Aili Sarpio katosi sairaalasta Heinolassa 1988

[elli72]

Mikäli Aili olisi saanut väärää lääkettä ja kuolla kupsahtanut, olisiko yksittäinen hoitaja pystynyt tekemään koko peittelyoperaation. Siis kärrätä Ailin ruumiin johonkin, nostaa ruumiin mihin sitten nostikin jne. Tuskin, vaikka Aili olisi ollut kuinka pieni mummo tahansa. Eli hoitaja olisi tarvinnut tähän apua. MIksi joku sellainen sairaalan henkilökunnasta joka ei ollut väärää lääkettä antanut, olisi lähtenyt tähän mukaan? Miten se hoitaja edes olisi uskaltanut mennä kenellekään ehdottamaan moista, jollei heillä sitten olisi ollut normaalina käytäntönä tämä. Ja silloinhan kadonneita olisi todennäköisesti iso liuta. Ei mitenkään uskottavaa.

Sen sijaan se mahdollisuushan tietenkin on, että Aili sai väärää lääkettä ja meni siitä sekaisin ja lähti harhailemaan ja lopulta joutui ulos. Mutta sitten taas, mikä se sellainen lääke olisi ollut. Kun ihan pelkkä Imovanekin voi saada ihmisen sekavaksi jos heti lääkkeen ottamisen jälkeen herää.

Mitä enemmän asiaa miettii niin sen varmemmin tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko Aili oli sekava ja lähti harhailemaan, päätyi ulos ja katosi. Tai sitten se toinen vaihtoehto, Aili päätti omin käsin elämänsä.

[dmm]

dmm,
Ei mitenkään.
Mutta halusin tuoda esiin linkin, jossa vaan kerrotaan "sairaalassa sekoilaan"-tapauksesta.

En kerro noitten lääkkeiden nimiä, koska juttu voi yksilöityä.Ei ole ollut julkinen.

Mutta lisää juttuja, jotka eivät "liity" Sarpioon

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/nimis ... an/425024/

Kyllä jokainen meistä tietää, että sairaaloissa, palvelutaloissa, kodeissa ja ylipäänsä missä tahansa missä ihmiset toimivat vaikka sitten lääkkeiden kanssa, sattuu virheitä ja vahinkoja. Nyt on kuitenkin kyse Aili Sarpion jutusta, ja sinä kovasti yritit todistella omaa teoriaasi näillä linkityksillä, joilla ei ole, kuten itsekin myönsit, mitään tekemistä Ailin katoamisen tai oman teoriasi kanssa.

dmm
"Kas kun ei linkittämässäsi tapauksessa vainajaa heivattu jonnekin, ja näin peitelty jälkiä."
Nerokas kommentti.Onko Sarpio joku ystäväsi, kun puhuttelet häntä "ailina"
--------------------------
Olen huomannut joskus aiemmin näissä rikoskeskusteluissa, kun alkaa mennä irvailun puolelle ja idiootit astuvat näyttämölle, on paras lopettaa.

Sarpio siis katosi Heinolan Reumasairaalasta v.1988

adjö

Huomasin teoriassasi, jota yritit linkillä "piristää", pienen epäjohdonmukaisuuden koska toisessa tapauksessa vahinkovainaja oli heivattu jonnekin, ja toisessa taas lääkärit saivat oikein tuomion. Irvailua tämä ei ollut, vaikka sen sellaisena otit.

Käsittääkseni Ailin nimi lukee aiheen otsikossa, että se siitä ystävyydestä tai sukulaissuhteesta.

Hyvä, että tajusit astua pois näyttämöltä koska teoriasi ei parantunut, kuten jo aiemmin totesin, asiaan kuulumattomien linkkien postailuilla. Teoriassa sinällään ei ollut mitään vikaa...

[jarmo.janis]

Mä pidän jonkin sorttista potilaiden tunnistamisvirhettä ainakin jossain määrin mahdollisena, jos A. Sarpio on ohjattu esimerkiksi väärään huoneeseen (iso paino sanalla jos) jossa toisen potilaan lääkkeet. Ei siten että sen osaston hoitajat, jolla A. Sarpio on ollut, olisivat töpeksineet vaan siten, että toiselle osastolle eksynyttä Aili Sarpioota on luultu toiseksi Ailiksi luultavimmin hyvää tarkoittavan toisen potilaan toimesta ja siten tullut väärään huoneeseen ohjatuksi. Jos A. Sarpio olisi mennyt väärälle osastolle, olisi hoitajat (jos huomasivat hänet )tajunneet ettei ole heidän osastonsa potilas. Ja sitten vielä. Minä olen joutunut 1990 luvulla näkemään tilanteen jossa uusi laborantti, tietämättä että oli kaksi saman etunimen potilasta, verikokeita varten tunnisti potilaan pelkällä etunimellä, no soppahan siitä syntyi.

Ainakin pari kertaa hoitaja on viimehetkellä estänyt minua ottamasta väärin jaetut lääkkeet, ainakin yhdestä kerrasta minulle tuli vaikutelma että huonosti olisi minulle käynyt jos olisin ne lääkkeet ehtinyt ottaa.

Laborantti ottaa näytteen väärästä ihmisestä, mitä sitten? Erehdys mutta ei kai siihen tuossakaan tilanteessa potilas kuollut?

Meinattiinko sinulle siis erehdyksessä antaa ilta/yölääkkeissä jotain sellaista, johon olisit voinut kuolla? Jos ei, niin turha verrata tähän tapaukseen. Aamulla menee ihmisillä sellaisia lääkemääriä puhumattakaan lääkkeiden laadusta, että silloin voi käydäkin huonosti...

Mä en jaksa muistaa yksityiskohtia kovin tarkkaan (on menyt jokunen vuosi aikaa). Mutta se kyllä tuli selväksi että se toinen ei niistä mun lääkkeistä, jos olisi ehtinyt ottaa, mitään merkittävää haittaa olisi saanut, mutta sen toisen potilaan lääkkeet mun elimistöön joutuneina olisi tehnyt pahaa.

En nyt puhu omasta tapauksestani enää, mutta esim. sydänasairauslääkkeet niitä tarvitsemattomalle annettuna, tai diabetes lääkkeet niitä tarvitsemattomalle annettuna, voi tehdä pahaa ja rajusti. Ja se on kyllä tosi että olkoonkin kyseessä reumasairaala niin Heinolan sairaalassa, tuohon aikaan kun Sarpion juttu sattui, on voinut olla myös potilaita joilla reuman ja sihen liittyvien sairauksien lisäksi on saattanut olla myös muita hoidettavia sairauksia joiden hoitoa ei "reumassa" olon ajaksi ole voitu laittaa tauolle.

[dmm]

Mä pidän jonkin sorttista potilaiden tunnistamisvirhettä ainakin jossain määrin mahdollisena, jos A. Sarpio on ohjattu esimerkiksi väärään huoneeseen (iso paino sanalla jos) jossa toisen potilaan lääkkeet. Ei siten että sen osaston hoitajat, jolla A. Sarpio on ollut, olisivat töpeksineet vaan siten, että toiselle osastolle eksynyttä Aili Sarpioota on luultu toiseksi Ailiksi luultavimmin hyvää tarkoittavan toisen potilaan toimesta ja siten tullut väärään huoneeseen ohjatuksi. Jos A. Sarpio olisi mennyt väärälle osastolle, olisi hoitajat (jos huomasivat hänet )tajunneet ettei ole heidän osastonsa potilas. Ja sitten vielä. Minä olen joutunut 1990 luvulla näkemään tilanteen jossa uusi laborantti, tietämättä että oli kaksi saman etunimen potilasta, verikokeita varten tunnisti potilaan pelkällä etunimellä, no soppahan siitä syntyi.

Ainakin pari kertaa hoitaja on viimehetkellä estänyt minua ottamasta väärin jaetut lääkkeet, ainakin yhdestä kerrasta minulle tuli vaikutelma että huonosti olisi minulle käynyt jos olisin ne lääkkeet ehtinyt ottaa.

Laborantti ottaa näytteen väärästä ihmisestä, mitä sitten? Erehdys mutta ei kai siihen tuossakaan tilanteessa potilas kuollut?

Meinattiinko sinulle siis erehdyksessä antaa ilta/yölääkkeissä jotain sellaista, johon olisit voinut kuolla? Jos ei, niin turha verrata tähän tapaukseen. Aamulla menee ihmisillä sellaisia lääkemääriä puhumattakaan lääkkeiden laadusta, että silloin voi käydäkin huonosti...

Mä en jaksa muistaa yksityiskohtia kovin tarkkaan (on menyt jokunen vuosi aikaa). Mutta se kyllä tuli selväksi että se toinen ei niistä mun lääkkeistä, jos olisi ehtinyt ottaa, mitään merkittävää haittaa olisi saanut, mutta sen toisen potilaan lääkkeet mun elimistöön joutuneina olisi tehnyt pahaa.

En nyt puhu omasta tapauksestani enää, mutta esim. sydänasairauslääkkeet niitä tarvitsemattomalle annettuna, tai diabetes lääkkeet niitä tarvitsemattomalle annettuna, voi tehdä pahaa ja rajusti. Ja se on kyllä tosi että olkoonkin kyseessä reumasairaala niin Heinolan sairaalassa, tuohon aikaan kun Sarpion juttu sattui, on voinut olla myös potilaita joilla reuman ja sihen liittyvien sairauksien lisäksi on saattanut olla myös muita hoidettavia sairauksia joiden hoitoa ei "reumassa" olon ajaksi ole voitu laittaa tauolle.

Ja juuri tummennetun ja alleviivatun vuoksi kirjoitin jo pariin kertaan, että aamulääkkeet ovat asia erikseen, illalla ja yötä vasten ei kyseisiä lääkkeitä käytännössä anneta.

[Täysi Purenta]

Olenko ainoa jonka viestit Aili Sarpion ketjuun vain katoavat? Kaikki muut ketjut tuntuvat toimivan normaalisti.
Olen siis kirjoittanut kaksikin pitkää sepustusta Reumasairaalan eroista tavalliseen aluesairaalaan ja lisäksi sen persoonallisesta funkisarkkitehtuurista. Ja nyt vaikuttaa ettei kumpikaan viesti ole tänne ikinä saapunut.
eli se pitää ottaa huomioon, että vaikka Reuman potilaat olivat ehkä kivulloisia, he olivat sinne lähetteellä saapuneita ja moni sairaalapaikkaa pitkään jonottaneita. Eivät siis mitään pakkohoitopotilaita. moni oli odottanut hartaasti saavansa erikoislääkärin palveluita ja hoitoja vaivoihin joiden edessä tavis tk-lääkärit olivat voimattomia. Myös potilaiden ikähaitari oli ehkä tavallisesta sairaalasta poikkeava. Olihan joukossa paljon työikäisiä ja hyvässä henkisessä kunnossa olevia vireitä vanhuksia. Moni vietti osastolla pitkäänkin, joten tupakointimahdollisuudet ja muut oli varmasti järjestetty. Tuohon aikaan varmaan vähän joka ovesta ja parvekkeelta sai polttaa. Eli ulospääsy oli taatusti helpompaa kuin tavalliselta sairaalaosastolta jossa useimmiten on tiukat kulunvalvonnat.
En usko ollenkaan mihinkään lääkitysvahinkoon ja potilaskuoleman salaamiseen. Kyllä niitä sairaaloissa tapahtuu eikä ole mitään syytä mihinkään salaamiseen. Suurempi haloo syntyy kadonneesta potilaasta kuin satunnaisesta infarktin uhrista.

[ABC]

Wiki tietää kertoa: "Jalankulkijoiden kadunylittämisnopeutta selvittäneessä tutkimuksessa alle 65-vuotiaiden kävelynopeus oli 5,4 km/h ja yli 65-vuotiaiden kävelynopeus oli 4,5 km/h." Kadun yli kävellään tietenkin mahdollisimman ripeästi. 78-vuotiaan Aili Sarpion kävelynopeus on siten ollut todennäköisesti maksimissaankin aika lähellä tuota 4,5 km tunnissa. Siten hän on noin 2 tunnissa edennyt max. noin 9 km matkan. Raja on todennäköisesti melko lailla yläkanttiin sairauden, väsymyksen, kylmyyden, harhailun ja sekavuuden vuoksi, sekä sen takia, että mainittu 2 tuntia on yläraja kävelyajalle. Tulos kertoo kuitenkin, miten suuri alue on kyseessä, kun ajatellaan, että katoamisalueen mahdollinen säde sairaalasta poispäin on siten joka suuntaan tuo 9 km. Ja vaikka puolitatte sen, on alue edelleen valtavan iso.

Sairaalan ympäristössä on paljon vesistöä ja metsää - sairaala-alue on jopa aivan vesien ympäröimä. Todennäköisin vaihtoehto on ehkäpä hypotermian aiheuttama hukkuminen: uhri on tuntiessaan olonsa kuumaksi voinut mennä uimaan ja hukkunut.

9 km kartalla

Edit. Jahas, kartta ei toiminutkaan kuten pitäisi. Nyt kursoria kartalla painamalla saatte matkan sairaalasta tiettyyn pisteeseen.

[Täysi Purenta]

Onko muuten ollut tietoa siitä, missä kunnossa Aili oli sairaalaan tullessaan? Kuinka hyvin hän pystyi kävelemään? Sairaala itsehän on ikävän mäen harjalla, muistan lapsuudesta jännittäviä hetkiä kun sitä ei oltu hiekoitettu. Ja maasto on sairaalan takanakin vetistä ja ikävää. Siellä kulkee huonosti parempikin liikkuja. Siellä kaiketi on lenkkipolkuja, mutta itselläni ei ole niistä mielikuvaa. Olisiko siellä tien perällä joku soramonttu tai maakaatopaikkakin vai muistanko omiani?
Onko paikalla muuten paikkakuntalaisia? Mitä Reumasairaalassa on nykyään? Onko silloin yksinäistä aluetta rakennettu täyydemmäksi?

[Dothemath]

dmm,

En kerro noitten lääkkeiden nimiä, koska juttu voi yksilöityä.Ei ole ollut julkinen.

Kuka saa pelkän psyykelääkkeen perusteella selville tapauksesta yhtään mitään? Tulehduslääkkeen nimellä ei ole väliä.

Sitä paitsi lähiomaiset ovat jo tunnistaneet jutun antamiesi tietojen perusteella, joten heitä ei tarvitse enää pelätä psyykelääkkeen nimeä antaessa.

[Ailar]

Ja juuri tummennetun ja alleviivatun vuoksi kirjoitin jo pariin kertaan, että aamulääkkeet ovat asia erikseen, illalla ja yötä vasten ei kyseisiä lääkkeitä käytännössä anneta.

Ottamatta sen enempää kantaa lääkekiistaanne tai lääkkeiden vaikutukseen Ailin tapauksessa, pidän ylläolevaa väitettä vääränä (ettei siis esim. sydänlääkkeitä anneta illalla). Äidilläni oli useita sydän- ja verenpainelääkkeitä (tarkistettiin aika-ajoin, että kaikki todella olivat tarpeellisia, ettei tullut päällekkäislääkitystä). Lääkäri määräsi näistä osan otettavaksi illalla.

Näistä lääkkeiden väärinjaosta näin räikeän tapauksen Taysissa pari vuotta sitten. Eräs mies oli lähdössä sairaalasta oman paikkakuntansa sairaalaan. Toivotimme hänelle hyvää matkaa ja että hän jaksaisi ambulanssimatkan, kun oli leikattu keuhkoistaan. Mies sanoi, että hän saa vielä yhden särkylääkkeen ennen matkaa.
Lääkkeet tuotiin. Miehen eteen tuotiin se pieni lääkepurkillinen ja se oli aivan täynnä lääkkeitä! Mies kutsui hoitajan ja sanoi, että miksi ihmeessä minun pitää näin kauhea annos vetää lääkkeitä, kun oli puhe yhdestä särkylääkkeestä.
Hoitaja otti lääkkeet, lähti, palasi takaisin uuden kupin kanssa, jossa oli yksi särkylääke. Eikä koko aikana puhunut mitään. Huolimatonta touhua!

[dmm]

Ja juuri tummennetun ja alleviivatun vuoksi kirjoitin jo pariin kertaan, että aamulääkkeet ovat asia erikseen, illalla ja yötä vasten ei kyseisiä lääkkeitä käytännössä anneta.

Ottamatta sen enempää kantaa lääkekiistaanne tai lääkkeiden vaikutukseen Ailin tapauksessa, pidän ylläolevaa väitettä vääränä (ettei siis esim. sydänlääkkeitä anneta illalla). Äidilläni oli useita sydän- ja verenpainelääkkeitä (tarkistettiin aika-ajoin, että kaikki todella olivat tarpeellisia, ettei tullut päällekkäislääkitystä). Lääkäri määräsi näistä osan otettavaksi illalla.

Ajattelin lähinnä Ormoxia, nesteenpoistajia ja vastaavia, joita annetaan aamulla tai päivällä. Myös verenpainelääkkeet otetaan yleensä tyhjään vatsaan, joten harvemmin niitä illalla menee. Mutta toki lääkäri voi määrätä vaikka kaikki lääkkeet illalla otettaviksi, jos katsoo sen aiheelliseksi.

[matlockb]

^Pahoittelen ot:tä mutta pakko ottaa kantaa tuohon verenpainelääkeasiaan. Ihan omakohtaisena kokemuksena; itselleni on määrätty 2 eri verenpainelääkettä myös illalla otettavaksi (muut aamuisin).

[hannu hanhi]

Monisairailla vanhuksilla saattaa olla pitkä lääkelista. On lääkkeitä, jotka tyypillisesti otetaan aamulla ja tyypillisesti illalla. On myös lääkkeitä, joita otetaan sekä aamulla ja illalla. Lisäksi esim. verenpaineeseen vaikuttavia lääkkeitä saatetaan porrastaa siten, että niitä otetaan myös päivällä - erityisesti, jos lääkkeitä on useita.

Tässä tapauksessa muiden lääkkeiden kuin Imovanen (tsopikloni) pohtiminen tuskin kantaa hedelmää. Se on tiedossa, että Sarpio oli ikäisekseen terve. Hänellä todettiin kaularangassa iänmukaisia kulumamuutoksia Reumasairaalassa. Nykyisin Sarpion kaltaisissa tapauksissa ei tutkimuksia varten mennä sairaalaan, vaan kaikki nuo tutkimukset voidaan tehdä kotoa käsin (tässä on yksi syy siihen, että Reumasairaalaa ei enää tarvittu). Se tekee Sarpion tapauksesta entistä traagisemman: ikäisekseen terve vanhus katosi kenties lopullisesti hyvin mittättömien vaivojen vuoksi. Sairaalasta tuli hyväkuntoisen vanhuksen kohtalo.

Tottumattomalle vanhukselle pieni määrä tsopiklonia riittää aiheuttamaan sekavuustilan, mutta nukuttavaa vaikutusta voi todellakin olla vain se pari tuntia Sarpion tavoin. Vieras ympäristö, sekava pää ja toimivat jalat, ei siihen katoamiseen muuta tarvita. Näitä tapauksia sattuu Suomen sairaaloissa koko ajan. Ainoa ero on siinä, että koskaan kukaan muu ei ole kadonnut lopullisesti.

[dmm]

^Pahoittelen ot:tä mutta pakko ottaa kantaa tuohon verenpainelääkeasiaan. Ihan omakohtaisena kokemuksena; itselleni on määrätty 2 eri verenpainelääkettä myös illalla otettavaksi (muut aamuisin).

Ajattelin lähinnä Ormoxia, nesteenpoistajia ja vastaavia, joita annetaan aamulla tai päivällä. Myös verenpainelääkkeet otetaan yleensä tyhjään vatsaan, joten harvemmin niitä illalla menee. Mutta toki lääkäri voi määrätä vaikka kaikki lääkkeet illalla otettaviksi, jos katsoo sen aiheelliseksi.

[elli72]

Tottumattomalle vanhukselle pieni määrä tsopiklonia riittää aiheuttamaan sekavuustilan, mutta nukuttavaa vaikutusta voi todellakin olla vain se pari tuntia Sarpion tavoin. Vieras ympäristö, sekava pää ja toimivat jalat, ei siihen katoamiseen muuta tarvita. Näitä tapauksia sattuu Suomen sairaaloissa koko ajan. Ainoa ero on siinä, että koskaan kukaan muu ei ole kadonnut lopullisesti.

Sairaaloista ja hoitolaitoksista tosiaankin katoaa ihmisiä. Ja ei hoitajilla tai muulla henkilökunnalla ole mitään motiivia tekaista tällaisia katoamistapauksia. Jos henkilökunta olisi jotakin väärää tehnyt, eiköhän poliisi sen olisi saanut selville.

Ja olen samaa mieltä että ihan turhaan täällä nyt on käynnissä isoa keskustelua siitä milloin mitäkin lääkkeitä annetaan. Kyllä niitä esim. sydänlääkkeitä otetaan myös yötä vasten. Tuohon Ailarin kommenttiin vielä: Ikävä kyllä tuon kaltaisia virheitä sattuu tuon tuosta kun henkilökunta työskentelee kiireessä ja vähällä henkilökunnalla.

[Atlanta]

Minulle tuli mieleen, että katosiko Aili Sarpio sairaalan vaatteissa, vai omissaan? Oliko pukenut ja lähtenyt? Miten luotettava on tuon huonetoverin lausunto? Hänhän saattoi erehtyä vain luulemaan, että kaveri on sängyssään.
Aili Sarpio oli kaikesta päätellen hyväkuntoinen ja ajatuskin vielä kulki, että on voinut tehdä ns."itsensähävittämistempun" omaehtoisesti. Muuten en ymmärrä. Hämärä juttu.
Ainakin meillä täällä Hesassa on osastoille menevät ovet hyvin painavia ja lukot korkealla, ettei niistä huonokuntoinen eikä sekava potilas lähde yhtään mihinkään.
Kurja juttu omaisille, ellei selviä.