Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[Valhalla]

Tässä oli Mileva edellä jälleen se vissi ero, että kun minä ilmaisin olevani eri mieltä kuin mitä sinä ilmoitit edellisessä viestissäsi - niin sinä vastasit siihen aloittamalla kommentoinnin mielipiteen esittäjästä. Käypä vaikka tuolta läpi 1. viestisi ed sivulta ja katso mitä minä kommentoin. En maininnut sanallakaan Milevaa vaan kerroin mielipiteeni. Sinun vastaus oli sitten mielipide Valhallasta - ikään kuin joku sitä kaipaisi. Sinä teet niin yhtenään. Jokaisessa keskustelussa kirjoituksesi ei liity niinkään siinä esitettyihin mielipiteisiin, argumetteihin tai väitteisiin vaan niiden esittäjiin. Lisäksi omaat harhaisen käsityksen, että sinulla olisi kykyä muita neuvomaan. Sinulla on kova tarve peilata itseäsi täällä muita arvostellen kun tarkoitus olisi arvioida näitä mielipiteitä ja vaihtaa niitä. Sinänsä kyökkipsyko on sopiva otsikko mutta kiinnostaako muita pohtia sinun vaikuttimiasi, itsetuntoasi tai sitä miten hyvää oloasi rakennat.

[Severin A]

Tässä oli Mileva edellä jälleen se vissi ero, että kun minä ilmaisin olevani eri mieltä kuin mitä sinä ilmoitit edellisessä viestissäsi - niin sinä vastasit siihen aloittamalla kommentoinnin mielipiteen esittäjästä. Käypä vaikka tuolta läpi 1. viestisi ed sivulta ja katso mitä minä kommentoin. En maininnut sanallakaan Milevaa vaan kerroin mielipiteeni. Sinun vastaus oli sitten mielipide Valhallasta - ikään kuin joku sitä kaipaisi. Sinä teet niin yhtenään. Jokaisessa keskustelussa kirjoituksesi ei liity niinkään siinä esitettyihin mielipiteisiin, argumetteihin tai väitteisiin vaan niiden esittäjiin. Lisäksi omaat harhaisen käsityksen, että sinulla olisi kykyä muita neuvomaan. Sinulla on kova tarve peilata itseäsi täällä muita arvostellen kun tarkoitus olisi arvioida näitä mielipiteitä ja vaihtaa niitä. Sinänsä kyökkipsyko on sopiva otsikko mutta kiinnostaako muita pohtia sinun vaikuttimiasi, itsetuntoasi tai sitä miten hyvää oloasi rakennat.

Eipä mitä mielipidettä Valhallasta kaipaa jonkun muun sanoma. Jokainen taatusti muodostaa omansa. Itse olen Valhallasta saanut hyvin positiivisen kuvan kirjoitusten sisällön ja asioiden esitystavan perusteella.

Tämä aasinsilta johdattaa siihen, että aivan samalla tavalla meille jokaiselle on syntynyt mielikuva Anneli Auerista. Jokaisella meillä on omat mekanismit, jotka auttavat luomaan mielikuvia muista ihmisistä. Henkilöt, jotka pyrkivät muokkaamaan näitä mielikuvia, nostattavat ainakin itsessäni vastarintaa.

[Mileva]

Valhalla, Valhalla. Todellisuudessahan edellä tapahtuu jälleen kerran minulle jo niin kovin tutuksi käynyt mestarillinen väistöliike ties kuinka monta kertaa, en jaksa edes laskea. Minä koetin haastaa sinut pohtimaan ja ajattelemaan. Sinät vastasit vastaamatta kuitenkaan yhtään mihinkään, ja vieläpä suvaitset suivaantua, kun kaikessa lempeydessäni koetan jonkinlaista keskustelua välillemme viritellä Kuvitteletko sinä, Valhalla, tai persoona nimimerkkisi takana, olevasi jotenkin itse itsesi luomus? Kuvitteletko sinä, ettemme millään tavalla edes tarvitse toisiamme minäämme tutkiessamme ja tutkaillessamme, omat kykymme ja päättelymme kritiikille alttiiksi asettaessamme? Näkisin kovin mielelläni myös teissä samaisen tarpeen peilata ja peilailla, mutta ei narsistisella tavalla, vaan aivan rehellisesti omaa ihmisyyttämme kartoittamaan. Kai sinä olet sitten jo niin täydellinen ja valmis ihmisyydessäsi, ettei sinun tarvitse moista peilaamista harrastaa (tosin, siltikin, teet sitä koko ajan ja vielä aivan automaattisesti).

Ja sinä, Severin A, sekä selityksien selityksesi, liittyen siis edellisen sivun jälkikeskusteluun. Jatketaan aiheesta jossakin toisessa ketjussa, jos koet sen tarpeelliseksi. Nuo samaiset väännöt ja käännöt on luettu jo niin moneen otteeseen, ettei niiden tarvitse enää tätä meidän KAIKKIEN KOTI PSYKOLOOKIEN IKIOMAA ANALYYSI KETJUA pilata. Toisekseen, mitä mielikuvia minä olen yrittänyt muokata? Yritin haastaa teidät ajattelemaan ja sinä tulkitset sen manipuloinniksi?

Seuraavaksi voisimmekin puida horoskooppejamme, ja Tara voi esittää viiltävät analyysinsä meistä niiden pohjalta. Mikä sinä, Valhalla, oletkaan horoskoopiltasi?

[pikasso]

Melko jykevää tekstiä on Mileva tänne lainannut. Ei sillä, hyvin mielenkiintoista kaikin puolin ja tunnen Daniel Nylundin tekstiä tosin vuosien takaa enkä ole tutustunut blogiinsa.
Uskaltaisin jopa väittää, ettei Nylund koskaan toisi tekstejään tai ajatuksiaan tällaisessa yhteydessä esiin tai tarkemmin sanottuna vähättelemään kenenkään henkistä kasvua, sen keskeneräisyyttä tai edes kasvun kehittymistä. Jokaisen ihmisen henkinen kasvu, oman pienuuden kokeminen on hyvin henkilökohtainen prosessi ja on aikaan sekä paikkaan sitoamaton.
Hyväkin ajatus tai teksti menee herkästi pieleen, kun sitä käytetään keskustelijoiden arvostelemiseen, niin tässäkin kävi, vaikka ilmeisesti tarkoitus oli hyvä.

[Mileva]

Heh, Pikasso, esitähän jatkossa mielipiteitäsi ihan vain omissa nimissäsi ja jätä Nylundin ajatukset omikseen. Kuka tässä on muutenkaan vähätellyt ketään? Minäkö? Jos ottaisitte silmän käteenne, saattaisitte nähdä, että aina kun kehun/moitin/kannustan/mikätahansaverbi teitä, tulen samalla tehneeksi saman asian myös itselleni. Avautuuko tällainen ajatus kenellekään millään tasolla? Nylund on muuten todennut blogissaan, että tekstejään saa vapaasti siteerata, kunhan muistaa asianmukaisesti mainita lähteen. Sitäpaitsi tässä nimenomaisessa tekstissä olikin kyse alunperin René Girardin "syntipukkiteoriasta", jonka ilmeisen tietämättöminä tapahtuneesta tulitte juuri todistaneeksi aukottomasti paikkansapitäväksi.

Näinkö muuten harhoja, että Valhalla olisi kirjoittanut ketjuun aiheeseen vielä yhden vastineen, mutta poistanut sen sittemmin? Harmi, koska minulla olisi ollut loistava vastaus jo valmiina. No, laitan tähän iloksenne vielä linkin alkuperäiseen tekstiini ja linkin Kakkeli-puolelle, jossa olen ruotinut tämän pienehkön, vaatimattoman empiirisen tutkimukseni tuloksia.

[pikasso]

Vaikka nimimerkkiä Milevaa ei lie enää täällä näy, vastaan kuitenkin.

Nylundit ajatukset tulivat minulle tutuiksi ja omana mielipiteenäni voin ilmaista miten uskon hänen ajattelevan. Tämä tästä.

Ymmärsin täysin että kyseessä oli lainaus toisen henkilön teoriasta.

Surullista jotenkin kuitenkin: Jos ottaisitte silmän käteenne, saattaisitte nähdä, että aina kun kehun/moitin/kannustan/mikätahansaverbi teitä, tulen samalla tehneeksi saman asian myös itselleni.

[Lähtöruutu]

Ohhoh, että silleen. Sinne meni Mileva. Itse kommentoin aiemmin vain kollektiivista uhraamista. Siinä yhteisö ottaa yhden yhteisen uhrin, johon sijoittaa pahan. Tässä Ulvila-keskustelussa taas on ollut mahdollista nähdä paha aika monessa paikassa, eli täällä on ollut tilaa erilaisille mielipiteille. Ehkä on nyt sitten jatkossakin.

[Severin A]

Surullista jotenkin kuitenkin: Jos ottaisitte silmän käteenne, saattaisitte nähdä, että aina kun kehun/moitin/kannustan/mikätahansaverbi teitä, tulen samalla tehneeksi saman asian myös itselleni.

Tuon olen tiedostanut jo kauan sitten, kun aloitin 'urani' keskustelupalstoilla. Tai siis sen, että mitä tahansa palautetta annan muille kirjoittajille, annan se myös itselleni. Siksi pyrin olla solvaamatta muita, koska sillä antaisin oikeutuksen tehdä niin myös itselleni. Jos keskustelu menee vain jatkuviksi henkilökohtaisuuksiksi, unohtuu itse asia taka-alalle, varsinainen keskustelu hyytyy ja keskustelijoita putoaa pois, koska kokevat henkilökohtaisuudet kiusallisina.

Tässä Ulvilan surmassa alun alkaen kiinnosti teon motiivi. Suomalaiset henkirikoksethan ovat tyypillisesti jotain aivan muuta kuin yöllinen hyökkäys lapsiperheen kotiin. Tavanomaisempaa ovat käänitapot, joissa tekijä ja uhrit ovat tuhannen juovuksissa ja motiiviksi käy vaikka liian pitkä huikka kaverin pullosta. Tai sairaanloinen mustasukkaisuus, joka päätyy henkirikokseen.

Ulvilassa tuona joulukuisena yönä tapahtui kuitenkin rikos, joka poikkeaa tavanomaisesta. Kukaan ei tiettävästi ollut humalassa, arkipäivän jälkeinen yö, ei mitään järjellistä motiivia. Olen pitkiä iltoja istunut miettien niin Huppiksen kuin AA:n mahdollisia motiiveja. Motiiveiksi on tarjottu henkilökohtaista kostoa, mutta kostoa mistä? JL:n työkuviot istuu aika huonosti henkilökohtaisen koston motiiviksi. Vaikkapa työelämän kautta alkanut suhde varattuun naiseen toisi jo aivan toisella tavalla esiin henkilökohtaisen koston, mutta se toisi motiivin molemmille. Sekä varatun naisen miehelle (Huppis), että AA:lle yhtälailla petettynä puolisona. Yhtenä motiivina voisi olla raha. "Rahalla on taivaallinen voima" tapasi muuan vanha ja jo edesmennyt ihminen sanoa. Raha ei kuitenkaan tekisi surmateosta kovinkaan henkilökohtaista ja intohimoista. Mielikuvitukseni loppuu kesken, kun mietin mikä voi olla niin mieltäkuohuttavaa, että tappaminen ei yksin riitä, vaan uhri pitää 'ylitappaa'. Toivoisin saavani vinkkejä teiltä, jotka olette tätä samaa asiaa tahoillanne pohtineet.

[Valhalla]

Minun mielikuvissani se, että perheen isä oli kuin silppurista läpi ajettu - ei anna kuin yhden mahdollisuuden motiiviksi: viha. Suunnaton, hallitsematon ja katkera viha. Tuon kertyneen vihan syy onkin sitten vaikeampi kysymys - luoja tietää, ja ehkä lapset.

[Veristi]

Olen täällä pari kertaa esittänyt motiiviksi parisuhdeongelmia. Sopii mielestäni tekotapaan ja suunnitelmallisuuteen, kenties Annelin luonteeseenkin. Motiivista on viitteitä Annelin kuulustelukertomuksissakin. Keski-iän kriisi siinä taustalla, mielessä katkeruutta suhteen alkuajoilta saakka, mustasukkaisuutta, seksuaalista tyytymättömyyttä, elämän elämättömyyttä. Ehkä Jukan töitten jälkeinen väsymys toi hänessäkin esiin sen Annelin mainitseman 'suorasukaisen' puolen. Avioeron mahdollisuus yhdistettynä taloudelliseen laskelmointiin loi kenties epätoivoa, johon Anneli ei nähnyt muuta ulospääsyä. Täytyy muistaa, että Anneli oli valmistunut opinnoissaan keskelle lama-ajan Suomea, joten hänelle oli oletettavasti musertavaa, kun aina kehoteltiin vain menemään töihin. Ehkä viha syntyi tunteesta, että oli hukannut niin monta vuotta elämästään tuon miehen rinnalla.

[Lähtöruutu]

Surullista jotenkin kuitenkin: Jos ottaisitte silmän käteenne, saattaisitte nähdä, että aina kun kehun/moitin/kannustan/mikätahansaverbi teitä, tulen samalla tehneeksi saman asian myös itselleni.

Tuon olen tiedostanut jo kauan sitten, kun aloitin 'urani' keskustelupalstoilla. Tai siis sen, että mitä tahansa palautetta annan muille kirjoittajille, annan se myös itselleni. Siksi pyrin olla solvaamatta muita, koska sillä antaisin oikeutuksen tehdä niin myös itselleni. Jos keskustelu menee vain jatkuviksi henkilökohtaisuuksiksi, unohtuu itse asia taka-alalle, varsinainen keskustelu hyytyy ja keskustelijoita putoaa pois, koska kokevat henkilökohtaisuudet kiusallisina.

Tässä Ulvilan surmassa alun alkaen kiinnosti teon motiivi. Suomalaiset henkirikoksethan ovat tyypillisesti jotain aivan muuta kuin yöllinen hyökkäys lapsiperheen kotiin. Tavanomaisempaa ovat käänitapot, joissa tekijä ja uhrit ovat tuhannen juovuksissa ja motiiviksi käy vaikka liian pitkä huikka kaverin pullosta. Tai sairaanloinen mustasukkaisuus, joka päätyy henkirikokseen.

Ulvilassa tuona joulukuisena yönä tapahtui kuitenkin rikos, joka poikkeaa tavanomaisesta. Kukaan ei tiettävästi ollut humalassa, arkipäivän jälkeinen yö, ei mitään järjellistä motiivia. Olen pitkiä iltoja istunut miettien niin Huppiksen kuin AA:n mahdollisia motiiveja. Motiiveiksi on tarjottu henkilökohtaista kostoa, mutta kostoa mistä? JL:n työkuviot istuu aika huonosti henkilökohtaisen koston motiiviksi. Vaikkapa työelämän kautta alkanut suhde varattuun naiseen toisi jo aivan toisella tavalla esiin henkilökohtaisen koston, mutta se toisi motiivin molemmille. Sekä varatun naisen miehelle (Huppis), että AA:lle yhtälailla petettynä puolisona. Yhtenä motiivina voisi olla raha. "Rahalla on taivaallinen voima" tapasi muuan vanha ja jo edesmennyt ihminen sanoa. Raha ei kuitenkaan tekisi surmateosta kovinkaan henkilökohtaista ja intohimoista. Mielikuvitukseni loppuu kesken, kun mietin mikä voi olla niin mieltäkuohuttavaa, että tappaminen ei yksin riitä, vaan uhri pitää 'ylitappaa'. Toivoisin saavani vinkkejä teiltä, jotka olette tätä samaa asiaa tahoillanne pohtineet.

Jos selvitäkseen joutuu sijoittamaan toiseen ihmiseen kauheasti pahaa, tämä toinen voi muuttua niin pahaksi, ettei sen kanssa voi olla. Keskustelustakaan ei silloin tällaisilla keskustelupalstoilla voi tulla mitään, kuten Severin tuossa kuvailikin. Tämä siis sijoittamisen näkökulmasta ajateltuna.

Ulvila-tapaus tuntui minusta silloin aikanaan järkyttävältä siksi, että tuntematon ulkopuolinen tuli tappamaan tavallisen perheen kotiin. Pian tarinassa alkoi tulla kuitenkin esiin ristiriitoja, jotka hämmensivät. Jos kysymys oli työhön liittyvästä kostosta, miksi tappaja tuli kotiin, ylitappoi ja jätti todistajat jälkeensä. Kaiken kukkuraksi tappaja tuli ikkunalasien läpi. Kun tapahtui tunnustus, ajattelin, että äiti suojelee lastaan ja ottaa vastuun itselleen, mikäli ei ole itse tappanut.

AA otti perhesivuilla vahvasti kantaa lasten kotihoidon puolesta. Syntyiköhän tästä vahvempia AA:n syyttömyyteen liittyviä puolesta tai vastaan –kuppikuntia? Tällä hetkellä näyttää siltä, että AA:n motiivi olla kotona ei liittynyt lasten hoitoon, vaan omaan selviämiseen. Tämä kotona oleminen olisi tullut uhatuksi avioeron myötä. Tämä olisi mielestäni vahva motiivi, mikäli AA on ollut surmaaja. Ylitappamisen ja raivon syyt olisivat siten valtava nöyryytys, pettymys ja/tai sisäisen maailman hajoaminen psyykkisten suojarakenteiden pettäessä.

[Valhalla]

Jos selvitäkseen joutuu sijoittamaan toiseen ihmiseen kauheasti pahaa, tämä toinen voi muuttua niin pahaksi, ettei sen kanssa voi olla. Keskustelustakaan ei silloin tällaisilla keskustelupalstoilla voi tulla mitään, kuten Severin tuossa kuvailikin. Tämä siis sijoittamisen näkökulmasta ajateltuna.

Myös jos joutuu toiseen läheiseen ihmiseen sijoittamaan niin paljon pahaa, ettei pysty sitä käsittelemään eikä voi sen kanssa olla - niin sen tulee mielessään kieltämään. Näin on voinut lapsille ja heidän lausunnoilleen käydä kun ovat äitinsä roolia tapahtumiin miettineet. Näin pienessä määrin on voinut myös monelle kirjoittajalle käydä yrittäessään sovittaa huppumiestä vastentahtoisiin faktoihin. Näin kävi myös riittämättömät valmiudet omaavalle tutkinnalle ja heidän objektiivisuudelle - heille jotka paikan päällä olivat.

[Teleksi]

Ulkopuolisen silmin syntyy kuva siitä, että Anneli ja Jukka olivat itse luomassaan vankilassa. Heillä näyttäisi olevan vaihtoehtoja, joita he eivät käytä, eikä Annelin puheessa tule edes esille että näitä harkittiin. Anneli kertoi, että oli riidelty siitä, ettei vanhemmilla ole omaa aikaa. Kuitenkin hänen firmansa teki sen verran tulosta, että Anneli olisi voinut ihan hyvällä omalla tunnolla laittaa lapset esim. osa-aikaiseen hoitoon tai ottaa pariksi tunniksi parina iltapäivänä viikossa jonkun lukiolaistytön lasten seuraksi.

Omasta kokemuksesta tiedän, että jos firman asioihin saa käyttää kaksi tuntia häiriötöntä aikaa, se vastaa helposti koko viikon työtunteja jos lapset ovat ympärillä. Toisaalta meidän lapsiperheessä kyllä järjestetään aikaa toiselle vanhemmalle olla joskus ihan omissa puuhissaan. Meillä on esimerkiksi tapana lasten kanssa käydä yhtenä iltana viikossa uimassa, jolloin mieheni saa ihan omassa rauhassa puuhailla omia juttujaan. Jotenkin siis tämä oma aika on enemmän järjestelykysymys kuin todellinen ognelma.

Toisaalta nuorin lapsi oli jo kaksi täyttänyt ja rivienvälistä olen ymmärtänyt, että Annelin haaveena oli saada viides lapsi ennen kun tippuu kotihoidon tuelta nuorimman täytettyä kolme. Eli tavoitteena oli nykytilan jatkaminen, vaan sillä erotuksella että lapsia olisi ollut vielä enemmän. Joten he olivat tilanteessa jossa aikuisilla ei ollut aikaa itselleen ja oli riitaa ja kaikkea väsymyksen myötä, mutta silti heillä ei tuntunut olevan mitään suunnitelmaa miten tilannetta parannetaan. Tämä on minusta tärkeä huomio - he olivat jumissa ahdistavassa tilanteessa eivätkä he tehneet mitään tilanteen laukaisemiseksi vaan ajoivat itseään entistä syvemmälle tilanteeseen.

Minä uskoisin, että motiivi saattaa löytyä tästä. Kokemukseni mukaan, kun juoksee tarpeeksi kauan päin seinää, niin jossain vaiheessaa jostain kohtaa seinä repeää.

[Veristi]

Kiinnitin jossain kuulustelussa huomiota siihen, että Jukalla olisi pitänyt olla surmailtana tapaaminen saman henkilön kanssa, jonka luona heillä oli suhteensa alkuaikoina ollut dramaattinen riita. Tuon riidan vuoksi heille oli tullut väliaikainen erokin ennen kuin sitten lapsen takia olivat kuitenkin päätyneet yhteen. Vaikka ko. tapaaminen oli Annelin mukaan peruuntunut, uskon, että tämä muistikuva oli saattanut luoda jonkinlaisen 'mielenmaiseman', jolla oli vaikutusta tuon yön tapahtumiin.

[skoone]

Kiinnitin jossain kuulustelussa huomiota siihen, että Jukalla olisi pitänyt olla surmailtana tapaaminen saman henkilön kanssa, jonka luona heillä oli suhteensa alkuaikoina ollut dramaattinen riita. Tuon riidan vuoksi heille oli tullut väliaikainen erokin ennen kuin sitten lapsen takia olivat kuitenkin päätyneet yhteen.

Missähän on tietoa tästä? Minä muistan, että Jukan piti tavata joku henkilö, mutta tämä oli sairastunut eikä tapaamista tullut. Jukka kuitenkin vieraili Ursininkadun JobCafessa, missä he kait Annelin kanssa olivat ekaksi tavanneet? Olisiko siellä ollut pikkujoulut? Ehkä Annelia harmitti tämä, että Jukka oli ollut siellä nyt yksin ja hän itse istunut Ulvilan pimeydessä väsyneenä ja joulusiivoukset sun muut olivat edessä...