Lahden Hennalan varuskunnasta karannut Kalevi Johannes Rissanen ampui 17.2.1966 konepistoolilla häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reijo Harjunpään. Rissanen oli konepistooilla uhaten pakottanut erään rekkakuskin ottamaan itsensä kyytiin. Poliisi sai asiasta vihiä, kun rekka saapui Malmin kohdalle, poliisi avasi rekan oven ja sisällä ollut Rissanen ampui sarjan Harjunpään rintaan, joka menehtyi välittömästi.
Vuoden 1967 Mitä Missä Milloin-vuosikirja kertoo näin. Poliisi pidätti Helsingin keskustassa konepistoolein käydyn tulitaistelun jälkeen Lahden Hennalan päävartiosta karanneen Kalevi Johannes Rissasen, joka oli pakomatkallaan surmannut häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reijo Harjunpään.
Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
-
Kalle-Ville
- Adrian Monk
- Viestit: 2552
- Liittynyt: To Tammi 17, 2008 5:48 pm
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
No Harjunpää päätyi sitten nykyisin jo eläkkeellä olevan poliisi-kirjailijan kirjojen päähahmoksi eli Matti Yrjänä Joensuu on kirjoittanut lukuisia dekkareita, joissa Harjunpää seikkailee.Albin kirjoitti:Lahden Hennalan varuskunnasta karannut Kalevi Johannes Rissanen ampui 17.2.1966 konepistoolilla häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reijo Harjunpään. Rissanen oli konepistooilla uhaten pakottanut erään rekkakuskin ottamaan itsensä kyytiin. Poliisi sai asiasta vihiä, kun rekka saapui Malmin kohdalle, poliisi avasi rekan oven ja sisällä ollut Rissanen ampui sarjan Harjunpään rintaan, joka menehtyi välittömästi.
Vuoden 1967 Mitä Missä Milloin-vuosikirja kertoo näin. Poliisi pidätti Helsingin keskustassa konepistoolein käydyn tulitaistelun jälkeen Lahden Hennalan päävartiosta karanneen Kalevi Johannes Rissasen, joka oli pakomatkallaan surmannut häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reijo Harjunpään.
Suomen kansalaiset ovat muka tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia lain edessä, mutta toisilla meistä tätä tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on jostakin syystä kuitenkin enemmän kuin muilla.
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6659
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Kovinpas on vähän juttua tästä tapauksesta.
21-vuotias levyseppä Kalevi Rissanen oli Lahdessa Hennalan päävartiossa kärsimässä sotaoikeuden hänelle tuomitsemaa 34 vuorokauden (joissain uutisissa 30 vrk.) yksinkertaista arestia, joka oli langetettu sopimattomasta käyttäytymisestä ja luvattomasta poissaolosta varuskunnan alueelta.
Rissasta vahtinut vartiopäällikön apulainen, tykkimies Jorma Kilpinen kertoi Rissasen pyytäneen yöllä päästä käymälään. Rissanen oli käytävässä siepannut halon ja iskenyt sillä Kilpistä päähän. Sotilaskarkuri oli ottanut Kilpisen konepistoolin ja liftannut Helsinkiin. Myöhemmin Jorma Kilpinen tunnusti, ettei kertomus väkivaltaisesta paosta ollut totta: karkaaminen oli sovittu ja Rissanen oli lavastusmielessä lyönyt Kilpistä vaateripustimella lievästi päähän.
Rissanen pääsi siis varuskunnan lähellä olleelta maantieltä säiliöauton kyytiin. Kuskille sotilaskarkuri kertoi menevänsä päivälomalle Helsinkiin. Tämä herätti kuskin epäilyt: olihan sentään aamuyö.
Malmilla poliisin radio-osaston partio auto ja konstaapeli Timo Mikkola havaitsivat sotilaskarkurin. Mikkolan yritettyä saada auton oven kautta otetta Rissasen konepistoolista pääsi Rissanen pakoon, jolloin Mikkola huusi taaempana olleelle konstaapeli Reino Harjunpäälle löytäneensä karkurin. Jouduttuaan vastatusten Harjunpään kanssa Rissanen ampui tätä kohden kaksi laukausta, joihin tämä kuoli 30 minuutin kuluttua. Harjunpää oli syntynyt vuonna 1932.
Surman jälkeen Rissanen pakotti aseella uhaten maanviljelijä Matti Jokisen kuljettamaan hänet Helsingin keskustaan. Valhallankadulla Rissanen ampui useita laukauksia kohti konstaapeli Pekka Väinölää, joka hänet sitten pidätti.
Rissanen myönsi teon kuulusteluissa. Hän kertoi "tympääntyneensä" saamaansa arestirangaistukseen ja oli aikonut karata ulkomaille.
Helsingin raastuvanoikeudessa syyttäjä Simo Kiuru syytti Rissasta Harjunpään murhasta, Väinölän murhayrityksestä ja Jokisen vapaudenriistosta. Rissasen avustajana toiminut varatuomari Pekka Vuorinen kiisti murhan ja katsoi kysymyksessä olleen affektitilassa tapahtunut tappo.
- "Olin aivan varma, että Harjunpäällä oli pistooli kädessään. Luulin, että kysymyksessä on nyt minä tai hän ja hätäpäissä tuli ruiskautetuksi", selitti Rissanen raastuvanoikeudessa ollessaan toisen kerran vastaamassa syytteisiin 9.3.1966.
Syytetty myös kiisti ampuneensa konstaapeli Väinölää kohti. Rissanen sanoi, että hän oli ampunut vain puistosta kohti poliisiautoa. Valhallankadulta löytyneen konepistoolin patruunan hylsyn hän sanoi pudonneen vaatteistaan. Rissanen kertoi varastaneensa aseen siksi, että hän oli vankilassa kuullut siitä maksettavan esim. laivoissa yli 1.000 markkaa.
Todistajana kuultu Rissasen tupakaveri Yrjö Vuorenheimo kertoi jutun kolmannessa käsittelyssä 23.3.1966, että Rissasta oli asevelvollisuusaikana kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Hän oli Vuorenheimon mukaan myöhästynyt ensimmäiseltä lomaltaan 5-10 minuuttia ja saanut siitä arestirangaistuksen sekä koko palvelusaikaisen lomakiellon. Tämä ei kuulemma ollut tavallista menettelyä. Rissasta oli myös simputettu. Kerran joku komppanian ryhmänjohtajista oli määrännyt Rissasen siivoamaan lattian. Työn valmistuttua ryhmänjohtaja heitti tulitikun lattialle ja väitti ettei lattiaa ollut kunnolla siivottu. Rangaistukseksi Rissanen pistettiin siivoamaan käymälä paljain käsin ilman harjaa.
Vankilalääkärin suosituksen mukaisesti Rissanen lähetettiin mielentilatutkimukseen 30.3.1966. Lääkäri piti Rissasta asiallisena eikä havainnut mitään mielisairauteen viittaavaa mutta totesi Rissasen olevan luonteeltaan äkkipikainen. Tutkimusta puolsi varatuomari Vuorisen mukaan se, että pakohankkeen toteuttaminen kaksi kuukautta ennen siviiliin pääsyä ei vaikuttanut normaalilta ajatuksenjuoksulta. Syyttäjä Kiuru vastusti tutkimuksen tekoa ja piti Rissasta ainoastaan epäsosiaalisena ja kiivasluonteisena.
Tutkimuksen tulosta ja tuomiota en tiedä (vielä).
Rissanen ei ollut ensimmäistä kertaa oikeuden kanssa tekemisissä. Hänet oli syyskuussa 1963 tuomittu Helsingin raastuvanoikeudessa alle 16-vuotiaan tytön tapon yrityksestä kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Ehdonalainen vapaus koitti helmikuussa 1965. Asepalvelus alkoi saman vuoden kesällä.
Pengoin tapahtuma-ajan sanomalehtiä. Tässä tietoa tästä torstaina 17.2.1966 tapahtuneesta poliisimurhasta:satraappi kirjoitti:Mitä Rissaselle kuuluu nykyään? Ja mitkä olivat syyt karkaamiseen armeijasta.
21-vuotias levyseppä Kalevi Rissanen oli Lahdessa Hennalan päävartiossa kärsimässä sotaoikeuden hänelle tuomitsemaa 34 vuorokauden (joissain uutisissa 30 vrk.) yksinkertaista arestia, joka oli langetettu sopimattomasta käyttäytymisestä ja luvattomasta poissaolosta varuskunnan alueelta.
Rissasta vahtinut vartiopäällikön apulainen, tykkimies Jorma Kilpinen kertoi Rissasen pyytäneen yöllä päästä käymälään. Rissanen oli käytävässä siepannut halon ja iskenyt sillä Kilpistä päähän. Sotilaskarkuri oli ottanut Kilpisen konepistoolin ja liftannut Helsinkiin. Myöhemmin Jorma Kilpinen tunnusti, ettei kertomus väkivaltaisesta paosta ollut totta: karkaaminen oli sovittu ja Rissanen oli lavastusmielessä lyönyt Kilpistä vaateripustimella lievästi päähän.
Rissanen pääsi siis varuskunnan lähellä olleelta maantieltä säiliöauton kyytiin. Kuskille sotilaskarkuri kertoi menevänsä päivälomalle Helsinkiin. Tämä herätti kuskin epäilyt: olihan sentään aamuyö.
Malmilla poliisin radio-osaston partio auto ja konstaapeli Timo Mikkola havaitsivat sotilaskarkurin. Mikkolan yritettyä saada auton oven kautta otetta Rissasen konepistoolista pääsi Rissanen pakoon, jolloin Mikkola huusi taaempana olleelle konstaapeli Reino Harjunpäälle löytäneensä karkurin. Jouduttuaan vastatusten Harjunpään kanssa Rissanen ampui tätä kohden kaksi laukausta, joihin tämä kuoli 30 minuutin kuluttua. Harjunpää oli syntynyt vuonna 1932.
Surman jälkeen Rissanen pakotti aseella uhaten maanviljelijä Matti Jokisen kuljettamaan hänet Helsingin keskustaan. Valhallankadulla Rissanen ampui useita laukauksia kohti konstaapeli Pekka Väinölää, joka hänet sitten pidätti.
Rissanen myönsi teon kuulusteluissa. Hän kertoi "tympääntyneensä" saamaansa arestirangaistukseen ja oli aikonut karata ulkomaille.
Helsingin raastuvanoikeudessa syyttäjä Simo Kiuru syytti Rissasta Harjunpään murhasta, Väinölän murhayrityksestä ja Jokisen vapaudenriistosta. Rissasen avustajana toiminut varatuomari Pekka Vuorinen kiisti murhan ja katsoi kysymyksessä olleen affektitilassa tapahtunut tappo.
- "Olin aivan varma, että Harjunpäällä oli pistooli kädessään. Luulin, että kysymyksessä on nyt minä tai hän ja hätäpäissä tuli ruiskautetuksi", selitti Rissanen raastuvanoikeudessa ollessaan toisen kerran vastaamassa syytteisiin 9.3.1966.
Syytetty myös kiisti ampuneensa konstaapeli Väinölää kohti. Rissanen sanoi, että hän oli ampunut vain puistosta kohti poliisiautoa. Valhallankadulta löytyneen konepistoolin patruunan hylsyn hän sanoi pudonneen vaatteistaan. Rissanen kertoi varastaneensa aseen siksi, että hän oli vankilassa kuullut siitä maksettavan esim. laivoissa yli 1.000 markkaa.
Todistajana kuultu Rissasen tupakaveri Yrjö Vuorenheimo kertoi jutun kolmannessa käsittelyssä 23.3.1966, että Rissasta oli asevelvollisuusaikana kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Hän oli Vuorenheimon mukaan myöhästynyt ensimmäiseltä lomaltaan 5-10 minuuttia ja saanut siitä arestirangaistuksen sekä koko palvelusaikaisen lomakiellon. Tämä ei kuulemma ollut tavallista menettelyä. Rissasta oli myös simputettu. Kerran joku komppanian ryhmänjohtajista oli määrännyt Rissasen siivoamaan lattian. Työn valmistuttua ryhmänjohtaja heitti tulitikun lattialle ja väitti ettei lattiaa ollut kunnolla siivottu. Rangaistukseksi Rissanen pistettiin siivoamaan käymälä paljain käsin ilman harjaa.
Vankilalääkärin suosituksen mukaisesti Rissanen lähetettiin mielentilatutkimukseen 30.3.1966. Lääkäri piti Rissasta asiallisena eikä havainnut mitään mielisairauteen viittaavaa mutta totesi Rissasen olevan luonteeltaan äkkipikainen. Tutkimusta puolsi varatuomari Vuorisen mukaan se, että pakohankkeen toteuttaminen kaksi kuukautta ennen siviiliin pääsyä ei vaikuttanut normaalilta ajatuksenjuoksulta. Syyttäjä Kiuru vastusti tutkimuksen tekoa ja piti Rissasta ainoastaan epäsosiaalisena ja kiivasluonteisena.
Tutkimuksen tulosta ja tuomiota en tiedä (vielä).
Rissanen ei ollut ensimmäistä kertaa oikeuden kanssa tekemisissä. Hänet oli syyskuussa 1963 tuomittu Helsingin raastuvanoikeudessa alle 16-vuotiaan tytön tapon yrityksestä kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Ehdonalainen vapaus koitti helmikuussa 1965. Asepalvelus alkoi saman vuoden kesällä.
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Onkohan kyseessä sama Kalevi Rissanen joka kirjoittaa viinablogia Iisalmen sanomiin? Kuvan perusteella mielestäni ikä voisi täsmätä ja teksteistä päätellen mielenkiintoista elämänkokemusta löytyy. Tosin tekstit on juurikin sitä, mitä voisi entiseltä juopolta odottaa - jotenkin kaikuu tyhjyys
-
paccasucco
- Axel Foley
- Viestit: 2113
- Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Enpä tiedä,onko kysymyksessä sama Kalevi Rissanen,sen nimisiä henkilöitä on varmaan moniakin.Ehkä joku toinen osaa tähän paremmin vastata.
Tapaus on askarruttanut minua hyvin kauan.Viimeksi tänään pohdiskelin asiaa.Olikin yllättävä yhteensattuma,että otit asian puheeksi juuri nyt.Ennen viestisi lukemista olin jo päättänyt,että lähden huomenna töitten jälkeen vähän penkomaan tätä juttua.Suuresti arvostamani nimimerkki Aizerbaidzan kertoikin jo tuolla edellä asiasta niin seikkaperäisesti,että tuskinpa minä siihen mitään uutta kerrottavaa löytäisin.Kunhan omaksi ilokseni(tai surukseni) ajattelin vähän tutustua tarkemmin asiaan.
MMM-vuosikirjasta(1967) löytyy siis sekä tekijän,että uhrin kuvat sivulla 29.Tapauksen saama julkisuus oli huomattava.Se oli runsaasti esillä sen aikaisessa viikkolehdistössäkin.Valitettavasti minulla ei niitä lehtiä ole tallella.
Joskus 20-vuotta sitten kävin läpi kaikki 1960-luvulla ilmestyneet MMM-kirjat,ja mitä suomalaisia rikoksia niissä oli mainittu.Seuraavista kansakunnan kollektiiviseen muistiin pysyvän poltinmerkin jättäneistä kuuluisista rikostapauksista löytyi maininta:Bodominjärvi,Tulilahden oikeuskäsittelyt ja Runarin itsemurha,Lammin Poikmetsän mysteeri,puheena oleva tapaus ja Tuula Höökin surma vuodenvaihteessa 1966/67.Tuulasta kerrottiin MMM-1968 sivulla 22.
Tältäkin pohjalta voimme päätellä,kuinka kohutusta ja nykyään turhankin unohdetusta rikostapauksesta on ollut kysymys.
Tapaus on askarruttanut minua hyvin kauan.Viimeksi tänään pohdiskelin asiaa.Olikin yllättävä yhteensattuma,että otit asian puheeksi juuri nyt.Ennen viestisi lukemista olin jo päättänyt,että lähden huomenna töitten jälkeen vähän penkomaan tätä juttua.Suuresti arvostamani nimimerkki Aizerbaidzan kertoikin jo tuolla edellä asiasta niin seikkaperäisesti,että tuskinpa minä siihen mitään uutta kerrottavaa löytäisin.Kunhan omaksi ilokseni(tai surukseni) ajattelin vähän tutustua tarkemmin asiaan.
MMM-vuosikirjasta(1967) löytyy siis sekä tekijän,että uhrin kuvat sivulla 29.Tapauksen saama julkisuus oli huomattava.Se oli runsaasti esillä sen aikaisessa viikkolehdistössäkin.Valitettavasti minulla ei niitä lehtiä ole tallella.
Joskus 20-vuotta sitten kävin läpi kaikki 1960-luvulla ilmestyneet MMM-kirjat,ja mitä suomalaisia rikoksia niissä oli mainittu.Seuraavista kansakunnan kollektiiviseen muistiin pysyvän poltinmerkin jättäneistä kuuluisista rikostapauksista löytyi maininta:Bodominjärvi,Tulilahden oikeuskäsittelyt ja Runarin itsemurha,Lammin Poikmetsän mysteeri,puheena oleva tapaus ja Tuula Höökin surma vuodenvaihteessa 1966/67.Tuulasta kerrottiin MMM-1968 sivulla 22.
Tältäkin pohjalta voimme päätellä,kuinka kohutusta ja nykyään turhankin unohdetusta rikostapauksesta on ollut kysymys.
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6659
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Tiedätkö, saiko Rissanen elinkautisen? Vai tuliko mielentilatutkimuksesta varttihullun diagnoosi?paccasucco kirjoitti:Suuresti arvostamani nimimerkki Aizerbaidzan kertoikin jo tuolla edellä asiasta niin seikkaperäisesti,että tuskinpa minä siihen mitään uutta kerrottavaa löytäisin.Kunhan omaksi ilokseni(tai surukseni) ajattelin vähän tutustua tarkemmin asiaan.
Jos elinpäiviä on suotu, niin Rissanen on nykyisin päälle 70-vuotias. Pysyiköhän kaidalla tiellä konstaapelin surman jälkeen?
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Tästä on mielestäni juttu PPK-kirjassa, mutta enpä muista, minkä vuoden. Pitääpä etsiä sekin jossain vaiheessa.
-
poikani
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 9987
- Liittynyt: Ti Heinä 05, 2011 8:50 pm
- Paikkakunta: ?? ???????
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Onko joku onnistunut nyt tällä välin kaivamaan lisätietoa tapahtuneesta ja mm. varusmiehen saamasta rangaistuksesta ja myöhemmistä vaiheista?
????? ?? ??????.
-
paccasucco
- Axel Foley
- Viestit: 2113
- Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Kävin kevättalvella paikallisessa lehtiarkistossa syventymässä tähän juttuun.Mitään varsinaisesti sellaista uutta, josta Aizer ei jo aikaisemmin olisi maininnut, en löytänyt.
Aizerin kertoma halko-episodi osoittautui myöhemmin feikiksi ja jossain vaiheessa halkokin oli muuttunut vaateripustimeksi!
Varusmies Rissasen lopullisesta tuomiosta tai myöhemmistä elämänvaiheista ei minulla ole mitään tietoa.Jos jollain lukijalla on, niin ilolla otetaan tieto vastaan!
Arvostamani Ailar kertoi edellä, että jossain PPK-kirjassa asiasta olisi kerrottu Ettei vaan olisi sekoittanut Rissasen tapausta johonkin toiseen poliisimurhaan? Minulla on kaikki mainitut kirjat vuosilta 1971-2003, eikä ainakaan niistä löydy mitään mainintaa aiheesta.Mahdollista on, että siitä on kerrottu myöhemmissä kirjoissa.
Syvää suuttumusta lisäsi sekin,että sotilaskarkuri Rissanen ei missään vaiheessa osoittanut minkäänlaisia katumuksen merkkejä.Lisäksi hän moneen kertaan mainitsi, "että jos konepstooliin ei olisi tullut toimintahäiriötä,uhreja olisi tullut paljon enemmän".
Jopa Lappeenrannan kokoisen pikkukaupungin sanomalehtien etusivut täyttyivät helmikuun 18.päivänä 1966 uutisilla sotilaskarkuri Rissasesta.Asiaa vatvotiin pitkään ja hartaasti myöhemminkin.Palautettakoon samalla mieleen, että sen toisen puolen lehtien uutislööpeistä samalta päivältä "varasti" Eero Mäntyrannan kultamitali Oslon MM- hiihdoissa 30.km:n matkalla.Suomi sai itse asiassa kaksoisvoiton Pispalan poliisin Kalevi Laurilan hiihtäessä toiseksi.Tämä luonnollisesti oli omiaan kiristämään norjalaisten leukaperiä!
Aizerin kertoma halko-episodi osoittautui myöhemmin feikiksi ja jossain vaiheessa halkokin oli muuttunut vaateripustimeksi!
Varusmies Rissasen lopullisesta tuomiosta tai myöhemmistä elämänvaiheista ei minulla ole mitään tietoa.Jos jollain lukijalla on, niin ilolla otetaan tieto vastaan!
Arvostamani Ailar kertoi edellä, että jossain PPK-kirjassa asiasta olisi kerrottu Ettei vaan olisi sekoittanut Rissasen tapausta johonkin toiseen poliisimurhaan? Minulla on kaikki mainitut kirjat vuosilta 1971-2003, eikä ainakaan niistä löydy mitään mainintaa aiheesta.Mahdollista on, että siitä on kerrottu myöhemmissä kirjoissa.
Syvää suuttumusta lisäsi sekin,että sotilaskarkuri Rissanen ei missään vaiheessa osoittanut minkäänlaisia katumuksen merkkejä.Lisäksi hän moneen kertaan mainitsi, "että jos konepstooliin ei olisi tullut toimintahäiriötä,uhreja olisi tullut paljon enemmän".
Jopa Lappeenrannan kokoisen pikkukaupungin sanomalehtien etusivut täyttyivät helmikuun 18.päivänä 1966 uutisilla sotilaskarkuri Rissasesta.Asiaa vatvotiin pitkään ja hartaasti myöhemminkin.Palautettakoon samalla mieleen, että sen toisen puolen lehtien uutislööpeistä samalta päivältä "varasti" Eero Mäntyrannan kultamitali Oslon MM- hiihdoissa 30.km:n matkalla.Suomi sai itse asiassa kaksoisvoiton Pispalan poliisin Kalevi Laurilan hiihtäessä toiseksi.Tämä luonnollisesti oli omiaan kiristämään norjalaisten leukaperiä!
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty
-
paccasucco
- Axel Foley
- Viestit: 2113
- Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Kesti vähän aikaa etsiä lehtiuutista.Löytyi kumminkin:
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Lauantain 11.2.2017 Iltasanomien IS PLUS liitteessä olevassa PLUS Historia osuudessa olevassa Uutismuisto osuudessa käsiteltiin sivun verran tätä ampumista otsikolla Konstaapeli kuoli konepistoolin sarjaan. Suhteellisen tarkka selostus tapauksen kulusta.
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3484
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Selvisikö se tuomio jutusta? Se on kai tässä keskustelussa ainoa merkittävä seikka mkä ei ole tullut esille. Ja toki tekijän myöhempi historia kiinnostaisi.
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Joko olet selvillä siitä, mikä rikos on kyseessä?Tuomion Pasuuna kirjoitti:Selvisikö se tuomio jutusta? Se on kai tässä keskustelussa ainoa merkittävä seikka mkä ei ole tullut esille. Ja toki tekijän myöhempi historia kiinnostaisi.
Kun linkität niin kopioi ainakin olennaiset, tapaukseen liittyvät osat tekstistä samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.
Re: Varusmies ampui poliisin Helsingissä 1966
Ei selvinnyt tuomio tuosta lehtijutusta.Tuomion Pasuuna kirjoitti:Selvisikö se tuomio jutusta? Se on kai tässä keskustelussa ainoa merkittävä seikka mkä ei ole tullut esille. Ja toki tekijän myöhempi historia kiinnostaisi.