Lasten kertomukset

[Vespa velutina]

Tää mustasukkaisuusteema onkin melko koominen.

Mitä tekee mustasukkainen ihminen?

Yrittää estää toista lähtemästä.

Mutta Annelipa se pakkasi murhayönä laukutkin valmiiksi

Joidenkin teorioiden mukaan pisti Jukan jäähylle pihalle. Siinäkin on se riski, että äijä karkaa naapurin eukon luo lämmittelemään enemmin kuin hajottaa oman ikkunansa.

[luxetveritas]

Vanhempien ei luonnollisestikaan voi olettaa todistavan omaa lastaan vastaan. Jos niin tapahtuisi, pitäisin sitä poikkeuksellisena. Auerin miessuhteet Lahden jälkeen ja mitä kaikkea niihin sisältyy on kysymys, johon liittyy asioita, joista osa on saanut lainvoimaisen ratkaisunsa tuomioistuimessa. En tiedä liittyykö niihin myös mustasukkaisuutta ja missä määrin.
-- snip

--
- Jukan kurssikaveri, joka ei ole koskaan edes tavannut Annelia eikä tuntenut lähemmin pariskuntaa, on kertonut sairalloiseen mustasukkaisuuteen viittaavasta tilanteesta. Taustana tällöin tilanne, jossa Anneli on ollut viimeisillään raskaana tai lähiaikoina synnyttänyt, ja Jukka on tuskaillut että pitäisi olla kotona ja eikä hän tiedä mitä Anneli tekee lapsille. Veikkaan ettei Annelikaan ole tiennyt mitä tehdä lapsille, jos Jukka on kurssilla ja synnytys alkaa, tai olisi jotain pakollista menoa nelipäisen pikkulapsikatraan kanssa.

Voiko todistaa väitteesi, ettei Lahden ahdistuneisuuteen liittynyt vaimon mustasukkaisuus ja pelko siitä, että tämä tekisi pahaa lapsille? Sivuutat kokonaan sen, että Lahden kurssikaveri on oikeudenistunnossa todistanut, että Lahti pahoitteli viimeisen lapsensa syntymää ja kertoi, että se olisi ollut vahinko ja ilman sitä hän olisi eronnut vaimostaan. - Miksi?

Sairalloista mustasukkaisuutta vastaan puhuvat seuraavat asiat:
- Jukka ei ole kertonut Annelin sairalloisesta mustasukkaisuudesta ystävilleen tai lähipiirilleen - - Kukaan muukaan Annelin lähipiiriin kuuluva ei ole tällaista esittänyt.
--

Mistä tiedät, ettei Lahti olisi asiasta mitään kellekään mitään kertonut tai ettei kukaan oöisi Auerinsta tällaista esittänyt?

- Anneli on mielentilatutkimuksessa todettu psyykkisesti täysin terveeksi, sairalloinen mustasukkaisuus liittynee muihinkin mielenterveysongelmiin.

Käsittääkseni mielentilatutkimuksen fokus on selvittää tutkittavan syyntakeisuus oikeudenkäyntiä silmällä pitäen, ts. onko hän toiminut rikosta tehdessään täydessä ymmärryksessä vai ymmärrystä vailla.

Auerin kuulustelukertomusten lisäksi tutkinta-aineistossa on todistuksia, jotka herättävät kysymyksiä hänen mielentiloistaan sekä Lahden ja Auerin välisestä suhteesta. En halunnut enkä halua tätä kysymystä ottaa esiin syyllistämistarkoituksessa. Sitä paisti se aihe ei edes kuulu tähän ketjuun, vaan pikemminkin motiivi-aiheiseen ketjuun. En enää osallistu keskusteluun tästä aiheesta - ainakaan tässä ketjussa.

[Caldera]

Voiko todistaa väitteesi, ettei Lahden ahdistuneisuuteen liittynyt vaimon mustasukkaisuus ja pelko siitä, että tämä tekisi pahaa lapsille? Sivuutat kokonaan sen, että Lahden kurssikaveri on oikeudenistunnossa todistanut, että Lahti pahoitteli viimeisen lapsensa syntymää ja kertoi, että se olisi ollut vahinko ja ilman sitä hän olisi eronnut vaimostaan. - Miksi?

No kyllä Lahti oli kummallinen isä ja sosiaalipsykologi jos ahdistuneisuuteen liittyi pelko siitä mitä Anneli tekee lapsille. Sosiaalipsykologi ei tietysti ole mikään terapeutti, mutta kyllähän tällainen ihminen tietää mitä tehdä jos vaimo pahoinpitelee lapsia. Jukka sen sijaan ei tehnyt kahteen vuoteen yhtään mitään. Eihän tämä sovi lainkaan Jukan luonnekuvaan. Kuten ei myöskään se että hän olisi ollut niin sekaisin että olisi jossain kurssilla avautunut perheasioistaan ventovieraille ihmisille. Eihän näin tee muut kuin pahasti mielenterveysongelmaiset ja keinottomat ihmiset, muut puhuu ystäville ja hankkii ammattiapua. Johan tuollaisista avautumisista olisi Jukan ammattimainekin mennyt. Ja nuo vahinkopuheet nyt on tyypillistä suurperhevitsailua, eihän tuollaisiaakaan oikeasti kukaan tervepäinen ihminen mene missään random-kurssin kahvitauolla vieraille ihmisille puhumaan.

Ja nyt sitten kun joku tulee heti sanomaan että joskus vieraille on helpompi puhua blaa blaa. Joo, jos on mielenterveysongelmia eikä yhtäkään ystävää ja muutenkin on täys keinoton nysväke ja tilannekin on jokin täysin muu kuin kurssin kahvitauko tai yleisesti tilanne jossa on enemmänkin porukkaa koolla (kuten olen ymmärtänyt näiden puheiden tapahtuneen, korjatkaa jos olen väärässä).

Kyllähän tämä nyt on niin selvä asia kuin voi olla. Jukka on kurssilla, Anneli on kotona alle vuoden ikäisen ja kolmen muun alle 7-vuotiaan kanssa, ja on joku meno tai muuten hankala tilanne. Ja Jukka tuskailee että pitäisi olla kotona ja hän ei tiedä mitä Anneli tekee lapsille sillä aikaa kun [lisää tähän joku pakollinen meno]. Ja kymmenen vuoden jälkeen tää Piirainen ei voi muutenkaan luottaa muistikuviinsa enää tipan vertaa. Mitä enemmän niitä on mielessä jauhettu, sitä epäluotettavampia niistä on tullut. Niin muisti toimii.

En ole itse Piiraisen todistuksia kuunnellut, mutta alla Pienen liekin huomioita täältä kopsattuna:
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 88#p652688

Tässä muutama kohta, mitä kurssitoveri on todistanut aiemmin, olisiko ollut Vaasan hovioikeudessa vuonna 2011:
- ei tiennyt tilannetta Jukka S. Lahden kotona, ei kysynyt siitä tarkemmin
- todistajalla muistikuva, että kotoa soitetaan Lahdelle, mutta ei muista kuulleensa vaimon nimeä koskaan mainittavan. Muistaa kuulleensa Jukka S. Lahden sanovan: "Nyt se soittaa". Todistaja ei osaa sanoa huudettiinko puhelimessa vai puhuttiinko kovalla äänellä, eikä muista keskusteluista mitään. Jukka S. Lahti oli todennut, että pitäisi mennä kotiin, mutta todistaja ei tiedä syytä siihen. Todistaja ei halunnut tietää, mistä on kysymys, koska ei halunnut sotkeutua. Todistaja selvittää, että ei ole kuullut, mitä nainen puhelimessa sanoi.
- todistajalla on muistikuva, että Jukka S. Lahti olisi suutahtanut hänelle

[peltirumpu]

Tässä muutama kohta, mitä kurssitoveri on todistanut aiemmin, olisiko ollut Vaasan hovioikeudessa vuonna 2011:
- ei tiennyt tilannetta Jukka S. Lahden kotona, ei kysynyt siitä tarkemmin
- todistajalla muistikuva, että kotoa soitetaan Lahdelle, mutta ei muista kuulleensa vaimon nimeä koskaan mainittavan. Muistaa kuulleensa Jukka S. Lahden sanovan: "Nyt se soittaa". Todistaja ei osaa sanoa huudettiinko puhelimessa vai puhuttiinko kovalla äänellä, eikä muista keskusteluista mitään. Jukka S. Lahti oli todennut, että pitäisi mennä kotiin, mutta todistaja ei tiedä syytä siihen. Todistaja ei halunnut tietää, mistä on kysymys, koska ei halunnut sotkeutua. Todistaja selvittää, että ei ole kuullut, mitä nainen puhelimessa sanoi.
- todistajalla on muistikuva, että Jukka S. Lahti olisi suutahtanut hänelle

ko. todistaja oli kertonut poliisikuulusteluissa kuulleensa Annelin huutavan puhelimessa, mutta perui puheitansa oikeudessa. Kertoi myös ettei halunnut asiaan sekaantua, koska se ei hänelle kuulunut, mutta juorusi kuitenkin äitinsä kanssa.

Käräjäoikeuden tuomiossa yksi tuomareista toteaa, että todistaja oli kuullut yksittäisiä puheluita ja yhden puhelun jälkeen Lahdella oli ollut kiire kotiin. Tämän jälkeen todistaja oli juoruillut äitinsä kanssa ja päätellyt Lahden harkitsevan avioeroa.

En jaksa ymmärtää, miksi oikeuteen kiikutetaan juoruakkoja kertomaan juoruilunsa tuloksena syntyneitä päätelmiä. Mutta ilmeisesti syyttäjälle kelpaa todistajaksi kuka tahansa, joka haluaa mustamaalata Annelia? Surkeaa puuhastelua.

[luxetveritas]

--
Odotan seuraavaksi järkevää ja aikaraamiin sopivaa selittelyä sille missä välissä ne 70 puukonjälkeä ja sängylle vuodettu läikkä tulivat? Siinäkö puhelun kuluessa ääneti tikkaili sängyn päällä? Eikun uhri on jo lattialla makaamassa annumamman palattua puhelimeen. Ja silloin oli jo hiljentynyt.

Tämä on hyvä kysymys! Olen siirtänyt sitä koskevan keskustelun Kysymyksiä ja vastauksia -ketjuun.

[Pieni liekki]

Harmi, nyt en löydä tähän sitä tilakuuntelupätkää, jossa Anneli Auer keskustelee tyttärensä kanssa aiemmin päivällä käydyistä kuulusteluista koskien Jens Kukkaa ja tyttöä itseään. Minua nimittäin oli häirinnyt pidempään, mistä johtui tytön käyttämä aika voimakas ilmaisu: "Tapetaan meiän sukulaiset!", mistä antiannelistit ovat vääntäneet jo pidempään omia syyllistäviä näkemyksiään äitinsä pikku-murha-apurista. Tuosta tilakuuntelupätkästä minulle valkeni, että tyttö oli oikeutetusti vihastuksissaan johtuen siitä, että hänet oli viety kuulusteltavaksi sairaana ja ilman äidin lupaa. Lisäksi lapsi koki epäoikeudenmukaisena, että äidin entistä poikaystävää oli kuulusteltu ja että äiti oli jälleen epäiltynä perheen isän surmasta. Kaiken lisäksi jostain syystä tytöllä oli mielikuva, että kuulustelut olivat seurausta Jukka S. Lahden sukulaisten toimista, mistä syystä tyttö reagoi normaalin murrosikäisen tapaan hyvin voimakkaasti ja painokkain sanavalinnoin. Meillä vastaavan tyyppisiä ilmauksia kuulee lähes päivittäin, kun esimurrosikäiset ärsyttävät toisiaan.

[luxetveritas]

Harmi, nyt en löydä tähän sitä tilakuuntelupätkää, jossa Anneli Auer keskustelee tyttärensä kanssa aiemmin päivällä käydyistä kuulusteluista koskien Jens Kukkaa ja tyttöä itseään. Minua nimittäin oli häirinnyt pidempään, mistä johtui tytön käyttämä aika voimakas ilmaisu: "Tapetaan meiän sukulaiset!", mistä antiannelistit ovat vääntäneet jo pidempään omia syyllistäviä näkemyksiään äitinsä pikku-murha-apurista. Tuosta tilakuuntelupätkästä minulle valkeni, että tyttö oli oikeutetusti vihastuksissaan johtuen siitä, että hänet oli viety kuulusteltavaksi sairaana ja ilman äidin lupaa. Lisäksi lapsi koki epäoikeudenmukaisena, että äidin entistä poikaystävää oli kuulusteltu ja että äiti oli jälleen epäiltynä perheen isän surmasta. Kaiken lisäksi jostain syystä tytöllä oli mielikuva, että kuulustelut olivat seurausta Jukka S. Lahden sukulaisten toimista, mistä syystä tyttö reagoi normaalin murrosikäisen tapaan hyvin voimakkaasti ja painokkain sanavalinnoin. Meillä vastaavan tyyppisiä ilmauksia kuulee lähes päivittäin, kun esimurrosikäiset ärsyttävät toisiaan.

Kielenkäyttö on nähdäkseni aika roisia 12-vuotiaalta tytöltä, mutta perheissä ja lastenkasvatuksessa on tietenkin isoja eroja. Tyttö oli 26.8.2009 videopuhuttelussa mielestäni yllättävän valpas oikeuksiensa perään. Olisikohan kuulustelujen mahdollisuudesta kuitenkin puhuttu kotona jo sitä ennen?

Huomioni kiinnittyykin tilakuuntelun litteroinnissa siihen
1) Mihin lapsi A viittaisi puhumalla "tästä" kuulusteluna? - Hänen ja äitinsä AA:n väliseen keskusteluunko?
2) Tarkoittaako AA, että lapsen A kanssa hän on aina aiemmin etukäteen sopinut mitä tämä poliisin puhutteluissa kertoo? - Selittääkö AA lapselleen A tällaisen etukäteissopimisen siis olevan syy siihen, miksi tämä tällä kertaa oli haettu puhutteluun salaa äitinsä tietämättä?
3) Miksi ihmeessa AA päättelee olevansa taas epäilty? Onko hän siis ollut epäiltynä jo joskus aiemminkin?

Saattaa olla, että poliisi teki murhatutkimusten kannalta pahimman virhearviointinsa tavassa, jolla se lähestyi vanhinta lasta. Joko tämä oli äitinsä kanssa käynyt etukäteen läpi mahdollista poliisikuulustelua ja/tai kuulustelijat yksinkertaisesti aliarvioivat lapsen älykkyyden ja saivat taitamattomuuttaan herätettyä lapsessa sellaisen vastuksen, että tämä oli kaikkea muuta kuin valmis tekemään yhteistyötä poliisin kanssa.

[Satinique]

Oletko koskaan ajatellut miltä kuulostaa kun puhutaan jostain selän takana. Puhe ei ole tarkoitettu kuultavaksi, ja se on silloin oman ajatuksen rehellistä kertomaa.
Jos tuohon tilanteeseen kuvittelee itsensä, olisin voinut sanoa kärkevämpiäkin ilmaisuja.Löytyykö tilakuuntelusta muka jotain raskauttavaa ??
Tuohon Annelin puhumaan, aina on sovittu aiemmin, on loogisin päätelmä se että tarkoittaa viranomaisten kanssa on aina aiemmin sovittu..
Allun kertomuksen alkulähde sukulaisten tappamiseen, on tuo Amandan heitto tilakuuntelusta syynä. Allu on ollut tilakuuntelun sisällöstä tietoinen.

[Caldera]

1) Mihin lapsi A viittaisi puhumalla "tästä" kuulusteluna? - Hänen ja äitinsä AA:n väliseen keskusteluunko?
2) Tarkoittaako AA, että lapsen A kanssa hän on aina aiemmin etukäteen sopinut mitä tämä poliisin puhutteluissa kertoo? - Selittääkö AA lapselleen A tällaisen etukäteissopimisen siis olevan syy siihen, miksi tämä tällä kertaa oli haettu puhutteluun salaa äitinsä tietämättä?
3) Miksi ihmeessa AA päättelee olevansa taas epäilty? Onko hän siis ollut epäiltynä jo joskus aiemminkin?[/i][/size]

1) Vaikea sanoa koska litterointi on siinä kohtaa katkaistu (kenen toimesta sitten onkin). Tuskin Annelin ja tytön puhe noin absurdisti alkaa. Jos menee kuten aikaisemmin täällä, siitä on jätetty konteksti pois juuri siksi että voitaisiin tiristää jotain "epäilyttävää".

2) Ei, Anneli tarkoittaa että poliisin kanssa on aina ennen sovittu lasten kuulusteluista, tällä kertaa ei.

3) Anneli on ollut epäiltynä heti surman jälkeen, kunnes havaittiin ettei todisteet viittaa siihen että Anneli olisi tekijä.

En tiedä mitä tällaisella kuvitellaan saavutettavan, mutta mun mielestä se oikein alleviivaa sitä miten surkuhupaisista asioista yritetään väkisin vääntää "todisteita". Kääntyy todellisuudessa itseään vastaan.

[luxetveritas]

1) Mihin lapsi A viittaisi puhumalla "tästä" kuulusteluna? - Hänen ja äitinsä AA:n väliseen keskusteluunko?
2) Tarkoittaako AA, että lapsen A kanssa hän on aina aiemmin etukäteen sopinut mitä tämä poliisin puhutteluissa kertoo? - Selittääkö AA lapselleen A tällaisen etukäteissopimisen siis olevan syy siihen, miksi tämä tällä kertaa oli haettu puhutteluun salaa äitinsä tietämättä?
3) Miksi ihmeessa AA päättelee olevansa taas epäilty? Onko hän siis ollut epäiltynä jo joskus aiemminkin?[/i]

1) Vaikea sanoa koska litterointi on siinä kohtaa katkaistu (kenen toimesta sitten onkin). Tuskin Annelin ja tytön puhe noin absurdisti alkaa. Jos menee kuten aikaisemmin täällä, siitä on jätetty konteksti pois juuri siksi että voitaisiin tiristää jotain "epäilyttävää".

2) Ei, Anneli tarkoittaa että poliisin kanssa on aina ennen sovittu lasten kuulusteluista, tällä kertaa ei.

3) Anneli on ollut epäiltynä heti surman jälkeen, kunnes havaittiin ettei todisteet viittaa siihen että Anneli olisi tekijä.

En tiedä mitä tällaisella kuvitellaan saavutettavan, mutta mun mielestä se oikein alleviivaa sitä miten surkuhupaisista asioista yritetään väkisin vääntää "todisteita". Kääntyy todellisuudessa itseään vastaan.

Kiitos vastausista! 2) kohta voi hyvinkin olla kuten esität; vaikuttaa ihan loogiselta. 3) kohdasta, että Auer olisi ollut epäiltynä heti surman jälkeen minulla ei ole mitään tietoa. Mistä tämä ilmenee?

Nähdäkseni tilakuuntelun litteroinnissa ei ole osoitettavissa mitään yksiselitteisesti Auerin syyllisyyttä tukevaa. Sen sijaan, että mustamaalaa poliisia sen takia, ettei raskauttavaa todistusaineistoa näyttäisi aineistosta välttämättä löytyvän, on syytä huomata, että poliisihan tekee vain työtään: sen tehtävä on kerätä syyttäjälle aineistoa, jolla voi olla merkitystä tapauksen oikeuskäsittelyn kannalta. Ellei poliisi näin tekisi, se toimisi väärin. Oikeus sitten viime kädessä ratkaisee, onko näyttö syytettä tukevaa vai ei, ja missä määrin.

Kannattaa myös huomata, että tilakuuntelua toteutettiin varsin rajoitettuina ajanjaksoina: vaikka Auer olisi syyllinen, raskauttavan todisteen saamista sen avulla voisi melkein verrata neulan etsimiseen heinäsuovasta.

[Caldera]

3) kohdasta, että Auer olisi ollut epäiltynä heti surman jälkeen minulla ei ole mitään tietoa. Mistä tämä ilmenee?

Vaikka siten, että tutkinnan alkuvaiheessa myös Annelin mahdollista osuutta selvitettiin. Eihän niitä viemäreitä olisi muuten tutkittu. Ja esimerkiksi siten, että kun Joutsenlahti havaitsi ettei rikos rupea ratkeamaan, hän pyysi jutun siirtoa Keskusrikospoliisille. Tämän sitten Paatero torppasi, minkä jälkeen Joutsenlahti pyysi että antakaa mulle edes mies selvittämään onko Anneli Auer tekijä. Näin tehtiin ja avuksi tuli Keskusrikospoliisista erittäin kokenut rikostutkija. Hän tutustui ensin aineistoon ja lähti sitten pariksi päiväksi Turkuun puhuttamaan Annelia ja selvittämään asiaa. Ja palasi takaisin sanoen että Anneli ei ole tekijä. En tiedä miten Annelille selitettiin tämä vierailu, mutta on vaikea uskoa etteikö Anneli olisi huomannut että erityisesti hänen osuuttaan selvitetään.

Joten minä väitän että vuonna 2009 tilakunteelussa Anneli oli tietoinen siitä että myös hän on ollut tutkinnan eri vaiheissa epäiltynä ja viittaa siihen.

Mitä sinä väität?

[Kuolemannaakka]

Melko vaikea kuvitella, että esim näitä tutkimuksia olisi tehty, mikäli Aueria ei lainkaan olisi epäilty=) Muun väittäminen on epärehellisen tai kovin tyhmän ihmisen puhetta. Voi tietysti myös olla, ettei ko. henkilö ole oikein jaksanut tai ehtinyt vielä paneutua tapaukseen. Nämä on kuitenkin helposti etp:stä löydettävissä, jos mitään tietoa ei asioista ole.


Ensipartio otti 81 valokuvaa, mm. olohuonetta monesta eri suunnasta, lähikuva olohuoneessa olevista matkalaukuista, Auerin paidasta, Auerin rinnasta, veitsitelineestä, kuvia keittiöstä, kodinhoitohuoneesta, pesuhuoneesta

Lausunto 4.12.2006 RTL 25661/01/06
Näyte 30a Jukka Lahden oikean käden kynsinäytteet (molemmista 5 tutkimusnäytettä)
Näyte 30b Jukka Lahden vasemman käden kynsinäytteet (molemmista 5 tutkimusnäytettä)
Vertailuverinäyte 33 Anneli Auer

Rikosylikonstaapeli Mäkisalo: käynyt 6.12. yhdessä vanhemman rikoskonstaapelin kanssa etsimässä tekovälinettä mm. sisätiloista, autotallista, ulkovarastosta ja puuliiteristä. Ilmoittanut epäsiisteydestä talossa. Tarkastivat myös auton.

9.12.2006 AA:n kuulustelussa (kuulustelijana K.Koskinen) kysytään: ”Esitutkinnassa on noussut tällainen epäilys, että sinä tunnet tämän tekijän? Miten vastaat?” Kuulustelussa kysytään laajasti AA.lta mm. hänen ja Jukan välisistä suhteista, seksielämästä, eroaikeista ymsyms.

1.1.2007 veri- ja dna-tutkimus Auerin paidasta 27 kohtaa

5.1.2007 vertaileva kuitututkimus Auerin paidasta ja veitsestä, pussilakanoista, tyynyliinoista ja Jukan vaatteista.

7.1.2007: siemennestetutkimukset lakanoista

9.1.2007: AA:ta kuulusteltu taas uudestaan (K.Koskinen)

24.1.2007 dna-tutkimus Jukan alta löytyneestä hiustukosta (ei saatu dna:ta määriteltyä)

1.2.2007 lausunto koskien näytettä puhelimen luuriosasta

28.2.2007 Jukka Lahden kynsienalustat dna/kuitututkimus (vertailunäytteenä Auerin paita ja Lahden vaatteet, lakanat, halot ja tyynyliinat)

12.4.2007 kuitututkimus Auerin paidasta

[Nätti_Jussi]

Erinomainen kirjoitus vieraannuttamisesta ja sen seurauksista. Täsmää oikein hyvin Auerin kolmeen nuorimpaan lapseen. Valitettavasti juuri näin on päässyt käymään.

Miten vanhemmastaan vieraannutetut lapset ja aidosti vanhempansa kaltoinkohtelemat lapset eroavat käytökseltään?

Tiistai 11.11.2014 klo 22:13 - Helinä Häkkänen-Nyholm

Lapsen vieraannuttamisella vanhemmasta tarkoitetaan prosessia, jossa toinen ihminen (joka yleensä ymmärretään lapsen toiseksi vanhemmaksi) omalla käytöksellään vieraannuttaa lasta hänen toisesta vanhemmastaan siten, että lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde usein sen seurauksena vaikeutuu ja vaikeimmissa tapauksessa lapsi ei enää halua lainkaan tavata tätä vanhempaansa. Usein vieraannuttamiseen liittyy vieraannuttajavanhemman herättämät julkiset epäilyt siitä, että toinen vanhempi olisi jollakin tavalla lapselle vahingoksi. Tällöin tuomioistuimen ja lastenvalvojien tehtävänä on selvittää, mistä lapsen kielteinen reagointi vanhempaa kohtaan voisi johtua. Harmillisen usein ainoana selvittämiskeinona pidetään lapsen oman mielipiteen selvittämistä, unohtaen samalla tyystin sen tosiasian, että vieraannutettu lapsi ei lähtökohtaisesti ilmaise aitoa omaa mielipidettään (ja juuri tästä syystä ollaan ko. selvitystilanteessa).

Lapsella huoltoriidan yhteydessä ilmenevä kielteinen reaktio toiseen vanhempaan voi johtua siitä, että lapsi on joko kokenut tulleensa kaltoin kohdelluksi vanhempansa toimesta, tai että toinen vanhempi vieraannuttaa lasta, tai lapsen ikä- ja kehitystasoon liittyvästä halusta ottaa etäisyyttä vanhempaansa (yleensä aikaisintaan noin 13-ikävuodesta eteenpäin). Mahdollista vieraannuttamista arvioitaessa kaikki nämä vaihtoehdot tulee huomioida. Olennainen kysymys on se, onko lapsen ja vanhemman suhde ollut hyvä tai vähintäänkin normaali ennen vanhempien eroa. Vieraannuttaminen lähtee tästä oletuksesta. Havainnoitaessa ja tutkittaessa vieraannutettujen lasten ja aidosti vanhempansa toimesta kaltoin kohdeltujen lasten käyttäytymistä suhteessa vanhempaansa tutkijat ovat löytäneet seuraavia huomionarvoisia eroja näiden lasten välillä:

1) Vieraannutetun lapsen ytimessä on hyvin jyrkkä epäsuhta lapsen vanhempaa koskevissa uskomuksissa suhteessa lapsen ja vanhemman taustahistoriaan. Lapsi saattaa syyttää vailla minkäänlaista näyttöä asiasta vanhempaansa mitä uskomattomimmista asioista, kuten esimerkiksi vakavasta fyysisestä ja henkisestä pahoinpitelystä, omaisuuden tuhoamisesta ja rakkauden puutteesta. Vieraannutetut lapset eivät yleensä kysyttäessä osaa esittää yhden ainutta myönteistä muistoa tai ominaisuutta vieraannutetusta vanhemmastaan. Tällaista yksioikoisen kielteistä asenteellisuutta tai täydellistä myönteisten muistikuvien puutetta ei ole tutkimuksissa havaittu vanhempansa toimesta kaltoin kohdelluilla lapsilla.

2) Vieraannutetut lapset ilmaisevat vanhempaansa kohdistuvaa vihaa varsin avoimesti saattaen huutaa tälle raivokkaan kovaäänisesti ja vastustaen häntä fyysisesti lapsen vaihto- ja tapaamistilanteissa. Tällaista rohkeutta ilmaista avoimesti vihaa ei esiinny aidosti kaltoin kohdelluilla lapsilla, jotka ennemminkin pelkäävät vanhempaansa, eivätkä halua toimia tavalla, joka voisi provosoida vanhempaa käyttämään väkivaltaa.

3) Vieraannutetut lapset ilmaisevat vanhempaansa kohdistuvia kielteisiä ajatuksia varsin avoimesti muille ihmisille ja saattavat jopa kirjelmöidä asiassa lastensuojeluviranomaisille ja tuomistuimille. Tällaista avoimen vihamielistä käyttäytymistä ei havaita vanhempiensa kaltoin kohtelemilla lapsilla, joiden kokemusmaailmaa sävyttävät ennemminkin voimakkaat häpeän ja syyllisyyden tunteet.

4) Vieraannutetut lapset kokevat vieraannuttamista harjoittavan vanhempansa yleensä yksioikoisen positiiviseksi ja epärealistisella tavalla ”täydelliseksi”. Tällaista toisen vanhemman epärealistista ihannointia ei esiinny vanhempansa toimesta kaltoin kohdelluilla lapsilla.

5) Vieraannutetut lapset ulottavat vanhempaansa kohdistuvan vihakampanjan usein myös tämän sukulaisiin ilmaisten heistä kielteisiä ajatuksia ja tunteita, sekä haluttomuutta heidän tapaamiseen. Tällaista halua päättää vapaaehtoisesti useita aikaisemmin merkittäviä vuorovaikutussuhteita ei ole tutkimuksissa havaittu vanhempansa toimesta kaltoin kohdelluilla lapsilla.

6) Vieraannutetut lapset lausuvat toisinaan omina mielipiteinään viranomaisille ajatuksiaan siitä, miten vieraannutettu vanhempi on toiminut väärin ja miten hänen tulisi kehittyä (esim. ”X:n pitäisi oppia hillitsemään kiukkuaan”). Aidosti vanhempansa kaltoin kohtelema lapsi ei ajattele asioita vanhemman perspektiivistä, vaan lapselle luontaisen itsekeskeisestä perspektiivistä kokien usein olevansa itse syyllisiä siihen että heitä on kaltoin kohdeltu (”mitä tein väärin” –ajatus).

7) Vieraannutetut lapset suhtautuvat yleensä hyvin kielteisesti ja oppositionaalisesti lapsen ja vanhemman suhdetta kehittämään pyrkiviin psykoterapeuttisiin interventioihin tai hoitoihin, koska heitä ei yleensä vieraannuttajavanhemman toimesta ole kannustettu niihin osallistumisessa ja he saattavat pelätä ”paljastuvansa”. Aidosti kaltoin kohdellulla lapsella ei yleensä ilmene tällaista vastustusta niitä ihmisiä kohtaan, jotka pyrkivät auttamaan häntä.

8 ) Vieraannutetut lapset pyrkivät yleensä voimakkaasti fyysisesti vastustamaan vanhemman tapaamista (mm. lapsen ja vanhemman valvottuja tapaamisia järjestävissä paikoissa) koska heitä on ohjeistettu siihen, tai heille on vieraannuttajavanhemman toimesta kerrottu esim. "Jos juokset karkuun niin voidaan mennä hampurilaiselle yhdessä". Aidosti kaltoin kohdelluilla lapsilla ei yleensä tällaista avointa fyysistä vastustamista tai karkuun juoksemista tapahdu koska lapsi lähtökohtaisesti pyrkii tottelemaan auktoriteetteja ja saattaa aidosti pelätä vanhempaansa.

Ja lopuksi: Vieraannutetut lapset eivät halua jakaa tulevaisuuttaan vieraannutetun vanhempansa kanssa koska joku on opettanut heidät vihaamaan vanhempaansa, ja he kokevat toimivansa oikein katkaistessaan suhteensa häneen. Aidosti kaltoin kohdeltu lapsi haluaa yleensä jakaa tulevaisuutensa vanhempansa kanssa, koska toivoo että asiat voidaan korjata ja hän edelleen rakastaa vanhempaansa.

http://www.psyjuridica.com/blogi/2014/11/11/19

[luxetveritas]

--
Ensipartio otti 81 valokuvaa, mm. olohuonetta monesta eri suunnasta, lähikuva olohuoneessa olevista matkalaukuista, Auerin paidasta, Auerin rinnasta, veitsitelineestä, kuvia keittiöstä, kodinhoitohuoneesta, pesuhuoneesta

Lausunto 4.12.2006 RTL 25661/01/06
Näyte 30a Jukka Lahden oikean käden kynsinäytteet (molemmista 5 tutkimusnäytettä)
Näyte 30b Jukka Lahden vasemman käden kynsinäytteet (molemmista 5 tutkimusnäytettä)
Vertailuverinäyte 33 Anneli Auer

Rikosylikonstaapeli Mäkisalo: käynyt 6.12. yhdessä vanhemman rikoskonstaapelin kanssa etsimässä tekovälinettä mm. sisätiloista, autotallista, ulkovarastosta ja puuliiteristä. Ilmoittanut epäsiisteydestä talossa. Tarkastivat myös auton.

9.12.2006 AA:n kuulustelussa (kuulustelijana K.Koskinen) kysytään: ”Esitutkinnassa on noussut tällainen epäilys, että sinä tunnet tämän tekijän? Miten vastaat?” Kuulustelussa kysytään laajasti AA.lta mm. hänen ja Jukan välisistä suhteista, seksielämästä, eroaikeista ymsyms.

1.1.2007 veri- ja dna-tutkimus Auerin paidasta 27 kohtaa

5.1.2007 vertaileva kuitututkimus Auerin paidasta ja veitsestä, pussilakanoista, tyynyliinoista ja Jukan vaatteista.

7.1.2007: siemennestetutkimukset lakanoista

9.1.2007: AA:ta kuulusteltu taas uudestaan (K.Koskinen)

24.1.2007 dna-tutkimus Jukan alta löytyneestä hiustukosta (ei saatu dna:ta määriteltyä)

1.2.2007 lausunto koskien näytettä puhelimen luuriosasta

28.2.2007 Jukka Lahden kynsienalustat dna/kuitututkimus (vertailunäytteenä Auerin paita ja Lahden vaatteet, lakanat, halot ja tyynyliinat)

12.4.2007 kuitututkimus Auerin paidasta

Taitavat olla rutiinitutkimuksia, joiden toteuttamisen vakavuutta osa tutkijoista ilmeisesti arvosteli. Mikään niistä tuskin osoitti Auerille, että häntä olisi vakavasti epäily murhasta. Hän on toki saattanut pelätä sellaista ja tulkita hänelle mahdollisesti tihkuneita tietoja sillä tavoin.

Normaalisti hänelle tuskin olisi edes selvitetty mitä tutkimuksia surmapaikalla ja hänen paidastaan rikoslabrassa tehtiin. Auer tosin on saattanut osoittaa kiinnostusta rikostutkintaa kohtaan. Voi siis olla, että ensimmäinen tutkinnanjohtaja JJ on toimittanut Auerille tietoja mainituista tutkimuksista. Muistaakseni JJ:lle langetettu virkarikostuomio liittyi tietojen toimittamiseen laittomalla tavalla Auerille. Se tosin liittyi yhteen niistä, joita Auer tunnisti murhaajaksi.

Rikostutkija EJK on oikeudessa todistanut seuraavaa:

• ...tutkinnanjohtaja oli alussa linjannut tutkinnan niin, että etsitään ainoastaan ulkopuolista tekijää ja Anneli Auerin mahdollinen osuus tapahtumissa tekijänä suljettiin pois. Tekninen tutkinta oli myös keskittynyt ulkopuoliseen tekijään. Näin meneteltiin siitä huolimatta, että iso osa tutkijoista oli sitä mieltä, että, vaimon osuus tapahtumissa tulisi pitää alusta asti mukana, koska ristiriitaa Anneli Auerin puheiden ja tapahtumien välillä oli ollut ja "syytä epäillä" -kynnys oli ylittynyt.
  
  Vaimon osuudesta oli keskusteltu tutkijoiden kesken. Tutkinnan toisena päivänä oli neljän tutkijan toimesta laadittu A4-kokoinen asiakirja, johon oli kerätty ne syyt, jotka asiakirjan laatijoiden mielestä olivat ristiriitoja ja epämääräisyyksiä Anneli Auerin kertomuksessa tapahtumaan ja tekniseen tutkintaan nähden. Tällaisia seikkoja olivat ainakin:
  
  - Auerin toiminta väitetyn ikkunan rikkomisen yhteydessä, kun hän ei ollut mennyt heti puhelimeen,
  - väitetyn sisään tunkeutujan aseistautuminen ohutteräisellä fileerausveitsellä, joka pikemminkin otetaan hätäpäissään keittiöstä käteen,
  - hätäkeskustallenteelta puuttuvat tappelun ja iskujen äänet,
  - Auerin toiminta, kun hän ei pyrkinyt saamaan lapsia turvaan,
  - asunnon epäsiisteys, joka viittasi siihen, etteivät asukkailla olleet kaikki asiat kunnossa.
  
  Luettelo oli toimitettu päätutkija Koskiselle. Luetteloa ei ilmeisesti ollut huomioitu mitenkään ja alussa määrätty linjaus oli pysynyt voimassa. Todistajan käsityksen mukaan puolison osuutta tapahtumiin ei tässä tapauksessa otettu sillä tavalla vakavasti tutkinnan kohteeksi kuin mitä normaalisti henkirikoksissa otetaan. Todistajan tietämän mukaan teknisessä tutkinnassa ei tutkittu koko asuntoa eikä esimerkiksi Anneli Auerin jalkapohjia kuvattu sen selvittämiseksi, oliko hänen kertomuksensa ja liikkumisensa välillä ristiriitaa.
  
  (Lähde: Sk:n KäO 12.12.2013, 32.)

Tällainen tutkijoiden laatima kirjelmä on tiettävästi aika poikkeuksellista.

[luxetveritas]

3) kohdasta, että Auer olisi ollut epäiltynä heti surman jälkeen minulla ei ole mitään tietoa. Mistä tämä ilmenee?

Vaikka siten, että tutkinnan alkuvaiheessa myös Annelin mahdollista osuutta selvitettiin. Eihän niitä viemäreitä olisi muuten tutkittu. Ja esimerkiksi siten, että kun Joutsenlahti havaitsi ettei rikos rupea ratkeamaan, hän pyysi jutun siirtoa Keskusrikospoliisille. Tämän sitten Paatero torppasi, minkä jälkeen Joutsenlahti pyysi että antakaa mulle edes mies selvittämään onko Anneli Auer tekijä. Näin tehtiin ja avuksi tuli Keskusrikospoliisista erittäin kokenut rikostutkija. Hän tutustui ensin aineistoon ja lähti sitten pariksi päiväksi Turkuun puhuttamaan Annelia ja selvittämään asiaa. Ja palasi takaisin sanoen että Anneli ei ole tekijä. En tiedä miten Annelille selitettiin tämä vierailu, mutta on vaikea uskoa etteikö Anneli olisi huomannut että erityisesti hänen osuuttaan selvitetään.

Joten minä väitän että vuonna 2009 tilakunteelussa Anneli oli tietoinen siitä että myös hän on ollut tutkinnan eri vaiheissa epäiltynä ja viittaa siihen.

Mitä sinä väität?

Pyrin edelleenkin välttämään väittämästä mitään mikä ei vastaa todellisuutta... Niin. Alussa tutkittiin miten tutkittiin, viemäreitä ja muita... Eiköhän tuo ole sokeammallekin puusilmälle kuin minulle käynyt selväksi, että kyse taisi olla enemmänkin hutkinnasta...

Milloin tuo KRP:n tutkijan toteuttama kuulustelu Turussa sitten toteutettiin, koska silloin Aueria on todellakin saatettu kuulla epäiltynä? Eli milloin JJ yritti siirtää tutkintaa ammattitaitoisempiin käsiin?