Sariola kirjoitti:Muotoilin vielä tarkemmin noita polun ääriviivoja. No, "pasi" ja "kujala", joko alkaa olla polku suunnilleen paikallaan?
Olet esittänyt näkemyksesi tueksi perusteita ja myös pyrkinyt muuttamaan näkemyksiäsi korjausehdotusten perusteella. Minulla ei ole tuohon mitään pahaa sanottavaa, tämähän on mallinnusketjun idea. Mallit tuovat esiin todelliset ristiriidat, joita selvittelemällä totuus alkaa valjeta. Ihan hyvää työtä täällä vähälukuisten mallintajien keskuudessa!
Esitän tässä kuitenkin myös oman näkemykseni, koska se joiltakin osin eroaa Sinun näkemyksestäsi.
Kujalan polkumalli
Mallia voisi säätää loputtomiin, mutta koska aikaa on jo kulunut ihan riittämiin polkuongelman parissa, en katso tarpeelliseksi tehdä mallista ns. täydellistä versiota.
Mallin perusteet
1. Omien laskujeni mukaan optimaalinen suunta uhri/lavastuskuvan kuvauspisteestä koivuun on 25,7 astetta etelästä kaakkoon. Suunta on laskettu käyttäen oletuksena Nilsin koivu-petäjä-linjalle 13,2 astetta etelästä kaakkoon. Siirryn tässä käyttämään universaalia asteikkoa, jossa suhteutan kaikki luvut koivu-petäjä-linjaan ja jätän tämän suunnan avoimeksi (= X). Siten optimaaliseksi suunnaksi tulee X + 12,5.
teoreettinen optimi
2. Omien laskujeni mukaan Lönnbergin piirros tuottaa uhrikuvalle optimaaliseksi suunnaksi kuvaajasta koivuun X + 15,8 astetta 6,1 metrin päästä ja X + 14,8 astetta 9,3 metrin päästä.
Lönnbergin optimi
Valitsen tässä uhrikuvan kuvauspaikaksi kuitenkin linjan, joka on vielä lähempänä optimilinjaa 9,3 metrissä. Lisään optimaaliin 2,0 astetta, jolloin uhrikuvan linja koivulle on X + 14,5 astetta.
3. Olen esittänyt aikaisemmin, että uhrikuvassa ja lavastuskuvassa on pieniä eroja, jotka eivät selity pelkästään kuvaussuunnan muutoksella. Yksi tällainen on siinä, että saman kuusenoksan takaa näkyy lavastuskuvassa kuusi ja uhrikuvassa jotakin vaaleaa (lieneekö järvi vai jotakin muuta):
ero I
Toinen selvä ero on saniaisen ja koivun välisessä etäisyydessä:
ero II
Erot voidaan varmasti selittää monella tavalla, mutta yksinkertaisin on siinä, että lavastuskuva on otettu hieman enemmän idästä. Tämän avulla voidaan optimoida lavastuskuvan ottopaikka. Hyväksytään sama ero kuin uhrikuvalla optimilinjaan mutta toiseen suuntaan eli 2,0 astetta optimilinjasta itään.
4. Uusi lavastuskuva on
kaarna-analyysin perusteella otettu männyn kupeesta. Kuitenkin polku
kuvassa menee vain äärimmäisen loivasti vasemmalle. Selitykseni tähän on ylämäki, joka tasoittaa vasemmalle ja oikealle meneviä linjoja. Vasemmalle menevät linjat kallistuvat oikealle ja oikealle menevät vasemmalle. Siten voidaankin rankasti yleistäen sanoa, että ylämäen vuoksi polku pyrkii kuvassa aina menemään suoraan kohti yläreunaa.
Siten on varmaa, että myös aikoinaan olisi voitu ottaa samanlainen kuva männyn kupeesta, jossa
nykyisen polun linja lavastuskuvassa menisi samaan suuntaan kuin uudessa lavastuskuvassa. Jos siirrytään männyn kupeesta länttä kohti, alkaa polku pikkuhiljaa kaartua yhä enemmän oikealle. Tämän mallin pohjana on esitetty tilanne, jossa männyn kupeesta saadaan uuden lavastuskuvan kaltainen kuva ja siirtymällä kohti länttä polku siirtyisi vastaavalla kuvaustekniikalla aavistuksen enemmän oikealle. Toisenlaisella kuvaustekniikalla saataisiin eittämättä hiukan toisenlaiset kuvat.
5. Uhri- ja lavastuskuvassa motskarin perän takaa näyttäisi kulkevan toinen polku. Olen päätynyt käsitykseen, että kyseessä on sivupolku. Olen aikaisemmin esittänyt tälle näkemykselle joitakin kuvallisia perusteita, joita en tässä toista. Olen myös aikaisemmin pyrkinyt rekonstruoimaan sivupolun sekä kuvallisesti että kartalla:
sivupolku kuvana
sivupolku kartalla
Malli
Esitän mallin universaalisti kuvauspisteinä ja suuntina kohti koivua. Varsinaisia kuvaussuuntia en pidä niin tärkeinä. En myöskään esitä tarkkaa kuvauspistettä vaan mahdollisten kuvauspisteiden jatkumon sinisinä pisteinä:
Kujalan malli
Seuraavaksi esitän uhrikuva- ja lavastuskuvanäkymän, joihin olen lisännyt mallin mukaisen polun. Pääidea on, että polku on kiertänyt saniaisen oikealta ja kääntynyt heti sen jälkeen jyrkästi oikealle. Olen luopunut tässä vaiheessa tarkoista mittauksista ja asemoinut polun vapaamuotoisesti.
lavastuskuva
uhrikuva
Selvittämättömät ongelmat
Yrityksistäni huolimatta en ole kyennyt mallintamaan järvenreunaa, mäen reunaa järvenreunasta polulle ja tämän kaiken vaikutusta siihen, miten järvenreuna näkyisi tietystä kohdasta polulta tiettyyn suuntaan. Tässä kohtaa voi tilanne olla sellainen, että laskentayksikön (= aivojen) kapasitetti on ylitetty. Jos joku toinen on kokenut tähänastiset haasteet liian helpoiksi, heitän tähän kuitenkin pohjille pari karttapohjaa, josta järvenreunan ongelmaa voisi lähteä ratkomaan. Kartoissa on suunnistuskartassa näkyvä järvenreuna, 5 m:n käyrä, 7,5 m:n käyrä ja polku asteiksi ja metreiksi paloiteltuna. Ikäväkseni totean, että tämän enempää informaatiota ei suunnistuskartasta heru, joten vielä tarkempi informaatio vaatisi henkilökohtaisia maastotutkimuksia.
itäranta asteina
itäranta metreinä
Siten tämä malli jää väistämättä vajaaksi, koska siinä ei ole otettu huomioon järvenrantaa osana maastokokonaisuutta.
Näine perusteluineni olen käsitellyt polkuongelman omalta osaltani. Totean loppuun, ettei tätä mallia tule ottaa kovinkaan vakavasti. Ei tämä Bodom-keskustelu niin kuolemanvakavaa ole, että pienten näkökulmaeroavaisuuksien vuoksi pitäisi hikeentyä ja muodostaa kuppikuntia, jotka taistelevat toisiaan vastaan. Totuus kuitenkin on, että Bodomiin sisältyy aina kaksi erilaista näkökulmaa, eikä polkuongelmakaan ole tästä poikkeus.