Hki Arabianranta: 7-vuotias poika surmattu

[Destiny]

Enpä olisi varmaan mihinkään tehnyt minkäänlaista ilmoitusta, vaikka olisinkin nähnyt 7-vuotiaan pojan nallensa kanssa käytävässä kököttämässä

Kait nyt sentään edes sen lastensuojeluilmoituksen? Ymmärrän hyvin, ettei tavis mene ottamaan lapsia itsekseen kämppäänsä turvaan, mutta vaikkei ilmoitus todennäköisesti johdakaan mihinkään, niin se nyt ei ainakaan edistä mitään asiaa, ettei sellaisia edes tehdä.

No, minä en ole tuollaista missään kirjoittanut. Opettele lainaamaan oikein, meitzi.

[TuskaistaTietoa]

Tämä MTV:n toimittajan pohdiskeleva kirjoitus on tosiaan hyvä ja nostaa esiin tarpeellisia näkökulmia. Täällä minfossakin on varmaan kymmenkunta kirjoittajaa käynyt toteamassa, että ”täytyy malttaa odottaa poliisin tiedotusta” tai ”kyllä me ennen vanhaan jaksoimme odottaa, että tietoja painetaan sanomalehteen ja sieltä ne sitten kaffipöydässä ääneen tavataan”. Entäs jos asuisitte Arabianrannassa tai lähimain ja lapsenne kävisi uhrin kanssa samaa koulua? Mitä puhuisitte lapsenne kanssa, joka kertoisi whatsupissa kuulleensa, että X on kuollut? Entä jos ekaluokkalainen lapsenne kysyisi, mitä tarkoittaa ”murha”? Entä jos lapsenne eivät saisi nukuttua tai uskaltaisi mennä pihalle leikkimään? Mitä neuvoisitte alakouluikäisille lapsillenne, jos he roikkuisivat somessa, jossa mässäillään erilaisilla kurkunleikkaushuhuilla tai väitetään kaikkien mamujen olevan hiekkaneekerimurhaajia? Ja kaikki tämä juuri jouluna, kun lapsilla on monta lomapäivää peräkkäin ja muutenkin kiihkeä tunnelma joulujuttujen takia!

Ei tällaista tapahtumaa kykene lapsen maailmaan selittämään mitenkään niin auki, että hän kykenisi sen ymmärtämään. Eikä se ole riippuvainen millään tavalla siitä, että tiedämmekö me tekijän taustan tai motiivin, jotta voisimme yhtäkkiä sanoakin että "no katsos, sillä sedällä oli tällainen syy..". Ei. Teko on kaikessa karmeudessaan vailla järkeviä selityksiä. Sellaiseksi se jääneekin. Tekijällä saattaa olla ns. motiivi, mutta se ei koskaan tule olemaan motiivi, jonka me muut ymmärtäisimme. Tapahtumien yksityiskohtia tuskin kannattaa lapsille mennä kertomaan, vaikka tietäisimmekin ne. Ne ovat merkityksettömiä sen tosiasian edessä, mitä on ollut lopputulema. Meillä tulee olla työkaluja käsitellä tällaisia asioita lastemme kanssa, oli meillä tiedossa tekijän kansallisuus, ihonväri, sukulaisuussuhde, motiivi, tai sitten ei.

Tärkein sanoma, mitä meillä voi olla annettavanamme, on yhteisöllisyyden merkitys ja toisten auttaminen. Vaikka sekään ei aina estä tällaisia asioita, se auttaa meitä selviytymään niistä ja lapsille on tärkeää kokea, että me aikuiset koemme kollektiivista surua tämän edessä ja tuemme toisiamme.

Syvän manipuloivaa alistavaa hierarkista ja kansalaisten mielenterveyttä vaarantavaa ehdotat ratkaisuksi. Hierarkian huipulla usein unohtuu sellainen, kuin että ihmisillä olisi oikeus tietää.

Ehdotat ratkaisuksi psykologisella manipulaatiolla pakotettua keinotekoista yhteisöllisyyttä ja vaikenemisen kulttuuria. Ei toimi. Vielä vähemmän Suomessa.

Useimmat murhat, jopa lähes kaikki, ovat muodoltaan sellaisia joissa kuka tahansa asiaan perehtyvä ymmärtää motiivin. Ja ymmärtäminen on eri asia luonnollisesti, kuin hyväksyminen.

[TavanTallaaja]

Ennen kuin pelottelette lapsenne hysteerisiksi, niin muistuttaisin siitä suhteellisuudentajusta. Suomessa asuu yli 5,5 miljoonaa ihmistä ja tämä on edelleen lapsiamme ajatellen turvallinen maa asua. Tilastollisesti lapsemme pääsevät monen muun aisian kautta herkemmin hengestään, kuin murhaajan käsien kautta.

[TavanTallaaja]

Tämä MTV:n toimittajan pohdiskeleva kirjoitus on tosiaan hyvä ja nostaa esiin tarpeellisia näkökulmia. Täällä minfossakin on varmaan kymmenkunta kirjoittajaa käynyt toteamassa, että ”täytyy malttaa odottaa poliisin tiedotusta” tai ”kyllä me ennen vanhaan jaksoimme odottaa, että tietoja painetaan sanomalehteen ja sieltä ne sitten kaffipöydässä ääneen tavataan”. Entäs jos asuisitte Arabianrannassa tai lähimain ja lapsenne kävisi uhrin kanssa samaa koulua? Mitä puhuisitte lapsenne kanssa, joka kertoisi whatsupissa kuulleensa, että X on kuollut? Entä jos ekaluokkalainen lapsenne kysyisi, mitä tarkoittaa ”murha”? Entä jos lapsenne eivät saisi nukuttua tai uskaltaisi mennä pihalle leikkimään? Mitä neuvoisitte alakouluikäisille lapsillenne, jos he roikkuisivat somessa, jossa mässäillään erilaisilla kurkunleikkaushuhuilla tai väitetään kaikkien mamujen olevan hiekkaneekerimurhaajia? Ja kaikki tämä juuri jouluna, kun lapsilla on monta lomapäivää peräkkäin ja muutenkin kiihkeä tunnelma joulujuttujen takia!

Ei tällaista tapahtumaa kykene lapsen maailmaan selittämään mitenkään niin auki, että hän kykenisi sen ymmärtämään. Eikä se ole riippuvainen millään tavalla siitä, että tiedämmekö me tekijän taustan tai motiivin, jotta voisimme yhtäkkiä sanoakin että "no katsos, sillä sedällä oli tällainen syy..". Ei. Teko on kaikessa karmeudessaan vailla järkeviä selityksiä. Sellaiseksi se jääneekin. Tekijällä saattaa olla ns. motiivi, mutta se ei koskaan tule olemaan motiivi, jonka me muut ymmärtäisimme. Tapahtumien yksityiskohtia tuskin kannattaa lapsille mennä kertomaan, vaikka tietäisimmekin ne. Ne ovat merkityksettömiä sen tosiasian edessä, mitä on ollut lopputulema. Meillä tulee olla työkaluja käsitellä tällaisia asioita lastemme kanssa, oli meillä tiedossa tekijän kansallisuus, ihonväri, sukulaisuussuhde, motiivi, tai sitten ei.

Tärkein sanoma, mitä meillä voi olla annettavanamme, on yhteisöllisyyden merkitys ja toisten auttaminen. Vaikka sekään ei aina estä tällaisia asioita, se auttaa meitä selviytymään niistä ja lapsille on tärkeää kokea, että me aikuiset koemme kollektiivista surua tämän edessä ja tuemme toisiamme.

Syvän manipuloivaa alistavaa hierarkista ja kansalaisten mielenterveyttä vaarantavaa ehdotat ratkaisuksi. Hierarkian huipulla usein unohtuu sellainen, kuin että ihmisillä olisi oikeus tietää.

Ehdotat ratkaisuksi psykologisella manipulaatiolla pakotettua keinotekoista yhteisöllisyyttä ja vaikenemisen kulttuuria. Ei toimi. Vielä vähemmän Suomessa.

Lukeminen ja sen ymmärtäminen ilman omien fantasioiden väliintuloa. Huoh..

[TuskaistaTietoa]

^ Juurikin kuten sanot, mutta soveltaen täysin sinuun.

Sanot, että me aikuiset muka voisimme seisoa jossain ihmeen yhdessä rintamassa toisiamme tukien tapauksen suhteen, josta meillä ei ole tietoa. Ja kuinka tietoa ei muka edes voisi saada, tai ymmärtää.

Tottakai tietoa on, ja sen voi ymmärtää. On massiivisen manipulatiivista pyrkiä pakottamaan ihmisiä ohittamaan heidän tarpeensa tietoon, ja esittää jotain kollektiivista tukea toisillemme, joka luonnollisesti on mahdottomuus ilman tiedon saamista ja ymmärtämistä.

[meitzi]

Miksi ihmeessä olisin tehnyt lastensuojeluilmoituksen kerrostalon rappukäytävässä nallen kanssa kököttävästä lapsesta?

Luimme tekstin eri tavoin.

[TavanTallaaja]

^ Juurikin kuten sanot, mutta soveltaen täysin sinuun.

Sanot, että me aikuiset muka voisimme seisoa jossain ihmeen yhdessä rintamassa toisiamme tukien tapauksen suhteen, josta meillä ei ole tietoa. Ja kuinka tietoa ei muka edes voisi saada, tai ymmärtää.

Tottakai tietoa on, ja sen voi ymmärtää. On massiivisen manipulatiivista pyrkiä pakottamaan ihmisiä ohittamaan heidän tarpeensa tietoon, ja esittää jotain kollektiivista tukea toisillemme, joka luonnollisesti on mahdottomuus ilman tiedon saamista ja ymmärtämistä.

Kukahan ne paikalliset sitten pakotti kokoontumaan ja sytyttämään kynttilöitä? Vai olisiko se tarve tullut sittenkin ihan ihmisistä itsestään? Kuinka he kykenivät siihen, vaikka eivät edes tiedä tehtiinkö surma puukolla vai kirveellä? Jos itse asuisit siellä, sanoisitko lapsellesi että me emme mene, koska emme tiedä tekotapaa emmekä motiivia?

[Silli]

Mitä puhuisitte lapsenne kanssa, joka kertoisi whatsupissa kuulleensa, että X on kuollut? Entä jos ekaluokkalainen lapsenne kysyisi, mitä tarkoittaa ”murha”? Entä jos lapsenne eivät saisi nukuttua tai uskaltaisi mennä pihalle leikkimään? Mitä neuvoisitte alakouluikäisille lapsillenne, jos he roikkuisivat somessa, jossa mässäillään erilaisilla kurkunleikkaushuhuilla tai väitetään kaikkien mamujen olevan hiekkaneekerimurhaajia?

Ei tällaista tapahtumaa kykene lapsen maailmaan selittämään mitenkään niin auki, että hän kykenisi sen ymmärtämään. Eikä se ole riippuvainen millään tavalla siitä, että tiedämmekö me tekijän taustan tai motiivin, jotta voisimme yhtäkkiä sanoakin että "no katsos, sillä sedällä oli tällainen syy..". Ei. Teko on kaikessa karmeudessaan vailla järkeviä selityksiä. Sellaiseksi se jääneekin. Tekijällä saattaa olla ns. motiivi, mutta se ei koskaan tule olemaan motiivi, jonka me muut ymmärtäisimme. Tapahtumien yksityiskohtia tuskin kannattaa lapsille mennä kertomaan, vaikka tietäisimmekin ne. Ne ovat merkityksettömiä sen tosiasian edessä, mitä on ollut lopputulema. Meillä tulee olla työkaluja käsitellä tällaisia asioita lastemme kanssa, oli meillä tiedossa tekijän kansallisuus, ihonväri, sukulaisuussuhde, motiivi, tai sitten ei.

Tärkein sanoma, mitä meillä voi olla annettavanamme, on yhteisöllisyyden merkitys ja toisten auttaminen. Vaikka sekään ei aina estä tällaisia asioita, se auttaa meitä selviytymään niistä ja lapsille on tärkeää kokea, että me aikuiset koemme kollektiivista surua tämän edessä ja tuemme toisiamme.

Ihanaa, että joukossamme on edes yksi laupias samarialainen, joka muistaa yhteisöllisyyden ja toisten auttamisen. Luoja paratkoon, mitä tekstiä. Tuo sopisi paremmin johonkin kristilliseen lehteen kuin minfoon

Fakta on kuitenkin se, että osa lapsista on jo niin vanhoja, että heillä on sekä kognitiivista että emotionaalista kapasiteettia pohtia tällaisia asioita. En tiedä löytyykö sinulta m*naa sellaiseen, mutta monilta vanhemmilta löytyy ja minusta on vain vastuullista, että he sopivan tilaisuuden tullen asioista lastensa kanssa keskustelevat. Kannattaa huomioida sekin, että nykyään jo monet esikoululaiset ja jopa nuoremmat lapset ovat saavuttaneet teknisen lukutaidon. Kun he sen saavuttavat, he alkavat kysellä sanojen merkitystä ja aika nuorina moni penska tiedusteleekin esimerkiksi, mitä ´murha´, ´huora´, ´porno´, 'mestaus', 'teloitus' tai 'terrorismi' tarkoittaa. Myös kouluissa käsitellään esimerkiksi historian opetuksessa ikäviä asioita kuten kansanmurhia holokaustista lähtien. Moni lapsi tai teini lukee Anne Frankin päiväkirjan, jota myös joissain äidinkielen materiaaleissa ja lukupasseissa teineille suositellaankin. Anne Frank oli 13-14 -vuotias päiväkirjaa kirjoittaessaan, joten siksikin se sopii julmuudestaan huolimatta teineille hyvin. Nykypäivän lapset sitä paitsi altistuvat monenmoiselle väkivallalle ja pahuudelle tosi nuorina, kun on tietokonepelit ja taskussa kulkeva internet, josta kavereiden seurassa - ja vanhempien tietämättä - etsitään kaikenlaista materiaalia. Eiköhän Marokossa hiljattain kuvattua skandinaavinaisen kaulankatkaisuvideotakin ole katsottu suomalaislasten kännyköistä vaikka kuinka paljon.

Lisäksi en ymmärrä, miksi lässytät muiden ihmisten motiivin ymmärtämisistä. Sinä et ehkä minkäänlaista motiivia ymmärtäisi, mutta älä arvioi toisten ymmärryskykyjä. Ja ymmärtäminen on todellakin ihan eri asia kuin hyväksyminen.

Sitten on vielä sellainen asia, että entäs kun lapset pyörivät somessa, jossa on useamman päivän ajan riehunut monenlaiset öyhöykset. Kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, sillä on monia (todennäköisesti lähinnä aikuisia ihmisiä, mutta varmasti teinejäkin) iloitsemassa siitä, että "nyt on Suomessa yksi mamu vähemmän". Voisitko yrittää julistaa yhteisöllisyyden ilosanomaa heille? Kävisitkö heidän luonaan hieman auttamassa toisia? Minusta tuntuu, että sinä et todellakaan saa niitä ihmisiä mukaan kollektiiviseen suruusi. Toisaalta on hyvä miettiä myös sitä, miksi joissain maissa ihmiset julkisissa tiloissa kuten toreilla tanssien iloitsevat esim. terrori-iskujen onnistumisista. Elämä on hankala peli

[TuskaistaTietoa]

^ Sanoisin ettemme tiedä miksi lapsi murhattiin. Ja että murha on nimenomaan murha, eli toisen hengen riistäminen tarkoituksellisesti osoittaen poikkeuksellista julmuutta.

Tällä hetkellähän emme tiedä onko kyseessä vaikkapa jollain muotoa mustasukkaisuus, tai saatananpalvojien rituaaliteurastus tai jotein tuolta väliltä.

Kynttilöitä voi käydä halutessaan polttelemassa, joiden merkitys on pääasiassa hyvesignalointi. Ihan vapaasti vain, jos tulee siitä hyvä mieli, kunhan jättää sen sekoilun pois että koska itse haluaa elää pää pensaassa myös muiden pitäisi.

[TavanTallaaja]

Mitähän sä Silli nyt hourit? Millä tavalla kirjoittamani asiat poissulkevat sen, mitä itse kirjoitat nykynuorista? Kyse nyt tuntuu kaikessa yksinkertaisuudessaan olevan siitä, että ”me emme tiedä mitä puhuisimme tästä lapsillemme, kun ei meille ole kerrottu mitään”
Vitun imbesillit! Aikuinen ihminen (ilmeisesti sukuun tai perhepiiriin kuuluva) on surmannut alakouluikäisen lapsen! Siitä voi lähteä asiaa purkamaan kun teillä kerran niin isot munat on?

Mutta kun ei me osata koska ihonvärisalaisuus ja tekotavan peittely ja muut tekosyyt päälle!

[Musta-Pekka2016]

Veikkaan että taustalla on törkeä seksuaalinen lapsen hyväksikäyttö ja poika uhannut kertoa asiasta ja matu oli suuttunut. Silvonnut sukuelimet ja viiltänyt kurkun/katkaissut kaulan. Joku haastateltavista tiesi kertoa että lapset asuivat vanhempien kanssa joten sen perusteella olisi isä ja poika asetelma. No eiköhän nämä selviä aikanaan tosin tilannetta tullaan "kaunistelemaan". Murha tuskin menee läpi jos/kun suojaväri ja uskonto.

[Silli]

Mitähän sä Silli nyt hourit? Millä tavalla kirjoittamani asiat poissulkevat sen, mitä itse kirjoitat nykynuorista?

Hyvä että hourin, enkä huori
No, mietin esimerkiksi sellaista, että monet suomalaisnuoret tai -aikuisetkaan eivät ole pätkääkään kiinnostuneita sinun lanseeraamasta "kollektiivisesta surusta", yhteisöllisyydestä tai muustakaan vastaavasta. Käypä vaikka Ylilaudalla itse lukemassa, mitä nuorten ja aikuisempienkin päässä liikkuu tämän pienen pojan kuolemaan liittyen. *kävin googlettamassa* Ahaa, niitä onkin siivottu netistä pois eilisen jälkeen. Voin kuitenkin kertoa, ettei ollut ihan kollektiivisesti surevaa tekstiä. Eilen aiheesta puhuttiin myös vauva.fi-foorumilla, josta suljettiin heti kättelyssä varmaan ainakin 7-8 aihetta käsittelevää ketjua. Uskallan silti väittää, että suurin osa suomalaisista ei suinkaan iloitse pienen pojan murhasta, vaikka jotkut öyhöttäjät niin ehkä tekevätkin. Tämä suuri suomalaisten joukko nähdäkseni suhtautuu asiaan hämmentyneen neutraalisti ja odottaa lisätietoja. Meille on viime vuosien aikana tarjottu niin paljon hevonkukkua rantaan huuhtoutuneiden syyrialaispoikien ja muidenkin trollijuttujen muodossa, että uskon erittäin monien median seuraajien kyynistyneen tietylle perustasolle. Ihan juuri oli tämä saksalaisen huijaritoimittajankin tapaus otsikoissa. Ei me enää lähdetä niin herkästi emotionaalisille liihotuksille kuin joskus aiemmin. Pikemminkin odotetaan niitä lisätietoja.

Kyse nyt tuntuu kaikessa yksinkertaisuudessaan olevan siitä, että ”me emme tiedä mitä puhuisimme tästä lapsillemme, kun ei meille ole kerrottu mitään”
Vitun imbesillit! Aikuinen ihminen (ilmeisesti sukuun tai perhepiiriin kuuluva) on surmannut alakouluikäisen lapsen! Siitä voi lähteä asiaa purkamaan kun teillä kerran niin isot munat on?

Mutta kun ei me osata koska ihonvärisalaisuus ja tekotavan peittely ja muut tekosyyt päälle!

Taisi mennä ihon alle? Löytyisikö kaapista vaikka rauhoittavaa teejuomaa tai jotain vahvempaa? Minusta vaikuttaa siltä, että yhdistelet aika luovasti useita eri asioita, jotka ovat tulleet tässä ketjussa esiin. Ehkä auttaisi, jos lukisit rauhoituttuasi viestejä ajatuksen kanssa uudestaan.

[wonderland]

Veikkaan että taustalla on törkeä seksuaalinen lapsen hyväksikäyttö ja poika uhannut kertoa asiasta ja matu oli suuttunut. Silvonnut sukuelimet ja viiltänyt kurkun/katkaissut kaulan. Joku haastateltavista tiesi kertoa että lapset asuivat vanhempien kanssa joten sen perusteella olisi isä ja poika asetelma. No eiköhän nämä selviä aikanaan tosin tilannetta tullaan "kaunistelemaan". Murha tuskin menee läpi jos/kun suojaväri ja uskonto.

Tiedotuksen niukkasanaisuuteen voi vaikuttaa joulunaika tai tosiaan se, että julkisuudessa tulee nousemaan niin valtava myrsky, ettei sen haluta vaarantavan tutkintaa. Matu tai julkkis. Mitä ilmeisimmin tuttujen piirissä arvostettu henkilö, kun tietoja ei ole tihkunut julkisuuteen tai edes tuttavat ei osaa kuvitellakaan kyseiseen perheeseen tuollaista tragediaa. Joulunaikaa ihmiset kuitenkin ovat viettäneet lähipiirissään eikä perheen tuttavatkaan välttämättä tiedä tragediasta sen enempää kuin julkisuuteen on kerrottu. Yleensä kyllä henkirikostapaukset puhuttaa ja kaikenlaiset juorut tekijästä on poliisin tiedotustakin nopeammin esillä, joten tässä taitaa vaikuttaa aika paljon joulunaika.

[TavanTallaaja]

No meni todellakin ihon alle! Ja joo, uskon kyllä että ylilauta ja pari muutakin foorumia saattaa tuottaa aiheesta vaikka ja mitä. Mutta jos tälle tiedottamiselle esitetyistä tarpeista yksi oleellisin on se, että miten me voimme lapsillemme tästä kertoa, kun ei meillekään kerrota, niin eh.. tollainen hevosen kukku ei kyllä mene läpi. Ehkä vauva.fi:ssä, mutta sentään täällä? Sitä kuitenkin aina välillä yritetään tarjoilla täällä..

Tekijä on joko:

a) ollut tekohetkellä syyntakeettomassa tilassa, jolloin hänellä ei itsellään ole ollut mitään mahdollisuutta kontrolloida tapahtumia. Syy voi olla puhtaasti mielenterveydellinen tai sitten joidenkin substanssien aiheuttama tila.

b) tekijä on käyttänyt uhria uhkauksen tai koston välineenä tai raivostunut suoraan uhria kohtaan jostain syystä. Tämä on se raukkamaisin vaihtoehto, jota ei kenenkään järki sulata ja joka herättää eniten vihaa tekijää kohtaan. Syystäkin.

Tuleeko vielä muita vaihtoehtoja mieleen?

[TavanTallaaja]

Kiitos tee ideasta, sitä kyllä löytyy moneen lähtöön. Vahvempaakin on, mutta huomenna töihin, niin ei kehtaa sentään. Ehkä menen nyt vaan maate, etten menetä niitä yöuniani, joiden menettämisestä olen täällä muita syyllistänyt. Sorry offtopic.