, nobelisti, tajusi eräässä kahvipöytäkeskustelussa oitis suurimman heikkouden olettamuksessa kosmoksen vieraista sivilisaatioista. Jos niitä todella on olemassa, nin miksi niiden edustajat eivät jo ole maapallolla? Fermin paradoksina tunnettu kysymys on vaivannut elämän etsijöitä kohta puolen vuosisadan ajan, eikä minkäänlaista yhteisymmärrystä oikeasta vastauksesta ole saavutettu.

Tähtien väliset etäisyydet ovat suuria, mutta eivät suunnattomia. Avaruusmatkat tähdestä toiseen ovat mahdollisia; mekin jo melkein pystyisimme rakentamaan lähitähdet tuhannessa vuodessa saavuttavan avaruusarkin, ja me olemme teknillisenä sivilisaationa tuskin sadan vuoden iän saavuttaneita. Jos maailmankaikkeudessa on muita korkealle kehittyneitä sivilisaatioita, useimmat niistä ovat meitä paljon edellä, eivätkä tähtimatkat tuota nille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Ja vaikka useimmat syystä tai toisesta eivät katsoisi puuhaa vaivan väärtiksi, niin ainakin jokin rotu, joskus, jossakin, pakon, uteliaisuuden, aatteen tai jonkin meille täysin käsittämättömän impulssin ajamina on lähtenyt levittäytymään maailmankaikeuteen. Ja silloin heidän pitäisi jo olla täällä, maapallolla.

Tehdään pieni ajatuskoe. Tuhannen vuoden kuluttua maapallolta lähtee siirtokunta asuttamaan toista planeettaa. Siirtokunta menestyy , kasvaa ja alkaa katsella uusia tähtiä. Tuhannen vuoden päästä nyt asutettu planeetta lähettää vastaavan vastaavanlaisen siirtokunnan uudelle planeetalle. Samaan aikaan maapallolta lähtee uusi siirtokunta seuraavalle asutettavalle planeetalle. Nämä puolestaan lähettävät tuhannen vuoden kuluessa uuden siirtokunnan jne. jne. Matemaattisesti ajatteleva voi tunnistaa mitä on tekeillä: diffuusioprosessi, jota voi kuvata yksinkertaisella yhtälöllä. Kasvu on väkisinkin eksponentiaalista. Alle neljäkymmentätuhatta vuotta, ja Linnunradan jokaisella vähänkään Auringon kaltaisella tähdellä on ainakin käyty. Todellisuudessa matkaan kuluva aika hidastaa leviämistä, mutta ei ratkaisevasti.

Yksityiskohdilla ei ole väliä; jos tuhat vuotta kuulostaa ylioptimistiselta, niin muutetaan se miljoonaksi vuodeksi. Silloin koko Linnunradan kansoittaminen kestää neljäkymmentä miljoonaa vuotta, murto-osan yhdestä galaktisesta vuodesta. Entä jos siirtokunat eivät menesty tai päättävät luopua koko hullun hommasta? Niin kauan kuin yksikin jää jäljelle jatkamaan, diffuusio etenee yhtä vastustamattomasti, välillä vain vähän hidastuen. Ja jos ihmiskunta jostain syystä päättää jäädä maapallolle sukupuuttoaan odottamaan, niin entäpä ne paljon puhutut tuhannet tai miljoonat muut korkeakulttuurit? Voisivatko Linnunradan kaikki kehittyneet sivilisaatiot halki vuosimiljardien olla luonnonmukaista elämää ihannoivia ekovihreitä?

Kuinka moni vieras rotu sitten jakaa Linnunradan kanssamme? SETI-tutkimuksen pioneeri, radioastronomi Frank Drake on luonut yhtälön tätä arvioimaan. Standardi optimistiarvio väittää luvun olevan noin miljoona. Hyvin harva arvio on päätynyt pessimistiseen, pieneen lukuun.

Fermin paradoksi: jos kerran uskomme, että etiäisiä on olemassa, niin miksi he eivät ole jo täällä? Ja jos kerran emme usko että heitä on olemassa, niin miksi ihmeessä me sitten olemme olemassa täällä galaksin laidalla?

Englantilainen tähtitieteilijä Michael Hart kirjoitti 1975 artikkelin "Selitys ekstraterrestristen olentojen poissaoloon maapallolta". Hart mäjäytti pöydälle Fermin paradoksin: etiäisiä ei ole maapallolla, koska heitä ei ole missään muuallakaan. Jos heitä olisi, he olisivat jo täällä; mikään ehdotettu syy ei ole voinut estää joka ikistä oletetuista sivilisaatioista levittäytymistä toisille tähdille ja lopulta vastustamattomasti yli koko Linnunradan.

Frank Tipler, fyysikko, muistutti Hartin vastustajia von Neumannin koneista, itsestään kopioita tekevistä roboteista. Koska niitä on mahdollista rakentaa, meitä kyllin paljon korkeammalle kehittyneet sivilisaatiot myös pystyvät rakentamaan niitä. Miksi matkan hitaudesta piittaamattomia, kaikki olosuhtet kestäviä von Neumannin koneita ei sitten lähetettäisi kolonisoimaan tai ainakin tutkimaan koko Linnunrata? Galaksimme valloitus sujuisi niiltä paljon helpommin kuin biologisilta olennoilta. Koska aurinkokunnassa ei näy älykkäitä robotteja, von Neumannin koneita, ei ole myöskään ketään joka olisi ne rakentanut: me ihmiset olemme Linnunradan ainoat tai ainakin pisimmälle kehittyneet älylliset olennot.

Tieteiskirjallisuus, elokuvat, ja ufotarinat kuvaavat muukalaiset lähes poikkeuksetta kyvyiltään ihmiseen verrattaviksi, tekniikaltaan tosin meitä etevämmiksi, mutta kuitenkin olennoiksi joiden motiiveja voimme ymmärtää ja jotka tekevät samaa mitä mekin voisimme kuvitella tekevämme muutaman sadan vuoden teknologiakehityksen jälkeen. Mutta Linnunrata on yli kymmenen miljardin vuoden ikäinen. Kaikista epätodennäköisistä sattumista epätodennäköisin on että muukalaiset olisivat ihmistä muistuttavia olentoja, kehityksessä vain hiukan meitä edellä. Miljoona vuotta, kenties, todennäköisemmin sata miljoonaa tai miljardi vuotta, mutta sata vuotta edellä? Ei sitten millään. Jos muukalaiset olisivat jo täällä, he eivät tarvitsisi CIA:ta tai salaliittoja.

Entä jos vierailijat halusivat tai haluavat tulla huomatuksi vasta ennemmin tai myöhemmin. Ronald Bracewell ehdotti Naturen artikkelissaan , että radiosanomiakin tehokkaampi keino yhdteydenottoon ovat pienet tähtienväliset robottiluotaimet. Luotainten ei tarvitsisi olla mitään moraalisesti epäilyttäviä itsereplikoituvia von Neumannin koneita; parannetut versiot meidän Pioneereistamme riittäisivät mainiosti tehtävään. On arvioitu, että mekin voisimme lähettää robottiluotaimen naapuritähteä tutkimaan samalla hinnalla kuin aikanaan Apollo-astronautit Kuuhun. Meitä kehittyneempi sivilisaatio pystyisi kohtuuhintaan lähettämään vaika miljoonia luotaimia miljoonille naapuritähdille.

Arthur C.Clarke valitsi Kuun pinnan monoliitilleen, joskin se näytti kykenevän myös vaihtamaan vaivatta olinpaikkansa. Mahdollisia paikkoja olisivat myös niinsanotut Lagrangen pisteet, tyhjät paikat avaruudessa, sopivilla etäisyyksillä Maasta, Kuusta ja Auringosta. Lagrangen isteeseen asettunut luotain voisi pysyä paikallaan miljoonien vuosien aja, jatkuvasti parkkipaikaltaan Maata tarkkaillen.

Kuun pinta on tutkittu tarkoin mahdollisten ekstraterrestristen avaruusalusten, muistomerkkien tai valvojien löytämiseksi. Lagrangen pisteitä on valokuvattu suurilla kaukoputkilla, jotta nähtäisiin onko siellä mitään epäilyttävää. Asteroidivyöhykkeeltä on etsitty mahdollisia ontoksi louhittuja pikkuplaneettoja. Kaikki etsinnät ovat tuottaneet vesiperän, mutta ainahan on toki mahdollista että valvoja on niin pieni tai niin hyvin piiloutunut että emme ole sitä vielä löytäneet.
---------------------------------------------------

Erittäin mielenkiintoinen kirja tuo Valtaojan menestysdebyytti.

On sellainenkin mahdollisuus, että UFO:t ovat tosiasia mutteivät ulkoavaruuden olentojen aikaansaannosta. Eli jäähän tässä vielä takaportti "lentävien lautasten" olemassaololle.

[MEG]

Tätä mielenkiintoista aihetta on viime vuosina paljon käsitelty kirjallisuudessa ja TV-dokumenteissakin.
Meitä kehittyneempi sivilisaatio on hyvinkin voinut tutkiessaan kosmista ympäristöään, todeta tähden(aurinkomme) jonka yhdellä kiertolaisella esiintyy (sen näkökulmasta) alkeellista elämää.
Mekin tutkiessamme meitä alkeellisempia elämän muotoja, nilviäisiä ,bakteerikantoja y.m. kirjaamme tulokset muistiin, emme suinkaan lähde "heitä" tapaamaan.
Ihmiskunnan historiassa ovat monet korkeakulttuurit sisäisistä ja ulkoisista syistä , nopeastikin luhistuneet, ehtimättä juurikaan siirtää sivistystään eteenpäin. Viidakko tai autiomaa palannut.
Sama historia on mahdollista kehittyneimmissäkin sivilisaatioissa, potentiaalisesti vähentäen niiden mahdollista määrää.

[Herkkis]

Tuo Fermin paradoksi nyt on kyllä semmonen mitä moni ihan tavan tallaajakin miettii tietämättä että Fermi "keksi" sen lol

[EuroJR]

Mitä siitä, jos yksi sivilisaatio jäisikin tarkkailemaan meitä taka-alalle? Missä ne muut ovat? Tuskin heillä mitään kosmista koalitiota on...

Missä ovat merkit kenties aiemmin täällä käyneistä sivilisaatioista? Aikaahan on ollut vaikka muille jakaa. Kaikki sivilisaatiotko romahtaisivat ennen tuota levittäytymistään?

[Herkkis]

Avaruus on niin iso paikka, eikä valoa nopeammin voi matkustaa, että ei ne ole vielä tänne ehtineet

[EuroJR]

Avaruus on niin iso paikka, eikä valoa nopeammin voi matkustaa, että ei ne ole vielä tänne ehtineet

Kymmenen miljardin vuoden aikana olisivat kevyesti ehtineet. Pelkästään kirjoitetussa esimerkissä koko linnunradan kartoittaminen olisi vienyt vain n. 40 miljoonaa vuotta.

Vika on siinä, että ajattelemme oman elämämme riittämättömyyttä. Sekin tosin riittäisi, horroksessa ollessa matkan aikana.

Ja kuten tuolla mainittiin, missä ovat von Neumannin koneet?

[Herkkis]

Eipä sitä kai jaksa miljoonia vuosia odottaa että pääsee näkemään jonkun aurinkokunnan josta ei sitten sitä elämää löytynytkään. Ehkä me ollaan ensimmäisten joukossa.

[EuroJR]

Eipä kai kukaan tuossa itseään ajattelekaan vaan ihmiskuntaa yleensä (tai etiäisiä) levittäytymässä ympäriinsä. Toisaalta, ihmisen vanhenemista aiheuttava geenin osa on paikallistettu ja kun puhutaan mielen varastoimisesta sähköisesti tai pala palalta ruumiin korvaamista kestävämmällä materiaalilla niin alkaa olla elon pituus jo ihan toista luokkaa. Ei ihan meidän aikanamme mutta jo seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven aikana vaikuttaa suht todennäköiseltä.

[Herkkis]

Tjaa-a, luulisinpa että menee useampi sukupolvi ennekuin ruumis pystytään uusimaan ja aivojen uusiminen voi olla vielä kinkkisempää.

[Bomba]

Mielestäni on silkkaa typeryyttä epäillä maan ulkopuolista elämää. Jos osaa olleenkaan todennäköisyyslaskentaa, niin voisi lähestulkoon sanoa, että tietää maan ulkopuolella olevan elämää. Maa on niin jumalattoman pieni paikka universumissa, että on hyvin epätodennäköistä, että vain tänne syntyisi elämää. Eräs tiedemies (nimeä en muista) kuvasi maan kokoa näin: "Kuvitelkaa suuri hiekkaranta universumiksi. Aurinko olisi yksi hiekanjyvä ja maa pölyhiukkanen sen päällä". Tämähän tosin on vain kuvainnollinen esimerkki, koska universumin kokoahan ei neliulotteisuuden vuoksi pysty määrittelemään. Ja kysymykseen mikseivät he ole sitten täällä käyneet? Jo pelkästään miljoona vuotta kehittyneellä sivilisaatiolla ei pitäisi olla ongelmia käydä täällä meidän huomaamattamme. Toisaalta on aika naiivia kuvitella, että heidän aikansa ynnä muut tekijät olisivat samanlaisia, kuin täällä. Toisaalta miksi sen kaltainen valtavasti kehittynyt sivilisaatio, jolla todennäköisesti on pelit ja vehkeet meitä kauempaa tutkimiseen jos kiinnostusta on, tulisi käymään morjestamassa meitä tai tekemään kokeita. Ollaan katsottu liikaa x-filesiä (sikäli kun se on mahdollista, niin hyvä sarjahan se on(':)')

[EuroJR]

Mielestäni on silkkaa typeryyttä epäillä maan ulkopuolista elämää. Jos osaa olleenkaan todennäköisyyslaskentaa, niin voisi lähestulkoon sanoa, että tietää maan ulkopuolella olevan elämää. Maa on niin jumalattoman pieni paikka universumissa, että on hyvin epätodennäköistä, että vain tänne syntyisi elämää. Eräs tiedemies (nimeä en muista) kuvasi maan kokoa näin: "Kuvitelkaa suuri hiekkaranta universumiksi. Aurinko olisi yksi hiekanjyvä ja maa pölyhiukkanen sen päällä". Tämähän tosin on vain kuvainnollinen esimerkki, koska universumin kokoahan ei neliulotteisuuden vuoksi pysty määrittelemään. Ja kysymykseen mikseivät he ole sitten täällä käyneet? Jo pelkästään miljoona vuotta kehittyneellä sivilisaatiolla ei pitäisi olla ongelmia käydä täällä meidän huomaamattamme. Toisaalta on aika naiivia kuvitella, että heidän aikansa ynnä muut tekijät olisivat samanlaisia, kuin täällä. Toisaalta miksi sen kaltainen valtavasti kehittynyt sivilisaatio, jolla todennäköisesti on pelit ja vehkeet meitä kauempaa tutkimiseen jos kiinnostusta on, tulisi käymään morjestamassa meitä tai tekemään kokeita. Ollaan katsottu liikaa x-filesiä (sikäli kun se on mahdollista, niin hyvä sarjahan se on(':)')

Juuri todennäköisyyslaskennastahan tuossa kyse onkin. JOS maapallon ulkopuolista elämää on (jonkinmoisia sivilisaatioita), olisi äärimmäisen epätodennäköistä niitä olevan vain muutama. Kuten tuossa kerrottiin, Draken yhtälön mukaan päädyttiin n. miljoonaan meidän Linnunradallamme. Olisi myös äärimmäisen epätodennäköistä, ettei yksikään näistä sivilisaatioista olisi levittäytynyt 10 miljardin vuoden kuluessa. Kuten tuolla mainittiin, tuskin mitään galaktista ekovihreäkoalitiota olisi, tai jos olisi, epätodennäköisyys olisi vielä huikeampaa.

[Herkkis]

Noh, pari kolme astetta keksilämpötilan muutosta ja jääkausi/jättitulva tappaa suuren osan elikoista jne.

Mekin synnyttiin ilmeisesti iha vahingossa ku vuoristo kohos esi-isiemme keskelle.

Tää on NIIN hilkulla tää meidänkin selviäminen että sanoisin että todellisuudessa nuita planeettoja joissa on älyllistä elämää on tosi tosi harvassa. Sitten vielä pitäisi kehittää avaruusaluksia ja lennellä satoja tuhansia vuosia että pääsee edes jonkinmoisen "elinkelpoisen" planeetan luokse jossa elämää on.

[Bomba]

Vuoristo esi-isiemme keskelle? Ei myöskään ole kovinkaan mahdotonta, että eri bakteerikannasta kehittyneet oliot pystyisivät elämään meille mahdottomissa oloissa..

[Herkkis]

No niin, ihmisapinat kehittyivät ihmisiksi kun vuoristo kohosi keskelle viidakkoa ja osa jäi toiselle puolelle missä oli vain vähän metsää ja paljon savannia, piti sitten opetella kävelemään ja keppiä heiluttamaan näin se taisi mennä.

Ja tuo lämpötila on aika hyvä kriteeri, Mars ja Venus ovat tavallaan maan kaltaisia mutta ei siellä ole oikeastaan mitään elämästä vihjaavaa.

[komisario_palmu]

Mitä siitä, jos yksi sivilisaatio jäisikin tarkkailemaan meitä taka-alalle? Missä ne muut ovat? Tuskin heillä mitään kosmista koalitiota on...

Missä ovat merkit kenties aiemmin täällä käyneistä sivilisaatioista? Aikaahan on ollut vaikka muille jakaa. Kaikki sivilisaatiotko romahtaisivat ennen tuota levittäytymistään?

Toinen kysymys kuuluu, miksi he tulisivat maapallolle muuten kuin korkeintaan vilkaisemaan tekniikkaamme. Eivät ainakaan valloittamaan.

Maapallo (siis aurinko) on jo keski-ikänsä ajat sitten ohittanut ja noin parin-kolmensadan miljoonan vuoden kuluttua täällä alkaa olla vähän turhan kuuma auringon laajenemisen seurauksena, reilun puolen miljardin vuoden kuluttua rautaa voi sulattaa ulkoilmassa ja meret ovat haihtuneet. Parin miljardin vuoden kuluttua muutenkin alkaa gravitaatiovoimat heittelemään aurinkoa pahasti linnunradan lähestyessä Andromedan galaxia. Laskelmien mukaan tosin maapallo on jo tässä vaiheessa Auringon "sisäpuolella".

Ulkopuolisille sivilisaatioille lienee tärkeintä etsiä sellaisia paikkoja, jotka ovat tarpeeksi suuria ja vasta "näihin aikoihin" tulleet (heidän) elämälle sopiviksi tai helposti sellaisiksi muutettaviksi. -ei siis jo kuoleman puolelle ehtinyttä aurinkokuntaa. Ihmisille paras ratkaisu on varmaankin maankaltaistaa ensin Mars ja sitten kun siitä on kokemuksia, voitaneen sunnata kauemas.

Tieteiskirjoista yksi hienoimmista, Larry Nievenin Ringworld kirjoittaa tästä aiheesta (sivuten) ja siitä, että maan kokoinen planeetta ei riitä, se on pahasti ylikansoittunut. Itseasiassa kirjassahan on hyvin tieteellinen ja "rakentamiskelpoinen" ratkaisu pulmaan, rakennetaan "ringworld". En kerro enempää, jos vaikka joku haluaa lukea kirjan..