Missä on se alkuperäinen litterointi, jossa on osa merkitty ulkopuolisen puheeksi? Vain "mite mä pääsen linjoi" on merkitty ehkä häkestä kuuluvaksi.
Jotenkin tuntuu jankkaamiselta, mutta syytönhän minä siihen olen, ettei yksikään hätäkeskusasiantuntija ole todistanut. Ei ole kuultu sitä häkepäivystäjää, ei reko selventänyt paljonkaan sitä asiaa, millaisia ääniä nauhoituksesta jäi pois ja tämän keskustelun jälkeen jää epäselväksi sekin, olisiko yleensä ollut teknisesti mahdolista nauhoittaa häken taustaääniä.
Se on ainakin meille kaikille huonokuuloisillekin kirkkaasti selvää, että nauhalla kuuluu monenlaisia napsahduksia, kahinaa ja kohinaa, jotka voi tulkita miten vaan. Sekin on selvää, että jossakin vaiheessa puhelin on mykistynyt. Tarkoituksella vai vahingossa, sitä emme tiedä. Lankapuhelimella soittaneet muistavat kyllä, miten luuri mykistettiin. Oliko mykistys pitempikin, kun nauha ei kai silloin pyörinyt, kun oli pitempään täysin hiljaista? Jossakin näissä keskusteluissa on mainittu eroja nauhojen ja puhelujen pituuksissa. Täsmääkö nauhoituksen pituus puhelun alkamis- ja päättymisaikaan?
Vaasan hovioikeus syksy 2014
-
Spekultantti
- Theo Kojak
- Viestit: 1166
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2011 4:32 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Osaako kukaan sanoa mitään näistä:
Jos ja kun Auer nyt saa elinkautisen murhasta, niin kuinka pitkään hän vielä istuu linnassa, kun otetaan huomioon aiempi hyväksikäyttötuomio? Ja mitä muuta hän on jo istunut, jotka lasketaan mukaan?
Entä mahdollisesta tappotuomiosta?
Ja jos hänet nyt todettaisiin peräti syyttömäksi Lahden kuolemaan, ja lsh-tuomio kuitenkin on lusittavana, niin voisiko hän vaatia valtiolta korvauksia?
Jos ja kun Auer nyt saa elinkautisen murhasta, niin kuinka pitkään hän vielä istuu linnassa, kun otetaan huomioon aiempi hyväksikäyttötuomio? Ja mitä muuta hän on jo istunut, jotka lasketaan mukaan?
Entä mahdollisesta tappotuomiosta?
Ja jos hänet nyt todettaisiin peräti syyttömäksi Lahden kuolemaan, ja lsh-tuomio kuitenkin on lusittavana, niin voisiko hän vaatia valtiolta korvauksia?
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Jos Anneli tuomitaan elinkautiseen murhasta hän istuu kunnes Niinistö armahtaa, jos hovi vapauttaa on hän heti vapaa, lsh on kärsitty. Näin arvelen, kukaan ei tiedä. Korvauksia ei tule ennen kuin lsh tuomio on purettu
-
mikaelk
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
JOS edes puretaan..sisotalo kirjoitti:Jos Anneli tuomitaan elinkautiseen murhasta hän istuu kunnes Niinistö armahtaa, jos hovi vapauttaa on hän heti vapaa, lsh on kärsitty. Näin arvelen, kukaan ei tiedä. Korvauksia ei tule ennen kuin lsh tuomio on purettu
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Halusin lisää tietoa syyttömästi vangitun oikeudesta korvauksiin.
Kaivoin esiin hallituksen esityksen, jossa perustellaan vapaudenmenetyskorvauksen epäämispykälää (Laki syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 422/74).
Tämän SyytKorvL:n perusteella korvausta maksetaan rikosepäilyn johdosta aiheettomasti vapautensa menettäneelle. Ensimmäinen kiinnostava kysymys on se, kuka on aiheetta vapautensa menettänyt? Missä raja kulkee?
Vapaudenmenetyksen aiheettomuutta arvioidaan jälkikäteen ja epäillyllä on oikeus korvaukseen, mikäli vapaudenmenetys myöhemmin osoittautuu aiheettomaksi, vaikka pakkokeinoon (kuten vangitsemiseen) ryhdyttäessä siihen olisi ollut laissa säädetyt edellytykset eikä kukaan ole toiminut virheellisesti. Vastuu ei ole tuottamusvastuuta.
Tätä lukemalla voisi ajatella, että jokainen joka on pidätettynä pidemmän aikaa kuin vuorokauden voi vaatia korvauksia, jos syytettä ei nosteta. Mutta eihän syyttämättäjättämispäätös ole synonyymi ilmaisulle "ei rikosta".
SyytKorvL::n 2 § säätää seuraavaa: "Milloin epäilty on yrittänyt paeta, muuten karttaa esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä, hävittää todisteita taikka muulla tavoin vaikeuttaa asian selvittämistä, ei 1 §:ssä tarkoitettua korvausta makseta, ellei hänen käyttäytymistään mielenjärkytyksen, erehdyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi voida katsoa anteeksiannettavaksi. Korvausta ei myöskään makseta, jos epäilty on valheellisella tunnustuksella tai muuten tahallisesti antanut aihetta siihen, että häntä on pidetty vangittuna tai pidätettynä, eikä muussakaan tapauksessa, milloin asianhaarat ovat sellaiset, että korvauksen maksamista ei olisi pidettävä kohtuullisena.
Nyt nousee kysymys, missä kulkee raja sallitun ja ei-sallitun välillä, kun ottaa huomioon syytetyn itsekriminalisointisuojan? Jos toistuvasti valehtelet ja itse pitkität esimerkiksi pidätysaikaasi niin eikö tätä oteta huomioon? Ilmeisesti pitää toimia ja hävittää todisteaineistoa, pelkkä toistuva totuuden muuntelu ei riitä korvausten eväämiseen.
Mikä tämän "ei olisi pidettävä kohtuullisena" -lausekkeen merkitys on?
Hallituksen esityksen mukaan tämän ”säännöksen soveltaminen saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun henkilö on vangittu rikoksesta, josta vangitsemista ei olisi saanut suorittaa, mutta hänet tuomitaan rangaistukseen toisesta rikoksesta, josta vangitseminen olisi ollut luvallista. Korvauksen maksaminen ei aina olisi kohtuullista myöskään, kun tutkintavankeus aika rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetään tuomitusta rangaistuksesta. Samoin olisi laita muun muassa silloin, kun vapauttaminen on johtunut siitä, että syytetty on todettu ymmärrystä vailla olevaksi tai syyteoikeus vanhentuneeksi.”
Se kai on selvää, että tuplasti ei pidä hyötyä. Jos tutkintavankeusaika vähennetään tuomitusta rangaistuksesta, niin tilanteenhan pitää olla sellainen että on epäilty henkilöä X vaikka kolmesta eri rikoksesta, joista yhdestä hänet tuomitaan.
Mutta taas pitää ihmetellä: pitääkö oikeudenkäyntien (1. langettava tuomio ja 2. syyte hylätään) olla vireillä samanaikaisesti? Muutenhan päädytään outoon tilanteeseen lain tavoitteiden kannalta.
Alennetaanko korvausta joskus tietyn laskukaavan mukaan vai mikä on menettely? Kaikkiko harkitaan tapauskohtaisesti? Lasketaanko ensin kaikki vapauden menettämispäivät ja niistä vähennetään "aiheelliset päivät"?
Sanoisin, että sekavaa on eikä esim. Optulan tutkimus tätä epäämisasiaa juurikaan valaissut.
Lisää sekavuutta aiheuttaa se, että korvattavana on erilaisia ”eriä” kuten hyvitys kuluista, tulojen tai elatuksen vähentymisestä ja kärsimyksestä, joista tulkinnanvaraisin on viimeksi mainittu.
Kaivoin esiin hallituksen esityksen, jossa perustellaan vapaudenmenetyskorvauksen epäämispykälää (Laki syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 422/74).
Tämän SyytKorvL:n perusteella korvausta maksetaan rikosepäilyn johdosta aiheettomasti vapautensa menettäneelle. Ensimmäinen kiinnostava kysymys on se, kuka on aiheetta vapautensa menettänyt? Missä raja kulkee?
Vapaudenmenetyksen aiheettomuutta arvioidaan jälkikäteen ja epäillyllä on oikeus korvaukseen, mikäli vapaudenmenetys myöhemmin osoittautuu aiheettomaksi, vaikka pakkokeinoon (kuten vangitsemiseen) ryhdyttäessä siihen olisi ollut laissa säädetyt edellytykset eikä kukaan ole toiminut virheellisesti. Vastuu ei ole tuottamusvastuuta.
Tätä lukemalla voisi ajatella, että jokainen joka on pidätettynä pidemmän aikaa kuin vuorokauden voi vaatia korvauksia, jos syytettä ei nosteta. Mutta eihän syyttämättäjättämispäätös ole synonyymi ilmaisulle "ei rikosta".
SyytKorvL::n 2 § säätää seuraavaa: "Milloin epäilty on yrittänyt paeta, muuten karttaa esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä, hävittää todisteita taikka muulla tavoin vaikeuttaa asian selvittämistä, ei 1 §:ssä tarkoitettua korvausta makseta, ellei hänen käyttäytymistään mielenjärkytyksen, erehdyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi voida katsoa anteeksiannettavaksi. Korvausta ei myöskään makseta, jos epäilty on valheellisella tunnustuksella tai muuten tahallisesti antanut aihetta siihen, että häntä on pidetty vangittuna tai pidätettynä, eikä muussakaan tapauksessa, milloin asianhaarat ovat sellaiset, että korvauksen maksamista ei olisi pidettävä kohtuullisena.
Nyt nousee kysymys, missä kulkee raja sallitun ja ei-sallitun välillä, kun ottaa huomioon syytetyn itsekriminalisointisuojan? Jos toistuvasti valehtelet ja itse pitkität esimerkiksi pidätysaikaasi niin eikö tätä oteta huomioon? Ilmeisesti pitää toimia ja hävittää todisteaineistoa, pelkkä toistuva totuuden muuntelu ei riitä korvausten eväämiseen.
Mikä tämän "ei olisi pidettävä kohtuullisena" -lausekkeen merkitys on?
Hallituksen esityksen mukaan tämän ”säännöksen soveltaminen saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun henkilö on vangittu rikoksesta, josta vangitsemista ei olisi saanut suorittaa, mutta hänet tuomitaan rangaistukseen toisesta rikoksesta, josta vangitseminen olisi ollut luvallista. Korvauksen maksaminen ei aina olisi kohtuullista myöskään, kun tutkintavankeus aika rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetään tuomitusta rangaistuksesta. Samoin olisi laita muun muassa silloin, kun vapauttaminen on johtunut siitä, että syytetty on todettu ymmärrystä vailla olevaksi tai syyteoikeus vanhentuneeksi.”
Se kai on selvää, että tuplasti ei pidä hyötyä. Jos tutkintavankeusaika vähennetään tuomitusta rangaistuksesta, niin tilanteenhan pitää olla sellainen että on epäilty henkilöä X vaikka kolmesta eri rikoksesta, joista yhdestä hänet tuomitaan.
Mutta taas pitää ihmetellä: pitääkö oikeudenkäyntien (1. langettava tuomio ja 2. syyte hylätään) olla vireillä samanaikaisesti? Muutenhan päädytään outoon tilanteeseen lain tavoitteiden kannalta.
Alennetaanko korvausta joskus tietyn laskukaavan mukaan vai mikä on menettely? Kaikkiko harkitaan tapauskohtaisesti? Lasketaanko ensin kaikki vapauden menettämispäivät ja niistä vähennetään "aiheelliset päivät"?
Sanoisin, että sekavaa on eikä esim. Optulan tutkimus tätä epäämisasiaa juurikaan valaissut.
Lisää sekavuutta aiheuttaa se, että korvattavana on erilaisia ”eriä” kuten hyvitys kuluista, tulojen tai elatuksen vähentymisestä ja kärsimyksestä, joista tulkinnanvaraisin on viimeksi mainittu.
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Olemmeko yhtä mieltä siitä, että todennäköisesti Jukka kuoli vasta hätäpuhelun aikana? Äänet voivat siis olla aitoja, ja verijäljet viittaavat siihen, että ei kuolemasta ollut kovin pitkä aika.
Sitähän emme tiedä, käyttikö Jukka jotain veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, vaikka aspiriinia emmekä sitäkään, näkyykö niiden vaikutus kuoleman jälkeen.
Siitäkin olemme kai yhtä mieltä, että koko tappaminen ei tapahtunut aivan yhdessä minuutissa. Olihan erilaisia vammoja paljon, osa hyvin pinnallisia ja vasta viimeiset iskut oli annettu puhelun aikaan tai välittömästi ennen sitä. Tai ehkä jopa jälkeen? Puhelun alussa ei kuulu mäiskettä eikä tappelua. Miten te sen selitätte? Entä täsmääkö oletettu huppiksen poistuminen ulkopuolisten äänten hiljenemiseen? Muistaakseni meteli on kovinta silloin, kun Anneli ei ole puhelimessa. Jostakin syystä Amanda ei pidä tarpeellisena suojata itseään, ei piiloutua eikä paeta. Kummallinen lapsi, vai mitä luulisitte omien noin 9-vuotiaiden tekevän vastaavassa tilanteessa.
Miten muuten huppis olisi uskaltanut piileskellä niin pitkään talossa? Jos hän olisi päässyt sisään talonväen heräämättä, niin entä jos naapuri olisi viettänyt unetonta yötä ja hälyttänyt poliisit kuullessaan lasien särkyvän? Poliisi olisikin voinut olla Annelin soittaessa siinä Tähtisentien kulmilla jo valmiiksi. Miten saattoi olla varma siitä, että ei ole, eikä koira syöksy heti perään?
Jos olemme rehellisiä, niin tiedämme kyllä, että tappaja voi tulla lapsiperheenkin asuntoon niin että ei ehditä herätä ja paeta. Muistamme sen tapauksen, jossa vanhemmat puukotettiin vesisänkyyn, johon vauva hukkui. En tiedä, miten siinä tapauksessa tappaja tuli taloon. Omasta puolestani uskaltaisin väittää, että jos tähän taloon tulisi joku yöllä ikkunan läpi, se ei taatusti poistuisi ehjin nahoin jälkiä jättämättä, vaikka olisin yksin kotona.
Jotenkin näistä oikeuskäsittelyistä tulee sellainen vaikutelma, että sen enempää syyttäjä kuin puolustus - eikä varsinkaan puolustus - uskalla esittää kovin hankalia kysymyksiä ja etsiä todisteita kovin perusteellisesti. Ilmeisesti kumpikin osapuoli on niin epävarma, että pelkää mahdollisista uusista todisteista paljastuvan jotain epäedullista.
Sitähän emme tiedä, käyttikö Jukka jotain veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, vaikka aspiriinia emmekä sitäkään, näkyykö niiden vaikutus kuoleman jälkeen.
Siitäkin olemme kai yhtä mieltä, että koko tappaminen ei tapahtunut aivan yhdessä minuutissa. Olihan erilaisia vammoja paljon, osa hyvin pinnallisia ja vasta viimeiset iskut oli annettu puhelun aikaan tai välittömästi ennen sitä. Tai ehkä jopa jälkeen? Puhelun alussa ei kuulu mäiskettä eikä tappelua. Miten te sen selitätte? Entä täsmääkö oletettu huppiksen poistuminen ulkopuolisten äänten hiljenemiseen? Muistaakseni meteli on kovinta silloin, kun Anneli ei ole puhelimessa. Jostakin syystä Amanda ei pidä tarpeellisena suojata itseään, ei piiloutua eikä paeta. Kummallinen lapsi, vai mitä luulisitte omien noin 9-vuotiaiden tekevän vastaavassa tilanteessa.
Miten muuten huppis olisi uskaltanut piileskellä niin pitkään talossa? Jos hän olisi päässyt sisään talonväen heräämättä, niin entä jos naapuri olisi viettänyt unetonta yötä ja hälyttänyt poliisit kuullessaan lasien särkyvän? Poliisi olisikin voinut olla Annelin soittaessa siinä Tähtisentien kulmilla jo valmiiksi. Miten saattoi olla varma siitä, että ei ole, eikä koira syöksy heti perään?
Jos olemme rehellisiä, niin tiedämme kyllä, että tappaja voi tulla lapsiperheenkin asuntoon niin että ei ehditä herätä ja paeta. Muistamme sen tapauksen, jossa vanhemmat puukotettiin vesisänkyyn, johon vauva hukkui. En tiedä, miten siinä tapauksessa tappaja tuli taloon. Omasta puolestani uskaltaisin väittää, että jos tähän taloon tulisi joku yöllä ikkunan läpi, se ei taatusti poistuisi ehjin nahoin jälkiä jättämättä, vaikka olisin yksin kotona.
Jotenkin näistä oikeuskäsittelyistä tulee sellainen vaikutelma, että sen enempää syyttäjä kuin puolustus - eikä varsinkaan puolustus - uskalla esittää kovin hankalia kysymyksiä ja etsiä todisteita kovin perusteellisesti. Ilmeisesti kumpikin osapuoli on niin epävarma, että pelkää mahdollisista uusista todisteista paljastuvan jotain epäedullista.
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Jäi aiemmasta viestistä pois tämä:
Periaatteessa elinkautinen tarkoittaa sanan mukaisesti vankeutta eliniäksi, mutta eihän se näin mene. Kun vankilavuosia on 21-vuotiaana tai tätä vanhempana rikokseen syyllistyneellä takana 12 vuotta (alle 21-vuotiailla 10 vuotta), elinkautisvanki saattaa päästä ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalaista voi edeltää valvottu koevapaus.
12-/10-vuotta istuneiden tapaukset käsitellään HHO:ssa ja päätös ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä tehdään Rikosseuraamusviraston arvion pohjalta. Jos päätös on kielteinen, vapauttamisasia tulee automaattisesti käsiteltäväksi uudelleen joka toinen vuosi.
Lainsäädäntö muuttui vuonna 2006, mutta presidentin armahdusoikeus säilytettiin (säännös on perustuslaissamme). Tämä tietysti koskee kaikkia vankeustuomion saaneita. Minulla on sellainen käsitys, että Niinistö on pitänyt tiukkaa linjaa armahduksissa enkä muista hänen armahtaneen yhtään elinkautisvankia. Viimeksi kai näin on tapahtunut Halosen valtakaudella (ehkä 2007 kun uusi lainsäädäntö oli juuri tullut voimaan?).
Vuoden 2014 alussa elinkautisvankeja oli maassamme 208 (vuonna 2000 luku oli 59).Mielentilalausunntojen mukaan täydessä ymmärryksessä olevien määrä on kasvanut ja tämä selittää samalla elinkautisvankien määrän kasvua. Heitä ei myöskään vapaudu samalla tavalla kuin aiemmin oli laita.
ww.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-monisteetjaraportit/c93POV0xz/2014-5_ELINKAUTISVANKIEN_UUSINTARIKOLLISUUDESTA.pdf
Joten oma veikkaukseni on, että jos AA tuomitaan elinkautiseen niin hän istuisi murhasta sen 12-vuotta ja sitten harkitaan ehdonalaista. Tuskin häntä Sauli Niiinistö armahtaa. Tiedä sitten seuraajastaan, jonka täytyy ottaa tehtävät vastaan joko 2018 tai jos Niinistö valitaan uudelleen niin 2024.
Miten aiempi ehdoton tuomio otetaan huomioon...eikö se ole ensikertalaiselta kohta istuttu?
Saatan kyllä horista.
Periaatteessa elinkautinen tarkoittaa sanan mukaisesti vankeutta eliniäksi, mutta eihän se näin mene. Kun vankilavuosia on 21-vuotiaana tai tätä vanhempana rikokseen syyllistyneellä takana 12 vuotta (alle 21-vuotiailla 10 vuotta), elinkautisvanki saattaa päästä ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalaista voi edeltää valvottu koevapaus.
12-/10-vuotta istuneiden tapaukset käsitellään HHO:ssa ja päätös ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä tehdään Rikosseuraamusviraston arvion pohjalta. Jos päätös on kielteinen, vapauttamisasia tulee automaattisesti käsiteltäväksi uudelleen joka toinen vuosi.
Lainsäädäntö muuttui vuonna 2006, mutta presidentin armahdusoikeus säilytettiin (säännös on perustuslaissamme). Tämä tietysti koskee kaikkia vankeustuomion saaneita. Minulla on sellainen käsitys, että Niinistö on pitänyt tiukkaa linjaa armahduksissa enkä muista hänen armahtaneen yhtään elinkautisvankia. Viimeksi kai näin on tapahtunut Halosen valtakaudella (ehkä 2007 kun uusi lainsäädäntö oli juuri tullut voimaan?).
Vuoden 2014 alussa elinkautisvankeja oli maassamme 208 (vuonna 2000 luku oli 59).Mielentilalausunntojen mukaan täydessä ymmärryksessä olevien määrä on kasvanut ja tämä selittää samalla elinkautisvankien määrän kasvua. Heitä ei myöskään vapaudu samalla tavalla kuin aiemmin oli laita.
ww.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-monisteetjaraportit/c93POV0xz/2014-5_ELINKAUTISVANKIEN_UUSINTARIKOLLISUUDESTA.pdf
Joten oma veikkaukseni on, että jos AA tuomitaan elinkautiseen niin hän istuisi murhasta sen 12-vuotta ja sitten harkitaan ehdonalaista. Tuskin häntä Sauli Niiinistö armahtaa. Tiedä sitten seuraajastaan, jonka täytyy ottaa tehtävät vastaan joko 2018 tai jos Niinistö valitaan uudelleen niin 2024.
Miten aiempi ehdoton tuomio otetaan huomioon...eikö se ole ensikertalaiselta kohta istuttu?
Saatan kyllä horista.
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Täällä monet nimimerkit väittävät, että murhaaja viivytteli asunnossa minuutin sen jälkeen kun meteli lakkasi, kun työ oli tehty. Syyttäjä perustaa juuri siihen, että Amanda ei voinut nähdä murhaajan poistumista vasta tämän odottelun jälkeen - eikä siis ollenkaan. Puolustuksen epämääräisyys tässä kysymyksessä on syy viimeiseen langettavaan tuomioon. Päätodistus on puolustuksen jättämä litterointi, siihen on vaikuttanut täällä syntynyt väärä olettamus.Ande kirjoitti: Miten muuten huppis olisi uskaltanut piileskellä niin pitkään talossa?
…
Jotenkin näistä oikeuskäsittelyistä tulee sellainen vaikutelma, että sen enempää syyttäjä kuin puolustus - eikä varsinkaan puolustus - uskalla esittää kovin hankalia kysymyksiä ja etsiä todisteita kovin perusteellisesti. Ilmeisesti kumpikin osapuoli on niin epävarma, että pelkää mahdollisista uusista todisteista paljastuvan jotain epäedullista.
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Löysin netistä Rikosseuraamusviraston ohjeen, joka täsmentää rangaistusseuramusten täytäntöönpanoa koskevia säädöksiä. Ohjeistus on vuodelta 2011.
Rangaistusajan laskemisesta säädetään vankeuslain säännöksissä 3:1-2 §, 3:4-5 §, 3:7 §, 8:6 §, 8:9 §, 10:2-4 § ja 14:1 § ja rikoslain säännöksessä 2 c:4-5 §, 2 c:7 §, 2 c:10a § sekä vankeudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 3:16 §.
Tässä ohjeen kohta, joka käsittelee rangaistusten yhteenlaskemista.
"Jos tuomitun on vankilassa samalla kertaa suoritettava useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia, ja niiden ohella tai erikseen sakon muuntorangaistuksia, rangaistukset on vankilassa laskettava yhteen.
Sakon muuntorangaistuksen yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin yhdeksänkymmentä päivää. Kun määräaikainen vankeusrangaistus ja sakon muuntorangaistus on laskettu yhteen, tuomittu suorittaa ensin muuntorangaistuksen.
Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää ne vankeusrangaistukset, sakon muuntorangaistukset ja arestirangaistukset, jotka pannaan täytäntöön samalla kertaa elinkautisen vankeusrangaistuksen kanssa."
Vastaa RL 2 c luvun 4 §:n säännöstä (joka ei tosin mainitse sakon muuntoa).
"4 § (10.12.2010/1099)
Vankeusrangaistusten yhteenlaskeminen
Jos tuomitun on samalla kertaa suoritettava useita määräaikaisia vankeusrangaistuksia, joista ei muodosteta yhteistä vankeusrangaistusta, ne on vankilassa laskettava yhteen.
Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää ne vankeusrangaistukset, sakon muuntorangaistukset ja arestirangaistukset, jotka pannaan täytäntöön samalla kertaa elinkautisen vankeusrangaistuksen kanssa."
Tuomioistuin siis antaa tuomion ja käyttää harkintavaltaa esimerkiksi koventamisperusteen soveltamisesta aiemman rikoshistorian perusteella. Samalla kertaa tuomittavina olevista useista rikoksista annetaan yhtenäisrangaistus (tämä ei ole sitten sitä yhteenlaskua). Kun vankeustuomio täytäntöönpannaan siirrytään "vankeinhoidon" piiriin.
Elinkautinen pitää sitten sisällään kaiken.
Rangaistusajan laskemisesta säädetään vankeuslain säännöksissä 3:1-2 §, 3:4-5 §, 3:7 §, 8:6 §, 8:9 §, 10:2-4 § ja 14:1 § ja rikoslain säännöksessä 2 c:4-5 §, 2 c:7 §, 2 c:10a § sekä vankeudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 3:16 §.
Tässä ohjeen kohta, joka käsittelee rangaistusten yhteenlaskemista.
"Jos tuomitun on vankilassa samalla kertaa suoritettava useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia, ja niiden ohella tai erikseen sakon muuntorangaistuksia, rangaistukset on vankilassa laskettava yhteen.
Sakon muuntorangaistuksen yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin yhdeksänkymmentä päivää. Kun määräaikainen vankeusrangaistus ja sakon muuntorangaistus on laskettu yhteen, tuomittu suorittaa ensin muuntorangaistuksen.
Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää ne vankeusrangaistukset, sakon muuntorangaistukset ja arestirangaistukset, jotka pannaan täytäntöön samalla kertaa elinkautisen vankeusrangaistuksen kanssa."
Vastaa RL 2 c luvun 4 §:n säännöstä (joka ei tosin mainitse sakon muuntoa).
"4 § (10.12.2010/1099)
Vankeusrangaistusten yhteenlaskeminen
Jos tuomitun on samalla kertaa suoritettava useita määräaikaisia vankeusrangaistuksia, joista ei muodosteta yhteistä vankeusrangaistusta, ne on vankilassa laskettava yhteen.
Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää ne vankeusrangaistukset, sakon muuntorangaistukset ja arestirangaistukset, jotka pannaan täytäntöön samalla kertaa elinkautisen vankeusrangaistuksen kanssa."
Tuomioistuin siis antaa tuomion ja käyttää harkintavaltaa esimerkiksi koventamisperusteen soveltamisesta aiemman rikoshistorian perusteella. Samalla kertaa tuomittavina olevista useista rikoksista annetaan yhtenäisrangaistus (tämä ei ole sitten sitä yhteenlaskua). Kun vankeustuomio täytäntöönpannaan siirrytään "vankeinhoidon" piiriin.
Elinkautinen pitää sitten sisällään kaiken.
-
Spekultantti
- Theo Kojak
- Viestit: 1166
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2011 4:32 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Mistä päivästä lähtien Auerin elinkautisen alkaminen lasketaan, kun hänhän jo ehti sitä istua?
Tarkoitan, että kun elinkautinen ei oikeasti ole Suomessa elinkautinen, vaan joku 12 v hyvinkäyttäytyvälle ensikertalaiselle, ja Annelihan osaa käyttäytyä hyvin.
Tarkoitan, että kun elinkautinen ei oikeasti ole Suomessa elinkautinen, vaan joku 12 v hyvinkäyttäytyvälle ensikertalaiselle, ja Annelihan osaa käyttäytyä hyvin.
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Spekultantti:hyvä kysymys, jonka olen kokonaan sivuuttanut aiemmissa kommenteissa. Eihän se laskuri välttämättä käynnisty tuomion julistamisesta.
Pitää kääntyä rikosseuraamusviraston ohjeen puoleen taas:
A.Täytäntöönpanon aloittaminen, kun tuomittu ei ole asian vuoksi vangittu.
Perustilanteet:
1. tuomittu ilmoittautuu vankilassa täytäntöönpanoa varten
2. tuomittu otetaan kiinni vankilaan toimittamista varten
3. tuomittu on menettänyt vapautensa muusta syystä ja hänet toimitetaan etsintäkuulutuksen perusteella edelleen vankilaan
4. tuomittu on jo vankilassa muun asian vuoksi tutkintavankina
5. tuomittu on jo vankilassa suorittamassa toista rangaistusta
1. ja 2. kohdan tapauksessa täytäntöönpano alkaa, kun tuomittu menettää vapautensa.
3. kohdan tapauksessa rangaistus alkaa jo kiinniottopäivästä, jos tuomittu on ollut etsintäkuulutettu ja hän on ollut yhtäjaksoisesti vapautensa menettäneenä kiinniottopäivästä vankilaan toimittamiseen saakka. Jos tuomittu ei ole etsintäkuulutettu täytäntöönpantavana olevan tuomion perusteella, täytäntöönpano alkaa siitä, kun tuomittu on alitäytäntöönpanijan päätöksen perusteella valmis passitettavaksi suorittamaan rangaistustaan.
4. kohdan tapauksessa rangaistusaika alkaa, kun täytäntöönpanokirja on saapunut vankilaan ja se on annettu tiedoksi tuomitulle.
5. kohdan tapauksessa uuden rangaistuksen suorittaminen katsotaan alkaneeksi vankeuslain 3 luvun 3 §:n mukaan aikaisemmin täytäntöönpantavaksi tulleen rangaistuksen yhteydessä.
B. Jos tuomittu on asian vuoksi vangittuna, vankeusrangaistuksen suorittaminen alkaa sinä päivänä, jona täytäntöönpanon perusteena oleva tuomio on julistettu tai annettu. Rangaistusaika alkaa kuitenkin aikaisintaan sinä päivänä, jona tuomittu on menettänyt vapautensa vangituksi määräämisen perusteella.
Jos tuomittu on asian vuoksi vangittuna ja tyytyy tuomioon siltä osin kuin hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen, täytäntöönpano saadaan hänen suostumuksellaan aloittaa heti.
Estettä täytäntöönpanon alkamiselle ei ole, vaikka toinen asianosainen valittaisi tuomiosta tai tuomittu itse valittaa siitä osasta tuomiota, jolla häntä ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen tai muuten määrätty suorittamaan vankeusrangaistusta."
Mitä mieltä muut ovat? Itse ymmärrän tilanteen niin, että AA istuu määräaikaista tuomiota törkeistä raiskauksista eikä ole vangittuna murhajutun takia. Silloin soveltuisi A osion 5 kohta ja AA:n elinkautisen katsottaisiin alkavan....hmph...niin mistä?
Eikö hänet tuomittu miehensä murhasta marraskuussa 2010? Ja seuraavana kesänä sitten HO vapautti hänet. Joten?
En kyllä mene sanomaan asiasta yhtään mitään.
Pitää kääntyä rikosseuraamusviraston ohjeen puoleen taas:
A.Täytäntöönpanon aloittaminen, kun tuomittu ei ole asian vuoksi vangittu.
Perustilanteet:
1. tuomittu ilmoittautuu vankilassa täytäntöönpanoa varten
2. tuomittu otetaan kiinni vankilaan toimittamista varten
3. tuomittu on menettänyt vapautensa muusta syystä ja hänet toimitetaan etsintäkuulutuksen perusteella edelleen vankilaan
4. tuomittu on jo vankilassa muun asian vuoksi tutkintavankina
5. tuomittu on jo vankilassa suorittamassa toista rangaistusta
1. ja 2. kohdan tapauksessa täytäntöönpano alkaa, kun tuomittu menettää vapautensa.
3. kohdan tapauksessa rangaistus alkaa jo kiinniottopäivästä, jos tuomittu on ollut etsintäkuulutettu ja hän on ollut yhtäjaksoisesti vapautensa menettäneenä kiinniottopäivästä vankilaan toimittamiseen saakka. Jos tuomittu ei ole etsintäkuulutettu täytäntöönpantavana olevan tuomion perusteella, täytäntöönpano alkaa siitä, kun tuomittu on alitäytäntöönpanijan päätöksen perusteella valmis passitettavaksi suorittamaan rangaistustaan.
4. kohdan tapauksessa rangaistusaika alkaa, kun täytäntöönpanokirja on saapunut vankilaan ja se on annettu tiedoksi tuomitulle.
5. kohdan tapauksessa uuden rangaistuksen suorittaminen katsotaan alkaneeksi vankeuslain 3 luvun 3 §:n mukaan aikaisemmin täytäntöönpantavaksi tulleen rangaistuksen yhteydessä.
B. Jos tuomittu on asian vuoksi vangittuna, vankeusrangaistuksen suorittaminen alkaa sinä päivänä, jona täytäntöönpanon perusteena oleva tuomio on julistettu tai annettu. Rangaistusaika alkaa kuitenkin aikaisintaan sinä päivänä, jona tuomittu on menettänyt vapautensa vangituksi määräämisen perusteella.
Jos tuomittu on asian vuoksi vangittuna ja tyytyy tuomioon siltä osin kuin hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen, täytäntöönpano saadaan hänen suostumuksellaan aloittaa heti.
Estettä täytäntöönpanon alkamiselle ei ole, vaikka toinen asianosainen valittaisi tuomiosta tai tuomittu itse valittaa siitä osasta tuomiota, jolla häntä ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen tai muuten määrätty suorittamaan vankeusrangaistusta."
Mitä mieltä muut ovat? Itse ymmärrän tilanteen niin, että AA istuu määräaikaista tuomiota törkeistä raiskauksista eikä ole vangittuna murhajutun takia. Silloin soveltuisi A osion 5 kohta ja AA:n elinkautisen katsottaisiin alkavan....hmph...niin mistä?
Eikö hänet tuomittu miehensä murhasta marraskuussa 2010? Ja seuraavana kesänä sitten HO vapautti hänet. Joten?
En kyllä mene sanomaan asiasta yhtään mitään.
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Tällä hetkellä Auer istuu määräaikaista tuomiota seksuaalirikoksista mutta jos hän saa elinkautisen murhasta, niin vankeusrangaistukset tietenkinkin yhdistetään. Eli vähintään 12 vuotta istumista, johon sisältyy sekä murha että lsh.
Anneli Auer on ollut pidätettynä/vangittuna 27.9.2009 - 25.5.2011 ja jälleen 16.9.2011 lähtien.
Elinkautisen laskemisessa otetaan ilman muuta huomioon aika, jonka hän on ollut vapautensa menettäneenä. Hänet otettiin ensimmäisen kerran kiinni 27.9.2009 ja tähän lisätään vielä se 3 kuukautta 22 päivää, jonka hän oli vapaana hovin päätöksellä kesällä 2011.
Elinkautinen vankeusrangaistus laskettaisiin siis alkavaksi 18.1.2010. (Rikoslain 2 c luvun 10 a §)
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kaksitoista vuotta. Ennen ehdonalaista vapautta tuomittu voidaan sijoittaa valvottuun koevapauteen. (Rikoslain 2 c luvun 10 §)
Summasummarum, murhasta tuomittu Auer olisi vapaana aikaisintaan 2022. Keskimäärin elinkautisvangit istuvat 14 vuotta.
Anneli Auer on ollut pidätettynä/vangittuna 27.9.2009 - 25.5.2011 ja jälleen 16.9.2011 lähtien.
Elinkautisen laskemisessa otetaan ilman muuta huomioon aika, jonka hän on ollut vapautensa menettäneenä. Hänet otettiin ensimmäisen kerran kiinni 27.9.2009 ja tähän lisätään vielä se 3 kuukautta 22 päivää, jonka hän oli vapaana hovin päätöksellä kesällä 2011.
Elinkautinen vankeusrangaistus laskettaisiin siis alkavaksi 18.1.2010. (Rikoslain 2 c luvun 10 a §)
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kaksitoista vuotta. Ennen ehdonalaista vapautta tuomittu voidaan sijoittaa valvottuun koevapauteen. (Rikoslain 2 c luvun 10 §)
Summasummarum, murhasta tuomittu Auer olisi vapaana aikaisintaan 2022. Keskimäärin elinkautisvangit istuvat 14 vuotta.
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Marsii: selkeää, mutta eikö se vapaudenmenetysaika, joka liittyy AA:n lainvoimaiseen tuomioon raiskauksista yms. ole jo huomioitu määräaikaista vankeusaikaa laskettaessa, kun tuomio pantiin täytäntöön? Muuten se vähennettäisiin kahteen kertaan?
Voin tietysti sekoittaa asioita, mutta tähän omat laskutoimitukset tyssäsivät.
Voin tietysti sekoittaa asioita, mutta tähän omat laskutoimitukset tyssäsivät.
-
harjoittelija
- Roger Murtaugh
- Viestit: 883
- Liittynyt: Pe Syys 30, 2011 9:17 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Olisikin sattumaa, jos AA ehtisikin ensikertalaisena vapautua tuosta 7 vuoden tuomiosta ennen tämän 'uuden' tuomion tuloa. Elinkautisen laskeminen alkaisi nollasta?
-
peikonlehti
- Roger Murtaugh
- Viestit: 854
- Liittynyt: To Touko 30, 2013 3:11 pm
Re: Vaasan hovioikeus syksy 2014
Harjoittelija: näinhän se on nähtävä.
Jos olisi käytettävissä koko tuomiot selosteiden sijasta, niistä voisi tarkastaa, mitä tuomioistuin on lausunut vapaudenmenetysajasta. Mitä luultavimmin päätöksissä lukee ainakin, että AA:n ja JK:n tutkintavankeusajan vapaudenmenetys katsotaan rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.
Tutkintavankeus seksuaalirikoksista alkoi syyskuussa 2011, tarkkaan ottaen 16.9.2011 ja kesti vähintään siihen asti kun itse vankeustuomio pantiin täytäntöön. Tuomio julistettiin KäO:ssa 29.6.2012. HO puolestaan ratkaisi asian 27.6.2013. Muutoksenhakulupa KKO:lle evättiin kesäkuussa 2014.
Nyt pitää ottaa huomioon myös tutkintavankeuslaki. Kysymys kuuluu: milloin tutkintavankeusaika päättyy, kun KäO:n päätökseen haetaan muutosta?
"Tutkintavankeuden päättyminen
Rikoksen johdosta vangittu henkilö on tutkintavanki siihen päivään saakka, jona käräjäoikeuden tuomio saa lainvoiman taikka jona hovioikeuden tuomio annetaan tai julistetaan ja vankila on antanut siitä tiedon tutkintavangille.
Tutkintavanki voi kuitenkin suostua täytäntöönpanoon ja tyytyä tuomioon noudattaen vastaavasti, mitä vangittuna olevasta tuomitusta vankeuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään."
Päässä laskutoimituksia pyöritellen päädyn toukokuuhun 2015. Ja luovutan saman tien. Asiassa voi olla muutakin, mitä pitää ottaa huomioon.
Jos olisi käytettävissä koko tuomiot selosteiden sijasta, niistä voisi tarkastaa, mitä tuomioistuin on lausunut vapaudenmenetysajasta. Mitä luultavimmin päätöksissä lukee ainakin, että AA:n ja JK:n tutkintavankeusajan vapaudenmenetys katsotaan rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.
Tutkintavankeus seksuaalirikoksista alkoi syyskuussa 2011, tarkkaan ottaen 16.9.2011 ja kesti vähintään siihen asti kun itse vankeustuomio pantiin täytäntöön. Tuomio julistettiin KäO:ssa 29.6.2012. HO puolestaan ratkaisi asian 27.6.2013. Muutoksenhakulupa KKO:lle evättiin kesäkuussa 2014.
Nyt pitää ottaa huomioon myös tutkintavankeuslaki. Kysymys kuuluu: milloin tutkintavankeusaika päättyy, kun KäO:n päätökseen haetaan muutosta?
"Tutkintavankeuden päättyminen
Rikoksen johdosta vangittu henkilö on tutkintavanki siihen päivään saakka, jona käräjäoikeuden tuomio saa lainvoiman taikka jona hovioikeuden tuomio annetaan tai julistetaan ja vankila on antanut siitä tiedon tutkintavangille.
Tutkintavanki voi kuitenkin suostua täytäntöönpanoon ja tyytyä tuomioon noudattaen vastaavasti, mitä vangittuna olevasta tuomitusta vankeuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään."
Päässä laskutoimituksia pyöritellen päädyn toukokuuhun 2015. Ja luovutan saman tien. Asiassa voi olla muutakin, mitä pitää ottaa huomioon.