Ross Sullivan kirjoitti: La Huhti 18, 2026 3:01 pm
Kannanottoni siis oli (vielä tiiviimmin rautalangasta): lähinnä surkeat incelit itkevät asiasta. Ei ole mitään näyttöä, että parisuhteen löytäminen olisi naisille helpompaa (ainakaan pitkäaikaisen suhteen). Sitä paitsi se olisi matemaattisestikin lähinnä mahdotonta (naisia ja miehiä lähes sama määrä Suomen populaatiossa).
En ole ottanut preferensseihin mitään kantaa.
Olen taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla. Sellainen ihmeellinen luuppi on jäänyt monella miehellä päälle. Ja ehkä naisillakin, en osa ottaa kantaa.
Mutta on omaksuttu ja betoniin valettu sellainen ajatus, että kaikki naiset kusettavat, ovat perseestä ja sillä jalalla sitten mennää baariin. Kun naamasta näkee, että sitruunat on syöty, kaikki naiset ovat paikalla vain miehiä kiusatakseen ja mikään ei kuitenkaan taskaan onnistu tulee epäonnistumisesta itseään toteuttava ennustus. Jos miehellä on huono itsetunto, patoutunutta turhautumista deittimaailmaan, huono äitisuhde, kiihkeä huoltajuusriita ja siihen päälle sitten vielä 30 kiloa ylipainoa ja hoitamattomat hampaat jostain syystä tämäkin on juuri sinä iltana paikalla olevien naisten syytä. Kun mikään ei kelpaa!
Huvittavaahan tämä on aina siihen saakka, kun nämä ihmiset sortuvat epätoivoisiin tekoihin.
Omalta kohdaltani on sanottava, että suurin osa kohtaamistani miehistä on mukavia, kaikki ovat erilaisia, kohtaamiset ovat olleet opettavaisia, intohimoisia, tyrmistyttäviä, ikimuistoisia, hauskoja, surullisia, kaihoisia ja vaikka mitä. Ja jotkin negatiiviset kokemukset eivät saa päätäni mitenkään siihen asentoon, että syyttäisin miehiä omista epäonnistumisistani. Joissain tilanteissa on ollut mukana miehiä, jotka ovat käyttäytyneet minulle vieraalla tavalla, joskus taas naisia.
Mutta jälkikäteen ajatellen tilanteissa yhdistävää tekijänä olen kuitenkin aina ollut minä. Minä olen ollut paikalla tilanteissa, jotka ovat minulle tapahtuneet. Joten jos en ole ollut tyytyväinen jonkin tilanteen etenemiseen kyllä ensisijaisesti otan peilin käteen ja mietin, miten ensi kerralla paremmin.
Nykyään sen sijaan on muodikasta ajatella, että minä olen oikeanlainen, tunteeni ovat enemmän totta kuin muiden ja on ympäröivän maailman velvollisuus ottaa minut ja etenkin minun tarpeeni huomioon. Tuhon tie, sanon minä.
Jotta voi olla aidosti toisen kanssa, on ensin opeteltava olemaan itsensä kanssa. Kukaan, joka määrittää itsensä aina toisen ihmisen kautta ei tule parisuhteessaan onnistumaan -poislukien läheisriippuvuus tai muut häiriintyneen suhteen dynamiikat, joita tuskin onnistumisiksi voidaan lukea.
Tämä siis hyvällä, koska pidän sinua yhtenä Minfon tolkullisimmista nikeistä.
