Vanhoja henkirikoksia Kokkolassa

Testit ja kokeilut ja kysymykset tekniikasta. Voit myös hakea muuta tietoa esim. vanhoista uutisista tms.

Valvoja: Moderaattorit

joona.linna
Poliisikoira Rex
Viestit: 263
Liittynyt: Ti Kesä 11, 2013 6:53 pm

Re: Kaksoissurma Kokkolassa joskus 8o-luvulla.

Viesti Kirjoittaja joona.linna »

Karkaa kyllä otsikosta, mutta pistän tänne vanhemman tapauksen Kokkolasta. Ei tarvi tehdä omaa aloitusta, kun otsikkoni ovat olleet 60-70 luvun "sensaatiolehtien" tasoa eli ei kovin häävejä erään kirjoittajan mielestä!

Lokakuinen reissu hautausmaalle toi mieleen erään urheilija nuorukaisen kuoleman lähes 70-vuotta sitten.

21-vuotiaan Ingmar Finnilän henkirikos Kaarelan Vitsarissa.(nyk.Kokkolaa)

Lokakuussa 1949 kotia kohti mennyt Ingmar Finnilä, kohtasi juoppohullun puukkojunkkarin, kertaalleen taposta tuomittu saman kylän mies löi ja viilsi Ingmaria kainaloon ja käsivarsille. Paikalle saapuneet ihmiset yrittivät Ingmaria parsia ja veivät hänet wanhan Libekin sairaalaan Kokkolaan. Ingmar oli urheilija ja taisteli vastaan, mutta verenvuoto ja matka perhonjoen takaa vei veronsa, nuoren lupaavan yleisurheilijan elämä päättyi Lokakuussa 1949.

Tieto tapauksesta levisi nopeasti. Murhaajan etsintöihin osallistui niin poliisi kuin silloisen Vitsarin nahkatehtaan työntekijät. Monikymmenpäiset nahkatehtaan työntekijät sai tunnetun puukkojunkkarin lopulta kiinni kotipihaltaan ja pidättelivät miestä ringissä kunnes silloiset Kaarelan nimismiehet tulivat pidättämään tekijää. Tekijäksi paljastui oman kylän juoppohullu Henrik Eskelinen, jolla oli aiemmin tilillään tuomio taposta. Tästä aiemmasta taposta en koskaan ole kuullut, vaikka Keskipohjanmaa niin kertoi.
Aikaisemman tapon lisäksi Eskelinen oli ollut pakosalla virkavaltaa useiden vuosien ajan miehen puukotuksesta,joka jäi käsittääkseni henkiin.
Eli kuritushuone kakku sisälsi myös tapon yrityksen.

Kokkolassa tapahtui myös raaka ryöstömurha sotien taitteessa 1944-1945 murha jäi ikuajoiks selvittämättä! Henrik Eskelisen osuutta ei voi sivuuttaa, kun etsittiin mahdollista tekijää. Uhri surmatiin puukolla vetämällä kurkku auki. Eskelinen pakoili virkavaltaa useiden vuosien ajan noihin aikoihin.

Tapaus tuli tietooni kuultuani lupaavasta seiväshyppääjästä, joka joutui henkirikoksen uhriksi mikä oli vahinko! Eskelisen luultua Ingmaria toiseksi henkilöksi. Ingmar Finnilä oli lupaava urheilija lajinaa seiväshyppy. Seuraavina vuosina järjestettiin Ingmar Finnilä muistokilpailut Kokkolassa. Elämän jatkuessa, vuosien mennessä eteen päin Ingmar Finnilän henkirikos unohtui ja kilpailut jäivät pois ohjelmasta.

Kaarelankunnankäräjillä joulukuussa-49 mielentilatutkimuksen jälkeen, Henrik Eskelinen vetosi juoppohulluteen,syyntaketomuuteen,"se oli vahinko" ja vainoharhaisuuteen. Henrik Eskelisen selitykset- hänellä oli kaksi alaikäistä lasta edellisestä avioiitosta- ei herättänyt tuomarissa inhimillisiä ajatuksia vaan löi nuijalla 13-vuoden kuritushuonetuomion ja passitti Vaasan vankilaan.

Henrik Eskelinen vapautui siis 1960-luvun puolella, jos selvisi hengissä Kuritushuone vuosistaan ja syyllistyikö tappoihin ja murhiin vapauduttuaan...?

Kauan on aikaa siis, mutta sana Kuritushuone kuulostaa hyvältä. Milloin tästä nimestä luovuttiin Suomessa ?

Lähde:Keskusta Keskipohjanamaa,Kokkola-lehti sekä ÖB
(vuosia sitten luettuani kirjoitin nyt mitä muistin, muistaakseni Ingmar Finnilän kuolipv. oli 21.10 ? -49 )
Vainajat eivät vaikene

joona.linna
Poliisikoira Rex
Viestit: 263
Liittynyt: Ti Kesä 11, 2013 6:53 pm

Re: Kaksoissurma Kokkolassa joskus 8o-luvulla.

Viesti Kirjoittaja joona.linna »

Poliisin ampuma Laineen "Villen" tapaus Kokkolan Ykspihlajassa syyskuussa 1944.

Rantatieltä/Ohikulkulkutieltä käänytäessä satamakadulle tullaan Yxpilaan (Swerige) ns.Pihlajaan.
Kommunistisen aatteen omaavassa Yxpilassa on läpi historian ollut sijansa murhille,tapoille, väkivallalle. Sataman kautta kulkeutuva tax free myynti, joka on luonut hyvät puitteet juopottelulle ja lestinheitolle, jota on harrastettu paikalisissa baareissa menneinä aikoina.

Alla pari uutisointia tapahtuneesta vuodelta 1944.

Poliisi ampui päälletunkevan ja räyhäävän miehen Ykspihlajassa-Mies hyökkäili juovuksissa puukko kädessä luvaten tappaa kaikki.

Viime maanantai-iltana klo 22 aikaan olivat Ykspihlajassa rikoskonstaapeli Ylikorpi ja järjestyskonstaapeli Viding partiomatkallaan.He alkoivat kuulla Kakaravaaran läheltä voimakasta huutoa ja räyhäävää meluamista.He kiiruhtivat paikalle ja erottivat hämärässä juovuksissa olevan miehen,joka huusi kovalla äänellä tappavansa kaikki ihmiset ja heilui puukko kädessään.Poliiseja hän heitti jollain esineellä ,joka suhati Ylikorven kasvojen ohitse.Tämä otti aseensa ampuen varoituslaukauksen ilmaan.Tästä ei ollut mitään apua,vaan räyhääjä hyökkäsi poliseja vastaan lyöden puukollaan.Lyönnit osuivat Ylikorven päälystakkiin,johon tuli useita viiltoja .Tällöin Ylikorpi ampui uudelleen kehoittaen räyhääjää taltuttamaan .Laukaus osuikin tätä kylkeen ja hän kaatui maahan kuolleen ennen kuin hänet ehdittiin toimittaa sauraalaan.
Ryhdyttäessä ottamaan selvää räyhääjästä ,jota ei heti pimeässä tunnettu,todettiin hänet lastaustyömies Frans Vilhelm Laineeksi,kotoisin Ylivieskasta ja syntynnyt 13.2 1909.Hän on kaupunkin poliisilaitoksen miltei vakinainen asiakas,sillä hän on vuodesta 1932 lähtien ollut pidätettynä kaikkiaan 90 kertaa.Hän oli naimaton ja tunnettu juovuksissa väkivaltaiseksi ja räyhääväksi.

Käräjille käräjille..

Alla uutisointi wanhasta ositain revenneestä Keskipohjanmaasta. Huomioitavaa, että jo pienistäkin rikoksista tuomitut saivat nimensä lehtiin,Tämä hyvä käytäntö voitaisiin ottaa uudelleen käytöön, varsinkin mustalaisten kohdalla.

Eräs tyttö tuomittiin varkaudesta 6 kk.vankeusrangaistukseen,sekä olemaan määräajan todistajaksi kelpaamaton,Asia siirrettiin Kaarlelan käräjille,jossa samaa henkilöä syytetään niinikään varkaudesta.Työm.Niilo Marjamaa oli Osuusliikkeen ravintolasta anastanut ryyppytoveriltaan kukkaron,jossa oli 350 mk rahaa.Hänet tuomittiin 6kk ehdoliseen vankeusrangaistukseen ja olemaan 3v.vailla kansalaisluottamusta.Ykspihlajassa pari kuukautta sitten tapahtuneessa kahakassa,jossa poliisi ampui Frans Laineen tuomittiina.o poliisi korvaamaan ruumiinavauskustanukset.Muuten hänet vapautettiin kaikesta edesvastuusta.

Välissä n.ihimiselämä, onko mikään muuttunut ....?

Pahoinpitelyn uhri löytyi Kokkolan Satamakadulta

Pohjanmaan poliisi/ Kokkolan poliisiasema tutkii epäiltyä törkeää pahoinpitelytapausta.

Pahoinpidelty vieraspaikkakuntalainen mies tavattiin maanantaina 21.1.2019 klo 05 aikaan Satamakadun ja Ohikulkutien valoristeyksestä. Miehellä vammoja kasvoissa ja pään alueella ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Uhri ei ole suostunut kertomaan edeltäneistä tapahtumista mitään jonka vuoksi poliisi pyytää asiasta jotain mahdollisesti tietäviä ilmoittamaan tietonsa Kokkolan poliisille. Miehen pahoinpitely on todennäköisesti tapahtunut muualla ja hänet on sen jälkeen jätetty löytöpaikalle.


Lähteet:Kokkola lehti (7.9-44),Keskustapuoluen sanomalehti "Kepari" (?.12-44) ja "Laineen Villen"jutun avain, Kelan arkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=42279875
Vainajat eivät vaikene

joona.linna
Poliisikoira Rex
Viestit: 263
Liittynyt: Ti Kesä 11, 2013 6:53 pm

Re: Kaksoissurma Kokkolassa joskus 8o-luvulla.

Viesti Kirjoittaja joona.linna »

"POLIISIMURHA YKSPIHLAJASSA"

Ei ole kohuotsikko ns. "70-luvun sensaatio lehdessä", saati Joonan omasta päästä keksitty, uutinen on "Keparista" kieltolain ajalta !

Aikoja sitten sain vinkin, että Kokkolan Ykspihlajassa (Kokkolan slummialue) olisi puukotettu kuoliaaksi konstaapeli, wanha gubbe kertoi, että tekijä olisi ollut nimeltään Nieminen, paikallinen pultsari.
Surmatuista "Miekkamiehistä" löytyy hyvinkin tarkat listat Wikipediasta kuin meidän Mörder.infosta. Käsipelin wanhoja pahvikortteja penkomalla/möyhimällä puukotetun poliisimiehen ajankohta löytyi, tapaus jäi ns.hyllylle .Mielenkiinto löytyi uudestaan kun Keparin perjantai liitteessä (31.5) oli juttu "Kieltolaki susi jo syntyessään",100-vuotta sitten alkannut kieltolain seurauksena juominen vain kasvoi ja rikollisuus sen myötä.
Mutta miksi Ykspihlajan Polis Anders August Gustafson ei ole surmattujen kollegojen joukossa.... ?Siihen löytyi vastaus...

"Ei se poliisillakaan suu tuohesta ole"

Kokkolan ykspihlajassa 7.12.1930 sunnuntai aamuna n. kl 9 Rva.Anna Gustafason kotio saapuu tuttu henkilö joka kertoo hätääntynenä; "Aukusti makaa Reiman* autovajan vieressä verissäpäin" .

*(Työväen Urh.seura Ykspihlajan Reima myöhemmin mm.kauppana toiminnuta rakennusta kutsutaan Pikku-Moskovaksi kommunistisen ihanoinnin mukaan )

Vaimo Anna lähtee paikanpäälle ja löytää verissäpäin makaavan miehensä.Maassa makaava Aukusti sanoo vaimolleen "Kunelius löi.. tilatkaa auto",jonka jälkeen menettää tajuntansa.
Anna Gustafson saa auton paikalle,mutta vie miehensä kotia sen sijaan, että veisi miehensä lääkäriin.Kotona vaimo pesee, siistii ja panee Aukustin maate sänkyyn.Gustafsonien luona käy Annan kutusumana tuttu sairaanhoitaja. Aukusti ei tule tajuihinsa ja hengitys pysähtyy.
Augustin yöllistä juopottelu reissua, jossa on mahdollisesti tapeltu spiitrokareiten kanssa, ei voi enään lakaista maton alle. Anna Gustafsonnin on kohdattava ja katsottava totuutta silmin, n.kl 16 vaimo ilmoittaa Kokkolan poliisille, että aviomies Aukusti on kuollut tajuihinsa tulematta.

Anna kertoo poliisille, että Aukusti ilmoitti edellisiltana n.kl 22, ulos lähtiessään menevänsä etsimään pihlajan pirtutrokareita. Anna kertoo em. Aukustin viimeiset maaliset sanat "Kunelius löi".

Konstaapeli Aukusti Gustafsonnin viimeisten sanojen kautta selvisi, että Aukusti oli ollut yön juopotelemassa Onni Niemen asunnolla pihlajan kakaravaarassa ,juoppoporukassa oli asunnolla mukana Eemil Vitikka,valuri Eino Virtanen,Ilmari Kunelius sekä Onnin vaimo Dagmar Niemi,koko ryyppyremmi otettiin koppiin ja kuulusteluihin.Niemen naapuri kertoi kuulensa aamusta viiden aikoihin asunnosta räyhäämistä ja nujakoinin ääniä.Lyömäaseena käytetty puukko lähetettiin tutkimuksiin ja kuulustelujen perusteella voitiin todeta, että Onni Niemen ja Eemil Vitikan välillä oli syntynnyt riitaa.Vapaalla ollut konstaapeli Gustafson oli mennyt väliin rauhoitelemaan riitaa,jolloin Niemen tarkoittama puukon isku Eemeliä kohtaan olikin osunnut Aukusti Gustafsonia.


Leivätömän pöydän ääreen mentiin varsin nopeasti,keparin kirjoitus alla

YKSPIHLAJAN POLIISIMURHA SELVENEE.-Työmies Onni Niemi todettu syyliseksi.-

Gustafsonnin kuolema on aiheutannut annetusta puukoniskusta.

Kuulusteluissa on nyt käynnyt selville ,että puukoniskun on antannut työmies Onni Niemi ,joka kuitenkin kiistää vielä syylisyytensä .Vapaaksi on jo laskettu Niemen vaimo Dagmar Niemi ja Ilmari Kunelius .Muut kolme ovat vielä pidätettynä.
Tutkimuksissa on vielä käynnyt selville,että Niemen asunnossa oli mainittuna yönä juopoteltu,joka lienee ollut syynä ikävään tapaukseen.

Konstaapeli Gustafson oli muuten tunnettu erittäin kunnoliseksi ja pelkäämätömäksi poliisimieheksi,josta ei ollut kanteluja tehty.


Elikäs Pihlajan konstaapeli Aukusti Gustafson kuoli vapaa-ajallaan ei virantoimituksessa.Menikö konstaapeli Gustafsonnin puukotus murhana,tappona,kuolemantuottamuksena pääsikö Onni Niemi laskemaan Vaasan Vankilan tiilenpäitä vuosiksi vai oliko tapaus puhdas vahinko.....ei ole tiedossa.Augustin hautapaikka Kokkolan "mariassa" sijaitsee lähellä sotureitten muistomerkkiä ja hautoja.
Tuohon aikaan vainajan maallisella elämisellä oli vaikutusta hautapaikkaan kuten eräs kirkonmies minulle totesi ;"Mariassa" syrjäiseen nurkkaan vietiin kirkkoon kuulumatomat,köyhät ja kommunistit!

Kieltolaista järjestettiin kansanäänestys jota sanottiin ns."Naisten laiksi" tämä ilmeni myös "Keparin" etusivulla kissankorkuisin kirjaimin ÄÄNESTÄKÄÄ MIEHIÄ.Laki kumotiin tapauksen jälkeen eli 1931.
Oliko kieltolailla sitten vaikutusta henkirikosten määriin Suomessa vaatisi parempaa perhtymistä ainakin pihlajassa sama touhu jatkui (lue ^^ postaus).

Aiheeseen liittyen tuolloin tapahtui ampumisepisodi naapuri pitäjässä Himangalla jossa Kytölä niminen trokari ampui Spak nimistä miestä kuolettavasti vatsaan pistoolilla,Kytölä kertoi syyksi että Spak oli rosvonnut hänen viinaksia.Vittumaisuus ja viina ne perinteiset motiivit ...."On sitä mies vähenmästäkin tapettu"

Lähde:Keskipohjanmaa joulukuun nro;t vuodelta 1930.
Vainajat eivät vaikene

Vastaa Viestiin