MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[sisotalo]

Mäkinen kertoo tapahtumasta vähän siihen malliin kun haluat
https://www.dropbox.com/s/x6juv9ijj8aih ... i_1_C8.wav
https://www.dropbox.com/s/mzi45tcso7z1r ... i_3_CB.wav
https://www.dropbox.com/s/imxqnvg7t2323 ... i_4_CC.wav

[Kuolemannaakka]

^^ Naakka, oletko koskaan yrittänyt laittaa noita Jukan vammoja aikajanalle? Olisi mielenkiintoista yrittää yhdistää ne jälkiin ja nauhaan. Ne voisi listata allekkain että missä oli mitäkin...?

Sen Bergin "aikajanan" olen tänne pari kertaa postannut. Siinä luetellaan pääosa Jukan vammoista, ainakin puukkovammat. Mutta ei nyt syntyhistoriaa sen paremmin.

Olen itse kuvitellut, että vammat ovat syntyneet näin: nyrkillä hampaat arkun edessä, sitten sylipainiin, siinä heikkoja iskuja vasemmalle alas vatsaan (näitä toistakymmentä, osin tulleet varmaan sängylläkin), kaksi 20cm syvää vierekkäistä iskua kylkeen (pernaiskut) ja yksi syvä kainalon edustalle ("käsivarren lävistänyt isku"), sen jälkeen on kaaduttu sängylle, ja Jukka menettänyt pääosin tajuntansa noin puoleksi minuutiksi.

Huppis vetänyt myös henkeä hetken, mutta huomattuaan Jukan olevan elossa hyökännyt tämän päälle ja alkanut puukotuksen. Jukka torjunut iskuja käsillä, terä on vääntynyt, mutta huppis ei ole sitä huomannut (eikä nyt painiltaan olisi ehtinyt asialle mitään tehdäkään). Sängyllä huppis on maannut osin Jukan päällä, Jukan haavoittunut vasen kylki vasten sänkyä (siis mies kääntyneenä kohti hyökkääjää, kuten nyt luonnollista onkin). Rintaan ei tämän vuoksi tule yhtään iskua, koska huppumies on rinnan päällä. Sen sijaan tulee iskuja oikeaan käsivarteen/olkapäähän ja käsiin ja kasvoihin haavoja, kun Jukka vielä pystyy huitomaan käsillä ja laittamaan vastaan. Myös vasempaan käsivarteen ja korvan taakse tulee siinä punnertaessa iskuja. Haavojen suunnat sopivat tähän skenaarioon.

Sitten olen ajatellut, että kohdassa 1:08 Jukka revitään lattialle, ja hän alkaa olla jo aika huonossa kunnossa. Tässä ehkä tulee pari poikittaisessa asennossa olevaa iskua vatsaan ja ne muutamat pitkähköt kaarevat lasinpäälläraahausjäljet selkään (yksi V:n muotoinen, mikä kertoo selvästi tappelusta, jossa suunta on vaihtunut äkisti). Miten tämmöinen jälki tulisi siinä skenaariossa, että Auer on syyllinen, ja lasi rikotaan Jukan jo "kuoltua"...

Jukka päätyy jotenkin puoli-istuvaan asentoon siihen sängyn tolpan lähelle (huppumies: "ylös!", kuuli ZEM, mutta en tiedä sopiko ajallisesti). Tässä annetaan vajaa 10 pystysuoraa iskua yläselkään (murhaajan on täytynyt olla uhrin takana kaikesta päätellen) ja sen jälkeen havaitaan, ettei veitsellä saa mitään aikaiseksi. Uhri pystyy huutamaan apua, suojautuu ehkä jotenkin kyyryyn. Samalla Auer tulee ensimmäisen kerran huutamaan ja tilanne katkeaa. (1:55-2:00)

Auerin paettua murhaaja ottaa klapin ehkä ja lyö tällä päähän useasti (kuuluvat kopsahdukset 2 minuutin vaiheilla?? "Kuole!" (tosin en pidä tätä huppiksen sanomana välttämättä)) ja kasvoihinkin. Ehkä se päälaella ollut pieni haava tulisi tästä ja ohimossa olleet pari haavaa/otsan haavoja. Klapi putoaa kuitenkin lattialle, kun ei semmoisellakaan henkeä pois saa. Se jää osin Jukan alle verilammikkoon ja vereentyy pahasti.

Klapilla lyönti on teoriaa, eikä välttämätön. Kuitenkin klapit oli kasasta otettu ja toinen vereentynyt. Klapi on voinut olla myös alkuvaiheessa Jukan aseena, vaikka Auer ei ole sitä muistanut. Klapissa oli mustien hanskojen kuituja, sekä murhaajanruskeitakin.

Olisiko tässä sitten Auerin toinen käynti, siellä 2:20 haminoilla?

Tämän jälkeen huppis ottaa metalliastalon ja lyö sillä. Ehkä osuu vain varsi, esim takaraivoon tai käsiä saa eteen. Jukka kaatuu selälleen. Sitten lyödään selällään olevaa Jukkaa suuhun. Jukka voi saada vielä hiukan rannetta refleksinomaisesti eteen, jolloin siihen tulee haava, tai se on tullut aikaisemmasta lyönnistä. Tämä isku on jo lähes tappava, ainakin taju menee heti, ja tapahtunee jossain 2:20 vaiheilla(?). Jukan pää kääntyy olohuoneeseen päin, ja huppis lyö viimeisen iskun oikeaan ohimoon, johon Jukka kuolee n. 2:30. Murhaaja tönäisee jalallaan uhrin kyljeltään selälle, jolloin kengänpohja kastuu ja uhri kierähtää vähän nurkempaan ja pää kääntyy kohti vaatekaappia. Vaihtoehtoisesti huppis astuu tämän jälkeen vielä tuoreeseen verilammikkoon jalallaan, ja lähtee sitten pois (mikäli poistuminen on jossain 2:42 kohdilla).

Mutta tämä nyt oli vain ulkomuistista arveltu, ja siinä on varmaan virheitä. Oikealla puolella takaraivossa oleva haava VOISI olla syvä puukon viiltohaava, tai sitten se on terävän kirvesmäisen astalon heikosti osunut jälki. Jos Mäkinen väittää tietävänsä, että päässä (siis hiusten seassa) oli veitsenviilto(ja), niin kai se sitten on veitsi. Veitsenhaava helpottaisi huppiksen hommia, koska en tietä, miten sillä tappoastalolla löisi uhrin takaraivoon (vaikkakin oikealla sivulla) niin, ettei kallo hajoa. Haava on syvä ja pitkä ja varmasti vuotanut paljon, mutta kalloon ei ole uponnut.

Ehkä joskus ehdin noita haavoja tarkemmin käsittelemään/listaamaan.

Tappolyönneistä ei nauhalla tunnu kuuluvan mitään, joten pelkkää arvailua niiden sijainti, mikäli Jukka oli jo käytännössä tajuton 2 minuutin jälkeen. On tietysti loogista, että murhaaja ei kuppaa talossa tappamisen jälkeen. Logiikkaa ei kuitenkaan psykoottisen murhaajan ollessa kyseessä tarvitse millään lailla käytökseen vaatia.

[Kuolemannaakka]

"Se, mikä pään vammoissa on mielestäni merkittävää, on se, että ne eivät ole valuneet alaspäin, vaan sivuille."

Tarkoittaen mitä? Ohimoveri olisi valunut siis takaraivon suuntaan? Koska veri menee aina kallistuksen suuntaan, on siitä täytynyt jäädä jälki myös muualle kuin päähän, vaihtoehtona on silloin joko sänky tai lattia. Jos hän olisi istunut lattialla, silloin osa tästä verestä olisi myös mennyt kuten totesitkin esim. alushousuihin. Joka tapauksessa on varmaa, että on hän missä vaiheessa tahansa ollut makuuasennossa on verta täytynyt jäädä hänen päänsä alle/viereen. Toki se mahdollisuus on olemassa, että tämä on sekoittunut lattialla sitten varsinaisten kuoliniskujen jälkeen vuotaneeseen vereen.
Se taasen edellyttäisi sitä, että kaikki päähän kohdistuneet iskut, jotka ovat aiheuttaneet veren vuotoa, olisi annettu maassa makaavalle miehelle juuri ennen viimeisiä kuolettavia iskuja. Tätä teoriaa vastaan puhuvat kuitenkin muut ylävartalon lukuisat vammat.
Kaikesta ei aina kannata tehdä nopeita johtopäätöksiä, mutta sittenkin olisin valmis sanomaan, että ainakin osa päävammoista on tullut ennen lattialla joutumista tai vähintäänkin ne, joissa ei ole käytetty astaloa.
Mikäli näin on, niin sängyltä täytyy löytyä pääverta.

Olisi mielenkiintoista nähdä mahdollisimman hyvä kuva siitä sängystä. En haluaisi inttää, mutta minusta alkaa vaikuttamaan entistä todennäköisemmältä, että veri siinä sängyn keskellä on sittenkin tullut muualta kuin kyljestä.

Onkohan tätä vaihtoehtoa mietitty ollenkaan?

Siis pään vammat eivät ole vuotaneet alas kaulalle tai rinnalle, vaan naamalle ja ohimoille. Verta ei ole rinnalla eikä kaulan alaosassa lainkaan.
Sitä tuossa pohdinkin, että jos sängyllä ei ole päästä tullutta verta yhtään tai hyvin vähän, on kasvojen haavat täytynyt aiheuttaa makuuasennossa lattialla. Tämä tarkoittaisi sitä, että Jukkaa on hakattu hänen ollessaan lattialla, ja mielestäni pitäisi antaa Auerille jo aivan 100% alibin, koska hän ei todellakaan ehdi Jukkaa mätkimään pidempään takkahuoneessa (EDIT: no, ehkä hakkaaminen oli tehty jo ennen puhelua?).

Eikö ole luontevaakin, että hakkaaminen oli vasta lopuksi, koska veitsi vääntyi? Ainoastaan ne hampaat on täytynyt lyödä jo alussa. Ylävartalossa on puukon iskuja (mutta ei ainuttakaan rinnassa), joten ei minusta ole mitenkään pois suljettua, etteikö Jukka olisi voinut saada päävammat vasta lattialla. Minun on vaikea kuvitella, että esim ne kyljen syvät veitseniskut olisi edes voitu antaa lattialla, nehän on uhrin maatessa selällään ihan lattianrajassa ja lisäksi sellaisessa asennossa, ettei siinä sängyn ja pesuhuoneen oven välissä murhaajan ranne semmoisiin taivu. Minusta ne on selvästi annettu uhrin ollessa pystyssä, pystypainitilanteessa sivulta kylkeen. Haavojen/veitsen asennosta voi noita suuntia päätellä. Haavat eivät ole sattumanvaraisesti siellä täällä, vaan samansuuntaisina ryhminä, mikä sekin muuten mielestäni kertoo tappelusta: on jonkin aikaa voitu lyödä samaan kohtaan, ja sitten tilanne on taas muuttunut. Vertaa iskuja avuttomaan uhriin: voi lyödä minne vain, ei välttämättä suppealle alueelle.

Veriroiskeet seinässä todistanevat lopullisten astalointien tapahtuneen lattialla, uhrin maatessa.

Lakana olisi kyllä kiva nähdä, siitä olen samaa mieltä. Virallisesti ei kai ole lainkaan pohdittu, mistä Jukan veri oli vuotanut. Mielestäni läikän koko ja sijainti sopisivat sängyllä makaamiseen ja kylkihaavoihin. Mutta en ole lakanaa nähnyt.

[Nicht schuldig]

" Rintaan ei tämän vuoksi tule yhtään iskua, koska huppumies on rinnan päällä"

Tai sitten rintaan ei tule yhtään iskua, koska Lahti puolustautuu käsillään.

"Sitä tuossa pohdinkin, että jos sängyllä ei ole päästä tullutta verta yhtään tai hyvin vähän, on kasvojen haavat täytynyt aiheuttaa makuuasennossa lattialla. Tämä tarkoittaisi sitä, että Jukkaa on hakattu hänen ollessaan lattialla, ja mielestäni pitäisi antaa Auerille jo aivan 100% alibin, koska hän ei todellakaan ehdi Jukkaa mätkimään pidempään takkahuoneessa (EDIT: no, ehkä hakkaaminen oli tehty jo ennen puhelua?)."

Hyvin mietitty. Pohdin sitä itsekin. Nimittäin koska hätäkeskuspuhelun alussa ei kuulu sellaisia taistelun ääniä, että Lahti tappelisi seisaallaan, on oikeastaan aika selvää, että Lahti on siinä vaiheessa jo ollut makuuasennossa joko sängyllä tai sitten lattialla riippumatta siitä onko tekijä Auer vai joku muu. Jokainen voi miettiä itse, että jos saa muutaman veitseniskun, nyrkiniskun ja mahdollisesti vielä iskun päälaelleen jostakin astalosta, kuinkahan kauan sitä voisi edes pysyä seisaallaan?

Ne iskut, joita ei oikeastaan olisi voinut antaa tai ne olisivat hyvin vaikeita iskuja antaa esim. maassa makaavalle uhrille, ovat sellaisia, jotka eivät voi osua tiettyihin kohtiin . Esim. jos uhri makaa selällään, ei häntä voida lyödä selkään, ei myöskään takaraivoon jne. Kaikki muu on mahdollista.
Myöskin se asia, että tekijä on vereentynyt hyvin paljon viittaa siihen, että hänen kimpussaan on oltu myös lattialla.

Se mitä tästä teosta tiedetään tai voidaan kohtuudella olettaa ovat nähdäkseni seuraavat seikat:

1) Nyrkin tai astalon isku kasvoihin, jolloin hammassilta on irronnut, on täytynyt tapahtua ennen Lahden joutumista lattialla. Se tosiseikka, että hammassillan irtoaminen on vaatinut ehkä nyrkkiraudan tai sitten tekijän, joka osaa ja kykenee lyömään tällä tavalla, on jäänyt ilmeisesti oikeudelta huomioimatta.

2) Hänen takaraivollaan tai/ja päälaellaan on ollut vammoja, jotka ovat myöskin täytyneet syntyä ennen lattialle joutumista.

3) Häkepuhelun aikana uhrin taustalla kuuluvat huudot viittaavat mielestäni siihen, että Lahti ei ole ollut seisaallaan.

4) Sängyllä ollut verijälki viittaa siihen, että Lahti on ollut sängyllä teon aikana. Se, mistä veri on sänkyyn tullut, ei ole tiedossa. Oletus siitä, että veri on kylkivammasta, on vain oletus, joka perustuu siihen, että Lahden päällä ollut vaate on vereentynyt kyljen osalta.
Tämä kyseinen vereentyminen on voinut tapahtua myös esim. lattialla. Lahden päästä on vuotanut verta edelleen ensipartion ollessa paikalla, sama verenvuoto täytyisi olla mahdollista myös muista vammoista kuten esim. kyljestä.
Lisäksi lakana, joka on ollut lattialla Lahden vieressä, on voinut vereentyä myös lattialla.
Tosiasiassa lakanaa tai patjaa ei ole sellaisena aikana tutkittu "laboratio-olosuhteissa", joissa päätelmiä olisi ehkä voitu tehdä aukottomasti ja ilman vaihtoehtoja. Mikäli veren imeytymisajalla olisi merkitystä, tutkimus olisi täytynyt sekä lakanan että sängyn että muiden verijälkien osalta suorittaa välittömästi jo paikan päällä.
Mikäli näin ei ole, niin silloin vain verimäärällä tai tarkemmin sanoen vuotoveren määrällä on merkitystä, joka voidaan myös myöhemmin arvioida/mitata?

[Kuolemannaakka]

Tai sitten rintaan ei tule yhtään iskua, koska Lahti puolustautuu käsillään.

Ne iskut, joita ei oikeastaan olisi voinut antaa tai ne olisivat hyvin vaikeita iskuja antaa esim. maassa makaavalle uhrille, ovat sellaisia, jotka eivät voi osua tiettyihin kohtiin . Esim. jos uhri makaa selällään, ei häntä voida lyödä selkään, ei myöskään takaraivoon jne. Kaikki muu on mahdollista.
Myöskin se asia, että tekijä on vereentynyt hyvin paljon viittaa siihen, että hänen kimpussaan on oltu myös lattialla.

Se mitä tästä teosta tiedetään tai voidaan kohtuudella olettaa ovat nähdäkseni seuraavat seikat:

1) Nyrkin tai astalon isku kasvoihin, jolloin hammassilta on irronnut, on täytynyt tapahtua ennen Lahden joutumista lattialla. Se tosiseikka, että hammassillan irtoaminen on vaatinut ehkä nyrkkiraudan tai sitten tekijän, joka osaa ja kykenee lyömään tällä tavalla, on jäänyt ilmeisesti oikeudelta huomioimatta.

2) Hänen takaraivollaan tai/ja päälaellaan on ollut vammoja, jotka ovat myöskin täytyneet syntyä ennen lattialle joutumista.

3) Häkepuhelun aikana uhrin taustalla kuuluvat huudot viittaavat mielestäni siihen, että Lahti ei ole ollut seisaallaan.

4) Sängyllä ollut verijälki viittaa siihen, että Lahti on ollut sängyllä teon aikana. Se, mistä veri on sänkyyn tullut, ei ole tiedossa. Oletus siitä, että veri on kylkivammasta, on vain oletus, joka perustuu siihen, että Lahden päällä ollut vaate on vereentynyt kyljen osalta.
Tämä kyseinen vereentyminen on voinut tapahtua myös esim. lattialla. Lahden päästä on vuotanut verta edelleen ensipartion ollessa paikalla, sama verenvuoto täytyisi olla mahdollista myös muista vammoista kuten esim. kyljestä.
Lisäksi lakana, joka on ollut lattialla Lahden vieressä, on voinut vereentyä myös lattialla.
Tosiasiassa lakanaa tai patjaa ei ole sellaisena aikana tutkittu "laboratio-olosuhteissa", joissa päätelmiä olisi ehkä voitu tehdä aukottomasti ja ilman vaihtoehtoja. Mikäli veren imeytymisajalla olisi merkitystä, tutkimus olisi täytynyt sekä lakanan että sängyn että muiden verijälkien osalta suorittaa välittömästi jo paikan päällä.
Mikäli näin ei ole, niin silloin vain verimäärällä tai tarkemmin sanoen vuotoveren määrällä on merkitystä, joka voidaan myös myöhemmin arvioida/mitata?

Uhrin päällä oloa kuitenkin tukee myös se, että Jukan alushousuista löydettiin näitä murhaajanruskeita kuituja. Ja nuo sängyn siirtymisäänet ja niiden jälkeinen mäjähdys sopisivat hyvin siihen, että tuossa vaiheessa Jukkaa revitään sängystä alas. Peitto tulee mukana (lakana jää sänkyyn). Peiton verijäljistä ei ole missään sanottu mitään, ei myöskään sängyn laitojen verisistä sormenjäljistä tms... Kieltämättä jäljet olisi voinut paremminkin dokumentoida.

Sänky vaikuttaisi siirtyneen edestakaisin, koska siirtoääni tuntuu olevan pidempi kuin sängyn lopullinen siirtymä/vinous oli. Tämä viittaisi nujakointiin joko sängyllä tai aivan sen vieressä. No, siellähän sitä nujakoitu olikin.

Mielestäni käytettävissä oleva tila rajaa murhaajan lyöntien suuntia selvästi. Ainakin se olisi jo ihan ylimaallista lavastelua, mikäli tuossa tilanteessa tökkisi iskuja jossain ihan oudossa kulmassa tai vaikeista suunnista. Ei niitä kyljessä olevia kahta vierekkäistä iskua millään saa lyötyä, jos uhri makaa maassa. Ne ovat kyljessä, lähempänä selän puolta ja terä on ollut kaakko-luode -suunnassa. Minusta niitä ei mitenkään voi lyödä kuin uhrin etupuolelta, ja tuossa tilassa tapellessa en osaa kuvitella semmoista painiasentoa, että tuo mahdollistuisi. Tottakai kaikki PERIAATTEESSA mahdollista on, mutta siltikin.

Yläselässä olevat haavat todistavat sen, että Jukka on ollut jossain vaiheessa selin tai vatsallaaan, kuten tytön todistuksessa kerrotaan. Ne ovat lähes pystysuorassa asennossa, joten lyöty suoraan takaapäin, edestä ei niin voi lyödä, terä olisi eri asennossa. Jukan oikean käsivarren/olkapään haavat ovat myös kaakko-luode -suuntaisia. Näitä ei mielestäni mitenkään pysty lyömään ilman kontaktia uhriin, mikäli murhaaja on oikeakätinen. Kokeile, ei ole luontevaa=) Uhrin kädet on sidottava, että pystyy ylipäätään lyömään samaan paikkaan usean iskun, ja minusta täytyy olla reippaasti rinnan päällä makuulla poikittain/vinottain että pystyy ne lyömään. Lattialla tällaiseen päällämakuuseen on mielestäni turhan vähän tilaa sängyn ja seinän vuoksi, joten siksi olen sijoittanut nuo iskut sängylle.

Minusta ei ole todistettua, että päälaen/takaraivon haavat pitäisi olla tehtyinä ennen lattialle joutumista. Jukka on todistettavasti ollut sekä vatsallaan, että selin, ja tällöin päähän voidaan lyödä. Etenkin, jos Jukka olisi ollut lattialla hieman istuvassa asennossa, mihin taas viittaa veri alushousuissa. Tällöin olisi ollut mahdollista antaa iskut päähän. Takaraivoisku/viilto on pään vasemmalla puolella, päälaen pienempi haava melko keskellä päätä. Jos takaraivon haava on viilto, se on voitu antaa sängylläkin tapellessa. Vasemman korvan alla/takana oli myös viilto. Jos se on isku, niin luontevimmin lattialla uhrin maatessa vatsallaan, vaikka sen ehkä olisi voinut lyödä myös edestäpäin sivulta (astalon tullessa melkein takaa) takaraivon vasemmalle puolelle.

Poliisiraportin mukaan Jukan pistohaavat vuosivat vielä ensipartion tullessa.

[Nicht schuldig]

"Mielestäni käytettävissä oleva tila rajaa murhaajan lyöntien suuntia selvästi. Ainakin se olisi jo ihan ylimaallista lavastelua, mikäli tuossa tilanteessa tökkisi iskuja jossain ihan oudossa kulmassa tai vaikeista suunnista. Ei niitä kyljessä olevia kahta vierekkäistä iskua millään saa lyötyä, jos uhri makaa maassa."

Menit askeleen eteenpäin, olin vasta miettimässä, mikä on täysin mahdotonta. Tila rajaa lyöntejä esim. juuri ne kylki-iskut eivät kyllä ole oikein mahdollisia näin pienessä tilassa, lattialla.

"Jukan oikean käsivarren/olkapään haavat ovat myös kaakko-luode -suuntaisia. Näitä ei mielestäni mitenkään pysty lyömään ilman kontaktia uhriin, mikäli murhaaja on oikeakätinen. Kokeile, ei ole luontevaa=) Uhrin kädet on sidottava, että pystyy ylipäätään lyömään samaan paikkaan usean iskun"

Tässä puhuit olkapäässä olleesta haavasta, jonka lyöntisuunta olisi siis ollut alhaalta oikealta vasemmalle ylös. Aika vaikeaa olisi, lyödä mistään muualta kuin edestäpäin. Tämä on muuten juuri sitä päättelyä,jota olisi pitänyt myös oikeudessa harjoittaa. Näyttäisi enemmän ja vähemmän siltä, että se puuttuu muun ohella, kun on keskitytty melko epäolennaisiin seikkoihin; montako kertaa lapsi kävelee huoneeseen, kuka psykologi on kulloinkin jonkun kasvojen ilmeestä jotakin mieltä, juokseeko koira väärään suuntaa häntä vai pää edellä, onko äiti voinut manipuloida lastaan näkemään harhoja ja onko joku psykologi jostakin tutkimuksesta jotain mieltä ylipäätään jne.

"Yläselässä olevat haavat todistavat sen, että Jukka on ollut jossain vaiheessa selin tai vatsallaaan, kuten tytön todistuksessa kerrotaan."

Kieltämättä olettama on ollut se, että tytön kertomus vatsallaan olosta ei ole totta. Arvelin, että uhrin vammat ja asento ovat olleet sellaiset, että hän ei tiedä miten päin uhri makaa lattialla. Tavallaan sitä tekee päätelmiä ja oletuksia, vaikka yrittäisi olla kuinka puolueeton tahansa,

"Ne ovat lähes pystysuorassa asennossa, joten lyöty suoraan takaapäin, edestä ei niin voi lyödä, terä olisi eri asennossa."

Mutta mikseivät selän haavat vaikka ne olisi lyöty melko pystysuoraan, voisi olla tekijän tekemiä esim. jos Lahti on roikkunut tekijässä kiinni ja tekijä on tarpeeksi pitkä lyödäkseen selkään?

Jos takaraivon haava on viilto, se on voitu antaa sängylläkin tapellessa. Vasemman korvan alla/takana oli myös viilto.

Se kyllä edellyttäisi sitä, että hän on vatsallaan sängyllä, istumassa tai sitten oikealla kyljellä.

"Jos se on isku, niin luontevimmin lattialla uhrin maatessa vatsallaan, vaikka sen ehkä olisi voinut lyödä myös edestäpäin sivulta (astalon tullessa melkein takaa) takaraivon vasemmalle puolelle."

Kyllä, jos henkilö on tarpeeksi pitkä.

Oikeastaan mitä ajan takaa, on se, että jos tekijä on tottunut väkivaltaan ja osaa oikeat tekniikat, niin silloin hän pyrkisi kyllä ensin lyömään esim. rintaan tai päähän.
Päässä on paljon verisuonia, suonet kuljettavat verta. Jo hyvin pieni loukkaantuminen päähän voi aiheuttaa suuren verenvuodon. Tätä muuten Mäkinenkin ajoi takaa omassa todistuksessaan, joka tosin heti aiheutti kuhinaa syyttäjän puolella ja tarina keskeytyi.

Santamaa sanoo omassa osiossaan jotain uutta tähän asiaan:
"Oikeuslääkäri Laaksosen kirjallisen 27.2.2010 antaman lausunnon mukaan sängyn ja lakanan verimäärä oli sellainen, että runsas kymmenen minuuttia olisi riittänyt aiheuttamaan kuvatun verenvuodon, ottaen huomioon, että pään alueen vammoista verta on vuotanut runsaasti (lisälausunto 27.2.2010).

Minulle syntyy tästä sellainen kuva, että Laaksonen olisi tuonut esille myös sen mahdollisuuden, että verijälki sängyllä on pääverta?

Toistan vielä ne epäilykset pääpiirteittäin, jotka minulle ovat syntyneet:

1) Jos sängyllä ollut verijälki on kyljestä, missä on sängyllä verijälki pääverestä, jota on "vuotanut runsaasti." Astalon lyönnit ovat vasta myöhemmin.

2) Jos sängyllä ollut veri on kylkiverta, onko sitä uhrin vieressä lattialla edelleenkin? Jos se on vuotanut sängyssä, on se todennäköisesti vuotanut lattiallakin?

Jos kylkiverta on lattialla edelleen uhrin vieressä ja pääverta on sängyllä melko paljon jossain toisessa kohdassa, silloin uhri on voinut olla sängyllä useita minuutteja
Jos verta ei ole kummassakaan paikassa, niin uhri ei ole ollut sängyllä useita minuutteja.

[turumurre]

Ehkä on nyt aika ottaa tähän kantaa hieman tarkemmin

Aikanaan pyrin selvittämään yhtä lailla Auerin kuin tytön kertomusten perusteella käyntikerrat ja niiden ajoittumiset, tulos alla:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/kolmekayntia.htm
Selvitys perustui sekä sisotalon että turunmurren heittämään haasteesen.
Ei ollut yllätys, että selvityksen tulos ei kelvannut kummalekaan...

Kyllähän tuo selvityksesi oli monilta osin hyvää ja näkee kyllä että olet paneutunut asiaan tutkijan otteella. Pääosin hyvää selvitystä oli tytön eka ja viimeinen käynti. Välimmäisen käyntikerran osalta olisi kuitenkin paljon huomauttamista, toki kuitenkin niin ettei esittämääsi voi yksioikoisesti tyrmätäkkään...

Selvitystä on omiaan sotkemaan tytön myöhemmät lausumat (v2009), joissa niissäkin on keskenään ristiriitaisuuksia tämän välimmäisen käyntikerran suhteen.

Laitan tähän alustukseksi nimim. ulkosuomalaisen postaamaa tekstiä tytön ekoista kuulusteluista (ulkosuomalaisesta kun oli kyse, niin ääkköset puuttuvat):
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... et#p386432

1.12. 2006 klo 15.00 Satakunnan sairaalassa. K, L ja M ovat poliiseja. A on lapsi. Lasna oli lisaksi sosiaalityontekija.


0:05 K: Mika sun nimesi on?
A: A. Oikee nimi E mutta mua kutsutaan A:ksi.
K: Joo, mita toi, saa olit nukkumas yolla.
A: Joo.
K: Juu mihin sa olet herannyt?
A: No siihen et ma kuulin kun joku paukutti meian ikkunaa. Maa luuin eka et pakkanen paukkuu mut sit maa kuuli kun aiti tai iska kiljui.
K: Joo, no sa menit sit huoneest sit sinne.
A: Kattomaa. Maa olisi laittanut valot paalle mut ma en uskaltanu, ku siel, ku siel oli koko huone taynna lasinsiruja.
K: Joo, sa menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Mita sa nait siella?
A: Maa nain – ku ma katoin sin kome kertaa- niin sil kertaa ma nain, et aiti ja iska oli jo hereilla.
K: Joo.
A: Sit ku ma menin pois ja ma tulin vahan ajan paasta
K: Sillon ku sa menit ekan kerran siihen ni oliko se lasi vial rikki -tai rikki jo?
A: Oli-sit kun ma tulin
K: Ja siel oli aiti ja isa vaan sillon?
L: Mis ne oli aiti ja isi sillon?
A: Ne oli nousseet sangysta
K: Ne oli sangyn vieres siin takkahuoneessa? Sit sa menit takasin. Mihin sa menit takasi?
A: Huoneeseeni. Sit muli niinko, tota ma.. Mul on lukuvalo ma meinasi sytyttaa sen mut en uskaltanu. Ma pelkasin et jos siel on joku rosvo ni jos se sit yrittaa hyokata mun kimppuuni.
K: Joo.
A: Sit maa en ottanut sita kun maa meni uudestaan kattoon maa nain iskan lattialla.
K: No missa aiti oli silloin?
A: Aiti oli muistaakseni soittamassa.
K: Oliko valot sillon paalla vai oliko pimeaa?
A: No kai ne oli paalla ko maen olis muute nahny pimeassa.
K: Mis kohtaa iska oli siin lattialla? Muistatko?
A: Aika siina sangyn vieres se makas lattialla.
K: Olik siel ketaan vierasta miesta?
A: Maa en nahny. Se oli varmaan mennyt jonnekin piiloon. Sitten siel oli puukko lattialla. Ja sit koo maa menin pois sielta –Kun ma tulin sinne taas vahan ajan paasta, ma nain kun se mies pakeni ikkunasta.
K: Siita oven ikkunasta?
A: Joo.
K: Minka nakonen se mies oli?
A: No maa nain vain sen selan ja maa nain vaan, et sil oli muistaakseni musta huppari.
K: Olik sil mitaan kadessa?
A: Ma en muista.
K: No kuulik sa sen miehen puhuvan mitaan
A: En
K: Kuulik sa isan puhuvan?
A: En. Paitsi ennen ku iska ei enaa – enne ku iska kuoli siella-- ni ennen sita ma kuulin kun se puhui jotai, sossotti sita mmm -mmm ja sit silt loppui aani eika se enaa puhunu (itkee)
L: Kui kaukan se mies oli sillon, tai kui kaukan sa, kaukan sa olit ko se mies oli sielt ikkunast menos ulos? Osaaksa sanoo etaisyytta?
A: No ku siel...
L: (paalle) Mis kohtaa sa olit?
A: ...meidan kodis meil on se valojuttu niin aika sen lahella
L: Mimmone valojuttu?
A: No ku siit ruuvataa ni tulee valot
L: Niin se himmennin
A: Nih
K: Ni, eli siin on se takka, ulko-ovi ja takka? Ja sit
A: Takka ja ulko-ovi.
K: Joo ni –-Mis kohtaa sa nait sen miehen sillo?
3:40 A: No se oli just menos siit ulko-ovest
3:43 K: Se oli ulko-oven kohdalla sillon. Ja muuta kertaa sa et nahny sita miesta?
3:46 L: Kui lahel saa olit sita, jos ajatellaa et se mies oli menos ikkunasta ulos nii tota kuinka lahel sa menit sita miesta? Mist saa katoit sita? Mis saa olit sillo?
A: No, aika keskell olkkaria.

….

K: Tuliko aiti hiljaa vai lujaa pois sielta.
A: Lujaa
22:19. K: Joo. Mihin aiti sitten meni? Menik se sit sinne? Tulik se sitte puhelimee vai?
22:24 A: Yy
22:25 K: Vai menik se ulos vai
22:25 A: Ulos ja sit puhelimee.
22:27 K: Joo.
22:31 M: muistak saa semmosta kun sa kirkasit kovasti?
22:35 A: Kuka?
22:36 M: Sina. Saa kirkasit kovasti siel jossakin vaiheessa.
22:40 A: Yy
22:41 Olik se sillo ko se mies meni ulos vai mis vaihees?
22:44 No silloko ma nai iska siel lattial ja siit tulee ihan hirveesti verta (itkua)
22:50 L: Mista sita verta tuli?
22:52 A: Sita ma en nahny mut sen ymparil sit. Siita tuli verta jostain kohtaa.
K: Joo
L: Sita oli siel lattial sita verta
M: Entas se mies, naik saa sita sillo siel
A: Y yy
L: Saa oot ny kaikki kertonu ni hyvin kun sa pystyt
A: Joo
23:24 L: Jos sulle tulee jotain mieleen jne....

Kun puhutaan tytön käyntikerroista, niin yksinkertaistettua tapahtumienkulkuna pidän seuraavaa:

Lapsi herää paukkeeseen ja menee katsomaan, lasi on rikki, olisi sytyttänyt valon mutta koska lattialla on lasinsiruja ei pääse valokatkaisimen luo.
Näkee että äiti ja iskä on hereillä. Palaa huoneeseensa

Tulee jonkin ajan kuluttua huoneestaan, mutta tuleeko äidin kehoituksesta puhelimeen, tätä ei käsitellä.
Silloin kun äiti on soittamassa tyttö näkee isänsä maassa ja myös puukon.
Tässä ekan ja välimmäisen käyntikerran välissä ovat valot tulleet, ja muistini mukaan Anneli on kertonut laittaneensa valot mennessään katsomaan takkahuoneen tilannetta. Valot siis sen jälkeen kun tyttö oli tullut puhelimeen. Jos tämä valojenlaitto pitää kutinsa, niin tämä jo merkitsee sitä että tyttö kävi tämän välimäisen käyntinsä puhelimesta lähtönsä jälkeen.

Zemin mukaan tyttö olisi käynyt välimmäisen käyntinsä ennen tuloaan puhelimeen. Häketallenteen mukaan isä on kuitenkin elossa tuolloin ja elämöi voimallisesti puhelun aikana. Katsoisin siis tämänkin perusteella että tyttö vasta näiden isänsä elämöintien jälkeen näkee hänet maassa. Muistini mukaan tyttö on jossain yhteydessä kertonut nähneensä isänsä liikkumattomana.
Kun lisäksi häketallenteelta selviää ettei tyttö puhelimeen tultuaan mitenkään reagoi siihen että oli juuri nähnyt isänsä liikkumattomana, viittaa tänäkin siihen että välimmäinen käynti oli myöhemmin.

Muistini mukaan, joissain tytön kuulusteluissa hän on kertonut pelästyneensä isänsä näkemistä maassa ja perääntyneensä (toki siinä kirkaisun aikana muutama sekunti menee paikalla seisoen).

Palasi pian ja näki ulkopuolisen poistuvan ollessaan "olkkarin keskellä", ulkopuolinen oli silloin siinä valohimmentimen kohdalla!

Tapahtuman tutkailua on omiaan sotkemaan sellainen seikka että v2009 'hiillostuskuulusteluissa' käyntikertoja tuli tavallaan lisää alkuun (lasi ei rikki) ja myös loppuun (murhaaja jo lähtenyt).
Voisi kuitenkin olettaa että että ne mieliinjääneet tärkeimmät kolme kertaa (jolloin 'tyttö sinne katsoi') olivat:
1. Näkee isänsä kunnossa, lasi rikki
2. Näkee isänsä lattialla surmattuna
3. Näkee ulkopuolisen poistuvan

muttamutta
Zem. Mikä oli se aikamääre joka selvisi niistä v2007 alun kuulusteluista, eli niissähän jotenkin sitä aikamäärettä, ekan ja välimmäisen käyntikertojen välillä käsiteltiin?

[Kuolemannaakka]

Huomioikaa, että Auer kertoi sytyttäneensä valot olohuoneeseen tullessaan ekan juoksunsa jälkeen takaisin sisälle ja lähtiessään toisen kerran katsomaan. Tämä oli siis puhelun aikana, silloin kun tyttö oli puhelimessa. Tyttö kävi tämän jälkeen katsomassa ja kirkaisi.

Minä uskon, ja olen aina uskonut, että tämä "toinen käynti" on ns. kirkaisukäynti, ja ainoa käynti koko puhelun aikana, eikä mitään useampia käyntejä ole olemassakaan.

A: Kattomaa. Maa olisi laittanut valot paalle mut ma en uskaltanu, ku siel, ku siel oli koko huone taynna lasinsiruja. olohuoneen valot??
K: Joo, sa menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Mita sa nait siella?
A: Maa nain – ku ma katoin sin kome kertaa- niin sil kertaa ma nain, et aiti ja iska oli jo hereilla.
K: Joo.
A: Sit ku ma menin pois ja ma tulin vahan ajan paasta
K: Sillon ku sa menit ekan kerran siihen ni oliko se lasi vial rikki -tai rikki jo?
A: Oli-sit kun ma tulin
K: Ja siel oli aiti ja isa vaan sillon?
L: Mis ne oli aiti ja isi sillon?
A: Ne oli nousseet sangysta
K: Ne oli sangyn vieres siin takkahuoneessa? Sit sa menit takasin. Mihin sa menit takasi?
A: Huoneeseeni. Sit muli niinko, tota ma.. Mul on lukuvalo ma meinasi sytyttaa sen mut en uskaltanu. Ma pelkasin et jos siel on joku rosvo ni jos se sit yrittaa hyokata mun kimppuuni.
K: Joo.
A: Sit maa en ottanut sita [lukuvaloa??]kun maa meni uudestaan kattoon maa nain iskan lattialla.
K: No missa aiti oli silloin?
A: Aiti oli muistaakseni soittamassa.
K: Oliko valot sillon paalla vai oliko pimeaa?
A: No kai ne oli paalla ko maen olis muute nahny pimeassa.

[sisotalo]

Tässä ovat ne kolme väitettä, jotka syyttäjä Kulmala tarvitsee Amandan todistuksen mitätöimiseen
1 kerralla Amanda näkee että ikkuna on rikki, mutta vain isänsä. Siis ulkopuolista murhaajaa ei ollut, vaan äiti on murhaaja
2 kerralla Amanda näkee isänsä surmattuna, mutta kun ei ulkopuolista murhaajaa ei taaskaan näy täytyy sen olla äiti
3. Amanda väittää nähneensä ulkopuolisen murhaajan vasta 45 sek sen jälkeen kun tämä oli poistunut, joten Amanda on kuvitellut murhaajan olemassa olon, äiti murhaaja

Tämä on kokonaan väärää tietoa. Oikea tieto on näin:
1. Amanda menee takkahuoneeseen kun sieltä kuuluu ukkosta muistuttavaa jyrinää. Isä pystyssä äiti sängyssä.
2. Amanda palaa hetimiten takaisin takkahuoneeseen kun ikkunan rikkominen on alkanut ja näkee molemmat vanhempansa pystyssä ja lasinsiruja jotka estävät häntä sytyttämästä valoa
3. Amanda näkee takkahuoneen aukolta isänsä kuolleena.

45 sek ennenkuin Amanda näkee kuolleen isänsä hän on olohuoneen ja keittiön rajalta nähnyt vilahduksen poistuvan murhaajan selästä. Äiti oli puhelimessa.

Tästä olemme kiistellet vuosikaudet, mutta nyt asia on saanut ratkaisevn merkityksen kun Kulmala väittää, että Amanda ei voinut nähdä murhaajan poistumista 45 sek sen jälkeen kun Jukka Lahti kuoli. Tällä Kulmala voitti KO:ssa ja voitta hovissa jos ei puolustus suostu palaamaan todellisiin tapahtumiin.

[zem]

Oma näkemykseni tytön käynneistä oli, että toinen käynti olisi tapahtutunut
pian ensimmäisen jälkeen: Auer oli nähnyt tytön aulassa, tyttö puolestaan oli nähnyt Auerin
kiirehtimässä hätäpuhelimeen.

Ja Auer sano puhelimesta lähdöstään ensimmäisissä kuulusteluissaan, että hän meni "ite kattomaan", tyttö sanoo myöhemmin (2009) että "sitten äiti meni ite kattomaan".

Tästä päättelin, että tyttö on käynyt isää katsomassa ennen kuin hän meni hätäpuhelimeen,
hän näki tämän vatsallaan latialla sekä myös veitsen.

Osoittain tämä käsitys perustui myös uutiseen, jonka mukaan Niemi leikkasi tytön
"ensimmäisen kirkaisun" - joka olisi siis johtunut isän näkemisestä ajassa 1:34.
Tämä on osoittautunut virheelliseksi tiedoksi.

Kirjoitan, että

Tytön "toiselle käynnille" takkahuoneessa (siis ensimmäiselle käynnille hätäpuhelun aikana) ei hätäpuhelutallenteelta löydy sinänsä todisteita - jos yllämainittua "ensimmäistä kirkaisua" oteta huomioon.
- -
Toisaalta tytön kertomukset ja Auerin kertomukset tytön hätäpuhelun aikaisesta ensimmäisestä käynnistä takkahuoneessa tukevat toisiaan niin saumattomasti, että asiasta ei jää epäilystä. http://www.nbl.fi/~nbl3145/kolmekayntia.htm#three

Näin.

Päättely tytön käynneistä takkahuoneen suunnalla on tehtävä tytön ja Auerin haastettelujen perusteella, ohessa pari tytön kuulemista: 7.12.2006, kuuleminen 2007 sekä 16.9.2009.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/amahaastat.pdf

Näitä ei ole juurikaan ollut saatavilla, sen sijaan kuulemiset 1.12.2006 sekä 26.8.2009 lienevät löydettävissä toisaalta.

Lisäksi lienee hyvä ottaa kantaa Niina Bergin esittämään käsitykseen käynneistä:
http://niinaberg.com/2014/03/14/hatapuh ... -nopeesti/

Ja ennen kaikkea on perehdyttävä puolustuksen valitukseen käräjien 2013 päätöksestä -
siinä esitetään seuraava käsitys tytön takkahuonekäynneistä:

Ottaen huomioon, että asunnossa on Amandan ensimmäisen käynnin aikaan ollut
pimeää ja että Amanda ei ole kohdistanut huomiotaan pelkästään rikotun ikkunan
suuntaan, vaan myös lattialla olevien lasinsirpaleiden väistämiseen sekä äitiin ja
isään, ei ole lainkaan ihmeellistä, ettei Amandalla ole havaintoja tekijästä, joka on
tuolloin ollut vielä pimeässä talon ulkopuolella.
Amanda on kertonut toisella kerralla nähneensä isänsä verisenä lattialla ja havainneensa
myös veitsen, mutta hänellä ei ole muistikuvaa ulkopuolisesta tekijästä
tässä tilanteessa. Psykologian tohtori Katarina Finnilän mukaan tämä voi selittyä
ns. Gorilla-efektillä ja Jaana Haapasalon mukaan ns. asefokuksella, jolloin havainnon
voimakas keskittyminen yhteen asiaan - verisen isän näkemiseen - estää
aivoja rekisteröimästä muita asioita samalla hetkellä.
Toinen luonnollinen selitys on se, että Amanda muistaa käyntikertojen järjestyksen
väärin. Tätä vaihtoehtoa tukee se, ettei hätäkeskustallenteen alussa kuulu mitään
sellaista, josta voisi päätellä Amandan nähneen jotain järkyttävää, vaikka
Amanda yhdistää toisen käyntikerran samaan hetkeen, jolloin äiti oli menossa puhelimeen.
Vasta puhelun kohdassa 3:14 kuuluu Amandan voimakas rääkäisy,
minkä jälkeen puhelun jatkuessa kuuluu vielä Amandan nyyhkytystä. Amandan
reaktiosta voisi päätellä, että nimenomaan tässä kohdassa hän näkee isänsä ensimmäisen
kerran verisenä lattialla ja kolmas käyntikerta on vasta tulossa. Amanda
on yhdistänyt tämän kohdan ulkopuolisen tekijän poistumiseen.
Amanda on todennäköisesti nähnyt äitinsä menevän puhelimeen silloin, kun poliisi
on soittanut matkalta eli vasta hätäpuhelun jälkeen. Amandalla on tuolloin ollut
tilaisuus mennä katsomaan kolmannen kerran ja havainnoida myös lattialle pudonnut
veitsi. Tekijä on tuolloin jo poistunut.
Amanda ei ole jälkeenpäin muistanut kahta erillistä puhelua, vaan on haastattelussa
1.12.2006 kohdassa 4:34 todennut: "ainoo puhelinsoitto oli se ku äiti apuun poliisit
ja ambulanssit". Koska Amanda yhdistää yhden käyntikerran puhelun alkuun
ja yhden käyntikerran tekijän poistumiseen puhelun aikana, on loogista ajatella,
että puhelun alkuun sijoittuva kerta tulee järjestyksessä ensin, vaikka tosiasiassa
Amanda on nähnyt äitinsä menevän puhelimeen vasta hätäpuhelun jälkeen poliisin
soittaessa. Hätäpuhelun alussa Amanda on mitä ilmeisimmin omassa huoneessaan,
koska Anneli Auer joutuu kutsumaan Amandan puhelimeen kohdassa 1:36
ja Amandan ääni kuuluu puhelimen vieressä vasta kuuden sekunnin kuluttua.


Siitä, että Amanda ei ole nähnyt ulkopuolisen tekijän tekevän mitään muuta kuin
poistuvat paikalta, ei voida tehdä syytettä tukevia johtopäätöksiä. Amanda ei ole
myöskään nähnyt Anneli Auerin tekevän mitään väkivaltaa. Siitä, että Amanda ei
ole nähnyt mitään, voisi ennemminkin päätellä, että tapahtumat ovat edenneet
kohtalaisen nopeasti, mikä vastaa myös Amandan 10.1.2007 antamaa arviota siitä,
miten kauan hän odotti omassa huoneessaan ennen kuin lähti katsomaan toisen
kerran. Amandan mukaan huoneessa kului vain vähän aikaa, "pari minuutta, vii,
seittämän, jotain sillain". Tämä ei tue käräjäoikeuden käsitystä suhteellisen pitkästä
kestosta, joka olisi edellyttänyt Amandan pysymistä huoneessaan ainakin 15-20
minuuttia tai jopa huomattavasti pidempään. Kuten edellä todettiin, Alexanderin
mukaan lasin äänet taukosivat vain pieneksi hetkeksi. Alexanderin 16.9.2009 antama
kertomus ei tue teon kaksiosaisuutta myöskään siinä mielessä, että Alexander
olisi nukahtanut kesken teon. Alexander kertoo kuulleensa lasin ääntä ja isän
huutoa sekä puhelun aikana että ennen sitä. Alexander kertoo nukahtaneensa vasta
äänten hiljennyttyä ennen poliisin tuloa, ts. Alexander olisi voinut nukahtaa vasta
puhelun jälkeen. Alexander ei kerro, että puhelua olisi edeltänyt pitkä tauko, jonka
aikana Anneli Auer olisi ehtinyt tekemään lavastustoimenpiteitä ja hävittää todisteet,
vaan Alexander kertoo ainoastaan ihan pienestä tauosta, mikä sopii yhteen
Amanda Lahden kertomuksen kanssa. Myöskään Alexanderin 2011 antamissa
kertomuksissa ei puhuta lavastusväitteen edellyttämästä pitkästä tauosta, vaan
kaksiosaisuus ilmenee siten, että samat äänet alkaisivat kuulua uudestaan heti välittömästi
ensimmäisen kerran perään. (Valitus hoville, ss. 11-12. - alleviivaus Zem.)

Itse olisin taipuvainen pitämään tytön todistuksessa kaikkein vahvimpana seikkaa, mihin puolustus kiinnittää huomiota: "Amanda ei ole myöskään nähnyt Anneli Auerin tekevän mitään väkivaltaa (Ital. Zem.)."

Tyttö näki isänsä, ensin kunnossa, sitten lattialla. Tyttö näki huppumiehen poistuvan.
Ennenkaikkea tyttö ei nähnyt äitiään suorittamassa pitkäkeskoista ja monivaiheista verityötä lavastuksineen.

[Sirpa]

Ja ennen kaikkea on perehdyttävä puolustuksen valitukseen käräjien 2013 päätöksestä -
siinä esitetään seuraava käsitys tytön takkahuonekäynneistä:

Mutta mielestäsi ei tarvitse ollenkaan perehtyä siihen, että länsimaissa ja Suomessa on Pohjois-Korea -tyyppinen oikeudenkäynti, jossa ihmisen on todistettava syyttömyytensä syyttäjän vain spekuloidessa julkeasti?

Tai itseäsi ei haittaa ollenkaan tieto, jonka Kuusiranta on antanut jo syyskuussa 2009, että koko häkenauhakin on lavastus (ei lavastettu), jonka perusteella toistuvasti spekuloit?

Minua haittaa se, että yrität ilmeisen vakavissasi antaa ymmärtää, että lapsen jalkaterien asento ja puheet ovat todisteena merkittävän oleennaisia yhdessä lavastuksen (häkenauha) kanssa, kun ratkaistaan henkirikosta?

Josta tosin ensimmäinen tutkinnanjohtaja Salonsaari sanoi, ettei siellä mitään hyökättykään.

Olenko minä nyt ainoa koko palstalla, joka kyseenalaistaa Suomessa Pohjois-Korea -tyyppisen oikeusjärjestelmän, siinä kun te kaikki muut perehdytte intensiivisesti syyttömyyden todisteluun?

HÄH? Onhan tämä nyt täysin järjetöntä suomalaisten manipulointia koko palsta!

[pikasso]

turumurren viestistä poimittua.

Laitan tähän alustukseksi nimim. ulkosuomalaisen postaamaa tekstiä tytön ekoista kuulusteluista (ulkosuomalaisesta kun oli kyse, niin ääkköset puuttuvat):


0:05 K: Mika sun nimesi on?
A: A. Oikee nimi E mutta mua kutsutaan A:ksi.
K: Joo, mita toi, saa olit nukkumas yolla.
A: Joo.
K: Juu mihin sa olet herannyt?
A: No siihen et ma kuulin kun joku paukutti meian ikkunaa. Maa luuin eka et pakkanen paukkuu mut sit maa kuuli kun aiti tai iska kiljui.
K: Joo, no sa menit sit huoneest sit sinne.
A: Kattomaa. Maa olisi laittanut valot paalle mut ma en uskaltanu, ku siel, ku siel oli koko huone taynna lasinsiruja.
K: Joo, sa menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Mita sa nait siella?
A: Maa nain – ku ma katoin sin kome kertaa- niin sil kertaa ma nain, et aiti ja iska oli jo hereilla.
K: Joo.

Melko hämmentävää on tämä ajatus ensimmäisestä kuuntelusta/ kuulustelusta.
Tässä se mun pointti onkin: Onko kuuleminen ja kuulustelu kaksi eri asiaa kun tulee lapset kyseeseen. Vaikuttaa kovin siltä, että tästä yllä olevassa lapsen kerronnassa on alustavaa jo tehty. Esimerkkinä mm, Amanda kertoo jo kolmannesta käynnistään ja kuulustelija hilaa lapsen takkahuoneen reunalle. Ei liene uusi asia, mutta nyt kommentoin.

PS. pienelle liekille terveisiä. Ehdottomasti lasten vanhempien ja sijaishuollon tulisi toimia niin, että lasten oikea etu tulee avainasemaan. Siinä voisi piillä myös ratkaisu.

[pikasso]

Anteeksi, etten saanut edelliseen viestiin lainattua oikein, mutta tämä mun kone on hidas kuin taivas ( terveisiä tässä samalla Sirpalle )

[sisotalo]

Jokaiseen ketjuun tulee Sirpalta täysin perätön väite sotkemaan todistelu siitä, että Amanda näki murhaajan. ZEM on tietysti vakavissaan mutta hän aloitta väärästä päästä, Amandan ja Annelin kuulusteluissa sanomien vaihtelevien tietojen varaan.

Olen ne katsonut videoina ja tehnyt niistä johtopäätökset, jotka esittelen omassa blogissani. Niiden tuloksena vahvistuu tässä allekirjoituksessa oleva animaatio. Tämä todellisuudesta lähtevien todistusten perusteella oikeus Vaasassa voisi tehdä vapauttvan päätöksen, mutta puolustus sotkee asiat juuri niin kuin ZEM ne täällä esittää.

Syyttäjä Kulmalan paperista selviää, että hän käyttää hyväkseen puolustuksen "gorillateoriaa" ja eliminoi Amandan todistajana. Siis Amandan todistukseen ei tämän käsittelyn jälkeen oikeus voi luottaa myöskään siinä asiassa, että hän ei kerro äidin murhanneen isää.

Asiaa pahenee ratkaisevasti kun Amanda kieltäytyy kertomasta mitä murhayönä tapahtui. Hän on vakuuttanut kaikki kuulustelijat siitä, että hän näki murhaajan poistuvan. Muut asiat ovat kuulustelijat onnistuneet sotkemaan. Sen kerran kun kysyttiin oliko äiti murhaaja Amanda muistaa asiat hyvin perusteellisesti.

[turumurre]

...Ja ennen kaikkea on perehdyttävä puolustuksen valitukseen käräjien 2013 päätöksestä -siinä esitetään seuraava käsitys tytön takkahuonekäynneistä:.

Tässäkö se oli? Tämä on kyllä paras selitys välimmäisen käyntikerran epätarkkuuteen.
Lainaan zemin postaamasta oleellisimman:

...
Toinen luonnollinen selitys on se, että Amanda muistaa käyntikertojen järjestyksen
väärin. Tätä vaihtoehtoa tukee se, ettei hätäkeskustallenteen alussa kuulu mitään
sellaista, josta voisi päätellä Amandan nähneen jotain järkyttävää, vaikka
Amanda yhdistää toisen käyntikerran samaan hetkeen, jolloin äiti oli menossa puhelimeen.
Vasta puhelun kohdassa 3:14 kuuluu Amandan voimakas rääkäisy,
minkä jälkeen puhelun jatkuessa kuuluu vielä Amandan nyyhkytystä. Amandan
reaktiosta voisi päätellä, että nimenomaan tässä kohdassa hän näkee isänsä ensimmäisen
kerran verisenä lattialla ja kolmas käyntikerta on vasta tulossa. Amanda
on yhdistänyt tämän kohdan ulkopuolisen tekijän poistumiseen.
Amanda on todennäköisesti nähnyt äitinsä menevän puhelimeen silloin, kun poliisi
on soittanut matkalta eli vasta hätäpuhelun jälkeen. Amandalla on tuolloin ollut
tilaisuus mennä katsomaan kolmannen kerran ja havainnoida myös lattialle pudonnut
veitsi. Tekijä on tuolloin jo poistunut.
Amanda ei ole jälkeenpäin muistanut kahta erillistä puhelua, vaan on haastattelussa
1.12.2006 kohdassa 4:34 todennut: "ainoo puhelinsoitto oli se ku äiti apuun poliisit
ja ambulanssit". Koska Amanda yhdistää yhden käyntikerran puhelun alkuun
ja yhden käyntikerran tekijän poistumiseen puhelun aikana, on loogista ajatella,
että puhelun alkuun sijoittuva kerta tulee järjestyksessä ensin, vaikka tosiasiassa
Amanda on nähnyt äitinsä menevän puhelimeen vasta hätäpuhelun jälkeen poliisin
soittaessa. Hätäpuhelun alussa Amanda on mitä ilmeisimmin omassa huoneessaan,
koska Anneli Auer joutuu kutsumaan Amandan puhelimeen kohdassa 1:36
ja Amandan ääni kuuluu puhelimen vieressä vasta kuuden sekunnin kuluttua.
...)

Nimittäin tyttö on kertonut myöhemmissä kuulusteluissaan käyneensä jälkeenpäinkin katsomassa, murhaajan jo poistuttua (tämän tuolla edellisessä postissanikin tuon esiin).
Tämä on puolustukselta niin hyvä selitys että tämän voisi turrekin ostaa...

Koska välimmäisen käyntikerran aijoittelu on tuottanut meille harmaita hiuksia, niin ajatellaanpa tätä yksinkertaisesti.
Tyttö on tuonut selkeästi esiin että näki vertavaluvan isänsä lattialla tällä välimmäisellä käynnillään. Kertoipa niinkin että isä oli varmaan jo kuollu.
Tämä käynti ei kuitenkaan voi olla tapahtunut ennen hänen puhelimessa oloaan koska kuulemme häketallenteelta hänen kauhisteluaan isän valituksista ja parkaisee luuriinkin: ISKÄ ÄLÄ KUOLE!