Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Tänne keskustelut politiikasta siihen liittyvästä korruptiosta yms.

Valvoja: Moderaattorit

Iivis
Perry Mason
Viestit: 3946
Liittynyt: Ti Kesä 23, 2015 11:50 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Iivis »

Turhaa jeesustelua lekurilta,vois myöntää, että se on raha mikä puhuu.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Vaikka Pudasjärvellä murhataan sekä juhannuksena että sydäntalven aikaan ja poltellaan liikerakennuksia kesällä, niin maahanmuuttajalle se on silti paras paikka missä hän on koskaan asunut. Mitä se kertoo heidän entisestä elämästään?
"Paras paikka, missä olen koskaan ollut" – näin ajattelee Pudasjärveltä turvapaikan saanut

Hei­nä­kuus­sa 2018 lu­pa­sin kir­joit­taa kir­ja­kau­pan ke­sä­a­pu­lai­ses­ta Lu­kis­ta li­sää myö­hem­min. On ai­ka lu­nas­taa lu­pauk­se­ni.

Luki syn­tyi Kon­gon so­dan kes­kel­le vuon­na 1998. Muu­ta­maa kuu­kaut­ta myö­hem­min per­he pa­ke­ni Sam­bi­aan, jon­ka pa­ko­lais­lei­reil­lä Luki iso­vel­ji­neen ja pik­ku­si­sa­ruk­si­neen vart­tui.

Lap­suu­teen mah­tui kou­lun­käyn­tiä ja leik­ke­jä, mut­ta myös köy­hyyt­tä, nä­län­hä­tää, ja jopa tu­ho­polt­to, jon­ka seu­rauk­se­na per­heel­tä meni koko omai­suus. Lo­pul­ta per­he sai tur­va­pai­kan Suo­mes­ta 2016.

Per­he saa­pui Pu­das­jär­vel­le ju­han­nuk­sen tie­noil­la. Äi­ti yrit­ti var­jel­la kuut­ta las­taan ym­pä­ril­lä ini­se­vil­tä sääs­kil­tä, kun ei voi­nut us­koa, et­tei Suo­mes­sa ole ma­la­ri­aa.

Kes­kiy­ön au­rin­ko ai­heut­ti omat on­gel­man­sa, kun kon­go­lais­per­he nuk­kui, mi­ten sat­tui. Pi­men­nys­ver­ho­jen puut­tu­es­sa tun­nin jet-lag pi­den­tyi ke­sän mit­tai­sek­si.

Nois­ta ajois­ta on ku­lu­nut ikui­suus, ai­na­kin Lu­kin mit­ta­puus­sa. En­sim­mäi­sen vuo­den hän opis­ke­li suo­mea, ja kävi sen jäl­keen kah­des­sa vuo­des­sa ylä­as­teen op­pi­mää­rän. Asi­at oli­vat tut­tu­ja, mut­ta suo­mek­si opis­ke­le­mi­nen vai­ke­aa.

Kir­ja­kau­pal­le Luki tuli työ­ko­kei­luun ke­säl­lä 2018. Ky­sy­es­sä­ni hä­nen mie­li­pi­det­tään Pu­das­jär­ves­tä, hän kum­mas­te­li ih­mis­ten vä­hä­pu­hei­suut­ta. Hä­nel­le oli ker­rot­tu, et­tei kyse ole epä­koh­te­li­ai­suu­des­ta tai vi­ha­mie­li­syy­des­tä.
– En sil­ti ym­mär­rä mik­si he ei­vät puhu, hän sa­noi sil­loin.

Ke­sä­työ meni hy­vin, vaik­ka Luki ih­met­te­li­kin, mik­si jot­kut asi­ak­kaat ter­veh­ti­vät kau­pal­la, mut­ta kä­ve­li­vät ter­veh­ti­mät­tä ohi ky­läl­lä. To­te­sin, et­tei­vät eh­kä tun­nis­ta­neet kau­pan ul­ko­puo­lel­la. Sy­dä­me­ni mul­jah­ti, sil­lä pel­kä­sin va­leh­te­le­va­ni.

Lu­kin pik­ku­ve­li Al­bert oli kir­ja­kau­pal­la TET-har­joit­te­lus­sa tal­vel­la 2018. Hän ei tar­vin­nut paik­kaa kie­li­tai­don ta­kia, vaan oli har­joit­te­lus­sa ku­ten muut­kin ysi­luok­ka­lai­set, ko­kei­le­mas­sa mil­tä tun­tuu ol­la töis­sä.

Ke­vääl­lä 2019 Luki tuli ky­sy­mään, voi­si­ko tul­la työ­ko­kei­luun myös tänä ke­sä­nä. Otin hä­net mie­li­hy­vin vas­taan. Hän ker­toi op­pi­neen­sa pal­jon suo­mea näi­nä kah­te­na ke­sä­nä. Työn­te­koa hä­nel­le ei ole tar­vin­nut opet­taa, se on tul­lut luon­nos­taan.

Nyt Luki on maa­il­mal­la. Pu­das­jär­vel­tä ei löy­ty­nyt jat­ko-opis­ke­lu­paik­kaa, jo­ten tie vei Van­taal­le am­mat­ti­kou­luun, ta­lon­ra­ken­nus­lin­jal­le. Syys­lo­mal­laan Luki pa­la­si Pu­das­jär­vel­le ja pii­pah­ti kir­ja­kau­pal­la ker­to­mas­sa kuu­lu­mi­si­aan.
– Van­taa on ai­van toi­sen­lai­nen ym­pä­ris­tö, hy­myi­le­vä Luki to­te­si, mut­ta myön­si, et­tä oli ol­lut epä­var­ma, pär­jäi­si­kö omil­laan.

Aluk­si oli­kin ikä­vä ko­tiin äi­din pa­to­jen ää­reen, sekä per­heen ja ka­ve­rei­den luok­se. Kult­tuu­rie­rot ko­ros­tui­vat en­ti­ses­tään, kun opis­ke­li­ja-asun­to­las­sa kämp­pä­ka­ve­rik­si sat­tui kii­na­lai­nen ka­ve­ri, ja keit­ti­ös­tä kan­tau­tu­vat eri­lai­set tuok­sut ai­heut­ti­vat pään­vai­vaa puo­lin ja toi­sin.
– Van­taal­la ih­mi­set pu­hu­vat kes­ke­nään. Pal­jon. Ja no­pe­as­ti, Luki ker­toi.

Olen­kin huo­maa­vi­na­ni, et­tä hä­nen suo­men kie­len­sä on muu­ta­mas­sa vii­kos­sa su­ju­voi­tu­nut. Lu­kin pa­ras ys­tä­vä Van­taal­la on bul­ga­ri­a­lai­nen opis­ke­lu­ka­ve­ri. Kes­ke­nään he pu­hu­vat suo­mea.

Lu­kin per­he opis­ke­lee ku­kin ta­hoil­laan: iso­ve­li met­sä­a­laa Kuu­sa­mos­sa, pik­ku­ve­li lo­gis­tiik­kaa Kii­min­gis­sä. Isä hank­kii kir­ves­mies­pä­te­vyy­del­leen vas­taa­vuut­ta Suo­mes­sa ja äi­ti on VAL­MA-kou­lu­tuk­ses­sa. Nuo­rem­mil­la si­sa­ruk­sil­la on pe­rus­kou­lu kes­ken.

Lu­kin tu­le­vai­suu­den­suun­ni­tel­mat ovat sel­ke­ät: opis­kel­la tut­kin­to lop­puun ja sit­ten Pu­das­jär­vel­le töi­hin. Mik­si ih­mees­sä, tääl­lä­hän ovat nämä pu­hu­mat­to­mat ih­mi­set?
– Tääl­lä on hyvä ol­la, sa­noo Luki.
– Pu­das­jär­vi on tur­val­li­nen ja hyvä paik­ka asua. Pa­ras paik­ka, mis­sä olen kos­kaan ol­lut.
iijokiseutu
23.10.2019

Onneksi kolumnisti ei sortunut lintukoto-kuvaelmiin. Omasi kait sen verran realismia siitä oikeasta Pudasjärvestä.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

J.Maybrick
Axel Foley
Viestit: 2438
Liittynyt: Ma Tammi 21, 2013 1:09 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja J.Maybrick »

Jäi puuttumaan tieto, mitä uskontokuntaa tämä Lukin perhe edustaa. Jos jutun faktat ovat oikeat, opiskelu (myös suomen) ja työnteko vaikuttaa maistuvan paremmin koko perheelle, kuin tietyn lähi-itäisen uskonnon edustajille täällä yleensä.
Mikä piilee lumessa, tulee julki suvessa, ja sama toisella kotimaisella Vad som göms i snö kommer upp i tö

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Ensin heidät oli kuulemma "pakko" ottaa vastaan; "emme voineet muuta", sanoi silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok). Nyt saadaan uutisia siitä kun joku ei halua pois, joku palautettiin ja otettiin vastaan ja joku palautettiin mutta ei kelvannut vaan tuotiin takaisin.
- Jatkuukohan tälläinen sirkus täältä ikuisuuteen?

Iltasanomissa on tänään taas yhden itkuvirren aika. En tullut tietäneeksi, että mitä hän on tehnyt kun heti tapetaan jos menee Irakiin. Mitkä ovat ne syyt miksi hänelle tulisi käymään kaltoin ja

Artikkelin mukaan mies on kunnollinen, oppinut kielen, käynyt kouluja ja kursseja, ollut töissä, mutta palaurtus uhkaa silti. Myös valehtelu siviilisäädystä Suomeen tullessa voi olla yksi syy palauttamiseen - ei auta vaikka elämänsä rakkauden löytänyt ylisuvakki vollottaa julkisesti.
Hanke kielteisen turvapaikka­päätöksen saaneiden työllistämisestä kuohuttaa – käännytys­päätöksen saanut Adil: ”Olisin valmis tekemään mitä töitä vain”

Irakilainen automekaanikko on asunut Suomessa jo neljä vuotta, mutta ei ole saanut töitä oleskeluluvan puuttumisen takia. Hän on varautunut elämään Suomessa paperittomana. Irakiin hän ei aio palata.
PÄÄMINISTERI Antti Rinteen (sd) hallitus selvittää parhaillaan, pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille myöntää joustavammin oleskelulupia työn perusteella.

Hallituksen hanke on saanut opposition takajaloilleen – perussuomalaiset vastustaa jyrkästi oleskelulupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, ja myös kokoomuksessa katsotaan, että oleskelulupien myöntäminen kielteisen päätöksen saaneille nakertaisi turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) esikunnasta kerrotaan, että ministeriötä on pyydetty valmistelemaan eri vaihtoehtoja hallitusohjelman kirjauksen toteuttamiseen.

Turvapaikkapolitiikkaa käsitellyttä työryhmää hallitusneuvotteluissa johtanut Markus Lohi (kesk) sanoi aiemmin IS:lle, että ”jos Suomessa on työvoimapula, ei ketään, jolla on täällä työsuhde, kannata laittaa maasta pois”.
– Sillä täsmennyksellä, että (oleskelulupa) vain niille, jotka ovat jo työllistyneet avoimilla työmarkkinoille normaaleilla ehdoilla turvapaikkaprosessin aikana. Emme halua luoda ohituskaistaa työluville.

IS haastatteli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta irakilaista Adilia (nimi muutettu), joka saapui Suomeen turvapaikanhakijana elokuussa 2015.

Bagdadista kotoisin oleva Adil on taustaltaan automekaanikko, ja hän kertoo hakeneensa töitä muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalta. Hänelle kerrottiin, että he eivät voi palkata henkilöä, jolla ei ole oleskelulupaa, vaikka työntekijöille olisi tarvetta.
– Kun saan sen (oleskeluluvan), voisin aloittaa saman tien. Kävin myös siivouspalvelu Solissa, mutta siellä oli sama juttu. Homma tyssää aina oleskelulupaan, verokortti ei riitä. Olisin valmis tekemään mitä töitä vain, Adil sanoo.

Adilin suomalainen puoliso Tiina (nimi muutettu) sanoo olevansa kyllästynyt järjestelmään, joka ”hukkaa” ammattitaitoisia työntekijöitä.
– Oleskeluluvaton ihminen on mahdottomassa asemassa. Eikö olisi kaikkien kannalta parempi, että Suomeen kotiutunut henkilö otettaisiin töihin? Adil kävi kaksi ja puoli vuotta koulua viime kevääseen asti, eli valmentavaa koulutusta ulkomaalaisille. Sitten hän oli työharjoittelussa oman alan työpaikoissa. Mutta ei aikuinen mies jaksa olla vain koulussa. Hän olisi voinut maksaa jo kaksi vuotta veroja Suomeen. Onneksi hänellä on hankkimani verokortti, jonka turvin hän on saanut muutaman tunnin töitä autokorjaamolta.

ADIL ja Tiina tutustuivat alun perin Tinderin välityksellä toukokuussa 2016.

Kihloihin pariskunta meni maaliskuussa 2017, ja häitä juhlittiin maistraatissa toukokuussa 2017. Tässä vaiheessa Adil oli saanut jo Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Häiden jälkeen Adil haki oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Vuoden odottelun jälkeen Adil sai toistamiseen kielteisen päätöksen oleskelulupa-asiassa.

Nyt pariskunta odottaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta tietoa siitä, hyväksyykö se heidän valituksensa. Jos korkein hallinto-oikeus ei kumoa käännytyspäätöstä, Adil käännytetään Irakiin.

Ulkomaalaispoliisi on antanut Adilille vapaaehtoista maastapoistumisaikaa lokakuun loppuun saakka, minkä jälkeen poliisi aloittaa pakkotoimet.

Adil ei aio palata Irakiin, koska hän kokee olevansa siellä hengenvaarassa. Adil aikoo jäädä tarvittaessa elämään Suomeen paperittomana, jolloin hän oleskelisi maassa ilman laillista oleskeluoikeutta.
– Haluan pysyä vaimoni kanssa, me rakastamme toisiamme. En tiedä, mitä tapahtuu lokakuun jälkeen, mutta en aio lähteä mihinkään. Tämä on häpeällinen päätös, Adil sanoo.
– Miten ihminen, joka on löytänyt vaimon, kodin ja osaa jo aika hyvin suomea, halutaan palauttaa? Tiina kysyy.

PARISKUNTA väittää, että Adil voi päätyä elämään paperittomana Suomessa, vaikka hänet palautettaisiin Irakiin.

Pariskunnan mukaan Irakin armeijan edustaja kysyy määränpäässä palautettavilta, haluavatko he saapua vapaaehtoisesti Irakiin. Heidän mukaansa ne, jotka eivät halua palata, lennätetään takaisin.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen kertoo, että tapauksia, joissa palautettava lennätetään kohdemaasta takaisin Suomeen, sattuu silloin tällöin. Viimeisimmät tapaukset ovat viime syksyltä.
– Irakin viranomaiset vastakäännyttivät viime syksynä muutaman poliisin saattaman henkilön Bagdadin lentoasemalta: he ilmoittivat, etteivät ota vastaan muita kuin vapaaehtoisesti palaavia kansalaisiaan. Tämän seurauksena keskeytimme palautukset Irakiin hetkellisesti. Myös Somaliasta vastakäännytettiin viime syksynä yksi palautettava, Poutanen mainitsee.

Poutasen mukaan poliisi on palauttanut tämän vuoden aikana syyskuun loppuun mennessä Irakiin 42 henkilöä, joista 16 saattamalla.
– Ulkomaalainen voi päätyä elämään laittomasti maassa oleskelevana Suomessa, jos hän ei noudata saamaansa palautuspäätöstä eikä poliisi pysty poistamaan häntä maasta. Kaikkiin maihin on kuitenkin mahdollista palata itsenäisesti ja vapaaehtoisesti.

Oleskeluluvan esteenä passin puute
IS:N haastatteleman irakilaismiehen oleskelulupa-asian ytimessä on kysymys siitä, onko avioliitto suomalaisnaisen kanssa riittävä peruste oleskelulupaan.

Adilin oleskelulupa-asian ytimessä on kysymys siitä, onko avioliitto suomalaisnaisen kanssa riittävä peruste oleskelulupaan.

Toinen keskeinen seikka on IS:n näkemien dokumenttien perusteella se, ettei Adililla ole voimassa olevaa Irakin passia. Adil kertoi helmikuussa 2016 pidetyissä kuulustelussa, että hänen passinsa oli hävinnyt matkatavaroiden mukana matkalla Turkista Kreikkaan.

Adil sai passinsa Suomeen kuuden kuukauden yrittämisen jälkeen Turkissa olevan kaverinsa avulla, joka etsi passin salakuljettajan kautta. Hintaa operaatiolle kertyi 500 dollaria.

Kun Adil esitti Maahanmuuttovirastolle passinsa maaliskuussa 2017, passi oli ehtinyt vanhentua. Tällöin Maahanmuuttovirasto (Migri) oli jo hylännyt Adilin turvapaikkahakemuksen. Alun perin Adil oli esittänyt Maahanmuuttovirastolle henkilökortin, josta puuttui kuitenkin maininta kansalaisuudesta.

Hallinto-oikeuden mukaan Adil voi hakea uudelleen oleskelulupaa perhesiteen perusteella hankittuaan ensin vaadittavan matkustusasiakirjan, käytännössä Irakin passin.
– Hallinto-oikeus katsoo, että perhe-elämän suojaa koskevat näkökohdat eivät ole niin painavia, että niiden vuoksi tulisi poiketa voimassa olevaa matkustusasiakirjaa koskevasta vaatimuksesta, päätöksessä todetaan.

Adilin asianajajan mukaan Adililla on ”perusteltu pelko palata kotialueelleen hakemaan uutta matkustusasiakirjaa”, eikä hänellä ole takeita siitä, että hänet otettaisiin Irakissa vastaan ilman passia. Asianajaja pitää kohtuuttomana, että Suomessa perhe-elämää viettävä henkilö käännytettäisiin Irakiin vain matkustusasiakirjan hakemiseksi, ja huomioi, että ulkoministeriö kehottaa välttelemään matkustamista Irakiin.

ADIL on veljensä avulla saanut tilatuksi Irakista asiakirjan, jonka todentaa miehen henkilöllisyyden. Migri ei ole kuitenkaan hyväksynyt sitä Irakin passin veroiseksi asiakirjaksi.

Tiina on tehnyt rikosilmoituksen Migrin toiminnasta: hän katsoo, että Maahanmuuttovirasto on antanut hallinto-oikeudelle virheellistä tietoa asiakirjojen aitoudesta. Tiinan mukaan asiakirja, jonka nojalla he menivät naimisiin, on laillistettu toimivaltaisessa edustustossa, Irakin Suomen-suurlähetystössä Helsingissä. Tiinan mukaan maistraatti ja ulkomaalaispoliisi ovat todenneet asiakirjan lailliseksi. IS on nähnyt dokumentin.

Migrin mukaan sille seikalle, että maistraatti on hyväksynyt asiakirjan, ei voida antaa ”enemmälti merkitystä ristiriitainen selvitys huomioon ottaen”.

Adil oli maininnut turvapaikkahaastattelussaan olevansa naimaton, vaikka hän oli ollut naimisissa 2014–2015 naisen kanssa, joka asuu Yhdysvalloissa. Adil oli maininnut, että irakilaisessa kulttuurissa siviilisääty on naimaton, jos vain vihitään eikä asuta yhdessä.
29.10. 5:55

Miksi sitten niin monilta se passi on matkalla kadonnut. Sitä kuitenkin tarvitaan jos aikoo asiansa hoitaa. Olisiko passin kadottamiseen jokin sellainen syy, joka ei kestä päivänvaloa? Älypuhelin kuvineen päivineen on pysynyt kyllä matkassa - jopa siellä kiikkerässä veneessä merimatkalla.

Mihin Adilin avioliitto tämän Ameriikoissa asuvan naisen kanssa sitten päättyi? Keksimänsä väite on erikoinen, mutta en voi sitä valheeksikaan väittää. Mutta olisihan hänen pitänyt täsmentää asiaa viranomaisille heti eikä vaan pyydettäessä.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Avatar
Fire
Rico Tubbs
Viestit: 1207
Liittynyt: Ti Maalis 19, 2019 10:20 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Fire »

Twitter päätti kieltää mm. maahanmuutostosta puhumisen alustallaan:
https://yle.fi/uutiset/3-11044543
Lisäksi mainonta poliittisista kiistakysymyksistä, kuten abortista ja maahanmuutosta, on jatkossa kielletty mikroblogipalvelussa.

Avatar
Fire
Rico Tubbs
Viestit: 1207
Liittynyt: Ti Maalis 19, 2019 10:20 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Fire »

– Miten ihminen, joka on löytänyt vaimon, kodin ja osaa jo aika hyvin suomea, halutaan palauttaa? Tiina kysyy.
Ehkä näiden "Tiinojen" olisi parempi lähteä itse irakiin mustan munan perään. Siellä voi mennä vapaasti naimisiin Sannan tyyliin. Suomi ja suomalaiset miehet, naiset ja lapset säästyisi tältä kaikelta paskalta ja kuluilta mitä he meille aiheuttavat.
Irakilainen Adil aikoo jäädä elämään Suomeen vaikka paperittomana.
Pariskunta väittää, että Adil voi päätyä elämään paperittomana Suomessa, vaikka hänet palautettaisiin Irakiin.
Jos joku sattuisi vaikka lopettamaan tämän laittoman ei se olisi edes rikos koska tätä henkilöä ei ole edes olemassa Suomessa eikä irakikaan tunnusta kansalaisiaan ulkomailla.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

”On nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään”, sanoo Mustafa Abdulameer – tutkimus kertoo, miten Suomi ajaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvan varassa

Haastattelututkimuksessa selvisi, että koulutetut irakilaiset kokivat sosiaalitukien vastaanottamisen aluksi vastenmielisenä. Kun aikaa kului eikä työtä löytynyt, asenteet tukia kohtaan lievenivät. ”On iso vaara, että siitä aiheutuu pidempiaikaista sosiaalituki­riippuvuutta”, pohtii tutkija Anu Yijälä.

Turvapaikanhakijoiden pitäisi saada mielekästä tekemistä heti saapumisen jälkeen, kun motivaatio on hyvä, sanoo pakolaisia yritystoiminnassa neuvova Mustafa Abdulameer. Puoliso Sarwa Abdullah tuli Suomeen tammikuussa ja tekee nyt osa-aikatyötä yhteiskunnallisessa muotialan yrityksessä. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Turvapaikanhakijoiden pitäisi saada mielekästä tekemistä heti saapumisen jälkeen, kun motivaatio on hyvä, sanoo pakolaisia yritystoiminnassa neuvova Mustafa Abdulameer. Puoliso Sarwa Abdullah tuli Suomeen tammikuussa ja tekee nyt osa-aikatyötä yhteiskunnallisessa muotialan yrityksessä. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
refugee_kotona_töissä.jpg (81.21 KiB) Katsottu 3365 kertaa
”IHMISILLÄ, jotka eivät ole tehneet töitä lainkaan, on vakaampi taloudellinen tilanne [kuin minulla]. Minusta se ei tunnu reilulta.”

Näin tutkimushaastattelussa kertoi Irakista Suomeen muuttanut nainen, jonka työttömyysetuuden maksatus katkesi osa-aikatyön takia.

Tuore tutkimus antaa viitteitä siitä, että koulutetut turvapaikanhakija­taustaiset irakilaiset ovat aluksi haluttomia turvautumaan sosiaalitukiin mutta työttömyyden pitkittyessä heitä uhkaavat samantyyppiset kannustin­loukut kuin suomalaisiakin.

”Jotkut haastateltavat kuvasivat, että työllistyminen on mahdottoman vaikeaa. Tukien saaminen on sen sijaan tehty helpoksi, mutta vain jos ei tehdä työtä ollenkaan”, kertoo sosiaalipsykologi Anu Yijälä.

”Oli kokemuksia, että yrittämisestä rokotetaan.”

Yijälä on valtiotieteen tohtori ja Helsingin kaupunginkanslian tutkija. Hän haastatteli kollegoineen seitsemää 21–31-vuotiasta irakilaista – neljää miestä ja kolmea naista – jotka tulivat Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijoina. Haastatelluilla oli korkeakoulutusta.

Näin pienen joukon perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä kaikkien irakilaisten ajatuksista. Myös korkeakoulutetut ovat vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista vähemmistö: Suomen Punaisen Ristin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksissä heitä oli noin neljännes. Tutkijoiden tavoite olikin selvittää syvällisemmin, miten työllistyminen vaikuttaa haastateltavien hyvinvointiin ja sopeutumiseen.

Tutkimusartikkeli julkaistiin syyskuun lopussa Refugee Survey Quarterly -lehdessä. Se on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Polkuja työhön -hanketta.

ERITYISEN kiinnostava tulos oli Yijälän mukaan muutos sosiaalitukiin suhtautumisessa.

Tutkimushenkilöt osallistuivat kolmeen haastatteluun, joista ensimmäinen järjestettiin 1–4 kuukautta Suomeen saapumisen jälkeen. Silloin he suhtautuivat tukien saamiseen hyvin negatiivisesti: vaikka avusta oltiin kiitollisia, se koettiin myös nöyryyttävänä ja itsetuntoa heikentävänä. Monien oli vaikea ymmärtää, miksi he eivät voineet heti työskennellä saamansa vastaanotto­rahan eteen.

”Haastateltavat eivät olleet tottuneet ottamaan vastikkeetonta rahaa. Työnteko koettiin kunnia-asiaksi”, Yijälä sanoo.

Viimeisessä haastattelussa – noin kahden ja puolen vuoden kuluttua Suomeen tulosta – ne, jotka saivat yhä tukia, eivät enää pitäneet asiaa yhtä nöyryyttävänä. Moni koki saavansa tuista vakautta, jonka turvin he saattoivat esimerkiksi opiskella kieltä, mennä työkokeiluun tai toimia kansalaisjärjestössä.

”Asennemuutos oli todella hämmästyttävä. Moni totesi, että työtä on Suomessa mahdoton saada mutta tukijärjestelmän avulla voi sen sijaan tehdä jotain muuta mielekästä.”

KYSE voi olla psykologisesta selviytymis­mekanismista, sillä monen asenne muuttui vasta siinä vaiheessa, kun työtä ei löytynyt yrityksistä huolimatta. Viimeisessä haastattelussa vain yksi seitsemästä haastateltavasta teki oman alansa työtä yrittäjänä ja kaksi oli koulutustaan vastaamattomassa työssä.

Sinänsä voi olla hyvä asia, että ihminen opiskelee uusia taitoja tai keskittyy sopivan työn etsimiseen sen sijaan että hakeutuisi epämotivoivaan työhön. Toisaalta tukien saamiseen tottunut ja byrokratiaan väsynyt työtön ei ehkä enää motivoidu työnhakuun.

”On iso vaara, että siitä aiheutuu pidempiaikaista sosiaalituki­riippuvuutta.”

Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti tammikuisessa mietinnössään huolen maahanmuuttajien jäämisestä tukien varaan. Mietinnön mukaan riski koskee erityisesti pakolaistaustaisia naisia eikä tukijärjestelmä aina kannusta varsinkaan vähävaraisia ottamaan työtä vastaan.

Yijälän tutkimuksessa jotkut haastateltavat väsyivät byrokratian edessä tai kokivat tulevansa paremmin toimeen pelkillä tuilla kuin esimerkiksi lyhyiden työpätkien tuloilla. Osa pelkäsi jäävänsä tyhjän päälle, jos tukien maksu katkeaisi pätkien jälkeen.

Tällaiset kannustin- ja byrokratialoukut ovat tuttuja monelle kantasuomalaisellekin työttömälle. Yijälän mukaan ilmiö voi olla maahanmuuttajille jopa tuhoisampi, sillä työnteko ja työyhteisö ovat keskeisiä kielen ja kulttuurin oppimisessa.

”Maahanmuuttajia ei aina palkata muihin kuin lyhyisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin, ja juuri niistä nykyinen tukijärjestelmä usein rankaisee.”

STARTUP REFUGEES -järjestön yrittäjyysohjelman vetäjä Mustafa Abdulameer tunnistaa monia haastateltavien tuntemuksista.

”Ihmiset haluavat töihin, ja heistä on nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään. Minustakin tuntui samalta, kun tulin Suomeen”, hän kertoo.

”Irakissa on menestyksen merkki, että on jo nuorena taloudellisesti itsenäinen.”

Abdulameerin mielestä on kuitenkin ymmärrettävää, jos ihminen passivoituu ja taidot ruostuvat pitkän toimettomuuden jälkeen. Hänellä on ratkaisuehdotus, joka pohjautuu sekä hänen työhönsä pakolaisten kanssa että omiin kokemuksiin turvapaikanhakijana:

”Paras aika auttaa ihmisiä työnhaussa olisi heti kun he tulevat Suomeen. Silloin he ovat motivoituneita.”

Kun Abdulameer saapui Suomeen syksyllä 2015, hän ajatteli saavansa korkeakoulutettuna töitä nopeasti. Totuus oli toinen.

Turvapaikanhakija saa tehdä palkkatyötä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua rekisteröitymisestään. Niin sanottu kotouttaminen – siis viranomaisten tukemat työllisyystoimet ja esimerkiksi kielenopetus – alkaa oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Turvapaikka­hakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet huippuvuosista, mutta viime vuonna keskimääräinen aika oli yhä noin kahdeksan kuukautta. Odottaminen on monille raskasta, eivätkä kaikki koe sen jälkeenkään saavansa apua te-toimistosta.

Abdulameer lähti vapaaehtoistyöhön Startup Refugeesiin, mikä poiki palkkatyötä syksyllä 2016. Nyt hän neuvoo työkseen maahanmuuttajia yritysten perustamisessa.

Moni kaipaa apua myös viranomaisten kanssa asiointiin. ”Päätökset ovat usein suomeksi, ja jotkut pelkäävät tekevänsä virheitä, koska eivät tunne järjestelmää kovin hyvin.”

IRAKILAISTEN työllisyysaste Suomessa on heikko. Helsingissä vain vajaa neljännes 20–64-vuotiaista Irakista muuttaneista oli toissa vuoden lopussa töissä.

Se rasittaa sekä valtiontaloutta että monen työttömän omaa hyvinvointia ja jaksamista.

Koulutetun maahanmuuttajan on usein opittava suomea ja ehkä myös opiskeltava lisää ennen oman alan työn hakemista, mutta Abdulameerin mukaan verkostojen puute on monille isoin haaste. Suurin osa työpaikoista on piilossa, ja asiantuntija-ammatissa on erityisen vaikea näyttää kykynsä, jos ei tunne ketään.

Etenkin naiset ovat palkkatyössä harvoin. Irakissa naiset kantavat yleensä vastuun kodista ja perheestä, jolloin heillä on myös keskimäärin vähemmän työkokemusta kuin miehillä. Abdulameerin mukaan päivähoitopaikan tai lastenhoitoavun puute vaikeuttaa monen työnhakua.

”Voi olla, että jotkut naiset jäävät mieluummin kotiin, mutta minusta voi sekä pitää huolta kodista että tehdä työtä, kun puoliso auttaa. Minun työssäni on myös äitejä, jotka tekevät työtä kotoa käsin”, pohtii Irakissa yhdyskuntatekniikkaa opiskellut Sarwa Abdullah.

Hän on Abdulameerin puoliso, joka tuli Suomeen tammikuussa perhesiteen perusteella. Nyt hän käy kotoutumiskoulutusta ja tekee osa-aikatyötä yhteiskunnallisessa muotialan yrityksessä.

Abdullahia ei haittaa, vaikka se vaikuttaisi tukien määrään, sillä työ on mukavaa ja kokemuksen saaminen tärkeää.

”Jotkut ajattelevat, ettei pitäisi tehdä muita kuin oman alan töitä. Minusta voi opetella myös jotain muuta ja tehdä kaikenlaista työtä. Ei ole hyvä vain istua kotona.”
Helsingin Sanomat
13.11. 10:55
Haastatelluilla oli korkeakoulutusta
Miltä aloilta ja millaista? Olivatko todistukset mukana, vai jääneet Irakiin? Nehän voi noutaa kun käy siellä seuraavan kerran lomalla.
Minusta voi opetella myös jotain muuta ja tehdä kaikenlaista työtä
Sikalanhoitaja, sianlihan käsittelijä, uimahallin siivooja, juutalaisen seurakunnan työntekijä, aikuisviihdekaupan myyjätär, seksipuhelinlinjan työntekijä... Paikkoja on avoinna rajoitetusti. Hae heti! Mikä estää?
...he suhtautuivat tukien saamiseen hyvin negatiivisesti
Sosiaalitukia ei ole pakko ottaa vastaan, tällöin myös se negatiivinen asenne saattaa helpottaa.
”Jotkut haastateltavat kuvasivat, että työllistyminen on mahdottoman vaikeaa. Tukien saaminen on sen sijaan tehty helpoksi, mutta vain jos ei tehdä työtä ollenkaan”
Tämän tiedon saamiseksi olisi riittänyt se, että olisi haastatellut suomalaisia henkilöitä. Tilanne on jatkunut nurinkurisena jo kymmeniä vuosia, mutta sen eteen ei tehdä mitään, koska käytännössä ay-liike päättää mm. valtion maksamista varoista nk liiton jäsenille.
”Päätökset ovat usein suomeksi,
Ehkä siksi, että he asuvat Suomessa.
”Irakissa on menestyksen merkki, että on jo nuorena taloudellisesti itsenäinen.”
Sinne sitten vaan. Siellä on myös allah & co - ja sinne niiden pitäisi myös jäädä.
”Voi olla, että jotkut naiset jäävät mieluummin kotiin, mutta minusta voi sekä pitää huolta kodista että tehdä työtä,
Artikkelissa kuvatun naisen huivi on uskonnollinen tunnus, joten sellaisen näkeminen koulussa ja/tai työpaikalla voi ahdistaa uskonnottomia tai johonkin toiseen uskontokuntaan kuuluvia ja he saattavat ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjään, joka nostaa syytteen kuulemma aiheesta kun aiheesta - varsinkin jos siteeraa Raamatun tekstiä. Mutta koraanin kohdalla hän voi olla joustavampi, koska ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Avatar
John Kimble
Michael Knight
Viestit: 4124
Liittynyt: La Helmi 03, 2018 5:19 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja John Kimble »

Pääkaupunkiseudulla yli kolmasosa toimeentulotuen saajista muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia:
Kelan toimeentulotuki kasautuu maahanmuuttajille – Espoossa ja Vantaalla osuus suurempi kuin Helsingissä

Vieraskielisten osuus perustoimeentulotuen saajista on pääkaupunkiseudulla kasvanut. Korkein osuus on Espoossa. Kuvituskuva. Johanna Erjonsalo

Pääkaupunkiseudulla toimeentulo- ja asumistukipäätöksistä huomattavan suuri osa tehdään muille kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville.

Korkein osuus on Espoossa, mutta myös Helsingissä ja Vantaalla vieraskieliset ovat yliedustettuina toimeentulotukiasiakkaissa, kertovat Kelan tuoreet tilastot.

Espoossa ja Kauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta.

Koko pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista 33,7 prosenttia oli vieraskielisiä.

Luvut ovat huomattavan korkeita, sillä espoolaisista ja helsinkiläisistä on vieraskielisiä 13,5 prosenttia ja vantaalaisista 14,4 prosenttia.

Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista on myös kasvanut nopeasti. Vuonna 2010 heidän osuutensa Helsingin toimeentulotukiasiakkaista oli 27 prosenttia.

Toimeentulotukipäätösten määrässä vieraskielisten yliedustus näkyy jonkin verran voimakkaampana. Espoossa ja Kauniaisissa se oli viime vuonna 43 prosenttia, Helsingissä 34,6 ja Vantaalla 38,7 prosenttia.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät toimeentulotukipäätöksissä ovat Kelan tilastojen mukaan venäjän-, arabian-, somalin- ja vironkieliset.

Vertailua hankaloittaa kuitenkin se, että vieraskielisistä toimeentuloasiakkaista yli 10 prosentin äidinkieltä ei ole tilastoitu.

Vieraskielisten osuus korostuu myös viime vuoden asumistukipäätöksissä, mutta loivempana kuin toimeentulotuessa.

Koko pääkaupunkiseudulla asumistukiasiakkaista 26,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia. Helsingissä luku oli 24,3 prosenttia, Vantaalla 30,3 prosenttia ja Espoossa 28,5 prosenttia.

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti pääkaupunkiseudulla, ja esimerkiksi Espoossa ennustetaan 26 prosentin puhuvan vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia.

Koko Suomessa vieraskielisiä on nyt 6,6 prosenttia. Kelan tilastojen mukaan viime vuonna koko maassa toimeentulotukiasiakkaista oli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 18,7 prosenttia. Asumistukiasiakkaista vieraskielisiä oli 13,3 prosenttia.

Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai loka–joulukuussa Helsingissä keskimäärin 39 000, Vantaalla 15 000 ja Espoossa 14 100 henkilöä kuukaudessa.

Lisäksi kaupunkien maksamaa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea sai Helsingissä keskimäärin 9 400 ja Espoossa 2 900 ja Vantaalla 2600 asiakasta.

Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela muistuttaa, että muualle Suomeen sijoittuneet maahanmuuttajat muuttavat hyvin yleisesti pääkaupunkiseudulle.

– He muuttavat tänne muutaman vuoden viiveellä, koska heillä on täällä omat verkostonsa, sanoo Haahtela.

Maahanmuutajat eivät ole Haahtelan mukaan työmarkkinoilla homogeeninen ryhmä.

– Osalla on hyvin puutteellinen koulutus ja työkokemus. Osalla on todella hyvä koulutus ja valmiudet. Kolmasosa uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia.
Tilastoissa aukkoja

Toimeentulotukipäätöksen saaneista tilastoidaan äidinkieli, mutta tilastoissa on hämmästyttävän isoja aukkoja.

Viime vuonna pääkaupunkiseudulla oli 90 343 toimeentulotukiasiakasta, joista 30 356 puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Heistä 9 417 kohdalla ei tilastoissa ole kuitenkaan tarkkaa tietoa äidinkielestä.

Lisäksi 3 706 kohdalla äidinkieli on tiedossa, mutta sitä ei olla silti tilastoitu erikseen.

Jopa esimerkiksi saksankieliset luetaan luokkaan "muut kielet".

Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat pääkaupunkiseudulla venäläiset, arabit, virolaiset ja somalit.
Nämä ovat varmaan niitä "työvoimapulan paikkaajia" joita tarvitaan Mykkäsen mukaan "miljoona" Suomeen.

Kuva
Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva Suomeen muuttanut. Kuvituskuva.
Radiopuhelin kirjoitti:
Ma Heinä 30, 2012 2:01 pm
Ulkomaalaisia ei tuomita heppoisimmilla perusteilla kuin suomalaisia. Korostuminen raiskaustilastoissa johtuu vain siitä että maahanmuuttajat yksinkertaisesti raiskaavat enemmän.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

Aiemminkin olen kirjoittanut läpinäkyvyyden puutteesta mitä maahantunkeutumiseen tulee, se on ollut huonoa, mutta salassa ollaan sitä yhä huonontamassa:
Hallitus haluaa salata ulkomaalaisten tietoja suomalaisten tietoja kattavammin – onko kyse Migrin toiminnan arvostelun estämisestä?
”Esityksestä syntyy kokonaisvaikutelma, että tarkoituksena on poistaa esimerkiksi median mahdollisuus arvioida ja julkaista maahanmuuttohallinnon päätöksentekokäytäntöjä”, kirjoittaa Asianajajaliitto.

Susanna Reinboth HS

Julkaistu: 25.9. 10:15 , Päivitetty: 29.9. 11:29

SALAILUA ulkomaalaisten asioiden käsittelyssä ollaan lisäämässä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa. Sen sivutuotteena julkisuuslakia muutettaisiin niin, että ulkomaalaisten asioita suojattaisiin paremmin kuin suomalaisten vastaavia asioita.

Julkisuuslaki suojaa jo nyt kaikkien yksityiselämää. Ulkomaalaisten osalta salaaminen halutaan kuitenkin ulottaa myös sellaisiin tietoihin, jotka eivät ole yksityiselämää ja jotka suomalaisten osalta ovat julkisia.

LAKIESITYKSEN valmistelusta vastannut erityisasiantuntija Tuuli Tuunanen sisäministeriön maahanmuutto-osaston oikeudellisesta yksiköstä kertoo, että uudistuksella halutaan varmistaa, että maahanmuuttoasioiden käsittelyssä hakija voi jatkossakin antaa kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ilman pelkoa siitä, että ne tulevat automaattisesti julkisiksi.

Muutosehdotus johtuu siitä, että maahanmuuttoa koskevia salassapitosäännöksiä on nyt hajallaan kahdessa laissa. Niitä on julkisuuslain lisäksi ulkomaalaisrekisteriä koskevassa laissa. Perustuslakivaliokunta on näpäyttänyt tästä ja toivonut, että kaikki salassapitoa koskevat määräykset koottaisiin julkisuuslakiin.

Kyse on siis kahden lain teknisestä yhdistämisestä, mutta nykytilaan olisi myös tulossa muutoksia. Salailun piiriin tulisivat esimerkiksi viranomaisen aloitteesta tapahtuviin asioihin kuten karkotuksiin liittyvät tiedot sekä EU-kansalaisia ja laittomasti maassa oleskelevia koskevat asiat.

ULKOMAALAISREKISTERIÄ koskevassa laissa kynnys salaamiseen on hyvin alhainen. Sen mukaan kaikki maahanmuuttoasioita koskevat tiedot ovat salaisia, jos ne voivat aiheuttaa vahinkoa tai haittaa ulkomaalaiselle tai hänen läheiselleen. Käytännössä tietojen salaamiseen riittää mikä tahansa syy pahasta mielestä alkaen.

Tämän säännöksen perusteella Maahanmuuttovirasto (Migri) on sitkeästi yrittänyt salata myös esimerkiksi oleskelulupaa ja karkotusta koskevat päätöksensä. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin linjannut, että Migrin tekemien päätösten julkisuus ratkaistaan julkisuuslain perusteella.

Tämä on pitänyt Migrin toiminnan jonkinlaisessa julkisessa luupissa, sillä julkisuuslaissa kynnys salaamiseen on huomattavasti korkeampi kuin ulkomaalaisrekisteriä koskevassa laissa. Julkisuuslain mukaan tiedot ovat salaisia vain, jos julkisuus voisi vaarantaa hakijan tai hänen läheistensä turvallisuuden. Päätöksistä voidaan myös poistaa yksityiselämää koskevat tiedot.

KUN salailupykälien siirtämistä julkisuuslakiin alettiin valmistella, ehdotus sai jäätävää kritiikkiä.

Korkein hallinto-oikeus kyseli, miksi julkisuuslain nykyiset säännökset eivät riitä turvaamaan yksityisyyden suojaa maahanmuuttoasioissa.

Asianajajaliitto ruoski ehdotuksen kunnolla. Liitto korosti, että ulkomaalaisten turvallisuus on suojattava, mutta sen ei tule kokonaan estää julkisen vallankäytön valvontaa.

”Maahanmuuttoviraston hallintopäätökset ovat olleet viime vuosina erityisesti kansainvälistä suojelua koskevien asioiden osalta laajan julkisen kritiikin kohteena”, liitto totesi.

Sen mielestä julkisen vallankäytön valvonnan intressi edellyttää, että maahanmuuttohallinnon päätöksiä on mahdollista arvioida.

”Esityksestä syntyy kokonaisvaikutelma, että tarkoituksena on kokonaan poistaa esimerkiksi median mahdollisuus arvioida ja julkaista maahanmuuttohallinnon päätöksentekokäytäntöjä.”

Salaamisleirin sylttytehdas on helppo löytää. Migri ilmoitti lausunnossaan haluavansa kaiken päätöksiä myöten ehdottoman salassapidon piiriin, ”jotta yksityiselämän suojaaminen salassapitointressinä tulisi varmistettua kaikissa tilanteissa”.

KRITIIKKIÄ esitykselle tuli myös julkisuuslaista vastaavalta oikeusministeriöltä. Se muistutti perustuslakivaliokunnan painottaneen viimeaikaisissa lausunnoissaan, että yksityiselämän ja henkilötietojen suojalla ei ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden.

Myös julkisuus on perustuslaissa turvattu perusoikeus. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Julkisuuslain mukaan lain tarkoituksena on muun muassa antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

SISÄMINISTERIÖ ja oikeusministeriö ryhtyivät yhdessä viilaamaan esitystä. Loppusilauksessa otettiin askel taaksepäin. Ehdotuksen mukaan päätökset ovat salaisia vain, jos jonkun turvallisuus on vaarassa.

Salailun ala kuitenkin laajenisi. Esimerkiksi kansalaisuutta koskevat päätökset voitaisiin jatkossa salata, jos julkisuus vaarantaisi ihmisen tai hänen läheistensä turvallisuuden. Nykyisin päätöksiä ei voida salata tällä perusteella.

Pykäläehdotukseen rakennettiin myös toinen miina. Siihen lisättiin luettelo viranomaisista, joita pykälä koskee. Ehdotuksen mukaan alhaisella haittakynnyksellä salattaisiin muun muassa ne poliisin asiakirjat, jotka koskevat ”ulkomaalaisten maahantuloa ja maastalähtöä tai maassa oleskelua koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa ja valvontaa”.

VOIKO tämä siis tarkoittaa sitä, että ulkomaisen huumekuriirin toiminta salataan? Entäpä jos rikostutkinnassa on kyse laittoman maahantulon järjestämisestä?

Erityisasiantuntija Tuuli Tuunasen mukaan näitä asioita koskevaa sääntelyä ei ole tarkoitus muuttaa, vaan rikostutkintaan liittyvän aineiston julkisuus pysyy ennallaan.

Vaikka salailua ei olisi haluttu lisätä, se voi lisääntyä. Myös poliisissa on vahvistunut viime aikoina voimakas salailua kannattava falangi eli ryhmittymä.

Poliisi on muun muassa salannut yksityiselämään kuuluvana pöytäkirjan, jossa julkkisnainen puukotti entistä miesystäväänsä. Hovioikeus on nyt tuominnut naisen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Poliisi on myös salannut muista pöytäkirjoista tietoja esimerkiksi epäillyn humalasta ja laventanut muutenkin tulkintaansa salassapidosta.

PARI viikkoa sitten eduskunnalle annetussa ehdotuksessa joka tapauksessa ehdotetaan, että ulkomaalaisten asioita salattaisiin laajemmin kuin suomalaisten asioita.

Mitkä ulkomaalaisten asiat siis tarvitsevat suojaa, vaikka julkisuus ei vaarantaisi turvallisuutta eikä tieto koskisi yksityiselämää?

Tuunanen huomauttaa, että maahanmuuttoviranomaisten kanssa asioidessaan ulkomaalainen joutuu kertomaan elämästään hyvin laajasti. Hän voi esimerkiksi joutua selostamaan tulonlähteitään tai antamaan todistuksen kielitaidostaan. Näiden salassapito haluttiin varmistaa omalla säännöksellä myös jatkossa.

Olennainen kysymys on, miksi esimerkiksi todistus kielitaidosta pitäisi salata. Suomalaisten koulutodistukset, ylioppilastodistukset ja muu opintomenestys ovat julkista tietoa.

MITÄ tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Hallituksen esitys vaikuttaa pienen piirin ideologiselta hankkeelta. Ehdotus julkisuuden kaventamisesta on syntynyt toisen lainuudistuksen sivutuotteena, valmistelu on tapahtunut kolmen sisäministeriön virkamiehen ryhmässä, salaamisen perustelut jäävät epäselviksi ja lausuntokierros on ollut suppea.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa taas on hyvin julkisuusmyönteinen sävy.

Sen mukaan tarkoitus on selvittää ”tarve ajantasaistaa julkisuuslaki koskemaan asiakirjakohtaisuuden lisäksi tietoa laajemmin”. Lisäksi ”julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta julkisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen”.

Ehdotus näyttää lyövän korville niin voimassa olevaa julkisuusperiaatetta kuin hallituksen tavoitteita.

Oikaisu sunnuntaina 29.9. kello 11.28: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, kansalaisuutta koskevien asiakirjojen salassapito ei muutu. Sen sijaan kansalaisuutta koskevat päätökset voidaan jatkossa salata, jos julkisuus vaarantaisi ihmisen tai hänen läheistensä turvallisuuden. Nykyisin päätöksiä ei voida salata tällä perusteella.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006250214.html
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

sinnerman
Agentti Scully
Viestit: 650
Liittynyt: La Loka 22, 2016 10:00 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja sinnerman »

Sannikka ja Ukkola ohjelmassa 15.11 vieraillut politiikan toimittaja Juha Ristamäki oli puhumassa poliitikkojen valehtelusta. Noin 22 minuutin kohdalla Ristamäki mainitsee että ihmisille ei varsinaisesti valehdella mutta jätetään vain kertomatta, millainen salainen sopimus Suomella on ollut Ruotsin kanssa vuonna 2015 pakolaisvyöryn aikaan taakanjaossa.
Mielenkiintoista mielestäni.Totuus kiinnostaisi.Ohjelma löytynee yle areenasta jos jotain rupesi kiinnostamaan.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

sinnerman kirjoitti:
Ma Marras 18, 2019 4:18 pm
Noin 22 minuutin kohdalla Ristamäki mainitsee että ihmisille ei varsinaisesti valehdella mutta jätetään vain kertomatta, millainen salainen sopimus Suomella on ollut Ruotsin kanssa vuonna 2015 pakolaisvyöryn aikaan taakanjaossa.
Tämä on hyvin mielenkiintoista. En hetkeäkään epäile, etteikö silloinen trio Sipilä-Soini-(ei-halal)Soini olisi näin menetellyt, mutta olisihan se hyvä kammata näiden maanpettureiden toiminta huolellisesti läpi ja miksi asia salattu eduskunnalta. Asian tutkimista on enää turha odottaa, vaikka yksittäinen yleläinen (toiminut Ajankohtaisen kakkosen toimittajana) hyvin yleisluontoisesti asiasta nyt kertookin. Miksi ei aiemmin kertonut, jos tietoa oli ja miksi ei ilmeisesti vieläkään kertonut mistä tieto on peräisin, whistlebloweriltako?

----------------------------------------
Poliisi pidättäytyy toistaiseksi osasta maasta poistamisista Irakiin

18.11.2019 klo 16.23
Poliisihallitus

Poliisi pidättäytyy toistaiseksi osasta Irakiin tehtävistä maasta poistamisista, kuten Helsingin poliisilaitos lauantaina 16.11.2019 Twitterissä kertoi. Tilapäinen pidättäytyminen maasta poistamisista koskee vain turvapaikkaprosessissa tehtyjen maastapoistamispäätösten täytäntöönpanoja ja keskeytys on tilapäinen. Poliisiylijohtaja on keskustellut asiasta ennen päätöstä sisäministerin kanssa.

Poliisilla ei ole suunniteltuna palautuksia Irakiin lähiviikoille. Maasta poistamisissa Irakiin on ollut ennenkin taukoa. Edellisen kerran maasta poistamiset olivat hetkellisesti keskeytettynä viime syksynä Irakin tehdessä vastakäännytyksen, eli Irak ei ottanut vastaan poliisin palauttamia henkilöitä.

Poliisihallituksen yhdessä Helsingin poliisilaitoksen kanssa tekemä, Irakiin liittyvä, kaikkia poliisilaitoksia koskeva linjaus liittyy osaltaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tekemään ratkaisuun, jossa Suomen katsottiin rikkoneen ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jonka mukaan kaikilla on oikeus elää sekä artiklaa, joka kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.

‒Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi ottaa aikalisän Irakin osalta maasta poistamisten täytäntöönpanossa. Kun saamme lisätietoa siitä, miten päätöksiä tekevät viranomaiset reagoivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen, teemme päätöksiä maasta poistamisten mahdollisesta jatkamisesta, kertoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu ei liittynyt poliisin täytäntöön panemaan maasta poistamiseen, eikä siten koskenut poliisin toimintaa. Poliisi on kuitenkin täytäntöönpanoviranomaisena viime kädessä velvollinen varmistamaan, ettei palautuskieltoa rikota. Palauttamiskiellosta on ehdottomat ja velvoittavat säännökset useassa kansainvälisessä sopimuksessa, EU-lainsäädännössä sekä Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Palautuskielto määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Poliisin päätös pidättäytyä maasta poistamisen täytäntöönpanosta Irakiin koskee vain poliisin täytäntöön pantavaksi tulevia maasta poistamistilanteita eli vapaaehtoinen paluu Irakiin ja muihin maihin on edelleen mahdollista ja jokainen, joka haluaa noudattaa palautuspäätöstä ja palata vapaaehtoisesti, voi niin luonnollisesti tehdä.

Poliisi on syyskuun loppuun mennessä poistanut maasta 1960 maastapoistamispäätöksen saanutta noin 100 eri maahan. Tänä vuonna poliisi on poistanut Irakiin 46 henkilöä, joista saatettuna 17. Avustetun vapaaehtoisen paluun piirissä on palannut tänä vuonna Irakiin 176 ihmistä ja viime vuonna 449, näitä paluita organisoi Maahanmuuttovirasto ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisist ... anguage=fi
--------------------
Poliisi keskeyttää osan palautuksista Irakiin – Ohisalo: ”Päätös on poliisin päätös”
Julkaistu: 16.11. 16:16 , Päivitetty: 16.11. 21:16

Poliisi selvittää palautusten keskeyttämistä myös muiden maiden osalta. Poliisi kertoo Twitter-viestissään, että se keskeyttää turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo IS:lle, että taustalla on Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätös.

– Siitä on viikon mittaan keskusteltu. Ministerinä olen sen todennut, että se on häpeällistä oikeusvaltiolle. Suomi on tuomion mukaan yhtäältä rikkonut oikeutta elämään ja toisaalta vielä kidutuksen kieltoa.

Ohisalon mukaan kyseisessä tapauksessa poliisi on toimivaltainen viranomainen. Ministerillä ei ole hänen mukaansa asiassa toimivaltaa.

Kuva
Sisäministeri Maria Ohisalo

– Kyseinen päätös on poliisin päätös. Poliisin ratkaisu vaikuttaa perustellulta. Annetaan viranomaisille työrauhaa hetki selvittää, ettei tällaista tapahtuisi enää uudestaan, Ohisalo sanoo.
Kansallisesta turvallisuudesta vastaava ministeri Ohisalo-486x640.png
Kansallisesta turvallisuudesta vastaava ministeri Ohisalo-486x640.png (143.38 KiB) Katsottu 2986 kertaa
Asiassa toimii poliisin lisäksi Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttovirasto tekee Ohisalon mukaan selvitystä, kuinka montaa ihmistä mahdollinen riskiarvion pettäminen on mahdollisesti pettänyt.

– Olen itse ottanut ministeriössä asian esille viikolla. Olen esittänyt virkamiehille toiveen siitä, että he esittäisivät keinoja, miten voimme varmistaa, ettei tällaista enää tapahtuisi. Ettei Suomi tulisi enää uudestaan tuomituksi tällaisesta asiasta.

Ohisalo lisää, että ministerinä hänen tehtävänään on edellyttää, ettei hallinnonalalla rikota lakeja.

Poliisi kertoo Twitter-viestissä, että Irakin lisäksi poliisi selvittää palautusten keskeyttämistä muiden maiden tilanne.

– Ylipäätään Suomen pitää varmistaa se, ettei palautuskieltoa koskaan rikota. Ei voi koskaan lähettää ihmistä kuolemaan tai kidutuksen vaaraan, Ohisalo muistuttaa.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) arvioi lauantaina tviitissään, että poliisin päätös oli perusteltu, ja se osoittaa, että EIT:n tuomio otetaan Suomessa vakavasti.

Poliisihallituksesta kerrottiin lokakuussa Ilta-Sanomille, että tämän vuoden aikana syyskuun loppuun mennessä poliisi oli palauttanut Irakiin 42 henkilöä, näistä 16 saattamalla.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006311097.html
Karkotusmäärät ovat niin pieniä, kun antihalal-Soini jätti neuvottelematta moniosaajien karkotuksista, ettei tilapäinen karkotuskielto vaikuta kuin siihen, että karva-ankkurit saavat lyötyä väkäsiään syvemmälle maaperään.
Ministerinä olen sen todennut, että se on häpeällistä oikeusvaltiolle.
Kansalaisena olen sen todennut, että on häpeällistä ja aiheuttaa suurta kärsimystä suomalaisille antaa irakilaisten jatkaa henkirikoksiaan, raiskailuita ja huumekauppaa Suomessa.
Poliisi selvittää palautusten keskeyttämistä myös muiden maiden osalta
ULLATUUS, tämänkin varmaan ihan itsenäisesti, ettei "oikeusvaltiolle aiheudu lisää häpeää"...
– Siitä on viikon mittaan keskusteltu. Ministerinä olen sen todennut, että se on häpeällistä oikeusvaltiolle. Suomi on tuomion mukaan yhtäältä rikkonut oikeutta elämään ja toisaalta vielä kidutuksen kieltoa.
//
Annetaan viranomaisille työrauhaa hetki selvittää, ettei tällaista tapahtuisi enää uudestaan, Ohisalo sanoo.
Uskoo ken haluaa, mutta mitäpä jos sisäministeri laittaisi oman maan asiat ja kansalaiset lähi-itäläisten ja afrikkalaisten nuorehkojen miesten etujen edelle, feministi, joka pitää raiskailuista ja terroristeista?

Tai jos irakilaisia halutaan oikeasti suojella, niin suojelun voisi aloittaa irkilaisista lapsista ja naisista, eikä antaa irakilaisten yrittää murhata heitä keskellä katua Helsingissä!

Siitä olen samaa mieltä Ohisalon kanssa, että toivottavasti näitä karkotuskieltoja Irakiin tai mihinkään muuallekaan ei enää koskaan tapahtuisi ja on naurettavaa ratsastaa nyt tällä yksittäistapauksella, kun tosiasia on se, että kaikki kuolemme eikä väkivaltaisia kuolemia voi estää. Miten ne suomalaisuhrit lähimmäisineen, jotka kärsineet ja kuolleet irakilaisten takia? Onko "yksittäistapauksilla" silloin merkitystä?

Entäpä se, että kaksilukuinen prosenttiosa kaikista maan raiskauksista tulee näiden "hätääkärsivien" mulkkujen mulkuista, mutta Ohisalo ei laita rikkaa ristiin näidenkään poistamiseksi? Mätä mieli.

Edit. Linkki lisätty.
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Avatar
PiikkiSika
Adrian Monk
Viestit: 2808
Liittynyt: To Tammi 14, 2016 11:52 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja PiikkiSika »

^ Ohisalo 6 - Persut 0

Ihan oikein, vittuuko noita palautellaan tai edes yritetään palauttaa:
A) Epäinhimillistä työntää porukkaa takas johonkin jumalan hylkäämään persläpeen, jossa pelkkää kärsimystä, tauteja ja muuta neekeröintiä tarjolla.
B) Maksaa ihan vitusti koko palautusprosessi, eikä siitä kärsi kuin jokainen veroja maksava(hyi vittu :mrgreen: ) kansalainen
C) Niistä saa loppujen-lopuksi ihan hyviä työntekijöitä kantaväestölle
! ! ! Eläköön EU-direktiivit ja kansan syväkyykky ! ! !

Avatar
devil_doll
Javier Pena
Viestit: 1881
Liittynyt: Su Huhti 04, 2010 5:22 am
Paikkakunta: From Hell

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja devil_doll »

John Kimble kirjoitti:
To Marras 14, 2019 3:24 am
Pääkaupunkiseudulla yli kolmasosa toimeentulotuen saajista muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia:
Kelan toimeentulotuki kasautuu maahanmuuttajille – Espoossa ja Vantaalla osuus suurempi kuin Helsingissä


Espoossa ja Kauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta.

Koko pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista 33,7 prosenttia oli vieraskielisiä.

Toimeentulotukipäätösten määrässä vieraskielisten yliedustus näkyy jonkin verran voimakkaampana. Espoossa ja Kauniaisissa se oli viime vuonna 43 prosenttia, Helsingissä 34,6 ja Vantaalla 38,7 prosenttia.

Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai loka–joulukuussa Helsingissä keskimäärin 39 000, Vantaalla 15 000 ja Espoossa 14 100 henkilöä kuukaudessa.

Lisäksi kaupunkien maksamaa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea sai Helsingissä keskimäärin 9 400 ja Espoossa 2 900 ja Vantaalla 2600 asiakasta.
Tuosta voi laskea, että pk-seudulla muiden kuin su+ru-kielisten tt-tukeen menee arviolta vähintään vajaa 135 miljoonaa ekeä vuodessa. Plus lapsikorotukset ja harkinnanvaraiset, tietysti. Olettaen siis että vain aikuiset hakijat on tilastoitu, koska tuet ovat perhekohtaisia.

Tt-tuki on viimesijainen eli sitä saa vasta jos ei saa mitään muuta kuten työttömyysturvaa. Perus työttömyysturva on työmarkkinatuki, joka on jokseenkin saman suuruinen kuin tt-tuki. Sitä pitää ensin hakea ja vasta jos tippuu siltä saa tt-tukea. Maahanmuuttaja voi saada myös jotain kotoutumistukea tietyn ajan, mutta esmes vierastyöläinen joka on maassa tehnyt hommaa menee suoraan työttömyysturvan piiriin.

Tt-tuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi, mutta todellisuudessa moni sekä kantis että mamu elää sillä pysyvästi. Näiden ihmisten palveluksia ja taitoja ei yhteiskunta enää tarvitse mihinkään. Työttömyystukea saaviakin sentään tarvitaan työssäolevien pelotteluun ja palkkojen polkemiseen. Voi kysyä, onko järkeä ottaa tänne jatkuvasti tuhansia uusia elätettäviä, kun omiakin tippuu pysyvälle tt-tuelle koko ajan enemmän kunnollisten työpaikkojen vähentyessä?
Sika naiseksi

There's nothing in my dreams, just some ugly memories. Kiss me like the ocean breeze.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Turvapaikanhakijat perustavat mielenosoitusleirin Helsinkiin, mallia vuoden 2017 tapahtumista

Mielenosoittajat suunnittelevat useita päiviä kestävää mielenosoitusta.

TURVAPAIKANHAKIJAT aikovat torstaina aloittaa mielenosoituksen maahanmuuttoviraston edustalla Pasilassa. Mielenosoitusleiri on määrä pystyttää kolmelta iltapäivällä ja sen olisi tarkoitus olla paikallaan useita päiviä.

Mielenosoittajat vaativat maahanmuuttovirastoa tunnustamaan, että Irak ei ole turvallinen maa. Heidän mukaansa Irakin turvallisuustilanne on entisestään huonontunut. Suomi sai marraskuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomion ihmisoikeusrikkomuksesta tapauksessa, jossa ihminen oli palautettu Irakiin ja tapettu siellä kolme viikkoa palautuksen jälkeen.

Leirin pystyttämisellä vaaditaan myös nopeampaa käsittelyprosessia turvapaikkapäätöksille sekä työluville, virheellisten päätösten oikaisemista ja parempia asuinoloja vastaanottokeskuksiin.

VUONNA 2017 turvapaikanhakijat osoittivat Helsingin keskustassa useita kuukausia mieltään.
5.12. 9:31
Helsingin Sanomat
...tunnustamaan, että Irak ei ole turvallinen maa
Myös Suomi on muuttumassa turvattomaksi maaksi - ja pääosin irakilaisten turvapaikanhakijoiden toimesta!

Vihreiden kansanedustajan Emma Karin on kuulemma nähty jo kipittävän kohti "omiensa" leiriä. Hyysäämään, lässyttämään ja moraaliposeeraamaan tp-hakijoiden kanssa - sekä tuomitsemaan suomalaisten toiminta.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Iivis
Perry Mason
Viestit: 3946
Liittynyt: Ti Kesä 23, 2015 11:50 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Iivis »

Onnea helsinkiläiset lapsiperheet!
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.

Julkaistu: 8.12. 2:00 , Päivitetty: 8.12. 5:59

HELSINKI aikoo syksyksi 2021 uudistaa tavan, jolla lapsen koulu ja päiväkoti määrätään.

Tarkoituksena olisi taata jokaiselle helsinkiläislapselle päiväkotipaikka läheltä kotia ja suunnitella jo siinä vaiheessa, missä hän todennäköisesti käy esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun.

Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiotto­alueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.

Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.

”Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa”, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

VARHAISKASVATUKSEN ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020. Pohjana ovat peruspiirit, mutta aivan sellaisenaan niitä ei voida käyttää.

Kuva

POHJOLAINEN kertoo, että hallinnollista uudistusta on valmisteltu pitkään kolmesta syystä.

Ensinnäkin virastot yhdistyivät Helsingissä toimialoiksi, mutta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun aluejaot toimivat edelleen kaikki hieman eri logiikalla.

Peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen hallinnolliset alueet ovat aivan erilaisia. Oppilaaksioton osalta koulujen puolella jokainen koulu muodostaa oman reviirinsä, eli jokaiselle lapselle on varattu paikka hänelle määritellystä lähikoulusta.

Varhaiskasvatuksessa paikka yritetään löytää läheltä kotoa nykyisinkin, mutta joillain seuduilla on niin ahdasta, että paikkoja on tarjottu pienelle osalle perheistä jopa toiselta puolelta kaupunkia. Näin käy tyypillisesti etenkin tammikuussa, kun melko paljon lapsia aloittaa päiväkodissa, mutta tuskin kukaan lähtee pois sieltä.

Toiseksi taustalla on Pilvi Torstin (sd) ja Laura Rissasen (kok) viimevuotinen aloite lähipäiväkodeista.

”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat.”

Kolmanneksi tarkoitus olisi siis puuttua eriarvoisuuteen nykyistä voimakkaammin. Oppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.

”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia”, Pohjolainen sanoo.

Helsinki on perinteisesti pyrkinyt torjumaan eriarvoisuutta kouluissa esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että haastavilla alueilla toimivat koulut saavat hiukan muita enemmän euroja. Tämä keino tutkitusti myös vaikuttaa esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle, muttei ratkaise ongelmaa kokonaan.

TAMMIKUUSSA poliitikot päättävät siitä, voidaanko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueet yhdistää.

Sitten alkaa tarkempi määrittely siitä, mitä katua pitkin rajat missäkin vedetään. Peruspiirit ovat pohja, mutta eivät kelpaa ihan sellaisinaan. Tarvitaan siis hienosäätöä.

Esimerkiksi painotetun opetuksen ja kieltenopetuksen kohdalla jakautumista maantieteellisesti riittävän tasaisesti katsotaan vielä laajemmalla alueella eli Helsingin suurpiirien tasolla.

Peruskouluikäisten määrä kasvaa tuhannen oppilaan tahtia vuodessa.

Rajojen vetämistä kutsutaan palveluverkon tarkasteluksi, mutta sanaparilla ei tarkoiteta aivan samaa kuin Helsingissä aiemmin on tarkoitettu.

”Yhtään koulua ei olla lopettamassa. Siihen tämä kyllä vaikuttaa, mihin uusia kouluja rakennetaan”, Pohjolainen sanoo.

Peruskouluikäisten määrä kasvaa edelleen tuhannen oppilaan tahtia vuodessa. Ensi vuonna monet helsinkiläiskoulut tarvitsevatkin lisää tilaa, ja poliittisessa päätöksenteossa on parhaillaan lukuisia tähän liittyviä rakennushankkeita.

PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN helsinkiläisten määrän sen sijaan ennustetaan ensi vuonna pitkästä aikaan kääntyvän laskuun. Tämän ennustetaan vähentävän tungosta päiväkoteihin, vaikka ikäluokasta entistä suurempi osuus halutaankin houkutella varhaiskasvatukseen.

Päiväkodeillakin on suuri korjausvelka, ja kokonaan uusia tiloja tarvitaan esimerkiksi uusille asuinalueille. Päiväkotejakin rakennetaan siis yhä paljon, muttei kerralla yhtä suurta määrää kuin vuonna 2019.

Tilojen siis uskotaan tulevaisuudessa riittävän entistä paremmin, mutta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on yhä suuri pula. Pohjolainen sanoo, että yliopistojen koulutusmääriä pitäisi edelleen kasvattaa mutta myös ammattilaiset tulisi saada pysymään alalla nykyistä paremmin.

Tampereen yliopiston kanssa ollaan käynnistämässä muuntokoulutusta, jossa lastenhoitajat voisivat pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi. Helsinki haluaisi valtiolta luvan alkaa järjestää ammatillista lastenohjaajan tutkintoa, joka on toinen reitti lastenhoitajaksi lähihoitajan koulutuksen lisäksi.

Henkilökuntapula on erityisen ankara ruotsinkielisellä puolella. HS:n tietojen mukaan joillekin ruotsinkielisille perheille on jo ehdotettu lapsen siirtymistä suomenkieliselle puolelle. Pohjolainen vahvistaa, että tällaista jouduttiin harkitsemaan jo kesällä, mutta silloin saatiin viime tingassa palkattua lisää henkilökuntaa.

JOS poliittinen päätöksenteko aiheesta etenee suunniteltuun suuntaan ja aikataulussa, uudet alueet voisivat tulla käyttöön syksyllä 2021. Ne vaikuttaisivat lapsiin, jotka tuosta syksystä eteenpäin aloittavat varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Eivät siis lapsiin, jotka jo ovat koulussa.

Toisilla alueilla muutokset olisivat isompia kuin toisilla. Osassa kaupunkia polku päiväkodista peruskouluun on jo nykyisin selkeä, osassa ei.

”Ajatuksena on joustavuus.”

Pohjolainen korostaa, että kyseessä ei ole paluu vanhaan eli esimerkiksi Vuosaaressa ja Puistolassa aiemmin käytössä olleisiin laajennettuihin oppilaaksiottoalueisiin.

”Tässä ei tehdä jäykkiä sääntöjä, vaan ajatuksena on joustavuus”, hän lupaa.

KUN oppilaaksiottoalueiden rajoja on siirretty jossain yksittäisessä kaupunginosassa aiemmin, on usein tullut säätöä esimerkiksi sisarusten saamisesta samaan kouluun. Nyt ei pitäisi tulla.

Ylipäätään ajatuksena olisi helpottaa lapsen siirtymistä uuteen niin sanotuissa nivelvaiheissa. Siis esimerkiksi alakoulusta yläkouluun mennessä ja etenkin esiopetuksen ja alkuopetuksen kohdalla. Uudet koulut rakennetaankin nykyisin yhteistyön helpottamiseksi usein samaan pihapiiriin päiväkodin tai esimerkiksi leikkipuiston tai nuorisotalon kanssa.

”Ideaalitapauksessa vanhemmat tietäisivät joka alueella, että tästä päiväkodista mennään tuohon kouluun. Tai että tämä ryhmä menee tästä päiväkodista tuohon kouluun. Lasten omatkin toiveet ja kaverisuhteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon”, Pohjolainen kuvailee.

TÄHÄN tavoitteeseen pääseminen kestää jonkin aikaa, lasten välisen tasa-arvon toteutuminen vielä pitempään. Kauempana tulevaisuudessa on se, että uudella aluejaolla olisi vaikutusta myös muihin palveluihin ja asuntopolitiikkaan.

Mallissa paljon on kiinni rehtoreista ja päiväkotien johtajista, joiden täytyy pitää koossa entistäkin monimutkaisempaa palapeliä. Heidän kanssaan mallia on jo käyty läpi, laajempi kierros henkilökunnalle on tulossa.

JOTTA urakka olisi edes jotenkin mahdollinen, samaan aikaan kehitetään uutta yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Se otetaan ensimmäisenä käyttöön varhaiskasvatuksessa, mutta se laajenee vähitellen myös esi- ja perusopetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html

Vastaa Viestiin