Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Penkkimurheilija
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 100
Liittynyt: To Tammi 28, 2010 12:43 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Penkkimurheilija »

Onko kellään lisätietoa siittä huhusta, että Petrin isä Armas Gerdt olisi kuollut 2008? Hesarin kuolinilmoituksissa oli ilmeisesti sen niminen henkilö aikanaan ollut, mutta Gerdtin nimisiä henkilöitä, eläviä ja kuolleita, Suomesta löytyy kuitenkin yli toistasataa.

Itse keskusteluun on hyvin vähän kommentoitavaa tai lisättävää. Ajastimen käyttö viittaa luonnollisesti siihen, että tekijä ei aikonut tappaa itseään iskussa, eli pommin kanssa kävi niinkuin monilla muillakin kotisisseillä: laitos räjähti käsiin ratkaisevalla hetkellä. Samaten itsemurhaviestin puuttuminen puoltaa tuota teoriaa. Yksin se ei todista vielä mitään, mutta yhdessä ajastimen käytön kanssa kylläkin. Ja haulit (joiden tarkoitus nimenomaan on aiheuttaa henkilövahinkoja) tietenkin puoltavat sitä, että Gerdt yritti vahingoittaa muita ihmisiä. Isän teoria metsäräjäytyksestä tuntuu kaukaa haetulta: lähiympäristön puurykelmät ovat keskellä vilkasta asuinaluetta ja sinne on syyspimeälläkin paha mennä paukuttelemaan kenenkään huomaamatta. Panoksen sijoitus keskeiselle paikalle kauppakeskuksessa oli sekin vähän liian hyvin mietittyy ollakseen puhdas vahinko.

Keittiöpsykologia on ehkä turhanaikaista touhua, mutta harrastetaan nyt sitten sitäkin: Pojalla ei ollut oikeita kavereita laisinkaan, (ei, nettituttuja ei lasketa) syvällisin juttukaveri oli oma isä, joka ei tiennyt pommikokeiluista tuon taivaallista. Isän mielestä pojassa ei ilmennyt mitään erityistä tappomielialaa, toisin sanoen poika ei laukonut ihmisten kuullen jyrkkiä mielipiteitä kanssaihmisistä á la kouluampujat. Vaikuttaa siltä että pikkupoikamainen innostus pommeihin ja mahdolliset kuolonuhrit eivät ole aiheuttaneet minkäänlaisia tunnontuskia saati edes sen kummempia pohdintoja. Kunhan lopputuloksena on ollut "siisti pamaus".

Vaikka isän kirja on pitkälti yhtä pitkää puolustuspuhetta, siitä saa kuitenkin objektiivisesti katsottuna sen käsityksen, että Petri Gerdt oli monella tapaa vielä lapsen tasolla. Ei siis siinä mielessä että tämä olisi ollut jotenkin fyysisesti jälkeenjäänyt, vaan syrjäänvetäytyvä yksinäinen "nörtti" joka puuhasteli koeputkien ja tekniikan parissa vielä siinä vaiheessa kun monet ikätoverit jo siirtyvät työelämään ja alkavat seurustella jo puolivakavasti, jättäen papattileikit ja hiekkalaatikkohommat taakseen. Gerdtille nämä olivat nähtävästi vielä arkipäivää, joskin vähän isommassa mittakaavassa.

Kirjan kuvauksen mukaan jo se, että poika kävi omin päin vaikkapa hoitamassa autokoulun paperiasiat oli iso juttu, aivan kuin kyse olisi ollut vuosia nuoremmasta ihmisestä joka vielä tarvitsee vanhempien ohjausta. Samaten keilailta työporukan kanssa oli kuin juhlan paikka. Kun poikaa ei lauantaiaamuna kuulunut kotiin, vanhemmilla ei ollut ainoatakaan Petrin kaveria tiedossa, jolle olisi voinut tiedustelumielessä soittaa.

Jos jokin kiltimpi selitys räjäytykselle on ihan pakko löytää, niin yksi mahdollisuus tietenkin on, että Gerdt yritti ajastaa pommin pamahtamaan sulkemisajan jälkeen, mikä olisi varmasti ollut etusivun juttu jo itsessään, ilman että ketään olisi vahingoitettu. Varmuutta asiaan ei saatane, mutta haulien käyttö kuitenkin puhuu sitä vastaan. Kaiken kaikkiaan synkkä ja masentava tarina joka tapauksessa.
I try to do my own thinking. And I recommend you do yours.

mipa74
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ke Loka 03, 2007 4:32 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja mipa74 »

Ainakin Armas Gerdt nimisiä henkilöitä on elossa edelleen, eli melko mahdotonta (ja tarpeetontakin) sanoa onko Petrin isä elossa. Kyseinen herrahan on täysin syytön tähän tragediaan.

Samoinhan Pekka-Ericin äidin sanottiin hypänneen junan alle vähän tapahtuman jälkeen. Jokelassa joku nainen päätti päivänsä tuolloin, ja itsekin sain vieläpä melko luotettavilta lähteiltä tietää että olisi ollut P-E:n äiti. Urbaanilegendaksi tämäkin sittemmin varmistui.
When I die I don't want no part of heaven
I would not do heaven's work well
I pray the devil comes and takes me
To stand in the fiery furnaces of hell
(B.Springsteen - Youngstown)

Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4911
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Penkkimurheilija kirjoitti:Onko kellään lisätietoa siittä huhusta, että Petrin isä Armas Gerdt olisi kuollut 2008? Hesarin kuolinilmoituksissa oli ilmeisesti sen niminen henkilö aikanaan ollut, mutta Gerdtin nimisiä henkilöitä, eläviä ja kuolleita, Suomesta löytyy kuitenkin yli toistasataa.
Kuolinilmoituksenhan saa kuka tahansa lehteen laittaa, eikä taustalla tarvitse olla edes mitään todellisuuspohjaa oikealle kuolemalle. Kyseessä kun ei ole virallinen ilmoitus, vaikkakin se kansan suussa melko usein sellaiseksi mielletäänkin. Tässäkin ketjussa joku kertoi Armas Gerdtin vaihtaneen nimeään ja aloittaneen ns. uuden elämän sen jälkeen kun hän oli vaimonsa kanssa päätynyt eroon ja muuttanut muualle. En tiedä onko tällä todellisuuspohjaa, mutta en toisaalta pitäisi ihmeenäkään, on tuo Gerdt kuitenkin sen verran erikoisempi sukunimi (vaikka määränä, toistasataa, onkin suuri, niin ei-suomalaisuus ainakin minulla jää mieleen) ja kun se vielä kirjan kannessakin kummitteleepi, niin saattoi olla ihan hyväkin päätös. Pienessä Suomessa muistetaan tuollaiset teot ja tekijät ja olipa Armas Gerdtin uusi sijainti mikä tahansa, olisi totuus äkkiä noussut ilmi paikkakunnalla kuin paikkakunnalla. Uuden nimen myötä mahdollisuus on toivottavasti paljon pienempi ja hän saa elää rauhassa. Sisäiset demonit näiden tapauksien jälkeen ovat kyllä ihan tarpeeksi suuri rangaistus näille vanhemmille ja sen puoleen toivonkin, että Armas Gerdtin uusi nimi pysyy piilossa, eikä sitä kukaan lähde edes uteliaisuudesta tonkimaan ylös.

Se, miksi tilastoissa yhä pyörii tuo nimi (vai nimet?) voi johtua nimenvaihtoon liittyvistä seikoista - eihän se henkilö ole suinkaan kuollut tuolloin kun nimi on vaihtunut, joten kuolleeksi merkitseminen nimenvaihdon jälkeen tuntuisi oudolta. Jos nimiä on useampi, niin olisiko vanha suvussa pyörivä nimi, jonka alle lapsia kastetaan sukuperinteiden mukaisesti aina silloin ja tällöin?

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.


Penkkimurheilija
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 100
Liittynyt: To Tammi 28, 2010 12:43 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Penkkimurheilija »

mipa74 kirjoitti:Ainakin Armas Gerdt nimisiä henkilöitä on elossa edelleen, eli melko mahdotonta (ja tarpeetontakin) sanoa onko Petrin isä elossa. Kyseinen herrahan on täysin syytön tähän tragediaan.
Joo, ei tässä mikään kostoreissu ollut mielessä, kunhan kiinnosti tietää. Viestiketjua seilaillessa sattui nyt jälkeenpäin silmään tieto, että Armas olisi edelleen elossa ja töissä samassa konsernissa kuin ennenkin, eli joku toinen Gerdt oli tuo kuollut mies.

Ja syytön Armas Gerdt minustakin on. Tottakai kasvatuksella on osuutta siihen, millainen nuoresta kasvaa ja mitä hän elämässään tekee, mutta Petri Gerdt oli jo 19 täyttänyt ja nähtävästi täydessä ymmärryksessä, tekoaan viimeiseen asti salaillen. Mikään muu kuin pojan omat valinnat eivät olisi voineet räjäytystä estää.
I try to do my own thinking. And I recommend you do yours.

NancyDrew
Christopher Lorenzo
Viestit: 1578
Liittynyt: Ti Elo 10, 2010 8:02 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja NancyDrew »

RÄJÄYTTÄJÄN ISÄ RYHTYI TUKIHENKILÖKSI

Omaa poikaansa hän ei voinut auttaa. Nyt hän auttaa muita.

Armas Gerdtin maailma pysähtyi 11. lokakuuta 2002.

Hänen poikansa Petri, 19, oli räjäyttänyt itsensä Myyrmannin kauppakeskuksessa. Pojan rakentama tuhovoimainen pommi surmasi samalla kuusi sivullista ja haavoitta 80 muuta kauppakeskuksen asiakasta.

Isä vaipui syvään masennukseen ja pitkään terapiakierteeseen. Hän piti itseään syyllisenä poikansa tekoon.

Mies purki muistonsa pojastaan 1 500 käsin kirjoitetuksi liuskaksi, joista syntyi kirja. Silti sekään ei auttanut ahdistukseen.

- Emotionaalisella tasolla itsesyytökset jatkuivat, Armas Gerdt tilittää tuoreessa HelsinkiMission lehdessä.

Ateistitaustainen mies lähti lopulta uteliaisuuttaan Tuomasmessuun viime tammikuussa. Meni uudelleen, ja taas uudelleen.

"Olin tuuliajolla"

- Vaikeinta oli antaa itselleen anteeksi. Olin ollut monta vuotta tuuliajolla syyllisyydentuntoni takia. Kevään aikana vapauduin siitä vähän kerrallaan. Ymmärsin, että on olemassa armo ja anteeksianto, jos ihminen haluaa vilpittömästi turvautua Jumalaan.

Armas Gerdtille alkoi myös tulla vahva halu auttaa muita. Ja kun HelsinkiMissiossa oli pulaa miespuolisista tukihenkilöistä nuorille, mies meni koulutukseen.

- Nyt olen yhden nuoren pojan tukihenkilö. Petrin kanssa työ jäi kesken, mies tilittää.

Armas Gerdt on sitoutunut tapaamaan vanhemmistaan erillään elävää poikaa ja auttamaan tätä yksinkertaisissa asioissa kuten paperitöissä. Joskus he käyvät elokuvissa.

- Hän voi soittaa minulle milloin vain. Tarkoitus on auttaa kaveria elämässä eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista.

Kuva

Lähde: Iltalehti

Penkkimurheilija
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 100
Liittynyt: To Tammi 28, 2010 12:43 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Penkkimurheilija »

Hyvä kuulla, että elämä on taas suht koht raiteillaan ja että syyllisyydentunto on kanavoitunut järkevän toimintaan.
I try to do my own thinking. And I recommend you do yours.

Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4911
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

^Hienoa tosiaan kuulla, ettei ole itseään tappanut, kuten jotkut huhut sitkeästi väittivät. Ja nimikin taitaa olla pysynyt samana.

Sitä jäin miettimään, että onko HelsinkiMission yhtä sekaisin kuin NokiaMission? Onko näillä mitään tekemistä toistensa kanssa? Tämä Mission-puoli kun on minulle ihan täysin tuntematon.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.


Dormeator
Harjunpää
Viestit: 300
Liittynyt: To Syys 03, 2009 7:18 pm
Paikkakunta: Korpi

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Dormeator »

Pommissa mukana hauleja.. ei oikein ole uskoa että oli metsään menossa räjäyttelemään.
Viattomat kärsi kovimman kautta oli sitten vahinko tai ei.

Humbug
Scooby-Doo
Viestit: 27
Liittynyt: Su Loka 03, 2010 10:36 pm

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Humbug »

Tämä on aina sellainen mielenkiinnon kohde. Ei vuosienkaan kuluessa unohdu vaan mietin usein tapahtumaa. Olin tuolloin matkalla lapseni kanssa myyrmanniin, mutta pasilan asemalla huomasin ystäväni olevan kioskilla töissä. Jäin sittenkin sinne istumaan ja juttelemaan ja noin tunnin kuluttua kuulimme radiosta räjähdyksestä. Myöhemmin vielä kuuli sen tapahtuneen esiintymässä olleen pellen lähellä, jota tietenkin olisimme voineet olla katselemassa. Onneksi päätin jäädä juoruamaan ystävän kanssa. Kamala tapaus.

Crishelle
Neuvoja-Jack
Viestit: 571
Liittynyt: Su Tammi 10, 2010 7:29 pm

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Crishelle »

Muistan tuon illan kuin eilisen päivän. Siihen aikaan olin yhdeksännellä luokalla ja asuin noin 500 metrin päässä Myyrmannista eli "Mannista". Oltiin kavereiden kanssa tavan mukaan liikenteessä ja pyörittiin katselemassa mitä porukoita oli missäkin. Mannin ulko-oville pysähdyttiin noin klo 19:30 ja mietittiin, jäädäänkö röökille vai ei. Ei me sit jääty. Käveltiin pommipaikan ohi ja näin tämän räjäyttäjän istumassa penkillä. En sen kummemmin häntä edes noteerannut, muistan että hän istui reppu sylissään, pipo melkein silmillä niissä liukuportaiden vierellä olevilla pyöröpenkeillä. Synkkä ilme naamalla, pitkä ja hoikka kaveri. Tajusin kuka oli kyseessä vasta nähtyäni lehdestä kuvia. Viisi minuuttia ohituksemme jälkeen paikassa räjähti.

Mentiin kavereiden kanssa sitten klo 19:34 lähtevällä junalla Martinlaaksoon, siellä kun oltiin niin mun äiti soitti hysteerisenä että "missä sä oot, Mannissa on räjähtäny pommi!" Ensin totesin että hahhaa, hyvän pilan äiti on taas keksiny, mutta sitten aloin vähitellen tajuta että ei äiti tollasta pilailisi, enemmänkin ehkä sisarukset.

Koulussa oli sitten muistini mukaan kriisiapua tarjolla. Turmassa menehtyi meidän koulussa olevan, mullekin tutun pojan pikkusisko, mun tuttava joutui koomaan ja kavereideni tuttu kuoli. Seuraavana päivänä mentiin frendin kanssa turmapaikalle ihmettelemään, alue oli eristetty poliisin nauhalla ja uutisryhmiä oli paikalla.
"You say stick to the highway. I say we should take my shortcut.
Why don't we just flip a coin?"

rimma
Christopher Lorenzo
Viestit: 1513
Liittynyt: Ma Marras 19, 2007 11:43 pm
Paikkakunta: Pripyat

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja rimma »

Kakkosella menossa tällä hetkellä: Ajankohtainen kakkonen Special: Räjäytetty elämä. Kertoo räjähdyksestä vammoja saaneista ihmisistä ja heidän nykyisestä elämästään. Sinänsä tässä ei varmaankaan ole mitään uutta itse tapaukseen mutta sivutaan aihetta kuitenkin.

Löytyy varmaan yle areensta tämä dokkari.
Kumpi on pahempi: totuus joka saa itkemään vai valhe joka saa hymyilemään?
век живи, век учись.

NancyDrew
Christopher Lorenzo
Viestit: 1578
Liittynyt: Ti Elo 10, 2010 8:02 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja NancyDrew »

rimma kirjoitti:Löytyy varmaan yle areensta tämä dokkari.
Löytyy.

Esitysaikaa on 31 päivää.

kakkosurpo
Sherlock John Holmes
Viestit: 8171
Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 11:53 pm
Paikkakunta: Jupiter

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja kakkosurpo »

Toivotaan että aika on helpottanut kaikkien asianosaisten olemista ja elämistä.
Piilohomot on in.

Disturbed
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 92
Liittynyt: To Kesä 21, 2012 4:17 pm
Paikkakunta: Europe

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja Disturbed »

Mielenkiintoinen tapaus, on tästä tullut luettua jo vuosia sitten hätäisesti jotain, mutta vasta nyt, syystä tai toisesta, alkanut tämäkin tapaus kiinnostamaan ja kovastikin.

Itse uskon tässä olevan satuttamisaikeet kuitenkin motiivina,

RC käyttäjän sigu tuolla foorumillakin oli muuten tällainen

"I ain't a killer but don't push me
Revenge is like the sweetest joy next to gettin pussy
"Killuminati"



Mielenkiintoisia nuo viestitkin olivat kyllä


"Myönnän kyllä että tälläiset sivut vaikuttavat epäilyttäviltä, mutta niin tai näin kaikki foorumilla(oma mielipiteeni) esitetty tieto on saatavilla monista julkisista lähteistä, kuten esimerkiksi kirjastoista. En näinollen katso tekeväni mitään pahaa saati sitten rikollista, kun levitän tätä luotettavista lähteistä saatua tietoa. Jokainen jolla on vähänkin järkeä ei edes tarvitse mitään pommiohjeita, vaan kykenee sellaiset peruskemian kirjojen avulla järkkäämään..."

"Vielä räjähteistä ja niiden maineesta sen verran, että "tavallinen tallaaja" ei todellekaan tiedä niistä mitään. Muistan kun itse näin unta joka alkoi kun olin lukemassa xinventionsia ja poimin HMTD:n ohjeet. Aikakäyrä käyristyi kummallisesti ja seuraavassa kohtauksessa olin jo etsimässä heksamiini ja muita tarvikkeita ympäri kaupunkia. No sain sitten kaiken tuskan jälkeen tehtyä HMTD:ta ja olin valmis kokeilemaan sitä. No koska olin "TT" ja mulla ei ollu minkäänlaista käsitystä räjähteiden voimasta laitoin muovisella t-lusikalla pihagrillin päälle about puol grammaa ainetta ja sytytin palamaan WHUMPS ja heräsin pihalla tulitikku kädessä katsellen kuinka ihokarvat oli hävinny käsistä. No se siitä unesta"




Lopuksi etenkin tämä jäi mieleen...

"No ei toi radiolaukaisu aivan vaaraton ole. Vastaanotin voi saada signaalin lähettimen taajuudella jostain väärästä lähteestä tai on mahdollista, että elektroniikka pettää, vaikkakin epätodennäköstä. Mutta kyllähän toi on ehdottamasti paras mahdollinen laukaisumenetelmä harrastelijatasolla.

Laukaisu tapahtuu juuri silloin kun haluaa jos haluaa."


Niinpä niin.

Sääli kyllä miten paljon tuhoa tämäkin tapaus sai aikaan, vaikea kuvitellakaan loukkaantuneiden henkisiä voimavaroja pian tuon tapahtumisen jälkeen. On voinut kovat äänet hieman säikäyttää...

humulus
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 106
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2013 9:19 am

Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi

Viesti Kirjoittaja humulus »

Armas Gerdtin, Kirjeeni Petrille, kirjasta petrin matka myyrmanniin.

Petri rakas, kirjeeni on laadittu samalla periaatteella, kuten se pullopostikirje, jonka sinä teit ukin kanssa, kun olit noin kuusivuotias. Pistitte ukin kanssa jonkun kirjeen pulloon ja kävitte heittämässä sen siihen pieneen järveen Bromarvissa. Kirkkain silmin sinä kerroit minulle sen menevän aina Australiaan asti. Vaan eihän siinä järvessä tai oikeastaan lammessa ollut edes laskujokea mereen, mutta sinä uskoit siihen. Vähän samalla tavalla minäkin yritin uskoa kirjeeni perillemenoon. Otan siitä keväällä kopion ja upotan sen multaan hautapaikkasi, kukkien alle. Petri rakas, anna anteeksi, että asetin sinulle jo liian nuorena aivan liian kovia menestymispaineita ja muita vaateita. Vasta nyt tajuan, kun sinua ei enää ole, miten väärin toimin. Annathan anteeksi, etten enää viime vuosina viettänyt riittävästi aikaa kanssasi. Korostin sinulle usein, että pitää käyttää järkeä ja toimia itse; sillä periaatteella elämässä kyllä aina pärjää. Minä vaan olin niin helvetin tyhmä, etten nähnyt ongelmiesi suuruutta. Ja sinä vain yritit tulla toimeen omillasi, aivan kuten olin opettanutkin. Et pyytänyt apua keneltäkään, aivan kuten olin opettanutkin. Jos vain suinkin olisin havainnut asioiden oikean laidan, tai sinä edes vähän vihjaissut minulle ongelmistasi kuten masennuksesta, niin olisimme varmasti menneet, vaikka keskellä yötä, kustannuksista piittaamatta, yhdessä hakemaan asiantuntija-apua. Voi Petri, olisitpa kertonut. Ymmärrän kyllä, että ylpeytesi takia et pystynyt sitä tekemään ja minäkään en sitä hölmöyttäni nähnyt. Minähän sinut opetuksillani olin ylpeäksi tehnyt. Anteeksi Petri! En yksinkertaisesti huomannut asioita työkiireeitteni ja-paineitteni takia. Minun se olisi pitänyt pystyä käyttämään järkeäni silloin, kun torjuit usein keskusteluyritykseni tokaisemalla vain "oliks sulla jotain muuta?" Ei tämä olisi saanut päättyä näin. Sinulla oli koko elämä edessäsi. Yhdessä me olisimme pystyneet kääntämään kaiken parempaan. Vannotin sinua siskosi kanssa jo vuosia sitten, että isälle pitää aina pystyä kertomaan kaikki, oli asia sitten miten paha tai nolo tahansa ja että totta täytyy aina puhua omille vanhemmilleen. Te molemmat lupasitte aina niin tekevänne. Minun olisi pitänyt tajuta ottaa asia myöhemmin uudelleen puheeksi, mutta se jäi tähän yhteen ainoaan kertaan.

Kysyin usein koulukiusaamisesta; oliko sitä vai ei? Vastasit aina, ettei sinua kiusattu. Tiedän tänään, että ylpeytesi esti asian myöntämisen. Yritit jo silloin tulla toimeen omillasi. Epäilin usein jo ajoittain hyvinkin voimakkaasti jo ala-asteella, että sinua kiusattiin ja syrjittiin. Anna anteeksi, etten ottanut selvää epäilyksistäni. Petri, aioin Myyrmanni tapahtumien jälkeen seurata sinua. Harkitsin sitä vakavasti. Niin vahvasti pidin itseäni syyllisenä tapahtumiin. Olin varma, että olisin voinut estää tekosi, mutta omaa tyhmyyttäni menetin mahdollisuuteni. Sinulle niin rakkaan pikkusiskosi ja äitisi takia olen muuttanut mieleni, koska tiedän hyvin, ettet sinä missään nimessä haluaisi minun jättävän heitä kaksistaan tähän lohduttoman kylmään maailmaan, jollaisena sinä tämän tunsit ja koit. Kotipaikkakunnallamme ja etenkin kouluympäristössä olit koko elämäsi ajan täysin vailla ystäviä. Ja se jos mikä on ollut nuorelle pojalle rankkaa; kuljeskella päivät pitkät, monta vuotta, yksin ja syrjäytettynä kaikesta. Kukaan ei tuntunut välittävän sinusta yhtään. Siskosi ja äitisi tarvitsevat minua, enkä seuraakaan perässäsi, vaikka sinun kuollessasi kuoli myös elämänhaluni. Petri rakas, anna anteeksi myös se tokaisuni kotimme takkahuoneessa keskiviikkoiltana 9 lokakuuta, että "olisit nyt vähän sosiaalisempi ja osallistuisit oppilaitoksesi rientoihin muutenkin kun käymällä oppitunneilla" Oliko se viimeinen pisara maljaasi? Moitin sinua, kun minun päinvastoin olisi pitänyt tukea ja rohkaista sinua. Yhdestä asiasta olen kuitenkin täysin varma. Missään nimessä tarkoituksesi ei ollut vahingoittaa sivullisia. Niin kilttinä ja ihmisystävällisenä sinut tunsin. Mikään ei saa mieltäni sen suhteen muuttumaan. Olit matkalla räjäyttämään pommiasi oppilaitoksesi takaiseen metsään, kun jotain meni traagisesti vikaan. Uskon vuorenvarmasti, että se oli tarkoituksesi. Uskon siihen niin kauan kuin elän. Anna anteeksi Petri, missä ikinä oletkin. Ainakin ukin kanssa olet samassa haudassa, ja hän kyllä ymmärtää sinua ja pitää sinusta huolen, koska minä en siihen pystynyt. Nyt yritän elää elämäni loppuun sellaisena kuin se päivä päivältä vastaan tulee ja pitää sekä siskostasi että äidistäsi huolta. Minä, äitisi, siskosi ja muut muistamme sinut ikuisesti kilttinä, hyvänä poikana, jolle sattui elämää suurempi vahinko. Olet ajatuksissani jokaisena päivänä elämäni loppuun asti. Eikä kukaan elä ikuisesti, joten vielä me tapaamme ja jutellaan sitten lisää. Olen niin murtunut, etten tiedä mitä enään sanoisin. Annathan minulle anteeksi rakas Petri.

Vastaa Viestiin