Anneli Auer oli päässyt tällaisessakin yhteydessä medioihin:
Äänekoskelaismies istui vankilassa murhasta 3,5 vuotta ja vapautettiin – vaatii valtiolta yli miljoonan euron korvausta, vertaa itseään Anneli Aueriin
22.05.2019 klo 12:57
Valtiokonttori on maksanut 48-vuotiaalle äänekoskelaiselle korvausta jo 520 000 euroa.
Se ei miestä tyydytä.
Hän vaatii valtiolta yhteensä 1 014 400 euron korvauksia kärsimyksistään.
Murhasta syyttömänä istunut mies toteaa, että pitkän ja yhtämittaisen vankeuden vuoksi hän menetti asuntonsa ja hänen pitkäaikainen parisuhteensa kariutui.
Äänekosken Kivetyn murhaa käsiteltiin kahteen otteeseen sekä käräjillä että hovioikeudessa.
48-vuotias mies esitti Suomen valtiolle haasteensa Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Miljoonavaatimustaan äänekoskelainen perustelee sillä, että on istunut vankilassa syyttömänä poikkeuksellisen pitkän ajan, 1 268 vuorokautta eli lähes kolme ja puoli vuotta.
Vankilomille hän ei päässyt, koska oli ollut ensin murhasta epäilty ja sitten murhasta elinkautiseen tuomittu. Elinkautisvanki voi päästä lomalle ensimmäisen kerran vasta kuusi vuotta tuomion antamisen jälkeen.
Lomien puutteessa äänekoskelainen ei voinut pitää yhteyttä läheisiinsä. Hänen pitkäaikainen parisuhteensa päättyi. Hän menetti myös asuntonsa.
Äänekoskelainen suoritti rangaistustaan ensin Vantaan vankilassa ja myöhemmin Kuopion vankilassa. Kyseiset vankilat sijaitsivat maantieteellisesti kaukana hänen läheisistään.
Tuplasti Aueria pidempään
Kärsimystä lisäsi äänekoskelaisen mukaan myös rikoksen ja tuomion synnyttämä julkisuus. Ampuma-aseella tehty murha kiinnosti paikallislehtien ohella myös valtakunnallista mediaa ja Yleä.
Kärsimyskorvauksensa rahamäärän äänekoskelainen suhteuttaa Anneli Auerin korvausten kanssa. Auer istui ennen vapauttavaa tuomitaan vankilassa 611 vuorokautta ja sai kärsimyskorvausta 488 880 euroa.
Äänekoskelainen toteaa, että on hän istui vankeudessa yli kaksi kertaa niin pitkän ajan kuin Auer.
Aluehallintovirasto tyrmää
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto edustaa oikeudenkäynnissä Suomen valtiota.
Kirjallisessa vastauksessaan aluehallintovirasto kiistää äänekoskelaismiehen vaatimukset ja vaatii käräjäoikeutta hylkäämään hakemuksen perusteettomana.
Aluehallintoviraston mukaan valtiokonttori on kantajalle jo suorittanut kärsimyskorvausta 410 euroa vankilavuorokautta kohden eli yhteensä 520 000 euroa. Valtiokonttori otti korottavana huomioon sen, että hakija oli elinkautisvanki eikä päässyt vankilomille.
Valtiokonttorin jo maksama korvaus on yli kolmekertaisesti yli oikeuskäytännössä vakiintuneen tason.
Valtiokonttori huomauttaa vastauksessaan, että valtion tulee noudattaa korvausten määrien osalta yhdenvertaista käytäntöä ja kriteereitä, ”vaikka kukin tapaus arvioidaan erikseen yksittäistapauksen olosuhteiden perusteella”.
”Tavanomaista haittaa”
Aluehallintoviraston mukaan kantajan esille tuoma eristys siviilielämästä ja siitä mahdollisesti aiheutuneet muutokset ihmissuhteissa ja yhteydenpidossa läheisiin sekä asunnon menetys ovat ”vangitsemiseen pakkokeinona liittyvää tavanomaista haittaa ja kärsimystä”.
Aluehallintoviraston mukaan kantajan tapauksen uutisointi ei ollut henkilöön yhdistettävää. Julkisuus on kohdistunut itse tekoon, syyteasian käsittelyyn sekä tuomioon, ei kantajan henkilöön.
Kantajaa on mainittu harvoin edes nimeltä.
Aluehallintovirasto toteaa, ettei uutisointi ole myöskään vaikuttanut kantajan ammatilliseen asemaan tai maineeseen.
– Tässä tapauksessa ei ole kyse samanlaisesta nimenomaan vapaudenmenetyksestä johtuvasta ja sitä koskevasta julkisuudesta kuin Auerin 800 euron päiväkorvauksella korvatussa kärsimyksessä, toteaa aluehallintoviraston lakimies.
Pistoolilla selkään
Kärsimyskorvausoikeudenkäynti alkoi Jyväskylässä keskiviikkona. Äänekoskelaisen korvausvaatimus perustuu Vaasan hovioikeuden joulukuussa 2017 antamaan ratkaisuun.
Tuolloin Vaasan hovioikeus hyväksyi Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomion, jolla käräjäoikeus hylkäsi äänekoskelaisen murhasyytteen.
Syytteen kaaduttua hän oli vapaa mies.
Äänekoskelainen ehti kuitenkin viettää telkien takana ensin epäiltynä, sitten syytettynä, sitten tuomittuna ja jälleen tutkintavankina yhteensä edellä mainitut 1 268 vuorokautta.
Henkirikos, josta hänet erheellisesti tuomittiin, sattui Äänekosken Kivetyllä tammikuussa 2013. Miestä ammuttiin pistoolilla selkään.
Teko liittyi mahdollisesti huumevelkoihin.
Poliisi töpeksi
Äänekoskelainen tuomittiin teosta sekä käräjillä että hovissa.
Korkein oikeus kuitenkin palautti asian käsittelyn käräjäoikeuteen, koska poliisin rikosylikonstaapeli oli virheellisesti kuulustellut äänekoskelaista ilman oikeusavustajaa.
Äänekoskelainen oli ylikonstaapelin mukaan tunnustanut hänelle teon, jonka myöhemmin järjestelmällisesti kiisti.
Puolustuksen väitteen mukaan poliisi/syyttäjä olivat niin ikään pimittäneet puolustukselta osan esitutkintamateriaalista. Puolustusasianajaja sai käyttöönsä kaiken haluamansa materiaalin vasta oikeuskäsittelyn aikana.
Iltalehti palaa korvausoikeudenkäyntiin viimeistään tuomion tullen.
PETRI ELONHEIMO
[email protected]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6dc0 ... 3f73079c88
****
Kuinka yleistä on poliisissa toimia lainvastaisesti, ja siten aikaansaada oikeusmurhia? Kuinka yleistä on poliisissa valehdella oikeudessa todistajana, ja aikaansaada oikeusmurhia? Onko kyseessä poliisin töpeksintä, vaiko poliisin työkulttuuriin juurtunut tapa viisveisata oman toimintansa laillisuudesta? Onko KRP:N entisen päällikön Rauno Rannan varoitus poliisiorganisaation sisältä puhkeavasta mätäpaiseesta toteutumassa para-aikaa? Jatkuvalla syötöllä julkisuuteen tulee uutisia poliisin tuottamuksellisista virkarikoksista, eikä loppua näytä tulevan.