Tyttären syntymä herätti – Solvalla-murhaaja Janne Raninen katuu tekojaan syvästi
Julkaistu måndag 5 februari kl 14.11
Janne Raninen Foto: Privat
Janne Raninen oli 20-vuotias, kun hän murhasi Solvallan raviradalla mafiajohtaja Dragan Joksovicin tasan 20 vuotta sitten. Puolet elämästään vankilassa viettänyt Raninen kertoo nyt elämästään kirjassa De kallar mig Solvallamördaren.
Janne Raninen on istunut puolet elämästään vankilassa kahdesta murhasta. Raninen kokee tällä hetkellä katumusta ja syyllisyyttä, ja halua korjata tapahtunut – mikä tietenkään ei ole mahdollista.
Kaksikymmentä vuotta sitten hän oikeutti tekonsa rikollisella elämäntavalla. Toista murhaamistaan henkilöistä hän kutsui ystäväkseen.
Mitä läheisempi ihminen on, sitä enemmän vihaa häntä kohtaan tuntee, jos hän pettää luottamuksen. Se on se, mikä oikeutti silloisessa ajatusmaailmassa murhan.
Tyttären syntymä sai ymmärtämään
Raninen teki toisen murhansa Suomessa 2003. Tällä, viisi vuotta Solvalla-murhan jälkeen tehdyllä murhalla on yhteys Ruotsin suurimpaan arvokuljetusryöstöön, Arlandaryöstöön.
Raninen suorittaa elinkautista tuomiotaan Suomessa. Vankeusrangaistusta suorittavien lapsia ja perheitä tukevan Voikukkalapset ry:n puheenjohtajana toimiva Janne Raninen sanoo olevansa muuttunut mies.
Suurin muutos hänen elämässään oli hänen nyt 11-vuotiaan tyttärensä syntymä. Se tapahtui Janne Ranisen istuessa vankilassa.
– Kun tyttäreni lähti tapaamisista, hän itki. En pystynyt olemaan läsnä hänen elämässään enemmän kuin kaksi ja puoli tuntia kuukaudessa perhetapaamishuoneessa vankilassa. Silloin aloin ymmärtää, että pieni syytön lapsi kärsii rikoksieni vuoksi. Siitä se lähti, Janne Raninen kertoo.
Huono itsetunto ja ulkopuolisuuden tunne houkuttelevat rikollisuuteen
Miksi sitten Janne Ranisesta tuli rikollinen? Hän itse löytää monta syytä: ulkopuolisuuden tunne, huono itsetunto, huono itseluottamus, köyhyys, ympäristö, ystävät – ja erittäin huonot valinnat aikuisiässä. Myös persoonallisuuspiirteet, kuten äkkipikaisuus vaikutti.
Raninen kasvoi Jordbrossa Tukholman eteläpuolella. Siellä olisi ollut mahdollisuus valita.
– Isoveljeni ei ole koskaan tehnyt minkäänlaista rikollista tekoa elämänsä aikana, Raninen painottaa.
Mutta on asioita, jotka vaikuttavat. Janne Raninen muistaa, kuinka hän kymmenenvuotiaana näki äidin uuden miesystävän pahoinpitelevän äitinsä raa'asti. Hän sanoo tämän jättäneen häneen erittäin syvät jäljet.
Myös ulkopuolisuuden tunne vaikuttaa, toisen polven maahanmuuttaja Raninen miettii.
Ruotsissa minua pidetään suomalaisena, ja Suomessa ruotsalaisena. En ole oikeastaan koskaan kuulunut mihinkään.
Toisen, kolmannen ja neljännen sukupolven maahanmuuttajat tuntevat jo lapsesta saakka ulkopuolisuuden tunteen, Raninen sanoo: Jos heitä ei sisällytetä yhteiskuntaan, eivät he myöskään ymmärrä, miksi heidän pitäisi olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa.
Janne Raninen uskoo, että ainakin yhdellä tavalla nuorten ajautumista rikollisuuteen voisi estää.
Vahvistamalla nuorten itsetuntoa. Silloin heidän ei tarvitsisi hakea hyväksyntää vanhemmilta rikollisilta.
Janne Ranisen vapautumiskäsittely on hovioikeudessa parin viikon päästä. Käsittelyssä hänen on mahdollista saada vapautumispäivämäärä.
De kallar mig Solvallamördaren on kirjoitettu yhdessä Ivar Andersenin kanssa.
Katri Nisula
[email protected]