Bodom Mediassa

[Krieg]

Jos aiva tarkkoja ollaan niin bodom oikeudenkäynnin aikana selvisi KRP:n verianalyytikoiden havainnollistamana että myös kengän sisältä oli löydettävissä jälkiä verestä. Tämä oli yksi niistä asioista jotka johtivat vapauttavaan päätökseen.

[awa]

Valitettavasti TV- ohjelmat ja iltapäivälehdet harvoin ovat perillä totuudesta tai tarkistavat "tietojensa" oikeellisuutta. Ihmiset myös(valitettavasti) usein uskovat ja luottavat liikaa televisioon ja painettuun sanaan.

Ihmiset uskovat sen mitä näkevät ja kuulevat. Tämä samainen ohjelma väitti, että Gustafsson oli henkihievereissään ja taisteli kuolon porteilta itsensä elävien kirjoihin. Samoin ohjelmassa kerrottiin, että Gustafsson ei muista murhaillan tapahtumista mitään. Yms..

Jos aiva tarkkoja ollaan niin bodom oikeudenkäynnin aikana selvisi KRP:n verianalyytikoiden havainnollistamana että myös kengän sisältä oli löydettävissä jälkiä verestä. Tämä oli yksi niistä asioista jotka johtivat vapauttavaan päätökseen.

Hatara oli peuste, mikäli tuo mainitsemasi "asia" oli se, joka oli johtamassa vapauttavaan päätökseen. Tuo ko. veri oli "tuhruverta", joka oli saattanut karista kengän reunasta kengän pohjalle kenkää myöhemmin käsiteltäessä tai murhaajan sukasta kenkää riisuttaessa. Mahdollisesti murhaaja oli siirrellyt kenkiä? Tai tutkijat? Veri ei ollut syntynyt tuossa roiskeveri yhteydessä. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuokin. Eikö vaan? Ulkopuolista DNA:ta verijäljistä ei kuitenkaan saatu.

- hymm -

[Krieg]

Bodomiin mediassa palataksemme niin tuo surullisen kuuluisa tv- ohjelma väittää NG: taistelleen elämästään viikkoja. Myös lehdistö kirjoitti viikkoja kestäneestä selviytymistaistelusta ja kymmenistä puukoniskuista NG:n päässä. Kun tämä median alunperin kertoma tarina osoittautuu liioitelluksi ja valheelliseksi tulee joillekin käsitys ja uskomus että NG liioittelee vammojaan
(uskoiko myös poliisi tv- ohjelmaa?)
Jälleen iltapäivälehtien fiktiiviset lööpit saivat jotkut haukkomaan henkeään: Tähän bodomin media osioon kuuluisi ehdottomasti kaikki ne Iltasanomien ja Iltalehden myynninedistämiseen tähdätyt otsikot, tarinat ja "tutkiva journalismi".
Tästä voi aloittaa:

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/vanhat.asp

[awa]

Puukonpistoja ei ollut. Piste.

[awa]

Kun tämä median alunperin kertoma tarina osoittautuu liioitelluksi ja valheelliseksi tulee joillekin käsitys ja uskomus että NG liioittelee vammojaan
(uskoiko myös poliisi tv- ohjelmaa?)

Ei tämä mitään tv-ohjelmaa ole. Tai median kertomaa tarinaa - vaan Nils Gustafssonin kertomaa stooria.

http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I

[Krieg]

Iltasanomat elokuu 2005


Jäi ilman seksiä(Millä perusteella?Fakta?)

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1039308

Tahraisen tyynyliinan salaisuus

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1039790

Halittiin ja suudeltiin
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1041540

Paluu Bodomille veti vakavaksi
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1042156

Pojilla oli riitaa tytöistä (Millä perusteella, fakta?)
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1042655

Bodomin surmaveistä etsittiin puusta ( )
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1043134

Lääkärit eivät usko Gustafssonin muistinmenetykseen( Riippuu lääkäristä...)
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1044960

Bodom teltasta löytyi outoja verijälkiä
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1045569

Teltan veret eivät paljasta murhaajaa-Gustafssonille erävoitto
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1046055

[Krieg]

Iltasanomien toimittaja Mika mölsä kirjoittaa:
(Halittiin ja suudeltiin juttu)

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1041540

"Björklundin aiempi poikaystävä oli armeijassa, hän oli tuomassa kihlasormusta verihelluntaina mutta joutui heittämään sen ojaan kuultuaan irmelin surmasta"

Eli täyttä shaishea. Noinko se muka oli?

Totuushan oli että kihlasormukset lensivät ojaan vihanpuuskassa irmelin läöhdettyä toisen kanssa. Pirisestä tehdään uhri ja säälipisteitä haetaan Gustafssonia vastaan.

Oikeasti olisi pitänyt kirjoittaa:

Björklundin entinen poikaystävä oli armeijassa, hän oli tuomassa kihlasormusta mutta heitti ne ojaan kuultuaan irmelin lähteneen telttaretkelle toisen pojan seurassa"

Kuulostaa vähän erilaiselta?

Mika Mölsä kirjoitti mitä päähän tuli tai sitten ei tiennyt mistään mitään, yhtä paha. Ja aina löytyy niitä lukijoita joille iltasanomat on raamatusta seuraava ja jonka pohjalta muodostaa mielikuva ja mielipide tapahtumista.

Tämä vain yhtenä median räikeistä asiavirheistä.

[awa]

Teltan veret eivät paljasta murhaajaa-Gustafssonille erävoitto
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1046055

- hymm -

[Krieg]

Gustafsson sai tiedot vammoistaan lääkäreiltä, sairaalatovereiltaan sekä vanhemmiltaan.
Heti tapahtuman jälkeen lehdissä kirjoitettiin että eloonjääneellä on kymmeniä! puukonpistoja ja hän kamppailee elämästään.

[Maybrick]

^ Näin, ja varsinkin äiti kertoi kuvailevasti pojalleen, kuinka kauheita vammoja tällä oli.

[Krieg]

Lisää lööppejä ja juttuja iltasanomien arkistossa. Juttujen totuusarvo on olematon eikä voida kiistää niiden leimaavan pahasti sytettyä.

Iltasanomat syyskuu 2005

Jos bodom syytteet hylätään
Maineen menetuksestä ei korvata euroakaan!
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1046532

Lehti pitää jo valmiiksi epätodennäköisenä syytteiden hylkäämistä. Maineen menetyksestä korvattiin jotain 50 000e.

Tässä sellissä Gustafsson tunnusti
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1047065

Mikä tunnustus? Siitä ei ole mainintaa ETP:ssä.


Elinkautinen vai vapaus?
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1048334

Salaperäinen Virpi ei kelpaa todistajaksi Bodom oikeuteen
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1048997


Surmatun Irmelin koulukaveri- Gustafsson puhui tytöistä halveksuen
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1049976

Gustafssonille alkoi tuomion odotuksen PIINA
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1050450


Bodom uhrin veli ihmettelee: GUSTAFSSON PÄÄSI LIIAN HELPOLLA
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1051804

Lehdistö alkaa jo varautua vapauttavaan tuomioon...

[awa]

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1046532
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1047065
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1048334
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1048997
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1049976
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1050450
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1051804

Lööpit ovat mielestäni ihan ok. Ei noita lööppejä ole kukaan koskaan todistetuilla faktiolla alas ampunut, tai konstailemattomasti täysin vääriksi todistanut.

Paljon mielenkiintoisempia ovat lööppien taakse liittyvät tekstit. Kai nekin löytyy?

Tekstit olisivat todellisia helmiä - Bodom Mediassa -osastolla.

[Krieg]

Noista linkeistähän ne Iltasanomien kaikki jutut on myös luettavissa, kääntää vaan sivua...

Lääketieteellinen näyttö DNA:n ohella keskeistä Bodominjärven jutussa
Itsensä uhriksi lavastamisesta
on rankkojakin esimerkkejä

Turun Sanomat 6.4.2004 3:00:26
SEPPO SUDENNIEMI


Lääketieteellisestä näyttökysymyksestä tulee keskeinen kiistakappale Bodominjärven murhajutun oikeuskäsittelyssä, vaikka DNA-tutkimus toisikin syyllisyyttä puoltavia seikkoja päivänvaloon.

Useiden asiantuntijoiden mukaan uudessa tutkinnassa on keskitytty myös siihen, mitkä olivat murhasta epäillyn Nils Gustafssonin mahdollisuudet lavastaa itsensä uhriksi.

Uhriksi itsensä lavastamisesta löytyy rikoshistoriasta esimerkkejä ja erittäin tarkasti tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus on paljastanut useita yrityksiä henkirikosjutuissa.

Viime päivinä on esitetty tukuttain teorioita Bodominjärven jutussa, mutta epäilyjen toteennäyttäminen tulee Länsi-Suomen lääninlääkärin Antti Jääskeläisen mukaan olemaan erittäin vaikeata. Nils Gustafsson vakuuttaa olevansa syytön ja Keskusrikospoliisi taas luottaa omaan näyttöönsä.
Tutkimus oli huolellista


Jääskeläisen mukaan jo 44 vuotta sitten sekä rikospaikka- että uhritutkimus oli huolellista. Kynsienalukset, mahdolliset raapaisujäljet, vammat ja niiden syntyminen peilaavat toisiinsa. Teltan tilanneanalyysi kertoo paljon.

Gustafsson oli saanut iskun takaraivoonsa, viillon otsaansa ja leukaluu oli murtunut. Rikostutkijoiden mukaan hän liioitteli myöhemmin vammojen määrää mainiten muun muassa päähän suuntautuneet 10 pistohaavaa, kyynärvarsien viillot ja rystyshiertymät.

– Murtuneita leukoja on oikeusjutuissa viikoittain ja yleensä ne ovat syntyneet käsikähmässä. Niihin liittyy usein takaraivovamma, kun uhri on lyönnistä kaatunut. Vuonna 1960 oli lääketieteellisesti vaikeata havaita, minkä asteinen aivovamma oli, koska käytössä ei ollut aivokuvausta eikä tietokonetomografiaa.

Gustafssonin epäileminen on ollut alusta alkaen yksi poliisin tutkimuslinjoista. Nuoret retkellä, alkoholi, voimakkaat tunteet, mustasukkaisuus, uhoilu, tappelu, kuohunta, kosto. Nämä elementit ovat olleet lukuisien henkirikosten osatekijöitä.

– Päävammoihin liittyy yleensä muistinmenetys, joten muistamattomuuden ei tarvitse olla teeskenneltyä. Toisaalta, edes hypnoosissa tehtyä tunnustusta ei voida pitää luotettavana.

Jääskeläinen on tutkinut tuhansia rikosjuttuja ja törmännyt rankkoihin rajatapauksiin kuolinsyytä arvioitaessa. Kun Tampereella 1980-luvulla epäiltiin raakaa henkirikosta ns. metsäjutussa, Jääskeläinen analysoi 189 puukoniskun ja viillon syntyjä. Hän päätteli miehen tappaneen itsensä ja lavastaneen lähtönsä surmaksi. Iskut ja viillot ulottuivat vain alueille, joihin hän itse ylettyi ja ne oli tehty oikeakätisenä vasemmalta oikealle.

– On ihmisiä, jotka haluavat peittää itsemurhansa ja toisia, jotka haluavat vierittää henkirikoksen toisten niskoille. Nykytutkimus on kuitenkin niin tarkkaa, että harhautus on vaikeata. Lapsensa Raumalla surmannut nainen löi itseään kivellä päähän ja sanoi jonkun miehen tappaneen lapsen, mutta silti nainen paljastui.
Kiihtymyskin voi puuduttaa


Voimakas kiihotus tai psyykkinen stressi voivat Jääskeläisen mukaan vähentää merkittävästi ihmisen kivunsietokykyä, jopa viedä sen hetkeksi, jolloin hän pystyy vahingoittamaan itseään vakavastikin. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Myös kova humalatila vie tuntoa. Jääskeläinen kursi kerran pahoinpitelyn uhrin pyynnöstä kokoon pahoin repeytyneen päänahan, johon olisi normaalisti tarvittu puudutusta, mutta hyvin humalainen mies selviytyi siitä helposti.

– On hämmästyttävää, miten vaikeasti ihminen voi lavastusmielessä vahingoittaa itseään. Eräs Vakka-Suomessa itseään pahasti saksilla lyönyt ja verenvuotoon kuollut mies lavasti teon surmaksi, mutta siitäkin totuus selvisi.

Jääskeläisen visaisimpia juttuja oli ns. uunisurma Kokemäellä. Vuonna 1960 tapettu nainen löytyi 1972 muurattuna uuniin ja alioikeudessa teon kiistänyt aviomies tuomittiin.

Korkein oikeus kuitenkin kumosi tuomion, koska 12 vuoden janalla oli mahdollista, että joku muu oli voinut tehdä rikoksen. Kun näyttö ei ollut aukoton, epävarmuustekijä toimi syytetyn hyväksi.

[Krieg]

Pääkirjoitustoimittaja Juhani Heimosen kolumni: Bodom-surmia ja oikeusmurhia

Turun Sanomat 18.8.2005 4:00:26
Turun Sanomat

TS/

JUHANI HEIMONEN

"Olen syytön ja sillä sipuli."

Tuo repliikki taitaa pesiytyä lentäväksi lauseeksi Suomen rikoshistoriaan. Lauseen tokaisija, osa-aikaeläkkeellä oleva bussinkuljettaja Nils Gustafsson, 63 istuu vastaajana jutussa, joka on oikeustapauksena ainutlaatuinen.

Bodominjärven kolmoissurmaa käsittelevä Espoon käräjäoikeus on pantu ylettömän vaikean ellei mahdottoman tehtävän eteen. Tuomioistuimen pitäisi ratkaista, mikä on oikeus ja totuus raaoista surmatöistä, jotka tehtiin yli 45 vuotta sitten.

Syytetyn kannalta tarjolla näyttää olevan vain kehnoja ja vielä kehnompia vaihtoehtoja.

Päädyttiin jutussa langettavaan tai vapauttavaan tuomioon, jäljelle jäävät kiistanalaisuudet, jotka koskevat näytön ja todisteiden riittävyyttä, syyteoikeuden vanhentumista, rikoksen tunnusmerkistöä ja lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia.

Kainin merkkiä Nils Gustafsson kantaa otsassaan joka tapauksessa lopun ikäänsä.

Suomalaisten valtaenemmistö luottaa oikeuslaitokseen kuin vuoreen. Sama, lähes lapsenomainen usko leimaa suhtautumistamme poliisiin.

Hyvä niin. Luottamusta nauttiva esivalta kuuluu oikeusvaltion ja järjestyneen yhteiskunnan kulmakiviin.

Aina eivät viranomaisten toimet kuitenkaan ansaitse arvostustamme. Siitä muistuttaa Turun Maariankadun varrella keväällä 1994 tapahtunut 250 000 markan pankkiryöstö, josta kaksi syytöntä miestä tuomittiin vankeusrangaistuksiin.

Tapahtumien oikea laita valkeni viisi vuotta myöhemmin, kun muuan virolaismies tunnusti ryöstäneensä toverinsa kanssa mainitun pankin. Jo hovioikeudenkin kautta käynyt väärä tuomio purettiin ensin korkeimmassa oikeudessa ja sitten Turun käräjäoikeudessa.

Syyttömästi linnaan joutuneista toinen ehti istua kahden vuoden kakkunsa loppuun. Toinen kuoli kesken rangaistuksen.

Lähiaikoina Turun käräjäkivillä pähkäillään, tulisiko myös vankilassa menehtyneen virheellinen rikostuomio purkaa.

Tähän asti meikäläinen oikeuskäytäntö on suhtautunut penseästi vainajien juridiseen rehabilitointiin.

Pelätään, että urakasta tulee loputon, jos esimerkiksi sotien aikana ja muissa poikkeusoloissa tuomittujen tapauksia ryhdytään avaamaan.

"Tuomiolla ei ole enää merkitystä, kun ihminen on kuollut", kuittaa Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen (HS 17.8.).

Vainajaa tämän maailman maineet ja kunniat tuskin hetkauttavat.

Omaisille ja jälkeen jääville ei sitä vastoin liene yhdentekevää, onko isä tai isotaatto joutunut oikeusmurhan uhriksi vai ei.

Tolvanen kuului asiantuntijoiden ryhmään, joka selvitti juurta jaksain, miksi Maariankadun pankkiryöstöstä tuomittiin väärät henkilöt.

Viime viikolla julkistettu Oikeusmurhaprojektin loppuraportti on viranomaisten kannalta kiusallisen karua kertomaa (TS 14.8.).

Rikoksen esitutkinnassa, syyteharkinnassa, oikeuskäsittelyssä kuin myös asianosaisten toiminnan jälkivalvonnassa ilmeni puutteita, heikkouksia ja jopa jonkin sortin leväperäisyyttä.

Poliisitutkinnan hoiti yksi henkilö ilman asianmukaista työnjohtoa ja valvontaa. Näytön hankinnassa tukeuduttiin raportin mukaan jääräpäisesti epävarmaan henkilötunnistukseen ja sivuutettiin epäiltyjen syyttömyyttä puoltavia todisteita. Teknisessä tutkinnassa tehtiin kummallisia virheitä.

Poliisin kokoama aineisto läpäisi vaivatta niin syyttäjän kuin käräjäoikeuden seulan. Myöskään puolustus ei pyrkinyt järin aktiivisesti kyseenalaistamaan esitutkintaa.

Myöhemmin toinen tuomituista yritti saada eduskunnan oikeusasiamiehen tutkimaan tapaustaan.

Raportin mukaan kantelu ei johtanut kuitenkaan juuri muuhun "kuin tavanomaiseen vastineiden keräämiseen".

Turun käräjäoikeuden eläkkeellä oleva laamanni Teuri Brunila suhtautuu Oikeusmurhaprojektiin kokeneen ukkotuomarin viileydellä.

Hän pitää "sikamaisena touhuna" sitä, että yksityinen taho selvittää tällaisia tapauksia. Suomalaisessa oikeuskulttuurissa ne kuuluvat oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle.

Brunila on vakuuttunut, ettei tuomioistuimessa ollut vikaa. Näitä kuulemma vain valitettavasti sattuu.

Jääviyden vaaroja kavahtamatonta puhetta tuomarilta, joka itse johti Turun käräjäoikeutta vuosina 1996-2004.

Siinä Brunila kuitenkin erehtyy, että moiset "julkisuus- ja tarkoitushakuiset" jälkiselvittelyt vaarantavat poliisin ja tuomioistuinten luotettavuuden.

Enemmän kansalaisissa epäilystä herättävät oikeuden palvelijat, jotka eivät suostu myöntämään virheitään, saati ottamaan niistä opiksi.

[awa]

– Päävammoihin liittyy yleensä muistinmenetys, joten muistamattomuuden ei tarvitse olla teeskenneltyä. Toisaalta, edes hypnoosissa tehtyä tunnustusta ei voida pitää luotettavana.

Päävammoihin ei yleensä liity palautumatonta muistinmenetystä. Piste.

Toisaalta "suunnilleen saman pituinen kuin tohtori" - hypnoosiakaan, ei todellakaan voi pitää luotettavana.

- hymm -