MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[sisotalo]

Tässä on puolustuksen virhe, joka johti elinkautiseen KO:ssa. Amanda näki isänsä kuolleena ja tiedämme, että Jukka makasi sängyn takana kylpyhuoneen oven edessä. Se merkitsi, että Amanda näki lähes koko takkahuoneen. Siellä ei ollut murhaaja koska tämä oli lähtenyt jo 40 sek. aikaisemmin. Silloin Amanda näki hänet.

Puolustus väittää kuitenkin, että Amanda olisi nähnyt murhaajan vasta isän näkemisen jälkeen. Gorilla-teorialla yritetään vahvistaa, että murhaaja oli paikalla, mutta Amanda ei häntä huomannut. Oikeuden päätös oli, että murhaaja ei ollut lainkaan, ainakaan Amanda ei häntä nähnyt

[Nicht schuldig]

Tässä on puolustuksen virhe, joka johti elinkautiseen KO:ssa. Amanda näki isänsä kuolleena ja tiedämme, että Jukka makasi sängyn takana kylpyhuoneen oven edessä. Se merkitsi, että Amanda näki lähes koko takkahuoneen. Siellä ei ollut murhaaja koska tämä oli lähtenyt jo 40 sek. aikaisemmin. Silloin Amanda näki hänet.

Puolustus väittää kuitenkin, että Amanda olisi nähnyt murhaajan vasta isän näkemisen jälkeen. Gorilla-teorialla yritetään vahvistaa, että murhaaja oli paikalla, mutta Amanda ei häntä huomannut. Oikeuden päätös oli, että murhaaja ei ollut lainkaan, ainakaan Amanda ei häntä nähnyt

Kyllä Sisotalo, näin asia lienee. Se on niin helppo sanoa, että todistajan olisi pitänyt nähdä tekijä "isänsä kimpussa". Tämähän se käytännössä se pääväite on ollut.
En nyt muutenkaan hirveästi perusta näille psykologien lausunnoille, siinä suhteessa saatan olla hieman suoraviivainen.

[silves]

Mutta pahinta on lukea tätä päätöntä keskustelua tämän häke-nauhan kuulumisista ja kuulumattomuuksista. Syyttömyyttä puolustavat kuulevat nauhalta sellaista, mitä Auer, hänen asianajajansa, puolustajan todistajat eivät itse mainitse kuulevansa. Eivät ainakaan vetoa niihin. Miettikäpä asia uusiks.

Jos viittaat minuun, niin itsekin sulavasti liikun syyllinen/syytön-akselilla. Mutta se todella ihmetyttää minua, ettei ammattilaiset tai kaikki täällä kuule noita loppupään poliisipuhelin/"huppumies"-ääniä. En voi käsittää, miten voi olla kuulematta noita. Siitä on jotain 9kk kun kirjoitin "saatanoista" ja nyt vihdoin ne alkavat nousta pinnalle. Enkä ole käsitellyt itse nauhoitetta laisinkaan, vaan kuunnellut sitä alkuperäisenä. Nyt en ole lopun ääniä hetkeen kuunnellut koska haluan varata sille oikean ajan. Sen voin sanoa, että mikään niistä ei todellakaan kuulostanut siltä, että talossa joku mies niitä puhuisi. Mutta koko puhelun äänimaailmassa on muitakin niin outoja asioita, että minun on vaikea sulattaa sitä.

En viittaa sinuun Mäkrö. Mielestäni esille tuomasi mahdollisuus siitä, että häkenauhalla kuuluu poliisipuhelimen ääniä on mielenkiintoinen ja perusteltu esillenosto. Viittasin ihan toisiin viesteihin.

Minä tosin en kuule nauhan loppupuolellakaan mitään ulkopuolisten ääniä (jos niitä on, niin ne nyt voivat syntyä lukemattomista eri asioista). Ehkä minulla, Auerin väellä ja monella muulla on vain kelvoton äänentoistovehje.

Olisi mielenkiintoista lukea jatkossakin kuulemistasi asioista ko. nauhalta.

[Pieni liekki]

Mikähän se on sitten se syyttäjän "lavastusteoria" kokonaisuudessaan, onko siitä täällä kenelläkään selvää kuvaa ja pitäisikö siitä aloittaa oma ketju vai menisikö tässä jatkona?

Ei ole syyttäjän teonkuvauksesta kenelläkään selvää kuvaa, sillä syyttäjä on todennut Satakunnan käräjäoikeudessa viime syksynä seuraavasti: "Pyrimme osoittamaan, ettei paikalla ole ollut ulkopuolista, mikä klaaraa kaiken muun." Jotenkin minusta tuntuu, että sana osoittamaan, pitäisi korvata sanalla lavastamaan, niin ymmärtäisi paremmin syyttäjän toimet kuluneiden vuosien aikana.

Koti-Columbo saa minun puolestani vapaasti esittää oman tulkintansa syyttäjän lavastusteoriasta. Ei varmaan kannata aloittaa omaa ketjua, vaan pistää teoria tänne tai johonkin muuhun sopivaan jo olemassa olevaan ketjuun. Jään jälleen kerran toivorikkaana odottamaan syyttävän puolen teonkuvausta, sillä toistaiseksi todennettuihin seikkoihin tukeutuvat teonkuvaukset ovat antiannelisteilta jääneet esittämättä.

[zem]

Tässä on puolustuksen virhe, joka johti elinkautiseen KO:ssa. Amanda näki isänsä kuolleena ja tiedämme, että Jukka makasi sängyn takana kylpyhuoneen oven edessä. Se merkitsi, että Amanda näki lähes koko takkahuoneen. Siellä ei ollut murhaaja koska tämä oli lähtenyt jo 40 sek. aikaisemmin. Silloin Amanda näki hänet.

Puolustus väittää kuitenkin, että Amanda olisi nähnyt murhaajan vasta isän näkemisen jälkeen. Gorilla-teorialla yritetään vahvistaa, että murhaaja oli paikalla, mutta Amanda ei häntä huomannut. Oikeuden päätös oli, että murhaaja ei ollut lainkaan, ainakaan Amanda ei häntä nähnyt

Sisotalo jättää tässä taas asian puolitiehen samalla tavalla kuin käräjäoikeus 2013.
Tuolloinhan todettiin tytön kertomus muilta osin luotettavaksi, ainoastaan
huppumieshavainto todettiin mielikuvituksen tai johdattelun tulokseksi:

Lasten kertomuksista ei ilmene sellaisia seikkoja, joiden perusteella Amanda Auer olisi
kertonut tietensä väärin havainnoistaan tapahtumista 1.12.2006 vastaisena
yönä tai, että hän olisi tietoisesti jättänyt jotakin tietojaan tapahtumista kertomatta.

Psykologi Katariina Finnilä on – tähän mennessä ainoana – kiinnittänyt huomiota siihen,
mitä kaikkea tytön olisi pitänyt todistaa, mikäli äiti olisi syyllistynyt tekoon:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/finnila.wma

Tosin Finniläkään ei täysin huomioi, kuinka paljon tytön paikalla ja hereillä olleena olisi
pitänyt todistaa esimerkiksi lavastustoimia ja vaatteidenvaihtoa ja puhdistautumista – tämä kaikki pitkän ajan kuluessa kyseisenä yönä. Ja seuraavana päivänä tyttöä kuulusteltiin.

Puolustus valituksessaan hovioikeudelle kiinnittää kyllä huomiota äidin surma- ja lavastustoimien puuttumiseen tytön kertomuksesta:

Siitä, että Amanda ei ole nähnyt ulkopuolisen tekijän tekevän mitään muuta kuin
poistuvat paikalta, ei voida tehdä syytettä tukevia johtopäätöksiä. Amanda ei ole
myöskään nähnyt Anneli Auerin tekevän mitään väkivaltaa. Siitä, että Amanda ei
ole nähnyt mitään, voisi ennemminkin päätellä, että tapahtumat ovat edenneet
kohtalaisen nopeasti, mikä vastaa myös Amandan 10.1.2007 antamaa arviota siitä,
miten kauan hän odotti omassa huoneessaan ennen kuin lähti katsomaan toisen
kerran. Amandan mukaan huoneessa kului vain vähän aikaa, "pari minuutta, vii,
seittämän, jotain sillain". Tämä ei tue käräjäoikeuden käsitystä suhteellisen pitkästä
kestosta, joka olisi edellyttänyt Amandan pysymistä huoneessaan ainakin 15-20
minuuttia tai jopa huomattavasti pidempään.

Tuntuu, että käräjäoikeudessa 2013 on tehty sopimus, niin kuin amerikkalaisissa rikossarjoissa: päätetään asianajajien kanssa, että alaikäinen todistaja jätetään ”jutun ulkopuolelle”, mikäli tämä kieltäytyy antamasta uutta todistusta läsnäolevana ja valan velvoittamana. Mikä muu selittää käräjäoikeuden päätöksen ristiriitaisuuden – ei uskota tytön nähneen huppumiestä, mutta ei kyseenalaisteta tytön kertomusta, että äiti tulee takkahuoneesta puhelimeen ja verta oli vain jalalla:

Se haavoitti yhden kerran äitiä, tähän kohtaan. Siit veri valu jalastaki ja ehkä se oli tä jalka mut mä en oo varma. (Kuuleminen 1.12.2006.)

Eli äidissä verta vain rintaan osuneesta pistosta. Ja silti Lahti lattialla ”pää kappaleina”?

Mielestäni tytön muuten luotettavan kertomuksen (”ei kertonut tietensä väärin”; ei ole ”tietoisesti jättänyt kertomatta”) pitää johdonmukaisuuden nimissä olla luotettava myös huppumieshavainnon osalta – miten iskä voi olla surmattu, jos äiti ei näytä tekoa tehneen ja ulkopuolinen oli kuvitelmaa?

Hovioikeuden on siis syytä selvittää mitä selkeimmin ja pohjia myöten käräjäoikeuden päätökseen jäänyt ristiriita: miten tytön kertomus voi olla muuten kuin huppumieshavainnon osalta luotettava, jos kerran äiti oli murhaaja ja tyttö paikalla ja "äidin kyljessä" ?

[peikonlehti]

Jään jälleen kerran toivorikkaana odottamaan syyttävän puolen teonkuvausta, sillä toistaiseksi todennettuihin seikkoihin tukeutuvat teonkuvaukset ovat antiannelisteilta jääneet esittämättä.

Mitä ymmärrät käsitteellä teonkuvaus?

Pitäähän jo syytehakemuksessa olla teonkuvaus, jotta asia ylipäätään etenee oikeuteen. Teonkuvaus toistetaan syytteessä. Lyhyesti: syytteen teonkuvauksessa on ilmaistu se epäilty teko, josta syytettyä epäillään ja mistä syyttäjä tai asianomistaja vaatii syytetylle rangaistusta.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasiassa (5 luvun 4 - 5 6:t) sisältää seuraavat säännökset:

5:4 §

Haastehakemuksessa on ilmoitettava:

1) vastaaja;

2) asianomistaja;

3) syytteenalainen teko, sen tekoaika ja -paikka ja muut tiedot, jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi;

4) rikos, johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen;

5) rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat;

6) asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä 3 luvun 9 §:n nojalla ajaa;

7) todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;

ylimääräinen tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut ylimääräisen tiedon käyttämiselle;

9) syytteen nostamisen edellytyksenä oleva pyyntö taikka sitä koskeva määräys tai suostumus; sekä

10) seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta.

5:5 § Jos haastehakemus on puutteellinen, syyttäjää on kehotettava määräajassa korjaamaan puute. Syyttäjälle on samalla ilmoitettava, millä tavalla hakemus on puutteellinen.

5:6 § Tuomioistuimen on heti jätettävä asia tutkimatta, jollei syyttäjä noudata hänelle annettua kehotusta täydentää haastehakemusta ja jos hakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

Murhasyytteen osalta teonkuvaus on tämä: AA on keskinäisen riidan jälkeen tappanut jäljemmin kuvatulla tavalla puolisonsa JL:n. Sitten seuraa tätä teonkuvausta A4:n verran (riita, veitsen käyttö lyömäaseena, lyöntien aihettamat vammat, kaksi viimeistä iskua).

Minuutti minuutilta etenevää kertomusta ei tarvita, joskin tottakai on pyrittävä mahdollisimman eksaktiin kuvaukseen. Vaikka kuinka käytössä olisi häketallenne, kukaan ei AA:ta lukuunottamatta voi tietää täsmällisesti, mitä ennen puhelua ja sen aikana todellisuudessa tapahtui.

AA on kuitenkin itse tarjonnut melko hyvän teon kuvauksen syksyllä 2009, joskin muuttuvia palasia on paljon, koska hän itse niitä muuntelee. Niitä täällä vatkataan.

Todistelusta tuomio on kiinni. Onhan langettava päätöskin annettu jo kahdesti eikä sellaista voi antaa ilman riittävää kuvausta teosta ja ilman vakuuttavia todisteita.

Syyttömyysolettama ja teonkuvaus ovat termejä, jotka putkahtelevat esiin määräajoin kuin bullshit generaattorin sinkoamat hokemat.

[sisotalo]

Hyvin ZEM päättelee tässä sotkuisessa tilanteesa. Hänen pointinsa on, että jos Anneli olisi murhannut olisi Amanda sen nähnyt. Kun Amanda ei tällaisesta kerro ei Anneli ole murhannut Näoin se mnee tavallisen todistelun mukaan. Ulvilan surmassa ei tätä hyväksytä. Syyttäjällä on monopoli tähän käänteiseen todisteluun, koska sitä tai tätä ei ollut niin…. Päätodistus on, että kun ulkopuolista ei ollut paikalla niin Anneli on murhannut. Tällaine todistus ei missään muussa oikeudenkäynnissä kelpaa. Ulvilan surmassa se ratkaisee koko jutun.

Sitten mennään siihen tuomioon, jota nyt pitäsi oikoa hovioikeudessa. Siinä pääpaino on Amandan todistuksen hyväksi käyttö. Sen pohjana on, että Amanda itse kieltäytyy muistamasta, että hänen äitinsä on syytön isän murhaan, minkä hän on kaikissa kuulusteluissa itkien vahvistanut.

Amanda on syyttäjän ja oikeuden puheenjohtaja Junttilan päätodistaja. Hänen tarkkuuttaan kehutaan kun hän on nähnyt niin paljon ja yksityiskohtaisesti. Mutta Amanda ei nähnyt murhaaja niillä kerroilla, joilla hänen väitetään käyneen takkahuoneen ovella. Niitä kertoja on oikeuden mielestä pari-kolme, luvulla ei ole väliä.

Kun tämä tarkka tyttö ei nähnyt murhaaja niin ei sitä sitten ollutkaan.. Näin hepposet ovat elinkautistuomion perustelut.

Todellisuus on se, että Amanda ei nähnyt murhaaja niillä kolmella käynnillään takkahuoneessa. Kaksi kertaa ennen kuin murhaaja oli sisällä ja yksi kerta silloin kun murhaaja oli 40 sek. aikaisemmin lähtenyt. Tämän täytyy puolustuksen tuoda esiin, Amandan pitää sitä tukea todistuksessaan ja Anneli marssii ulos oikeussalista vapaana naisena.

[silves]

Todellisuus on se, että Amanda ei nähnyt murhaaja niillä kolmella käynnillään takkahuoneessa. Kaksi kertaa ennen kuin murhaaja oli sisällä ja yksi kerta silloin kun murhaaja oli 40 sek. aikaisemmin lähtenyt. Tämän täytyy puolustuksen tuoda esiin, Amandan pitää sitä tukea todistuksessaan ja Anneli marssii ulos oikeussalista vapaana naisena.

Varmasti ymmärrät hyvin mitä kirjoitat yo. lainauksessa.

Jos näin on, niin Auer ei kävele tai marssi ulos oikeussalista vapaana naisena. Sanojesi mukaan lapsi x ei nähnyt ulkopuolista murhaajaa.

Sellaista ei siis ole.

[sisotalo]

Niin - siis murhaaja ei voida nähdä millään Amandan takkahuoneella käynneistä - kun hän joko ei vielä ollut päässyt taloon tai oli jo poistunut. Amanda näki murhaajan seisoessaan olohuoneen päässä ojentamassa puhelinta äidilleen, ajassa 02.42.

[mikaelk]

Niin - siis murhaaja ei voida nähdä millään Amandan takkahuoneella käynneistä - kun hän joko ei vielä ollut päässyt taloon tai oli jo poistunut.

Tai sitten vaan on niin, ettei ulkopuolista tappajaa ollutkaan?

Miten kaikki meni? Lyhyt vastaus ketjun otsikkoon:

Syytetty surmasi miehensä riidan seurauksena ja yritti lavastaa teon ulkopuolisen 'huppumiehen' tekosiksi. Vaan, kun juttu lähti avautumaan ja tutkijat lopettivat olemattomuuksien etsinnät on löydetty paljon seikkoja jotka todentavat, että syytetty on todennäköinen murhaaja.

[Nicht schuldig]

Hyvin ZEM päättelee tässä sotkuisessa tilanteesa. Hänen pointinsa on, että jos Anneli olisi murhannut olisi Amanda sen nähnyt. Kun Amanda ei tällaisesta kerro ei Anneli ole murhannut Näoin se mnee tavallisen todistelun mukaan. Ulvilan surmassa ei tätä hyväksytä. Syyttäjällä on monopoli tähän käänteiseen todisteluun, koska sitä tai tätä ei ollut niin…. Päätodistus on, että kun ulkopuolista ei ollut paikalla niin Anneli on murhannut. Tällaine todistus ei missään muussa oikeudenkäynnissä kelpaa. Ulvilan surmassa se ratkaisee koko jutun.

Sitten mennään siihen tuomioon, jota nyt pitäsi oikoa hovioikeudessa. Siinä pääpaino on Amandan todistuksen hyväksi käyttö. Sen pohjana on, että Amanda itse kieltäytyy muistamasta, että hänen äitinsä on syytön isän murhaan, minkä hän on kaikissa kuulusteluissa itkien vahvistanut.

Amanda on syyttäjän ja oikeuden puheenjohtaja Junttilan päätodistaja. Hänen tarkkuuttaan kehutaan kun hän on nähnyt niin paljon ja yksityiskohtaisesti. Mutta Amanda ei nähnyt murhaaja niillä kerroilla, joilla hänen väitetään käyneen takkahuoneen ovella. Niitä kertoja on oikeuden mielestä pari-kolme, luvulla ei ole väliä.

Kun tämä tarkka tyttö ei nähnyt murhaaja niin ei sitä sitten ollutkaan.. Näin hepposet ovat elinkautistuomion perustelut.

Todellisuus on se, että Amanda ei nähnyt murhaaja niillä kolmella käynnillään takkahuoneessa. Kaksi kertaa ennen kuin murhaaja oli sisällä ja yksi kerta silloin kun murhaaja oli 40 sek. aikaisemmin lähtenyt. Tämän täytyy puolustuksen tuoda esiin, Amandan pitää sitä tukea todistuksessaan ja Anneli marssii ulos oikeussalista vapaana naisena.

Mutta pointti onkin siinä, että Amandalle tämä kokemus oli joko niin traumaattinen, että hän kieltää nk. tosiasiat ja uskoo äitinsä johdatteluun, että paikalla oli huppumies; tai sitten hän valehtelee.

Tämä on mielestäni se mitä väitetään.
Väitteeseen näyttävät uskovan eräät tuomarit, syyttäjät, osa poliiseista, osa todistajista ja jopa oma velikin vaimoineen.

Kun luin käräjäoikeuden viimeistä tuomiota laskin, että tuomion perusteluista yli 40 % käsitteli Amandaa tavalla tai toisella. Se kertoo siitä, että Amanda on syyttäjän tähtitodistaja halusi hän sitä tai ei.

Mitä useammin hän on käynyt takkahuoneen ovella, sitä parempi syyttäjälle. Kun lukee Amandan kuulustelukertomusta ja laskee kaikki kohdat, jotka alkavat sanoilla "Ja sit" saadaan tulokseksi kuinka monta käyntikertaa vaan.

Jokainen ihminen käsittää, ettei Auer ole voinut vaihtaa vaatteita hätäkeskuspuhelun aikana. Siitä seuraa väkisin se seikka, että Amandan olisi tullut nähdä äitinsä verisenä. Mutta jos paikalla oli ollut ulkopuolinen, hänen olisi yhtä hyvin ollut tullut nähdä tämäkin.
Joten asiassa voi helposti tehdä sen johtopäätöksen, että Amandan todistus koskien molempia havaintoja on väärä. Tämä on mielestäni se logiikka, jolla Amandan todistus ulkopuolisesta tekijästä on voitu sivuuttaa.

Tästä on puuttunut järkevä teonkuvaus koko ajan, mikä olisi mielestäni voitu tehdä helposti hätäkeskusnauhaa kuuntelemalla. Siinä loppupäätelmä on se, että Amanda näki ulkopuolisen tekijän poistumassa vaan ei voinut nähdä tekijää isänsä kimpussa.

[Köökisykolooki]

Miten Annelia syyllisenä pitävät selittävät sen, että Anneli on miehensä tapporytäkässä säilynyt kolhuitta ja vammoitta. Ainoa vamma on veitsen pisto rintaan, muuten ei ole haavoja tai mustelmia. Jukka Lahdella taas oli käsissä torjuntavammoja ja jalkapohjissa lasista tulleita haavoja, mitkä todistavat kamppailusta ja puolustautumisesta tappajaa vastaan.
En usko, että kylpytakki voisi suojata niin, ettei jotain vammoja syntyisi. Pyyhkeistä tehdyt suojakilvethän ovat tarua, joka on syntynyt pojan mielikuvituksessa seikkailu- ja taistelutarinoiden innoittamana.

[Ailar]

Niin - siis murhaaja ei voida nähdä millään Amandan takkahuoneella käynneistä - kun hän joko ei vielä ollut päässyt taloon tai oli jo poistunut. Amanda näki murhaajan seisoessaan olohuoneen päässä ojentamassa puhelinta äidilleen, ajassa 02.42.

Jaa siis mitä?
Ai että tyttö ei voinut nähdä murhaajaa, koska tämä ei ollut vielä sisällä hänen käydessään takkahuoneessa?
Miten se ikkuna sitten oli jo rikki, kun tyttö kävi katsomassa vanhempiaan, jos huppumies seisoskeli ulkosalla odottelemassa? Miksi Auer ja Lahti sitten vain hengailivat sänkynsä lähettyvillä yrittämättäkään puolustautua tunkeutujaa vastaan, vaikka tämä oli jo rikkonut heidän asuntonsa ikkunankin?
Toisena vaihtoehtona pidät sitä, että tunkeutuja oli jo poistunut näyttäytymättä lainkaan tytölle. Eihän se niin voi olla. Tyttöhän kertoi nähneensä kuinka se ukko pompsahti siitä ikkunasta ulos.
Ja siinä vaiheessahan se huppari ei ainakaan ole voinut häipyä, kun tyttö kävi vanhempiensa luona, koska Lahtikin oli vielä hengissä ja pyysi tyttöä menemään omaan huoneeseensa.
Vai mitähän sinä nyt tarkoitit?

[Harpo]

Annelissa oli todistettavasti pienehköjä ruhjeita sekä haaleita mustelmia.

Jos oltais laitettu samanlaiseen skannaukseen kuin lapsensa, niin kamppailun jäljet olisivat näkyneet vielä aivan tuoreltaan.

Tytön todistuksella ei ole virkaa, vaan tyttö valehteli ja kertoi sen tunnusti poliisille. Tätä oikeus ei voi olla huomioimatta. Se on luotettava kertomus tytöltä, kun vähän ravisteltiin ilman mamsun etukäteisohjeistusta.

Se kuuleminen ja tunnustus tullaan avaamaan.

Sinulla on varmasti näistä ruhjeista ja mustelmista lääkärin tai poliisin lausunto tai jotain muuta todisteita? Ja todisteiksi ei lasketa Taran still-kuvia huonolaatuisesta sairaalavideosta.
Aika nopeasti ovat myös parantuneet Auerin "todistettavat" mustelmat, jos murhayönä ovat jo olleet haaleita. Vai miltä ajalta havaintosi lienee peräisin?

[Köökisykolooki]

[quote="GreenHeart"]Annelissa oli todistettavasti pienehköjä ruhjeita sekä haaleita mustelmia.

Entä jalkapohjien lasinpaloista tulleet haavat, Jukalla paljon, Annelilla vain pari? Teoria, että ikkuna olisi rikottu vasta teon jälkeen ei selitä asiaa, koska Jukka on ollut jalkeilla ja taistellut tunkeilijaa vastaan.
Ja "todisteita" kaipaisin, kuten Harpokin edellä.