MURHA.INFO

- - -

19.05.2025 | Outi Salovaara

Näkyvään lappeenrantalaiseen poliitikkoon liittyneestä alkuvuoden uimahallikohusta paljastuu hallin valvontakameran tallenteelta uusia yllättäviä seikkoja.

Tallenne herättää myös kysymyksiä tapauksen viranomaiskäsittelystä.

Lue myös: Uimahallikohu: Poliitikolla lippuongelma, kassatyöntekijälle potkut – Liittyivätkö asiat toisiinsa?

Iltalehti kirjoitti maaliskuussa kokoomuspoliitikko Linda Brandt-Ahteen tammikuisesta uimahallijupakasta.

Kaupunginvaltuuston jäsen ja kansanedustajan varaedustaja Brandt-Ahde hermostui asiakasneuvojan mukaan siitä, että tämä kertoi Brandt-Ahteen uimalippujen vanhentuneen.

Kiihkeän keskustelun jälkeen Brandt-Ahde suostui ostamaan uuden uimalipun.

Iltalehden Maritaksi kutsuma asiakasneuvoja kertoi Brandt-Ahteen suuttuneen, kun hänen uimalippunsa eivät kelvanneet ja nimitelleen asiakasneuvojaa alatyylisesti kovaan ääneen. Brandt-Ahteen myös kerrottiin tuoneen esille luottamushenkilöasemansa.

Kahdeksan päivää jupakan jälkeen koeajalla ollut Marita sai potkut, vaikka hän ei siihen mennessä ollut saanut huomautuksia tai varoituksia ja vaikka hänelle oli merkitty työvuoroja huhtikuulle asti.

Lappeenrannan kaupungin mukaan lippujupakalla ja työsuhteen purulla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Kaupungin mukaan työsuhde olisi purettu muutenkin.


Brandt-Ahde: ”En haukkunut ketään”

Maineensa menettämisestä ja irtisanomisestaan järkyttynyt Marita teki poliisille tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta.

Poliisi ja syyttäjä käsittelivät asian poikkeuksellisen nopeasti, vain hieman yli kuukaudessa. Syyttäjän päätöksellä esitutkinta lopetettiin jo helmikuun lopulla.

Lopettamispäätös tehtiin vähäisyysperusteella eli sen vuoksi, että Brandt-Ahdetta olisi odottanut kunnianloukkauksesta korkeintaan sakkorangaistus.

Tutkinnan lopettamispäätös syntyi välittömästi sen jälkeen, kun Brandt-Ahde oli ensimmäisen ja ainoan kerran ollut kunnianloukkausasiasta yhteydessä poliisiin.

Tästä Brandt-Ahteen puhelusta poliisille ei ole olemassa virallista kuulustelupöytäkirjaa, vaan ainoastaan puhelusta tehty neljän lauseen tutkintamuistio.

Muistion mukaan Brandt-Ahde oli sanonut poliisille, että "hän ei ole haukkunut ketään”. Brandt-Ahde oli sanonut vain ”antaneensa palautetta”, mistä asiakasneuvoja ”oli hermostunut”. Brandt-Ahde myös ”kiisti haukkuneensa ketään”.

Potkut saanut asiakasneuvoja teki juristinsa avustuksella 19. maaliskuuta syyttäjälle vaatimuksen aloittaa esitutkinta uudelleen. Asian käsittely on syyttäjällä edelleen kesken.


Videotallenne tärkein todiste

Iltalehti pyysi Kaakkois-Suomen poliisilta tietopyynnöllä rikostutkinnan todistuskappaleen eli uimahallin lippukassan valvontakameran tallenteen katsottavakseen.

Viranomaisen pitäisi vastata tietopyyntöön kahden viikon kuluessa, mutta pyydettyä nauhoitetta ei tullut kolmessakaan viikossa. Vasta kun Iltalehti teki uuden pyynnön, poliisi reagoi asiaan ja lähetti tallenteen.

Valvontakameran kuvassa näkyvät uimahallin aulatilat ja ulko-ovi. Koska tallenteen on kuvannut vinoittain lippukassan luukkuun nähden sijainnut kamera, itse lippuluukku ei näy tallenteella.

Videotallenteessa ei ole ääntä.


”Muutama minuutti” onkin vartti

Tallenteeseen perehtyminen osoittaa, etteivät syyttäjän kirjaukset esitutkinnan lopettamispäätöksessä näytä täysin vastaavan valvontakameran tallenteella näkyviä tapahtumia.

Syyttäjä Mirva Hilander esimerkiksi kirjoittaa päätöksessään, että tallenteen perusteella Brandt-Ahde asioi uimahallilla ”muutaman minuutin”. Kuitenkin jo pelkkä valvontakameran tallenne kestää seitsemän minuuttia.

Kaiken lisäksi tallenne paljastaa, että Brandt-Ahteen kassa-asiointi on todellisuudessa kestänyt tätäkin kauemmin, noin 15 minuuttia. Tallenteella näkyvä uimahallin seinäkello nimittäin Brandt-Ahteen tullessa lippukassalle on 19.05, ja kun Brandt-Ahde lopullisesti lähtee kassalta, kello on jo 19.20.

Videotallenteen keston ja tilanteen todellisen keston väliseen eroon on todennäköisesti syynä se, että valvontakamera on kuvannut vain, kun aulassa on selvästi ollut liikettä. Kun Brandt-Ahde on ollut kassalla käytännössä liikkumatta, kamera ei ole kuvannut.

Syyttäjän ”muutama minuutti” on siis todellisuudessa varttitunti.


”Kaksi henkilöä” onkin kolme

Syyttäjän lausunnossa todetaan myös, että Brandt-Ahteen lisäksi aulassa istuu osan aikaa ”kaksi henkilöä, joista toinen ei kiinnitä Maritaan ja Brandt-Ahteeseen mitään huomiota ja toinen katselee heitä”.

Todellisuudessa aulaan tulee kolmaskin henkilö, joka jää istumaan lippukassan lähelle. Hänkin kääntyy välillä seuraamaan Brandt-Ahteen asiointia kassalla.

Syyttäjän lausunnon mukaan ”Brandt-Ahde on ainakin jossain määrin kiihtynyt tilanteen aikana”.

Koska videossa ei ole ääntä eikä Brandt-Ahdetta kunnolla näy tämän ollessa lippuluukun lähellä, on mahdotonta tietää mitä tarkkaan ottaen sanotaan ja millaisia äänenpainoja käytetään.

Brandt-Ahteen hermostuneisuudesta kuitenkin kielii se, että hän puolen kymmentä kertaa kääntyy lähteäkseen kassalta tai jopa kävelee jonkin matkaa pois kassalta, mutta kääntyy aina takaisin ja palaa kassalle jatkamaan asian selvittelyä.

Brandt-Ahde kertoi IL:lle maanantaina, että hän ei ollut hermostunut, vaan kävi lippuportilla testaamassa lippunsa toimivuutta.


Tapahtumille oli todistaja

Videotallenne paljastaa myös seikkoja, joita ei ole kirjattu syyttäjän lausuntoon lainkaan. Syyttäjä ei esimerkiksi mainitse sanallakaan sitä, että Brandt-Ahteen asiointia kassalla todistaa Maritan lisäksi toinenkin hallityöntekijä.

Toinen työntekijä tulee lippukassan luokse, kun Brandt-Ahteen lippuselvittely on jatkunut reilut kymmenen minuuttia. Työntekijä jää seisomaan sivuun lippukassan suljetun oven ulkopuolelle.

Mahdollisesti hän odottaa, että Marita saisi lippuluukulla olleen Brandt-Ahteen epäselvyydet hoidettua.

Lopulta työntekijä kuitenkin avaa lippukassan oven, jolloin myös Marita näkyy kuvassa. Hänellä on kädessään kännykkä, jota hän ojentaa kohti lippuluukulla oleva Brandt-Ahdetta.

Pian tämän jälkeen Brandt-Ahde tekee jälleen lähtöä kassalta ja kävelee jonkin matkaa kohti naisten pukutiloja, mutta palaa jälleen takaisin. Nyt hän ei mene lippuluukulle, vaan toisen hallityöntekijän luokse.

Eleistä päätellen Brandt-Ahde selittää tälle vihaisena jotakin.

Työntekijä katselee toisaalle eikä reagoi Brandt-Ahteen sanomisiin mitenkään. Lopulta Brandt-Ahde lähtee aulasta naisten pukutiloihin eikä enää palaa kassalle.


”Maritan” kertomukselle vahvistusta

Valvontakameran tallenne näyttäisi vahvistavan Maritan kertomusta lippujupakasta.

Marita kertoi maaliskuussa Iltalehdelle soittaneensa jupakan aikana Brandt-Ahteen toimista hätääntyneenä esihenkilölleen, joka kuuli puhelimeen suuttuneen Brandt-Ahteen puheita ja myös rauhoitteli tätä. Tallenteella näkyy, kuinka Marita pitää kännykkäänsä ojennettuna kohti Brandt-Ahdetta.

Lisäksi tallenne todistaa, että paikalle todella tuli myös toinen työntekijä kuten Marita maaliskuussa kertoi IL:lle.

Brandt-Ahde kertoi maanantaina IL:lle, että hän ei puhunut toiselle työntekijälle, vaan lippukassan oven välistä asiakasneuvojalle.

– Maritalla oli puhelinyhteys auki omalle esimiehelle, ja hänellä oli ihan kauhistunut ilme. Asiakas oli äänessä ja huusi, että Marita oli käyttäytynyt epäasiallisesti, kertoi toinen työntekijä IL:lle maaliskuussa.

Poliisi ei kuullut todistajana toista työntekijää, eikä hänestä ole mainintaa syyttäjän lausunnossa.

Kun Iltalehti maaliskuussa teki uimahallijupakasta juttua, Brandt-Ahde ei halunnut kertoa tarkemmin tapahtumien kulkua. Hän totesi vain lipuissaan olleen ”häikkää” ja ”antaneensa asiakaspalautetta”.


Syyttäjä ei muista

Miten syyttäjä Mirva Hilander selittää sitä, että valvontakameran tallenne ja syyttäjän sen perusteella kirjoittama esitutkinnan lopettamispäätös näyttävät olevan eri paria? Voiko esimerkiksi varttitunti olla ”muutama minuutti”?

Hilander kuitenkin sanoo, että hän ei pysty muistamaan parin kuukauden takaisia asioita.

– Aika monta juttua kulkee minun pöytäni ohi, hän sanoo.

Entä miksi aulassa olleiden kolmen henkilön sijaan puhutaan vain kahdesta?

– En edelleenkään voi muistaa, näin se valitettavasti on, sanoo Hilander.

Onko mahdollista, että syyttäjä on kirjoittanut lausunnon pelkästään poliisin tekemän esiselvittelyn perusteella katsomatta lainkaan itse videota?

– Perehdyn jokaiseen juttuun, mutta totta kai nämä ovat pitkälle tutkinnanjohtajavetoisia, sanoo Hilander.


Poliisi: ”Muistettava kokonaisuus”

Kysytään siis tutkinnanjohtajalta, Kaakkois-Suomen poliisin rikoskomisariolta Petri Korpisammaleelta. Hän kertoo poliisin tehneen ennakkoarvioinnin siitä, että tapauksen esitutkinnan voisi vähäisyysperusteella lopettaa.

Myös syyttäjän lausunto on käytännössä Korpisammaleen laatima. Lausunto perustuu sekä videotallenteeseen että ennakkokeskusteluun syyttäjän kanssa.

– Aika kevyellä kosketuksella katsoin sen nauhan ja tapahtumat siinä, Korpisammal sanoo.

Jälkikäteen ajatellen Korpisammaleen mukaan olisi voinut olla hyvä kuulla paikalla ollutta henkilökunnan edustajaa. Syyttäjän kanssa tehty harkinta johti kuitenkin vähäisyysperusteella siihen, että esitutkintaa ei jatkettu.

Kolmen ihmisen muuttuminen kahdeksi oli hänen mukaansa huolimattomuutta tai asiavirhe. Korpisammal ei myöskään esimerkiksi seurannut videon seinäkelloa, joka olisi kertonut kassajupakan todellisen keston.

Hänen mukaansa itse asia ei muutu, vaikka esitutkinnan lopettamispäätökseen kirjatut tiedot videotallenteesta eivät pilkulleen pidä paikkaansa.

– Pitää muistaa kokonaisuus, Korpisammal sanoo.

Poliisin niukat resurssit aiheuttavat sen, että korkeintaan lieviin sakkorangaistuksiin johtavia rikoksia tutkitaan kevyellä kädellä, jotta voimavaroja riittäisi vakavampien rikosten tutkintaan.


Kohu ei estänyt läpimenoa

Linda Brandt-Ahteen poliittinen ura kenties hieman notkahti juuri ennen kunta- ja aluevaaleja tapahtuneen uimahallikohun vuoksi, mutta ei kuitenkaan tyssännyt.

Brandt-Ahde sai kuntavaaleissa 356 ääntä, kun neljä vuotta sitten äänisaalis oli noin sata ääntä enemmän. Hän meni kuitenkin kirkkaasti läpi.

IL:n haastattelema paikallinen kokoomusvaikuttaja sanoo, että Brandt-Ahde tiettävästi mieluusti halusi itselleen näkyvän aseman kuten puheenjohtajuuksia. Niitä hän ei saanut, mutta kokoomus valitsi Brandt-Ahteen kaupunginhallituksen jäseneksi vuosiksi 2027–2029 sekä lasten ja nuorten lautakunnan varapuheenjohtajaksi 2025–2027.

Brandt-Ahde ei vastannut IL:n soittopyyntöihin, mutta palasi asiaan maanantaina sähköpostitse.

Juttua oikaistu ja täsmennetty 19.5. klo 21.45: Lisätty tieto siitä, että Brandt-Ahde oli asiakasneuvojan mukaan hermostunut (Brandt-Ahteen itsensä mukaan ei) ja että asiakasneuvojan työsuhde olisi kaupungin mukaan purettu joka tapauksessa. Lisätty Brandt-Ahteen kommentit uimalipun toimivuuden testaamisesta ja keskustelusta toisen työntekijän kanssa sekä täsmennetty tietoja Brandt-Ahteen luottamustehtävistä tulevalla valtuustokaudella.

Poliisin niukat resurssit aiheuttavat sen, että korkeintaan lieviin sakkorangaistuksiin johtavia rikoksia tutkitaan kevyellä kädellä.

Iltalehti 16.4.2026 / https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... d53be08658

Selkkaus uimahallissa – Poliitikon käytöksen tutkii nyt syyttäjä

Lappeenrantalaista poliitikkoa epäillään kunnianloukkauksesta.

Lappeenrantalaisen poliitikon ja uimahallin työntekijän välinen selkkaus siirtyy poliisilta syyttäjän pöydälle.

Poliisin mukaan poliitikko, eli Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu Linda Brandt-Ahde (kok) oli menossa uimaan 8. tammikuuta 2025, kun uimahallin kulkuportilla hänen sarjakortin hyväksymisessä esiintyi ongelmia. Valtuutettu meni selvittämään asiaan, jolloin hänen ja asiakaspalvelijan välille ”syntyi eripuraa”.

Linda Brandt-Ahde.jpg (83.98 KiB) Katsottu 183 kertaa

Poliisi sai tilanteesta tutkintapyynnön ja alkoi tutkia asiaa epäiltynä kunnianloukkauksena. Tutkinnassa poliisi selvitti, onko valtuutettu solvannut asiakaspalvelijaa tilanteessa.

Työntekijän mukaan Brandt-Ahde nimitteli häntä alatyylisesti.

Itä-Suomen syyttäjäviraston teki helmikuussa 2025 päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta. Toisin sanoen esitutkinta keskeytettiin. Iltalehti uutisoi asiasta saman vuoden maaliskuussa.

Muutama kuukausi myöhemmin aluesyyttäjä päätti yllättäen, että tapaus tutkitaan sittenkin loppuun.

– Poliisi kuulusteli esitutkinnan aikana useita todistajia rikosepäilyyn liittyen ja esitutkinnassa selvisi, että osallisilla on erilaiset näkemykset siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi tiedotteessaan.

Esitutkinta on nyt valmis ja asia siirtyy nyt syyteharkintaan. Syyttäjä päättää aikanaan, käsitelläänkö asiaa oikeudessa.