Leipätekstin korostukset minun tekemiäni.Tutkimus: Suomalaiset opettajat suosivat maahanmuuttajaoppilaita arvosanoissa
19.8.2015 - 08.23
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat Suomen yläkouluissa todistuksiinsa keskimäärin jopa parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat, vaikka heidän todellisen osaamisensa arvioidaan olevan huolestuttavan heikkoa.
Tulos käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa esitetään huoli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä Suomen kouluissa.
Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen on Suomessa huolestuttavan heikkoa.
Ongelmista huolimatta opettajat näyttävät antavan maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.
Esimerkiksi 9.-luokkalaisten keskimääräinen matematiikan arvosana oli vuonna 2012 kantaväestön oppilailla 7,6.
Toisen polven maahanmuuttajilla se oli 7,5 ja ensimmäisen polven maahanmuuttajilla 7,2.
Pisa-tuloksissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät kuitenkin useita kymmeniä Pisa-pisteitä huonommin.
Sama ilmiö näkyi äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jossa opettajat antoivat toisen polven maahanmuuttajaoppilaille jopa parempia numeroita kuin kantaväestölle keskimäärin.
– Tulos viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin, tutkimus toteaa.
Tutkijat ovat huolissaan maahanmuuttajalasten todellisesta pärjäämisestä kouluissa.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistaso on Suomen peruskoulussa selvästi Euroopan maita heikompi ja he jäävät useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.
– Tulevaisuuden Suomen kannalta olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, kuinka hyvin maahanmuuttajat sopeutuvat ja pääsevät yhteiskuntaan kiinni, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti .
Tutkimuksen mukaan erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa.
Sitäkin suuremmaksi erot revähtävät kun vertailuun otetaan perinteisiä maahanmuuttomaita, kuten Australia.
Tutkimus luettelee useita syitä ilmiöön. Yhtäältä kritiikin kohteeksi joutuu suomalainen koulujärjestelmä, joka ei tutkimuksen mukaan ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.
Toisaalta ilmiötä selitetään sillä, että maahanmuuttajalasten kotonaan puhuma äidinkieli haittaa koulussa pärjäämistä ja suomen kielen hallintaa.
Kouluissa maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielen taitoa kuitenkin tuetaan opettamalla omaa äidinkieltä, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opetettavia kieliä on kymmeniä.
Yksi selitys liittyy maahanmuuttajalasten perheiden heikkoon sosioekonomiseen asemaan. Tutkimus huomauttaa, että maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat usein kouluissa, joissa myös kantaväestön oppilaiden pärjääminen on keskimääräistä huonompaa.
– Tärkeä selittävä tekijä on myös se, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat Suomessa usein ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella, tutkimus huomauttaa.
Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on tutkijoiden mukaan kantaväestöä heikompaa, vaikka sosioekonominen tausta otetaan huomioon.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisesta asenteesta, sillä heidän käsityksensä koulusta ja opettajien antamasta tuesta on jopa myönteisempi kuin kantaväestön.
Myös maahanmuuttajavanhemmilla on vahva koulutususko, mutta odotuksen jälkikasvun mahdollisuuksista ovat joskus epärealistiset.
Koulun työskentelyilmapiirin maahanmuuttajaoppilaat kokevat kuitenkin heikommaksi kuin kantaväestön oppilaat. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojat joutuvat muita useammin koulukiusatuiksi ja kokevat koulu-uupumusta.
Tuomas Pöystin mukaan näyttää siltä, ettei peruskoulu ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varmistaa, että maahanmuuttajat saavat riittävästi tukea oppimiseen. Ministeriön tulee myös selvittää syyt siihen, miksi maahanmuuttajaoppilaiden osaamistasoerot kantaväestöön nähden ovat suurempia kuin muualla Euroopassa.
Mielenkiintoista on se, että HU:n jutun perusteella tutkijat ovat huolissaan ainoastaan maahanmuuttajaoppilaiden todellisesta pärjäämisestä koulussa (ihan aiheellinen huolenaihe varmasti), mutta eivät siitä, miksi maahanmuuttajaoppilaat saavat merkittävästi todellista osaamistaan parempia arvosanoja. Toimittaja olisi voinut kysyä VTV:n pääjohtajalta, että vastaako tutkimus tähän kysymykseen ja aiheuttaako se huolta.
Tässä olisi nyt kyllä selvittelyn ja tutkimuksen aihetta - ei VTV:lle, mutta opetusministerin luulisi huolestuvan näin räikeästä eriarvoisuudesta kouluissa. Onko Grahn-Laasonen selvillä siitä, että tällaista tapahtuu ja mitä hän aikoo tehdä asialle? Kysehän ei tuon jutun perusteella ole mistään yksittäisistä tapauksista vaan ihan säännönmukaisesta ilmiöstä - sopii kysyä, miten on mahdollista, että opettajat kautta linjan toimivat samalla tavalla (epäluuloisempi voisi uskoa, että heitä suorastaan ohjeistettu antamaan maahanmuuttajaoppilaille osaamistaan parempia numeroita). Peruskoulun päästötodistuksella on kuitenkin vaikutusta toisen asteen opiskelupaikkohin pääsyyn, koska niihin pyritään (pääasiassa) vain todistuksen, ei todistuksen ja pääsykokeen perusteella.