Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ef07 ... 47d777b4c5
Ammattikoulujen uudistukselle monilta tyrmäys - nyt puhuvat opiskelijat: ”Iso tikittävä ongelma”
Tänään klo 14:11
Ammatillinen koulutus uudistui vuonna 2018. Ammattiin opiskelevat kertovat nyt, minkälaista arki koulussa oikeasti on.
Ammatillisen koulutuksen ahdinko on ollut paljon puheissa viime vuosina suurten koulutusleikkausten ja vuonna 2018 voimaan astuneen reformin jälkeen.
Lukuisat Iltalehteen yhteyttä ottaneet
opettajat, opiskelijat ja
työelämän edustajat, kertovat karuja tarinoita uudistuksen vaikutuksista koulun arkeen.Opettajille työ on kaaoksen hallintaa ja turhautumista. Myös työelämä on hämillään, kun opiskelijat lähetetään koulusta kylmiltään töihin vailla minkäänlaisia perustaitoja.
Entä sitten opiskelijat? Monia ahdistaa, itkettää ja hämmentää. Useat kummastelevat sitä, miten koulusta voi saada lopputodistuksen, vaikka työelämään vaadittavia taitoja ei ole koulutuksessa saatu.
34-vuotias Elena aloitti matkailualan opiskelun ammatillisessa oppilaitoksessa syksyllä 2018. Historiallisen suuresta uudistuksesta oli ehtinyt kulua tässä vaiheessa noin puoli vuotta.
– Alusta asti Google on ollut pääsäännöllinen työkalu koulussa. Sitten sanotaan, että älkää lukeko asioita Wikipediasta. Pitäisikö olla joku oppikirja niin kuin ennen vanhaan?
Elenalle on tullut yllätyksenä se, että opiskeluista niin suuri osa on työssäoppimisesta. Hänen mielestään ei pitäisi olla niin, että esimerkiksi nuoret joutuvat töihin kylmiltään ja opettelevat kaiken töissä.
– Tulin hakemaan lähiopetusta. Sitä, että olisi tunteja ja teoriaa, jotka toisivat pohjaa, hän sanoo.
”Itketti”
Iltalehti uutisoi
aiemmin ammattiopettaja
Mika Lehtisestä, joka on kouluttanut kokkeja ammattiin yli 30 vuotta. Lehtisen mukaan varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille työssäoppiminen voi olla kova paikka.
Elenalla itsellään oli työkokemusta jo ennen kuin lähti opiskelemaan uutta alaa. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole.
19-vuotias
Emmi aloitti kauppaoppilaitoksessa opinnot vuonna 2016 ja valmistui tänä vuonna. Hän muistaa edelleen, minkälaista oli mennä täytenä ummikkona töihin.
– Minua jännitti todella paljon. Muistan, että olin kuitenkin tosi innoissani.
Emmi suoritti työssäoppimisen vaatekaupassa, mutta sai jo pian harmikseen huomata, että aika töissä kului lähinnä juoksutyttönä.
Esimerkiksi kassalle Emmillä ei ollut mitään asiaa, koska hän ei ollut vielä täysi-ikäinen. Sen sijaan hän sai pyyhkiä esimerkiksi pölyjä.
– Harjoitteluun meneminen itketti. Ei se sitten ollutkaan yhtään kivaa.
Tuohon aikaan vasta 16-vuotias Emmi sai työssäoppimisesta lopuksi toruja.
– En ollut koskaan ollut töissä, enkä ymmärtänyt, että jos työpäivä alkaa kello 10, minun pitää olla silloin työvaatteet päällä. Saavuin paikalle aina kello 10, eikä kukaan sanonut mitään.
Toisen vuoden työssäoppiminen oli Emmin mukaan hyvin samankaltainen kuin ensimmäinen. Loppujen lopuksi Emmi ei päässyt edes tekemään kaikkea sellaista, joita koululle toimitettavaan arviointilomakkeeseen merkattiin.
– Melkein kaikilla oli samoja kokemuksia. Kampaajakoulutuksessa olevat kertoivat, että ensimmäisen vuoden harjoittelujaksolla ei oltu koulussa opeteltu vielä mitään, joten yhdeksän viikon harjoittelu kului siivotessa.
Kolmantena vuotena Emmi vaihtoi vaatekaupan ruokakauppaan ja viihtyi. Harjoittelun päätteeksi hän sai kaupasta työpaikan.
Sittemmin hän on hakeutunut jatko-opintoihin eri alalle.
– Jos työnantaja ei ymmärrä, mitä heidän pitää tehdä, niin harjoittelusta jää todella paljon saamatta opiskelijalle. En syytä ketään, koska eiväthän he tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä työssäoppimisessa.
Nopea valmistuminen
22-vuotias
Matias valmistui ammatillisesta oppilaitoksesta ajoneuvoasentajaksi vuonna 2018. Hän aloitti koulun vuonna 2017.
Hän kertoo viettäneensä vuoden aikana vain neljä kuukautta varsinaisesti koulussa.
– Minulle uudistettu systeemi toimi todella hyvin, koska olin kiinnostunut alastani ja asenteeni oli hyvä. Valmistuin huippuajassa ja työllistyin vakituiseksi ennen kuin koulu oli edes ohi.
Matias työskentelee edelleen samassa yrityksessä, mutta eri tehtävissä.
Firmaa hyötyy, opiskelija ei
Matias kertoo opiskelun olleen hyvin itsenäistä ja vastuuta sälytettiin paljon opiskelijan omalle vastuulle. Valitettavasti kaikkien kohdalla tämä ei toiminut.
– Tilanne meni monesti siten, että ilman suurempaa ohjausta nuori jätti homman suoraa siihen tai ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen turhautui ja lopetti.
Työssäoppimisjaksot olivat Matiakselle mieluisia. Hän pääsi tekemään haastavia töitä, jotka toivat enemmän osaamista kuin mikään, mitä koulussa tehtiin.
– Viikko työharjoittelussa kehitti nopeammin taitoja kuin kuukausi koulussa. Toki monet luokkakaverit saattoivat tehdä koko harjoittelun jossain pienessä firmassa ja tekivät pelkkää renkaanvaihtoa tai sellaista, mistä oli firmalle hyötyä, mutta ei niinkään oppilaan kehitykselle.
Opettajia ylikuormitetaan
Vaikka Matiaksella on lähinnä hyviä kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta, hän tunnistaa, missä ongelmat piilevät.
Hänestä lähiopetuksen lisääminen olisi hyväksi, vaikka työssäoppiminen ja koulun nopea läpäiseminen olivat hänelle mielekkäin vaihtoehto. Matias uskoo, että hänen kohdallaan asiaan vaikutti se, että hänellä oli jo takanaan opintoja lukiossa.
– Toivoisin enemmän yksilökohtaista suunnittelua opintosuunnitelmaan juuri nuoren historia ja lähtökohdat huomioiden.
Matias koki omana amisaikanaan, että opettajia ylikuormitettiin, mikä näkyi heidän väsymisenään.
– Tämä yhdistettynä huonohkoon opintojen suunniteluun ja nuorten pahoinvointiin on aika iso tikittävä ongelma, mikä amiksessa on.
Matias toivoo, että tulevaisuudessa ammatillisissa oppilaitoksissa satsattaisiin nuorten hyvinvointiin.
– Amiksesta valmistuu paljon todella tärkeitä ammatteja, joiden ammattitaitoon tämä maa tukee.