Historioitsijoilta suorat sanat Mannerheim-tehtävästä tyrmistyneelle professorille: ”Tässähän on kysymys sensuroinnista”
Sotahistorian tutkija Martti Turtola ja dosentti Lasse Laaksonen kommentoivat Oulun yliopistossa viime päivinä kuohuttanutta Mannerheim-vyyhtiä.
Historiantutkijoiden reaktio asettuu tyrmistyksen ja huvittuneisuuden välimaastoon.
SUOMEN historiaa tuntevat ihmettelevät Oulun yliopiston sosiologian professorin Vesa Puurosen näkemyksiä marsalkka Mannerheimista. Historiantutkijoiden reaktio asettuu tyrmistyksen ja huvittuneisuuden välimaastoon.
IS lähetti Puurosen opiskelijoille lähettämän paimenkirjeen luettavaksi Mannerheimin päämajatyöskentelyä tutkineelle kolmen yliopiston dosentille Lasse Laaksoselle ja Mannerheimista kiitetyn teoksen kirjoittaneelle pitkän linjan sotahistorian tutkijalle Martti Turtolalle.
Puuronen toivoi viestissään, että Mannerheimin kuva poistettaisiin opiskelijoiden kokoontumishuoneen seinältä ja selfien ottaminen poistettaisiin kilpailusta.
– Oletteko te tietoisia siitä, että Mannerheim oli rotuajattelun kannattaja: talvisodan päättymisen jälkeen antamassaan päiväkäskyssä hän kutsui venäläisiä vieraaksi roduksi, lisäksi jatkosodan alettua hän käski erottelemaan valloitettujen alueiden venäläisväestön ja sijoittamaan heidät keskitysleireihin, minkä seurauksena vähintäänkin satoja ihmisiä kuoli nälkään ja huonoon kohteluun, hän muun muassa kirjoitti.
– Suomen sisällissodan aikana Mannerheim oli Valkoisen armeijan ylipäällikkönä, päävastuussa valkoisten ottamien vankien huonosta kohtelusta ja summittaisesta teloittamisesta.
Entisellä Helsingin yliopiston viestintäjohtajalla Turtolalla on vaikeuksia pidätellä nauruaan tekstin luettuaan.
– Tämähän on huvittavaa. Voiko olla mahdollista, että sosiologian professorilla on näin yksisilmäiset käsitykset Suomen historiasta ja hän näkee historian näin mustavalkoisena.
TURTOLAN mukaan Puurosen teesit voisi kaataa kuin possujen olkitalon, mutta hänen mielestään asiassa on vakavampi puoli.
– Ihmetyttää, onko tuo opiskelijoiden käyttämä tila, josta Mannerheimin kuva piti poistaa, professorin hallinnassa? Tässähän on kysymys sensuroinnista. Ei voi yliopiston moniarvoisuudesta puhua, kun professori määrää repimään valokuvan pois.
Vasemmistoliiton poliittisissa piireissä aktiivisesti toimineen Puurosen erityiseen akateemisen osaamisen kuuluvat hänen oman ilmoituksensa mukaan ”arvot, aatteet ja yhteiskunnalliset kontekstit”.
– Niitä vasten on todella hämmästyttävää, että kuvien raastamisella alas ajatellaan päästävän eteenpäin, Turtola sanoo.
LAAKSONEN puolestaan luonnehtii Puurosen ajattelua tendenssimäiseksi ja yksisilmäiseksi. Hän huomauttaa, että historiallisten väitteiden esittäjä on tutkija, jonka eritysalaksi esitellään yhteiskunnalliset kontekstit.
– Mannerheimin nimeäminen rasistiksi sillä perusteella, että hän talvisodan jälkeen kutsui venäläisiä vieraaksi roduksi, on tyylipuhdasta anakronismia.
Anakronismi tarkoittaa asian sijoittamista väärään aikakauteen. Rotu-sanalla oli 1930-luvulla tyystin toinen merkitys kuin nykyisin. Rodun käsitettä viljeltiin suomen kielessä arkiteksteistä aina runouteen hyvin vapaasti. Muun muassa Suomen heimoista puhuttiin eri rotuna ilman loukkaavaa tarkoitusta.
– Minusta Mannerheimin päiväkäsky sijoitetaan hyvin tarkoitushakuisesti väärään kontekstiin. Tutkijan pitäisi ymmärtää, että käsitteen merkitys on muuttunut aivan toiseksi sitten niiden aikojen, Laaksonen sanoo.
– Suomen armeija ei toisen maailmansodan aikana osallistunut rotusotaan. Se tehtiin selväksi niin poliittisella tasolla kuin armeijassa, jonka riveissä vähemmistöt – niin juutalaiset, tataarit kuin romanit – taistelivat. Mannerheim itse kävi synagogassa, Laaksonen muistuttaa.
HÄNEN mukaansa Puurosen paimenkirjeessä keskitysleiri-sanaa käytetään terminä ja käsitteenä leimaavasti ja pyritään hakemaan yhtymäkohtia Saksan keskitysleireihin.
Tähän myös Turtola kiinnittää huomiota.
– Itä-Karjala oli sotilashallintoaluetta. Sen suomalaisia vastuumiehiä sen paremmin kuin Mannerheimia ei sodan jälkeen tuomittu. Asia on tutkittu perinpohjin, Turtola muistuttaa.
Puuroselle sukuhistorian vuoksi henkilökohtaisia vuoden 1918 tapahtumia ei tutkijoiden mukaan liioin ole historiallisesti oikein sälyttää Mannerheimin kontolle.
– Kun sota pitkittyi ja tilanne alkoi riistäytyä käsistä, valkoisten sodanjohdosta tuli nimenomaan käsky, että suoraan ei saa ampua, vaan pitää perustaa kenttäoikeuksia, Turtola muistuttaa.
Laaksonen arvelee, että Puurosen ulostulon taustalla vaikuttavat enemmän poliittiset kun historiantutkimukselliset motiivit.
– Kyse oli mielikuvista, ei historiatieteellisistä arvoista. Tällainen romuttaa tieteen arvostusta. Koko kohussa oli kyse vain uusien opiskelijoiden fuksitilaisuudesta, johon professorin arvovallalla puututtiin härskillä tavalla, Laaksonen sanoo.
Kello 6.54: Juttuun lisätty osia Puurosen kirjoittamasta viestistä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006315661.html