Suomen koulutuspolitiikka

Tänne keskustelut politiikasta siihen liittyvästä korruptiosta yms.

Valvoja: Moderaattorit

Aizerbaidzan
Angus MacGyver
Viestit: 6651
Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm

Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja Aizerbaidzan »

Avaan keskustelun tämän päivän Talouselämän uutisen vuoksi:
Talouselämä kirjoitti:http://www.talouselama.fi/uutiset/tyott ... a/a2309235

Työttömiä tohtoreita jo yli
tuhat - viime vuonna väitteli
ennätysmäärä


Talouselämä – STT 11:30 päivitetty 12:05

Tohtoreiden työttömyys ylitti huhtikuussa ensimmäistä kertaa tuhannen rajan. Työttömänä oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan 1 018 tohtoria.

Tieteentekijöiden liiton mukaan tilanne pahenee kesän aikana, kun moni määräaikainen työsuhde päättyy. Liitto on huolissaan hallitusohjelmassa kaavailluista koulutusleikkauksista, jotka vievät yliopistoilta 500 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä.

Viime vuonna tohtoreita valmistui ennätysmäärä, yli 1 800.
Jo viime lokakuussa uutisoitiin (Helsingin Sanomat 2.10.2014), että työttömien tohtorien määrä lähestyy 1000:tta. Nyt sitten raja meni rikki.

Minkä ihmeen takia tohtoreita pitää väen vängällä tehtailla lisää, kun tällaiselle suurelle tohtoriarmeijalle ei selvästikään ole yhteiskunnassa käyttöä? Onhan se tohtorille itselleen hetken aikaa hieno juttu, että sai väikkärin valmiiksi, mutta voi voi, kun karu arki iskee vastaan.

Tässä voisi myös yleisesti keskustella Suomen koulutuspolitiikasta. Koulutetaanko ja kurssitetaanko Suomessa liikaa? Nyt kun Sipilän hallitus iskee leikkurinsa myös koulutukseen, niin mistä siellä pitäisi säästää?

Suosittelen myös lukemaan Uudenmaan kolmen vuoden takaisen artikkelin planeettageologista, joka kahdeksan vuoden yliopisto-opiskelun jälkeen päätyi pysäköinninvalvojaksi: http://www.uusimaa.fi/artikkeli/186313- ... llani-mita

jaa-jaa
Martin Riggs
Viestit: 619
Liittynyt: Ke Marras 27, 2013 8:14 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja jaa-jaa »

Kolikolla on kaksi puolta. Jos koulutusta ajetaan alas määrätietoisesti, se johtaa Banaanivaltioitumiseen. Banaanivaltiolla tarkoitan tässä maata, joka ei itse kykene uusien innovaatioiden kehittämiseen, lääketeiteen kehittämiseen, teknologian kehittämiseen jne. Yliopistoja ja tutkimusta tarvitaan yritysten rinnalle, jotta syntyy aidosti uutta. Yritykset yksinään eivät siitä selviä. Yritykset (insinöörit, diplomi-insinöörit, matemaatikot ja tilastotieteilijät) kykenevät hyvin soveltamaan asioita, mutta täysin uusien lähtökohtien luominen sovellutuksille vaatii korkeampaa koulutustasoa.

Tohtoreiden työllistyminen on varmasti vaikeaa, mutta kyllä sitä korkeampaa osaamista tarvitaan edelleen.
Valtakunnansyyttäjä: "Poliisin tekemä väärennös ei ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla."

Arlene
Christopher Lorenzo
Viestit: 1688
Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 8:30 pm
Paikkakunta: Pentonville

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja Arlene »

Minä olen tykönäni miettinyt yliopistojen määrää Suomen kokoiseen maahan. Meitä on kuitenkin vain vähän yli 5 miljoonaa. Hieman asiaa googlettelin, ja ei pitkään mennyt, kun löysin tämän;

http://yle.fi/uutiset/rehtorit_yliopist ... en/7780788

Eli ehdotan säästöjä yliopistojen suhteen jutussa kuvaillulla tavalla;
Kaikki yliopistot eivät saisi tehdä samaa, vaan jokaisella tulisi olla oma toimintaprofiili niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Näin Suomeen saataisiin koko maan tarpeita kattava kokonaisuus.

Avatar
Rescuer
Perry Mason
Viestit: 3642
Liittynyt: Ti Heinä 08, 2008 8:15 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja Rescuer »

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastot siitä, minkä alan tohtoreita työttöminä on. Ja paljonko uusia tohtoreita tulee suhteessa työllistymiseen. Nopeasti tulee mieleen useitakin aloja, joiden tohtoreita tuskin vaivaa työttömyys: tekniikan, lääketieteen, oikeustieteen ja sotatieteen tohtoreita ei hirveästi työttöminä taida olla. Tai sitten vika on työntekijässä. Vastaavasti valtiotieteen, kultturin ja monen humanistisen alan tohtoreita varmasti työttömistä löytyy...

Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajoittamassa, mutta enemmän pitäisi rajoittaa "subjektiivista korkeakoulu oikeutta". Nykyään tunnutaan haluavan lähes jokaiselle vähintään alempi korkeakoulututkinto, vaikka aloituspaikkoja pitåisi enemmänkin vähentää joilta ei työllisty. Ja lisätä niihin mistä on pulaa.
Mitä enemmän vihreitä hymiöitä, sitä heikommat argumentit.
Eräässä entisessä hallituspuolueessa oltiin erittäin kiinnostuneita uusista pilvipalveluista. Sitten joku kertoi heille, ettei pilvipalveluilla ole mitään tekemistä kannabiksen kanssa...

dmm
Neuvoja-Jack
Viestit: 542
Liittynyt: La Helmi 14, 2009 6:19 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja dmm »

Saavatkohan yliopistot rahaa esimerkiksi valtion kassasta tohtorien määrän perusteella? Ainakin gradujen tekeminen on melkoista pelleilyä juuri rahan takia koska jo aiemmissa opinnoissaan pari gradua tehnyt opiskelija velvoitetaan tekemään jatko-opintojen päätteeksi myös gradu, jotta yliopisto saa rahaa vaikka gradulla ei ole pätevöitymisen kannalta mitään merkitystä opiskelijalle itselleen.
"Kyllä me muuten oltaisiin tultu osoittamaan mieltä ja näyttämään kaapin paikka mutta kun satoi ja oli kylmä, ja äidin leipomat pullat oli juuri uunissa"

Avatar
devil_doll
Javier Pena
Viestit: 1881
Liittynyt: Su Huhti 04, 2010 5:22 am
Paikkakunta: From Hell

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja devil_doll »

Tohtoreiden työttömyys heijastelee yleistä katastrofaalista työttömyyttä, ei niinkään ylikoulutusta sinänsä. Suurin osa tohtoreista on aloilta, joille odotettiin uusia innovaatioita ja niille perustavia yrityksiä, "Bio-Nokioita". Tohtoroituminen kestää niin kauan, ettei näillä työttömillä ole aikoinaan ollut mitään mahdollisuuksia nähdä mahdollista työtöntä tulevaisuuttaan ennalta.

Viime vuoteen asti yliopistot saivat rahoitusta etupäässä tutkintojen määrän perusteella. Yhdestä tohtorista noin sata tonnia puhtaana tassuun. Siitä hyvästä kannatti houkutella pahaa aavistamattomia tohtorikoulutukseen. Nyt korjausliike on tehty, mutta liian myöhään, sillä työttömiä on paljon ja koulutustaan vastaamattomissa töissä vielä useampi. Pahin tilanne on niillä, joiden rahoitus loppui kesken kaiken ja väitöskirja jäi kesken: he ovat ikuisessa limbossa esimerkiksi Kelan kanssa, joka tulkitsee jatko-opiskelijankin opiskelijaksi, vaikka kyse on oikeastaan nuoremmista tutkijoista ihan normaalissa tutkimustyössä. Näitä asioita ei ole edes haluttu korjata.

Vähin mitä valtiovalta voisi tehdä, olisi antaa työttömille tohtoreille lupa jatkaa oman alansa tutkimusta työttömyyskorvausta saadessaan. Nythän se ei ole sallittua ja kallis koulutus menee hukkaan ja ammattitaitokin vanhenee.
Sika naiseksi

There's nothing in my dreams, just some ugly memories. Kiss me like the ocean breeze.

jaa-jaa
Martin Riggs
Viestit: 619
Liittynyt: Ke Marras 27, 2013 8:14 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja jaa-jaa »

Pitkä artikkeli, joten vain linkki:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1433730162895

Mainio esimerkki siitä, mitä laadukkaalla ja pitkäjänteisellä koulutuksella saadaan aikaan.

Toki lääketiede eri asemassa muutenkin kuin vaikkapa naistutkimus tai kulttuuriantropologia.
Valtakunnansyyttäjä: "Poliisin tekemä väärennös ei ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla."

Hellapoliisi
Olivia Benson
Viestit: 704
Liittynyt: Pe Huhti 23, 2010 6:24 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja Hellapoliisi »

Hernesniemihän on leikannut monta väkivallan uhriakin. Moni voi olla hänelle kiitollinen pelastuneesta elämästään. Hernesniemi haluaa tietää olennaisen ja käydä toimeen. Hän on todella vaatimaton henkilö vaikka lienee yksi tunnetuimmista suomalaisista ulkomailla.
Hys hys!

Ihraponnari
Frank Drebin
Viestit: 399
Liittynyt: Pe Syys 21, 2007 8:09 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja Ihraponnari »

varhaiskasvatusda työntekijämäärää vähennettään.uusi lakiesitys

Aizerbaidzan
Angus MacGyver
Viestit: 6651
Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja Aizerbaidzan »

Paljon on ollut viime päivinä tapetilla suomalaisen ammattikoulutuksen täydellinen alasajo.
Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ef07 ... 47d777b4c5

Ammattikoulujen uudistukselle monilta tyrmäys - nyt puhuvat opiskelijat: ”Iso tikittävä ongelma”

Tänään klo 14:11

Ammatillinen koulutus uudistui vuonna 2018. Ammattiin opiskelevat kertovat nyt, minkälaista arki koulussa oikeasti on.

Ammatillisen koulutuksen ahdinko on ollut paljon puheissa viime vuosina suurten koulutusleikkausten ja vuonna 2018 voimaan astuneen reformin jälkeen.

Lukuisat Iltalehteen yhteyttä ottaneet opettajat, opiskelijat ja työelämän edustajat, kertovat karuja tarinoita uudistuksen vaikutuksista koulun arkeen.Opettajille työ on kaaoksen hallintaa ja turhautumista. Myös työelämä on hämillään, kun opiskelijat lähetetään koulusta kylmiltään töihin vailla minkäänlaisia perustaitoja.

Entä sitten opiskelijat? Monia ahdistaa, itkettää ja hämmentää. Useat kummastelevat sitä, miten koulusta voi saada lopputodistuksen, vaikka työelämään vaadittavia taitoja ei ole koulutuksessa saatu.

34-vuotias Elena aloitti matkailualan opiskelun ammatillisessa oppilaitoksessa syksyllä 2018. Historiallisen suuresta uudistuksesta oli ehtinyt kulua tässä vaiheessa noin puoli vuotta.

– Alusta asti Google on ollut pääsäännöllinen työkalu koulussa. Sitten sanotaan, että älkää lukeko asioita Wikipediasta. Pitäisikö olla joku oppikirja niin kuin ennen vanhaan?

Elenalle on tullut yllätyksenä se, että opiskeluista niin suuri osa on työssäoppimisesta. Hänen mielestään ei pitäisi olla niin, että esimerkiksi nuoret joutuvat töihin kylmiltään ja opettelevat kaiken töissä.

– Tulin hakemaan lähiopetusta. Sitä, että olisi tunteja ja teoriaa, jotka toisivat pohjaa, hän sanoo.

”Itketti”

Iltalehti uutisoi aiemmin ammattiopettaja Mika Lehtisestä, joka on kouluttanut kokkeja ammattiin yli 30 vuotta. Lehtisen mukaan varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille työssäoppiminen voi olla kova paikka.

Elenalla itsellään oli työkokemusta jo ennen kuin lähti opiskelemaan uutta alaa. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole.

19-vuotias Emmi aloitti kauppaoppilaitoksessa opinnot vuonna 2016 ja valmistui tänä vuonna. Hän muistaa edelleen, minkälaista oli mennä täytenä ummikkona töihin.

– Minua jännitti todella paljon. Muistan, että olin kuitenkin tosi innoissani.

Emmi suoritti työssäoppimisen vaatekaupassa, mutta sai jo pian harmikseen huomata, että aika töissä kului lähinnä juoksutyttönä.

Esimerkiksi kassalle Emmillä ei ollut mitään asiaa, koska hän ei ollut vielä täysi-ikäinen. Sen sijaan hän sai pyyhkiä esimerkiksi pölyjä.

– Harjoitteluun meneminen itketti. Ei se sitten ollutkaan yhtään kivaa.

Tuohon aikaan vasta 16-vuotias Emmi sai työssäoppimisesta lopuksi toruja.

– En ollut koskaan ollut töissä, enkä ymmärtänyt, että jos työpäivä alkaa kello 10, minun pitää olla silloin työvaatteet päällä. Saavuin paikalle aina kello 10, eikä kukaan sanonut mitään.

Toisen vuoden työssäoppiminen oli Emmin mukaan hyvin samankaltainen kuin ensimmäinen. Loppujen lopuksi Emmi ei päässyt edes tekemään kaikkea sellaista, joita koululle toimitettavaan arviointilomakkeeseen merkattiin.

– Melkein kaikilla oli samoja kokemuksia. Kampaajakoulutuksessa olevat kertoivat, että ensimmäisen vuoden harjoittelujaksolla ei oltu koulussa opeteltu vielä mitään, joten yhdeksän viikon harjoittelu kului siivotessa.

Kolmantena vuotena Emmi vaihtoi vaatekaupan ruokakauppaan ja viihtyi. Harjoittelun päätteeksi hän sai kaupasta työpaikan.

Sittemmin hän on hakeutunut jatko-opintoihin eri alalle.

– Jos työnantaja ei ymmärrä, mitä heidän pitää tehdä, niin harjoittelusta jää todella paljon saamatta opiskelijalle. En syytä ketään, koska eiväthän he tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä työssäoppimisessa.

Nopea valmistuminen

22-vuotias Matias valmistui ammatillisesta oppilaitoksesta ajoneuvoasentajaksi vuonna 2018. Hän aloitti koulun vuonna 2017.

Hän kertoo viettäneensä vuoden aikana vain neljä kuukautta varsinaisesti koulussa.

– Minulle uudistettu systeemi toimi todella hyvin, koska olin kiinnostunut alastani ja asenteeni oli hyvä. Valmistuin huippuajassa ja työllistyin vakituiseksi ennen kuin koulu oli edes ohi.
Matias työskentelee edelleen samassa yrityksessä, mutta eri tehtävissä.

Firmaa hyötyy, opiskelija ei

Matias kertoo opiskelun olleen hyvin itsenäistä ja vastuuta sälytettiin paljon opiskelijan omalle vastuulle. Valitettavasti kaikkien kohdalla tämä ei toiminut.

– Tilanne meni monesti siten, että ilman suurempaa ohjausta nuori jätti homman suoraa siihen tai ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen turhautui ja lopetti.

Työssäoppimisjaksot olivat Matiakselle mieluisia. Hän pääsi tekemään haastavia töitä, jotka toivat enemmän osaamista kuin mikään, mitä koulussa tehtiin.

– Viikko työharjoittelussa kehitti nopeammin taitoja kuin kuukausi koulussa. Toki monet luokkakaverit saattoivat tehdä koko harjoittelun jossain pienessä firmassa ja tekivät pelkkää renkaanvaihtoa tai sellaista, mistä oli firmalle hyötyä, mutta ei niinkään oppilaan kehitykselle.

Opettajia ylikuormitetaan

Vaikka Matiaksella on lähinnä hyviä kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta, hän tunnistaa, missä ongelmat piilevät.

Hänestä lähiopetuksen lisääminen olisi hyväksi, vaikka työssäoppiminen ja koulun nopea läpäiseminen olivat hänelle mielekkäin vaihtoehto. Matias uskoo, että hänen kohdallaan asiaan vaikutti se, että hänellä oli jo takanaan opintoja lukiossa.

– Toivoisin enemmän yksilökohtaista suunnittelua opintosuunnitelmaan juuri nuoren historia ja lähtökohdat huomioiden.

Matias koki omana amisaikanaan, että opettajia ylikuormitettiin, mikä näkyi heidän väsymisenään.

– Tämä yhdistettynä huonohkoon opintojen suunniteluun ja nuorten pahoinvointiin on aika iso tikittävä ongelma, mikä amiksessa on.

Matias toivoo, että tulevaisuudessa ammatillisissa oppilaitoksissa satsattaisiin nuorten hyvinvointiin.

– Amiksesta valmistuu paljon todella tärkeitä ammatteja, joiden ammattitaitoon tämä maa tukee.

ReissuLasse
Jessica Fletcher
Viestit: 3218
Liittynyt: To Touko 07, 2015 6:47 pm

Re: Suomen koulutuspolitiikka

Viesti Kirjoittaja ReissuLasse »

Suomessa on aikaisemmin ollut hyvää ammatillista koulutusta ja moni valmistunut on muutaman työvuoden jälkeen voinut aidosti todeta olevansa ammattilainen, oman alansa osaaja. Harmillista että tässä ollaan nyt menty alaspäin. Onko se sitten vain se että kouluista halutaan "valmista" jengiä ulos ja sitä kautta saada tulosta ja tuloja? Huolestuttavaa on se että opetuksesta vastaavat ovat huomanneet tilanteen, eivätkä siihen voimallisemmin puutu. Jos itse olet alasi ammattilainen ja opetat muille tuon alan taitoja ja osaamista niin pitäisi olla myös ammattiylpeyttä sen verran että ei päästä käsistään sekundaa.

Vastaa Viestiin