MURHA.INFO

"Natascha Kampusch gave birth to a baby fathered by her kidnapper during her eight-and-a-half years in captivity, it was claimed last night."

"Opposition leader Heinz Strache from the Freedom Party says police 'ignored' vidence about the birth of a baby', which some claimed was now buried in the garden of her captor's home in Strasshof, 25km north-east of Vienna."

"He claimed that once free, police and government officials colluded with a host of social workers to cover up the fact of the child."

They also report that dogs specially trained to look for bodies 'found something' but it was reported just to have been 'mouldy wood' and was disposed of without examination.

However another Freedom Party MP, Dagmar Belakowich-Jenewein, who is also demanding the case be re-opened, claimed: 'They said it was just mouldy wood. But that's not possible at all. These dogs are so well trained they can differentiate between human and animal remains.'

'What happened to the child? Where is it now?' he added. He also said that on the day she was freed Ms. Kampusch asked a doctor; 'How long after a pregnancy can you prove someone was pregnant?' "

FBI penkoo Natascha Kampuschin sieppauksen tutkinnan

Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI ja Saksan keskusrikospoliisi BKA auttavat Itävallan viranomaisia selvittämään, tehtiinkö koulutyttö Natascha Kampuschin sieppauksen tutkinnassa virheitä.

Asiasta kertoi perjantaina Itävallan oikeusministeriön edustaja. Parlamentin tutkintakomissio suositteli ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämistä poliisitutkinnan arviointiin.

"Jos he ovat sitä mieltä, että virheitä tehtiin, voimme ottaa niistä opiksemme", Sabine Mlcoch oikeusministeriöstä sanoi.

Kampusch siepattiin vuonna 1998. Häntä pidettiin lukittuna kellarissa kahdeksan vuotta, kunnes hän pääsi pakenemaan. Sieppaaja Wolfgang Priklopil pahoinpiteli häntä ja käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen.

Tutkintaa ei aloiteta uudestaan. Työryhmä, johon kuuluu FBI:n ja BKA:n asiantuntijoita, saa selvityksensä valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Maidog kirjoitti:Vaikka tuossa Nataschan kirjoittamassa kirjassa ei viitatakkaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön niin kuitenkin Daily Mail on vast'ikään julkaissut 1.12.2011 uutisen, jonka mukaan Natascha Kampusch olisi synnyttänyt sieppaajalleen vauvan ja se olisi haudattuna sieppaajan pihalla.

Katkelmia uutisesta:

"Natascha Kampusch gave birth to a baby fathered by her kidnapper during her eight-and-a-half years in captivity, it was claimed last night."

"Opposition leader Heinz Strache from the Freedom Party says police 'ignored' vidence about the birth of a baby', which some claimed was now buried in the garden of her captor's home in Strasshof, 25km north-east of Vienna."

"He claimed that once free, police and government officials colluded with a host of social workers to cover up the fact of the child."

They also report that dogs specially trained to look for bodies 'found something' but it was reported just to have been 'mouldy wood' and was disposed of without examination.

However another Freedom Party MP, Dagmar Belakowich-Jenewein, who is also demanding the case be re-opened, claimed: 'They said it was just mouldy wood. But that's not possible at all. These dogs are so well trained they can differentiate between human and animal remains.'

'What happened to the child? Where is it now?' he added. He also said that on the day she was freed Ms. Kampusch asked a doctor; 'How long after a pregnancy can you prove someone was pregnant?' "

Rezah kirjoitti:Luin kirjan. Ei kyllä tylsäksi voi kutsua, tosin jos odottaa yksityiskohtaista repostelua lapsen hyväksikäytöstä seksuaalisesti, niin sitä ei tule löytymään, ja varmasti kaikki tietävät että jotain oli heidän välillään.
Kauheinta oli se järjetön väkivalta ja nöyryytys, jota sieppaaja tyttöön käytti. Ja tämä paheni Natashan aikuistuttua. Ja kuinka raastavaa oli se, että lapsi oli lähinnä huolissaan siitä, kuinka äitinsä jaksaa, ja halusi vain että äiti tietää hänen elävän, oli valmis sopeutumaan kärsimykseensä ja lapsenmieli helpotti järkytyksen ja alkuajan yli.

Todella ahdistava kirja. Jo pelkkä ajatus muutaman neliön kellarikopista monen lukon ja oven takana maan sisässä, pieni lapsi ja mielisairas mies.....hyrrrrr.

Natascha Kampuschin tarinaa kuvittava elokuva 3096 päivää on vastenmielisyyden huippu
Se, että jokin tarina on totta ja tunteisiin vetoava ei tarkoita, että siitä kannattaisi tai edes voisi tehdä hyvää elokuvaa. Uskon jo tietäväni, mikä on huonoin Suomessa tänä vuonna ensi-iltansa saava elokuva. Natascha Kampuschin koettelemuksista kertova 3096 päivää on niin kökkö tekele, että harvoin moista näkee, saati sitten valkokankaalla. Puolivälissä se muuttuu myös iljettäväksi.

Häiriintynyt insinööri Wolfgang Priklopil sieppasi Kampuschin, kun tämä oli 10-vuotias. Yli kahdeksan vuotta myöhemmin Kampusch pääsi pakoon.

Elokuva yrittää kertoa vuosien piinasta wieniläiskellarissa ”objektiivisesti”. Siinä ei ole näkökulmahenkilöä.

Yritys tehdä näistä vuosista tasapainoinen draama on tuhoon tuomittu. Ei siitä tule tässä tapauksessa neutraalia, vaan eloton.

Miksi? Koska tapaus on niin sairas, surullinen ja ennen kaikkea poikkeuksellinen, ettei sitä voi kertoa ”yleismaailmallisesti”. Tämä kauhea tarina ei kerro mistään itsensä ulkopuolelta.

No mistä se kertoo?

Siitä, miten kauhea juttu tapahtuu.

Ensin elokuva on vain pitkäpiimäisen kökkö, mutta osin kieliongelmista (niistä myöhemmin lisää) johtuvasta hahmottomuudessaan niin surrealistinen, että jos kuvaan kävelisi vaikka puhuva koira, fiilis ei juuri muuttuisi.

Kohtauksissa ei ole erehdyksessäkään elämän spontaaniutta. Kaikki on lavastetun tuntuista ja näytteleminen itsetietoista, aina hitusen korostettua.

Kun niljainen raasu Priklopil (Thure Lindehardt) ryhtyy raiskaamaan puberteetin saavuttanutta Kampuschia (Antonia Campbell-Hughes), iljettävyys lämähtää extraordinaire -luokkaan. Syntinen kääpiö on tätä tervehenkisempi filmi.

Iljettävyys ei johdu vain seksuaalisesta väkivallasta ja sillä uhkailusta, vaan siitä, kuinka halpa kömpelyys tekee myös katsojasta ikään kuin osallisen: elokuvahan käyttää Kampuschin järkyttävää tositarinaa hyväkseen.

3096 päivää on saksalainen elokuva, mutta se kuvattiin englanniksi. Näyttelijät ovat brittejä, tanskalaisia ja saksalaiselta kielialueelta. Tuloksena on aksenttipuuroa, jossa kukaan ei ole repliikkien kanssa kotonaan. En tiedä, oliko lehdistönäytöksen (jonka muutamasta osallistujasta liki puolet lähti kesken pois!) tekniikassa vika, mutta äänimiksaus oli niin jähmeä, että elokuva vaikutti pesuainemainostyyliin jälkiäänitetyltä. Olin yllättynyt lukiessani, että kuvauskieli tosiaan oli englanti.

Täydelliselle epäonnistumiselle on ainakin yksi selitys. Saksan kultasormituottaja, käsikirjoitustakin laatinut Berndt Eichinger (mm. Perikato, Baader Meinhof Komplex) kuoli ennen kuvauksia. Ohjaaja Sherry Hormannin edellinen elokuva, supermallin kasvutarina Aavikon kukka oli sekin hyvin naiivi, viihteellinen joskin jähmeä, muttei esteettisesti sentään näin tönkkö. Tuotannossa lienee ollut vaikeuksia.

Hormann ei edes uskalla käsitellä Kampuschin sisäistä mielenmaisemaa ja traumaa. Se olisikin valtava haaste. Olisiko parempi ohjaaja onnistunut? Vaikea sanoa, mutta herää kysymys, kuka olisi hankkeeseen tarttunut ja miksi. Pitäisi olla jotain sanottavaa, näkökulma asiaan.

Tositapahtumia kertaavat marttyyritarinat ovat siksi hankala laji. Mitä jos kunnon tarinaa ei ole, on vain kauheuksia? Mitä jos elokuvan olemassaolon perusteluna on ainoastaan se, että jollekin kävi kamala juttu? Siihen Hormannin elokuva näkemykseltään jää, kamalan jutun melko yksityiskohtaiseksi ja jotensakin välinpitämättömäksi esittelyksi.

Vaikka elokuva olisi surkea, kamala juttu voi vedota tunteisiin. Siitä kertovat raivoisat tunteenpurkaukset, jota Naisen kivitys -elokuvaa käsittelevä blogimerkintäni herätti. Moni suuttui, ikään kuin olisin elokuvassa näkemääni huonoa makua ja halpamaisuutta haukkuessani häpäissyt itse todellisen uhrin.

Natascha Kampusch saa siivun 3096 päivää -elokuvan tuotoista. Karmeaa, että korvaus vaurioituneesta elämästä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee myymällä oma tarina sontaelokuvaksi.

3096 päivää ensi-illassa 2.8.

Gyana kirjoitti: La Heinä 06, 2013 1:05 am

Maidog kirjoitti:Vaikka tuossa Nataschan kirjoittamassa kirjassa ei viitatakkaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön niin kuitenkin Daily Mail on vast'ikään julkaissut 1.12.2011 uutisen, jonka mukaan Natascha Kampusch olisi synnyttänyt sieppaajalleen vauvan ja se olisi haudattuna sieppaajan pihalla.

Katkelmia uutisesta:

"Natascha Kampusch gave birth to a baby fathered by her kidnapper during her eight-and-a-half years in captivity, it was claimed last night."

"Opposition leader Heinz Strache from the Freedom Party says police 'ignored' vidence about the birth of a baby', which some claimed was now buried in the garden of her captor's home in Strasshof, 25km north-east of Vienna."

"He claimed that once free, police and government officials colluded with a host of social workers to cover up the fact of the child."

They also report that dogs specially trained to look for bodies 'found something' but it was reported just to have been 'mouldy wood' and was disposed of without examination.

However another Freedom Party MP, Dagmar Belakowich-Jenewein, who is also demanding the case be re-opened, claimed: 'They said it was just mouldy wood. But that's not possible at all. These dogs are so well trained they can differentiate between human and animal remains.'

'What happened to the child? Where is it now?' he added. He also said that on the day she was freed Ms. Kampusch asked a doctor; 'How long after a pregnancy can you prove someone was pregnant?' "

No tuo nyt ainakin selittäisi sen, miksi Natascha halusi ostaa sieppaajansa talon. Jos talo olisi purettu ja tilalle olisi rakennettu jotain muuta, niin kaivaustöissä olisi todennäköisesti löytynyt haudatun vauvan luut ja muita jäänteitä. Ja siitähän olisi seurannut tutkinta ja lisää epämiellyttäviä kysymyksiä ja epämiellyttävää julkisuutta Nataschalle.

Oli miten oli, niin yhdyn useisiin edelläkirjoittaneiden mielipiteisiin, että jotain sangen outoa tuossa koko tapauksessa on. Itsekin ihmettelin miten tyynesti Natascha esiintyi televisiossa tuotapikaa vapauduttuaan. Olisi luullut hänen olevan ihmisarka, varautunut, peloissaan ja yksityisyydestään tiukasti kiinni pitävä. Kuitenkin jo vuoden sisällä vapautumisestaan hän esiintyi useasti mediassa, teki erittäin fiksuja päätöksiä taloudellisesti, ja on tähän mennessä netonnut todennäköisesti miljoonia euroja. Kyseessä piti kuitenkin olla nuoren naisen, joka oli elänyt eristyksissä, ei ollut saanut minkäänlaista koulutusta, oli väitteiden mukaan sieppaajansa seksuaalisesti hyväksikäyttämä, ilman minkäänlaista kontaktia ikätovereihinsa, perheeseensä ja ylipäätään ulkomaailmaan. Kuka tahansa muu, joka olisi kokenut vastaavaa, ei kykenisi elämään yhtä vapautuneesti ja rennosti kuin Natascha. Meille ei ole kerrottu koko totuutta.

VoDKa kirjoitti: La Touko 17, 2008 4:32 pm

Harriet Makepeace kirjoitti:Edellisistä ja varsinkin vodkan kommenteistä näkee selkeästi miten raukkamaista tälläinen puskasta ampuminen voi olla.

Kyllä se on joidenkin mielestä niin mukava netissä nimettömänä herjata rikoksen uhreja ja tehdä rikollisista sankareita.

Kaikenpuolin halveksuttavaa!

Kyllä se joidenkin mielestä on niin mukava netissä nimettömänä herjata toisia nimettömiä ja tehdä syyttömistä rikollisia.

Kaikenpuolen halveksuttavaa!

En pidä Natamikäliestä, onko se nyt mielettömän väärin? En ymmärrä mokoman käytöstä, en pidä sen ulkonäöstä ja muutenkin koko juttu on minusta paisunut aivan liian isoksi ja huomionhakuiseksi kirjoineen, sopimuksineen ja muine shitteineen.

Ja mitä tulee tuohon rikollisista sankareiden tekemiseen, niin olkoon. Kyllä, pidän joitakin rikollisten tekemiä tekoja hyvinä ja fiksuinakin, mutta keiden, se onkin eri juttu. Tämä foorumi on leimannut tosi pahasti tiettyjä ihmisiä, mutta toisin kuin monia muita, minua se ei häiritse juurikaan. Puhukoon ihmiset mitä tykkäävät, ei kaada minun maailmaani.

Lisäksi, pidän useitakin uhreja mielenkiintoisina ja kiinnostustani herättävänä, eikä tulisi mieleenkään sanoa montaa pahaa sanaa heistä - paha puoli vain on, että suurin osa niistä taitaakin olla aika tehokkaasti kuollut.

Jos maailmassa on olemassa joku pyhä laki, jonka mukaan kaikista uhreista pitää automaattisesti pitää ja heitä symppistellä parhaansa mukaan, niin kertokaa ihmeessä siitä. Käsittääkseni ihmisistä ei vain ole pakko pitää, eikä mikään laki maailmassa pakota semmoiseen.

Marsalkka kirjoitti: Su Touko 18, 2008 5:08 pm

Aariel kirjoitti:Olen osittain VoDkan kanssa samaa mieltä.

Onko hän sinunkin mielestäsi alkanut itkemään kun ei ollakaan enää julkisuudessa?