Jemma:
Keittiöstä puuttui surmayönä veitsi, jonka koko olisi todennäköisesti sopinut uhrin (lattialta löytyneen fileerausveitsen terää) syvempiin pistovammoihin. Se, mistä veitsitukin kolosesta veitsi puuttui ja kuinka pitkäteräisestä veitsestä oli kyse, ei selviä ainakaan julkisuuteen annetuista kuvista
http://hejac.com/forum/viewtopic.php?f= ... 660#p23838
Ensimmäisten käräjien tuomari Illmanilla (joka oli vapauttavan päätöksen kannalla) oli asiasta toinen käsitys - ka hän lienee ollut hyvin informoitu:
Keittiössä on ollut veitsitukki, jossa on ollut yksi tyhjä paikka. Ensipartion ottamista valokuvista ilmenee, että veitsitukissa on veitsille paikat kahdessa rivissä. Vapaana ollut paikka on alarivissä, johon sopii Iyhytteräiset veitset. Totean, ettei fileerausveitsi terän pituuden vuoksi olisi sopinut veitsitukin tyhjään paikkaan. (Kärijien pääätös 2010).
Siis Illmanin mukaan edes lattialta löytynyt Fiskars mallai 80-luvun alkupuoli ei olisi pituutensa
puolesta mahtunut tukin alempaan osaan, missä oli tyhjä paikka. Näin ollen haavan syvyyden perusteella oletettu 20-senttinen terä ei ole voinut olla peräisin kyseisestä tukista.
Päätöksessä on myös asiaan liittyen mielenkiintoinen maininta Auerin veljen toimista:
Todistaja (=Ari Auer) on vielä kertonut käyneensä Annelin asunnolla kuvaamassa veitsitukin ja ainoa veitsi, joka ei ollut tukissa oli iso musta veitsi 29 lavuaarissa.
Mikään veitsistä ei siis ollut kateissa, kun iso musta veitsikin oli lavuaarissa.
Ja on vaikea kuvitlla, että surmayönä paikalla olleita veitsiä ei olisi tutkittu joko tuolloin
tai myöhemmin. Mutta Jemma varmaankin valittaa: "Ei dokumentointia...." - Jemman edellyttämä fraktalisoitunut dokumentointi ylittäisi kaikki ääret.
Jemma:
Lattialla oli yksittäisiä, pienikokoisia jalkineenjälkiä, pyyhkäisyjälkiä, eriasteisesti kuivuneita verilammikoita, veitsen terän alta paljastunut MIKSI-teksti, (jonka kirjoittajasta ja kirjoitusajankohdasta en ole esittänyt mitään väitettä - ainoastaan korjauksen nimimerkki ”zemin” naurettavan makaamiskuvaan; osaltani kyseessä on siis täysin hypoteettinen ”näin uhri olisi teoriassa saattanut maata lattialla, mikäli olisi riipustanut MIKSI-tekstin” -kuva – ei mikään ”näin se meni” -väite) ja käytetty vessapaperirulla: tyhjä hylsy roiskeverestä vereentymättömän alueen keskellä.
Olen melko varma, että luin Jemman postauksesta maininnan, että kirjoittaja oli uhri,
tai että se ei ollut tyttö - en kuitenkaan nyt kykene paikallistamaan ja siteeraamaan. Tämä
maininta oli kuitenkin suoranainen syy sille, että postasin kuvan, mistä perspektiivistä
ja asemasta kirjoitus on täytynyt tehdä.
Eikä "kirjoittajan" suhteen ole monta vaihtoehtoa: "pikkuapuri" tuskin kyselisi miksi, kun
tekoa on kuuleman mukaan pohdittu innostuneena etukäteen. Ja ei kai Auer asettelisi lavastusveistä itse kirjoittamansa tekstin päälle kätkeäkseen sen. Jäljelle jää uhri. Tai
sitten "kirjoituksen" synty on paranormaali tapahtuma. Tai veitsessä on ollut verta, ja kun
jok on astunut sen päälle, veri on hankautunut lattiaan. Tai sitten - niin, Mäkinen on
raapustellut merkinnän varmistaakseen veitsen alkuperäisen sijainnin.
Jemma taitaa olla "paranormaalin selityksen" kannalla, koska hänellä ei ole muutakaan
selitystä (ja jälleen hän esittää tärkeänä esiinnostamansa asian kiistanalaisuuden SULKUJEN
SISÄLLÄ, IKÄÄNKUIN SIVUASIANA).
Jemma:
Tietokoneelle tallennettuja äänitiedostoja on oletettavasti toistettu tietokoneelta, ei mankalta. Tästä ei olisi aiheutunut havaittavia naksaus- tai kelausääniä. Mikäli surmayönä on käytetty mankkaa, (kuten pojan kuulohavaintojen mukaan on tehty), mankalta on voitu toistaa vain yksittäisiä lauseita, kuten Anneli Auerin ”Lähtikse jo?” ja Tuleeksielt kettää?” tai surmateon aikainen pitkä tallennus, josta on hetkessä voitu editoida pois yksittäisiä repliikkejä ennen toistamista.
Poika kuuli surmayönä mm. kelaus- ja naksausääniä. Sen enempää vanhin lapsi kuin nuoremmat lapsetkaan eivät ole osanneet eritellä monivaiheisen surmateon alun ja lopun välisen ajan pituutta. Naapuri todisti nähneensä asunnossa kirkkaat valot sekä olohuoneessa että takkahuoneessa n. kello yksi, jolloin Anneli Auerin ja uhrin piti olla unessa.
Poika kertoi nimenomaan mankasta, naksahdus- ja kelaushavainnot kuuluivat keskeisnä osana kertomukseen - nyt Jemma alkaa romuttaa pojan kertomusta.
Käytetty jotenkin siis sekä mankkaa että tietokonetta, "oletettavasti". Entä Jemman
esimerkit mankalta tulleista repliikeistä - ”Lähtikse jo?” ja Tuleeksielt kettää?”?
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) - Tuleeksielt kettää?
Poika kertoo vain kolmesta napsauksesta, kun mankka suljetaan, kelausäänistä sekä
kolmesta napsauksesta, kun toisto käynnistetään ennen hätäpuhelua. Missä ovat
näitä paria repliikkiä koskevat napsaukset (kolmen sarjoissa), jos juuri nämä ratkaisevat
repliikit eivät tule tietokoneelta vaan magnetofonilta? Ja mitä jos tietokoneen ja mankan
äänet olisivat menneet päälekkäin - aikamoinen riski.
Ja ei sitten ole helppoa ollut läsnäolevienkaan eli työn ja äidin touhuta mitä nyt oletettavasti touhusivatkaan täydessä hiljaisuudessa. Tietokone, kasettinauhuri, hätäpuhelu, hätäpuhelutallenne - kaiken moninkertaistuminen: selvää on yksi asia eli mistä on kyse Jemman osalta -
malliesimerkki hämärryttämisestä.
Joka tapauksessa postaus postaukselta pojan kertomus mennettää luotettavuuttaan -
asiat eivät Jemmankaan mielestä menneet niin kuin poika kertoi.
Eli poika puhui hölynpölyä.
PS:
Mikäli surmayönä on käytetty mankkaa, (kuten pojan kuulohavaintojen mukaan on tehty), mankalta on voitu toistaa - - surmateon aikainen pitkä tallennus, josta on hetkessä voitu editoida pois yksittäisiä repliikkejä ennen toistamista
Ehkä Jemma valaisee, miten mankkaa käytettäessä kasetilta voidaan "hetkessä editoida pois
yksittäisiä repliikkejä"? Vähintäänkin tämä vaatisi kahdella pesällä varustetun nauhurin,
sekä paljon paljon naksuttelua, mistä poika ei kerro, kun hän täsmällisesti mainitsee
kuulleensa ratkaisevat napsahdukset: nauhoituksen lopun, kelaamisen ja uudelleen
aloittamisen.