dazu kirjoitti: Ti Helmi 14, 2023 4:55 am
^Kearney on tappanut 1962-1977 välillä 43 poikaa tuolla Los Angelesin alueella. Bonin on päässyt vankimielisairaalasta alkuvuodesta 1978 ja ehtinyt tappamaan 21 poikaa kesään 1980 mennessä samoilla alueilla.
Boninin tekemät murhat ovat alkaneet ilmeisesti noin vuosi vapautumisen jälkeen ja hän on tehnyt ne noin puolentoista vuoden aikana. Kun tappotahti on noin tiivis, niin kyseessä on yleensä joko tällainen vankilasta hiljattain vapautunut 30+ ikäinen tyyppi, tai sitten kyseessä on joku, joka on huomaamattomasti tappanut jo muutaman uhrin useamman vuoden ajanjaksolla jäämättä teoistaan kiinni, jolloin tämä "menestys" on lopulta johtanut murhaamisen eskaloitumiseen.
Bonin täyttää näillä tietoa järjestäytyneen himomurhaajan tunnuspiirteet. Hän kertoi, että tappaminen oli hänelle tärkeintä ja myöhemmin kiduttaminen. Voikin olla, että Bonin oli kehittymässä himomurhaajasta sadistiseksi sarjamurhaajaksi.
Bonin aloitti tappamisen noin puoli vuotta vankilasta vapautumisensa jälkeen. Hänhän sanoi psykiatrisessa "hoidossa" vankilassa ollessaan, "Enään ei todistajia tule jäämään", eikä jäänytkään, ei...
Bonin tosiaan väitti, ettei seksuaalinen puoli ollut niin tärkeää, mutta minä väitän, että oli, yhtä tärkeää kuin muutkin teot, mitä hän teki uhreilleen. Jokaisen uhrinsa hän raiskasi, joten olihan se "asiaan kuuluvaa".
Wikipedian artikkelissa luki, että kuulustelujen jälkeen ei huoneesta löytynyt yhtään poliisia, joka ei olisi halunnut tappaa Bonin, enkä yhtään ihmettele.
Samoihin aikoihin (1972-1978) "Klovnimurhaaja"
John Wayne Gacy listi 33 nuorta poikaa Chicossa päin ja hänet teloitettiin 10.10.1994.
Theodore Robert Bundy (synt. Cowell) (24. marraskuuta 1946 Burlington, Vermont – 24. tammikuuta 1989 Bradfordin piirikunta, Florida) oli yhdysvaltalainen sarjamurhaaja, joka tappoi vuosina 1973–1978 lukuisia nuoria naisia Washingtonin, Utahin, Coloradon, Oregonin, Idahon ja Floridan osavaltioissa. Uhrien lopullista lukumäärää ei tiedetä. Bundy tunnusti 30 murhaa. Teloitettiin 24.01.1989.
Dean Arnold Corll (24. joulukuuta 1939 – 8. elokuuta 1973) oli yhdysvaltalainen sarjamurhaaja ja pedofiili, joka kaappasi (osittain yhdessä henkilöiden David Brooks ja Elmer Wayne Henley, Jr. kanssa), raiskasi, kidutti ja lopulta surmasi uhrinsa vuosina 1970–1973 Houstonissa, Texasissa. Kaikki uhrit olivat miespuolisia, ja Corll itse kuoli rikostoverinsa ampumana.
Juan Vallejo Corona (7. helmikuuta 1934 – 4. maaliskuuta 2019) oli Yhdysvalloissa vuonna 1971 25 miestä surmannut meksikolaistaustainen sarjamurhaaja.
Corona saapui Kaliforniaan 1950-luvulla. Hänellä todettiin vuonna 1956 skitsofrenia. Corona oli naimisissa naisen kanssa, mutta kaikkien uhrien surmille oli taustalla seksuaaliset motiivit.
Corona teki Yhdysvalloissa kunniallista työtä, mutta aloitti murhasarjan ilmeisesti keväällä 1971. 19. toukokuuta Yuba Citystä löydettiin yhden uhrin ruumis, ja lähiseuduilta löytyi vielä 24 lisää.
Corona kiisti kaikki murhat, mutta todettiin syylliseksi ja tuli tuomituksi 25:een elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hän kuoli sairaalassa luonnollisiin syihin 85-vuotiaana.
70-luvulla on ollut vilkasta touhua sarjamurhaajilla ja tuskin on tässä edes kaikki. Kalifornia näyttää olleen murhaajien suosiossa.
Laitetaan lopuksi yksi sarjamurhaajatar menneiltä vuosisadoilta, jonka lyhyt historiikki suomenkielisestä Wikipediasta on tässä:
Delphine LaLaurie tai Madame LaLaurie, syntymänimeltään
Marie Delphine de Macarthy (1787 – 7. joulukuuta 1849) oli New Orleansissa elänyt ranskankielisen Louisianan kreoliporvaristoon kuulunut sadisti ja toisinaan myös sarjamurhaajaksi luokiteltu seurapiirinainen. Madame LaLaurie kidutti ja monien arvioiden mukaan myös tappoi lukuisia mustia kotiorjia.
LaLaurie nautti korkeasta sosiaalisesta asemasta kaupunkinsa seurapiireissä, kunnes 10. huhtikuuta 1834 hänen asunnossaan syttyi ullakkopalo, jonka oli sytyttänyt keittiössä lieteen kahlittu LaLaurien orjatar. Paloa sammuttamaan tulleet palomiehet löysivät ullakolta seitsemän kahlittua orjaa, joissa näkyi merkkejä kuukausia kestäneestä julmasta kidutuksesta. Kaksi orjista kuoli sittemmin saamiinsa vammoihin. Kun tapaus tuli yleiseen tietoon, raivostunut väkijoukko päätti ottaa oikeuden omiin käsiinsä, mutta LaLaurien oli onnistunut paeta perheineen kaupungista Ranskaan ennen kuin joukko ehti murtautua hänen taloonsa.
Talo, jossa LaLaurie eli, on nykyisin New Orleansin ranskalaiskorttelin maamerkki.
