Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Xerxes]

^ Kerrankin voin olla Matlock kanssasi samaa mieltä. Samanlaisen kertomuksen, kuin minkä NGn alitajunta tuotti hypnoosissa, voi antaa yhtä hyvin niin syytön kuin syyllinenkin. Hypnoosiketju on sille keskustelulle se oikea paikka. Se mitä tulee muistiaukkoon, oliko se NGn muistamattomuus luonteeltaan psykogeenistä vaiko elimellistä, sitä voidaan täällä vammaketjussa "olennaisesti" pohdiskella.

Voi, voi, tuota Misriä!

Juuri tuossa edellä on todettu monessa kirjoituksessa, että hypnoosikertomus voi olla "alitajunnan tuottamia valemuistoja" tai "se voi olla myös totta". Stenbäck piti jälkimmäistä todennäköisenä, ja Lauerma piti edellistä todennäköisenä, mutta ei täysin tyrmännyt toistakaan vaihtoehtoa. Varmaa tietoa ei ollut kummallakaan, koska tiedetään, että varma ei voi olla kumpi vaihtoehto on kysymyksessä.

Sitten Misri "oikaisee" näin: "..... samanlaisen kertomuksen, kuin minkä NGn alitajunta tuotti hypnoosissa". .....

Juurihan oli todettu, että on vaikea ja usein aivan mahdoton erottaa onko hypnoosissa kerrottu totta, vai alitajunnan tuottamia valemuistoja. Ei siitä voi noin vain valita itselleen sopivampaa vaihtoehtoa ja sillä siisti. Ne molemmat vaihtoehdot ovat todellisia. Ne molemmat pitää ottaa huomioon.

Myös muistiaukkoa voi tietysti näytellä, ja siitä seuraa, että siinä on myös kaksi vaihtoehtoa, joista kumpi tahansa voi olla se oikea. Henkilökohtaisesti kun olen lukenut noita kaikkia tapahtumia ja mitä kukin on sanonut eri yhteyksissä, niin arvelen, että muistiaukko on ollut "hyvin todellinen". Niin on lääkärikin kirjannut asiakirjoihin. Hän on ilmaissut näin: "Muistiaukko on edelleen totaali". Se lääkärin arvio vaikuttaa luotettavalta, hän on seurannut ja tarkkaillut potilasta vierestä. Tietysti tätä ei voi todistaa, mutta se ei estä sitä, että se voi hyvinkin olla niin, että muistiaukko on ollut todellinen. Tässä voi vain esittää, mikä omasta mielestä näyttää todennäköiseltä.

Vielä Misrillä on väärä käsitys hypnoosista! Aivan väärä. Ei sellainen normaalissa mielentilassa tehty rentoutus ja muistelu tuota suinkaan yhtä tarkkoja ja yllättäviä tuloksia kuin sopivan syvä hypnoosi. Hypnoosi on vielä tänä päivänäkin monessa suhteessa tuntematon ja outo ilmiö.
Sopivan syvässä hypnoositilassa henkilö voi muistaa tarkkoja yksityiskohtia tapauksesta - sellaisia, joita hän ei voi muistaa normaalissa olotilassa. Sopivassa hypnoosissa oleva henkilö voi tulla esimerkiksi humalaan, kun hän on juonut puhdasta vettä, hypnotisoijan uskoteltua, että se vesi oli alkoholia. Nämä ovat outoja ilmiöitä, mutta totta. Jermon kirjassakin on kuvattu yksi tapaus. Siinä hypnoosissa annettu kuvaus tekijästä, johti oikean rikollisen paljastumiseen ja pidättämiseen. Hypnoositieto voi siis toimia vihjeenä, vaikka ei todisteena. Kyllä hypnoosia on käytetty ja käytetään edelleen myös rikostutkinnassa. Todistaja voi muistaa tarkkoja yksityiskohtia, joita hän ei muista muuten. Tämä on faktatietoa. Myös poliisi uskoo hypnoosiin eri maissa ja sitä käytetään. Hypnoositieto toimii vihjeenä. Misri! Ei Stenbäck ollut "hypnoraattori", vaan lääkäri, tohtori, psykiatri, ja taitava ja kuuluisa hypnoosin taitaja ja opettaja myös esim. Lauerman mukaan.

[Misri]

^ Xerxes, ei syytä voivotteluun. Hypnoosi on täysin luonnollinen ilmiö. Joka saadaan aikaan lähes kaikissa ihmisissä. Hypnoosi ei ole uni eikä valvetila, hypnoosi on unen ja valvetilan välimaaston kaltainen syvä rentoutumisen tila. Aivojen sähkökäyrät ovat tällöin niin sanotussa alfa-tilassa eli hereillä oloksi kutsuttavan beta-tilan ja nukkumiseen viittaavan theta-tilan välissä. Se on täysin luonnollinen lisääntyneen keskittymisen ja rentoutumisen tila. Se kuinka syvässä rentomistilassa ihminen sitten hypnoosissa on, riippuu yhteistyöhalukkuudesta ja siitä kuinka hyvin henkilö luottaa hypnoosin suorittajaan.

Se taas, että kyetäänkö hypnoosissa käytettyjen suggestioiden avulla kaivamaan ihmisen muistista, nitä aitoja ja todellisia muistikuvia. Siihen taas antaa omat selityksensä tehdyt muistitutkimukset.

[Puliukko]

Ng:n vammoista on erillinen aihesivu, mutta esitutkinnan mukaan alkuperäisessä lääketieteellisessä tutkimuksessa ei ole todettu aivovammaa.

Tuo on kyllä aika awa ja Misrimaista ajattelua. Aivovammaa ei todettu 2000-luvun tutkimuksissa, mutta 60-luvun diagnoosia aivoruhje ei ole edelleenkään kumottu. Myös Babinskin testin tulos sekä aivonesteen vuotaminen nenästä viittaa aivovammaan. Ei 60-luvun lääketiede ollut Suomessa mitään Afrikan tasoa, vaikka täällä jotkut niin antavat ymmärtää ja hehkuttavat 2000-luvun lääketieteellisen tutkimuksen erinomaisuutta.

Myöskään yksikään lääkäreistä, syyttäjäpuolen mukaan lukien eivät pitäneet aivovammaa mahdottomana. Yksi heistä esitti myös diffuusia aivovammaa, joka ei näy kuvauksissa.

Awa ja Misri puhuvat paljon siitä, että NG:llä ei voi olla keskivaikeaa tai vaikeaa aivovammaa, koska toipui työkykyisesti, mutta Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksen sivujen mukaan noin 90 % vaikean aivovamman saaneista ”toipuu fyysisesti loistavasti” ensimmäisen vuoden
loppuun mennessä. Aivovammoista toipuminen on hyvin yksilöllisestä. Lievän aivovamman saanut voi saada pysyviä vammoja, kun taas vaikean aivovamman saanut toipuu täysin ennalleen, kuten esim. Mika Häkkinen. Se on paljon tuurista kiinni.

Myös toinen mielenkiintoinen juttu Tenovuolta:

Suuri osa aivovammoista jää asiantuntijan mukaan alkuvaiheessa toteamatta tai ne arvioidaan todellista lievemmiksi.

Tunnistamista vaikeuttavat lukuisat virheelliset käsitykset. Erheellinen käsitys on esimerkiksi se, että vakavaan aivovammaan liittyy aina tajunnan menetys tai että vamma voi syntyä vain pään iskeytyessä johonkin.

Tavallisimmat syyt tapaturmaiselle aivovammalle ovat kaatumiset ja putoamiset, liikenneonnettomuudet sekä pahoinpitelyt.

Neurologian dosentti Olli Tenovuo Turun yliopistosta sanoo, että tapaturmaiset aivovammat aiheuttavat enemmän työvuosien menetyksiä kuin syöpäsairaudet, aivoverisuonisairaudet ja hiv sekä aids yhteensä.

Noin 100 000–250 000 suomalaista potee aivovamman jälkitilaa. Suomessa kuolee aivovammoihin kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Ongelmallista aivovammoista kärsivien itsensä kannalta on Tenovuon mukaan se, että he yleensä näyttävät päällisin puolin terveiltä ja hyväkuntoisilta. Muistiongelmat, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys sekä tunne-elämän vaikeudet ja väsymys huomataan helpoimmin lähipiirissä.

Vaikka awa ja Misri olisivatkin oikeassa, että NG ei näyttänyt kovin sairaalta sairaalassa, niin se ei kerro sitä, onko hänellä ollut aivovammaa vai ei. Se on tuon jutun ydin.

[Xerxes]

^ Xerxes, ei syytä voivotteluun. Hypnoosi on täysin luonnollinen ilmiö. Joka saadaan aikaan lähes kaikissa ihmisissä. Hypnoosi ei ole uni eikä valvetila, hypnoosi on unen ja valvetilan välimaaston kaltainen syvä rentoutumisen tila. Aivojen sähkökäyrät ovat tällöin niin sanotussa alfa-tilassa eli hereillä oloksi kutsuttavan beta-tilan ja nukkumiseen viittaavan theta-tilan välissä. Se on täysin luonnollinen lisääntyneen keskittymisen ja rentoutumisen tila. Se kuinka syvässä rentomistilassa ihminen sitten hypnoosissa on, riippuu yhteistyöhalukkuudesta ja siitä kuinka hyvin henkilö luottaa hypnoosin suorittajaan.

Se taas, että kyetäänkö hypnoosissa käytettyjen suggestioiden avulla kaivamaan ihmisen muistista, nitä aitoja ja todellisia muistikuvia. Siihen taas antaa omat selityksensä tehdyt muistitutkimukset.

Lyhyt vastaus: Kyllä voidaan. Tietysti siinä ei aina onnistuta, mutta välillä onnistutaan. On paljon tapauksia, joissa hypnoosissa kerrottu tieto on osoittautunut oikeaksi ja on johtanut rikoksen selviämiseen. Sattuu myös epäonnistumisia, koska "valemuisto" on henkilön itsensä mielestä yhtä totta kuin "oikea muisto". Annetut tiedot voidaan tarkistaa tai etsiä hypnoosissa kuvatun henkilön näköinen todellinen henkilö, ja usein oikea rikollinen on tällä tavalla saatu kiinni. Jermon kirja kuvaa yhden tällaisen tapauksen. On selvää, että poliisi ei itse mainosta näitä tapauksia, mutta yleisesti tiedetään, että niitä on. Hypnoosissa annettu tieto ei itse kelpaa todisteeksi, mutta sen antama vihje voi johtaa rikoksen selviämiseen, ja todisteina käytetään sitten muita tutkimuksen avulla saatuja todisteita.

[Misri]

^ Xerxes, tuo "kyllä voidaan" näyttää niin vakuuttavalta. Mitäpä siihen muuta lisäilemään.

[Misri]

^ Puliukolle tiedoksi: Miksi inttää vain inttämisen vuoksi? Kun yhtä hyvin voit itse tarkistaa tämän kys. aivovamma-asian, todettiinko sitä aivovammaa vai eikö todettu vuonna 1960-tehdyissä tutkimuksissa. Se aikalaistieto löytyy etp:sta kohdasta Nils Gustafssonin vammat.

[Xerxes]

^ Xerxes, tuo "kyllä voidaan" näyttää niin vakuuttavalta. Mitäpä siihen muuta lisäilemään.

Ja totta se on onkin!

On sekin totta, että aina se ei onnistu, vaan "valemuisto" saattaa johtaa harhaan. Mutta myös onnistumisia on.

Ja vastaus kysymykseen, onko todettu aivovammaa, on myöntävä. Kyllä on todettu.

Siis aivovamma on todettu. Hoitava lääkäri neurokirurgi Karikoski on määrittänyt diagnoosiksi "aivoruhje". Tämän tietää myös Misri.

44 vuotta myöhemmin tehdyt uudet tutkimukset eivät voineet kumota hoitavan lääkärin arviota. 44 vuotta on muutama vuosikymmen liian myöhään - sellaiset tutkimukset eivät ole enää luotettavia. Näin ovat päätelleet mm. Tenovuo, Öhman ja Hirvensalo. Esim. Hirvensalo: "Vakavan aivovamman mahdollisuutta ei missään tapauksessa voida täysin poissulkea". Öhman: "On mahdollista, että potilas on ollut iskut saatuaan tajuton ja saanut aivovamman". Tenovuo: "Oireet viittaavat keskivaikeaan aivovammaan. Oireet ovat tavanomaisia, eivät mitenkään poikkeavia.". Siis Tenovuon diagnoosi on "keskivaikea aivovamma". Tämä Tenovuon ilmaisu jättää auki muunkin mahdollisuuden, kuin tavanomaisen "aivoruhjeen", esim. diffuusin aivovamman. Samoin Öhman mainitsee puheenvuorossaan diffuusin aivovamman. Tenovuo, Öhman ja Karikoski ovat aivovammoihin erikoistuneita, Kontio ei ole, vaan hän on hammaslääkäri-leukakirurgi. Hirvensalo puolestaan on ortopedi, joten ei kyllä hänkään ole erikoistunut aivovammoihin, mutta nuo kolme: Karikoski, Öhman, Tenovuo ovat aivovammoihin erikoistuneita. Heiveröisin tieto aivovammoista on nimenomaan Kontiolla. Ei ole ihme, jos käräjäoikeus ei ole ottanut Kontion mielipidettä kovin vakavasti. Misri takertuu siihen lääkäriin, jolla on vähäisin pätevyys arvioida onko ollut aivovammaa.

Alkuperäinen diagnoosi on edelleen voimassa täysimittaisesti.

[Misri]

Xerxes, sinulle totuus on suhteellinen käsite. Se muovatuu aina sen mukaan mikä sinun
ajatuksiisi sopii. Ja "tynkälainauksesi" asiantutijalausunnoista noudattaa taas samaa tuttua vanhaa linjaa.

Primääri aivoruhje on peruttamaton/korjaamaton aivovaurio, se jättää aina pysyvän jälkensä. aivokudokseen, joka jäki on nähtävissä vielä kymmenien vuosienkin kuluttua nykyisillä kuvantamislaitteilla.


Aivoruhjeet voidaan myöskin luokitella lievästä - letaaliin. Aivortärähdys on fokaalinen aivoruhje. Kun näitä aivovammaluokitus asteita tulkitaan, parempi määritelmä on merkittäväntasoinen aivovamma, kuin keskivaikea aivovamma. Koska primäärisestä aivoruhjeesta jää aina myöskin jonkinasteinen toiminallinen häiriö.

Eli jos tästä aikalais-diagnoosista aivoruhje aletaan halkomaan hiuksia, niin silloin pitää tarkastella sitä siitä näkökulmasta oliko kys. fokaalinen aivoruhje vaiko primäärinen aivoruje. Kumpainenkin sijoittuu aivoruhjemääritykseen. Kuitenkin on tosiasia se, ettei aikalaistutkimuksissa todettu tätä primääriä aivoruhjetta. Ja fokaalisesta aivoruhjeesta = aivotärähdys, siitä ei jää pysyviä jälkiä aivokudokseen kuten tietänet ja eikä se myöskään näinollen näy kuvauksissa. Jotenka tämä aikalaisdiagnoosi on kirjoitettu näin ollen vallitsevan oireen mukaisesti.

[Xerxes]

Xerxes, sinulle totuus on suhteellinen käsite. Se muovatuu aina sen mukaan mikä sinun
ajatuksiisi sopii. Ja "tynkälainauksesi" asiantutijalausunnoista noudattaa taas samaa tuttua vanhaa linjaa.

Primääri aivoruhje on peruttamaton/korjaamaton aivovaurio, se jättää aina pysyvän jälkensä. aivokudokseen, joka jäki on nähtävissä vielä kymmenien vuosienkin kuluttua nykyisillä kuvantamislaitteilla.


Aivoruhjeet voidaan myöskin luokitella lievästä - letaaliin. Aivortärähdys on fokaalinen aivoruhje. Kun näitä aivovammaluokitus asteita tulkitaan, parempi määritelmä on merkittäväntasoinen aivovamma, kuin keskivaikea aivovamma. Koska primäärisestä aivoruhjeesta jää aina myöskin jonkinasteinen toiminallinen häiriö.

Eli jos tästä aikalais-diagnoosista aivoruhje aletaan halkomaan hiuksia, niin silloin pitää tarkastella sitä siitä näkökulmasta oliko kys. fokaalinen aivoruhje vaiko primäärinen aivoruje. Kumpainenkin sijoittuu aivoruhjemääritykseen. Kuitenkin on tosiasia se, ettei aikalaistutkimuksissa todettu tätä primääriä aivoruhjetta. Ja fokaalisesta aivoruhjeesta = aivotärähdys, siitä ei jää pysyviä jälkiä aivokudokseen kuten tietänet ja eikä se myöskään näinollen näy kuvauksissa. Jotenka tämä aikalaisdiagnoosi on kirjoitettu näin ollen vallitsevan oireen mukaisesti.

Diagnoosit tehdään usein oireiden perusteella. Ei niitä sillä perusteella voi sanoa vääriksi. Kun on kysymyksessä aivovamma ja aika on 1960 luku, on täysin luonnollista, että diagnoosi tehdään myös oireiden perusteella, se on "normaalia" käytäntöä. Öhman ja Tenovuo mainitsevat molemmat "diffuusin aivovamman", jota ei edes tänä päivänäkään nähdä kuvauksissa. Kyllä aivovammojen vaikeusluokitukset ovat kaikkien luettavissa internetissä, joten Misrin ei kannata esittää omia totuudesta poikkeavia luokituksiaan. Totuus on tämä: Diagnoosi on ollut aivoruhje, ja se on voimassa. Syyttäjä yritti ilmeisesti kumota diagnoosin, mutta ei onnistunut. Faktatiedot eivät tue sellaista.

[Xerxes]

Internetistä löytyy kirjoitus KÄYPÄ HOITO. Se on vankkaa asiatietoa erilaisista vammoista. Tässä otteita tuosta kirjoituksesta:
-------------------------------------------------------------------------

"KÄYPÄ HOITO" kertoo aivovammoista mm. seuraavaa. Misri ei ole samoilla linjoilla, vaan hänellä on ikiomat säännöt!
Lainauksia k.o. kirjoituksesta:


Aivovamman määritelmä
Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin joku seuraavista:
1.minkä tahansa pituinen tajunnan menetys
2.millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia
3.mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai
4.paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä 19
5.osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos.

(KOMMENTTI: Kuvantamistutkimuksissa todettu vammamuutos ei ole lainkaan välttämätöntä.)


Yksittäisiä lauseita tekstistä:

Trauma tulee olla todennettavissa silminnäkijän antamista tai muista luotettavista tapahtumatiedoista tai ulkoisista vammoista.

(KOMMENTTI: On esitetty silminnäkijöiden havaintoja, lääkärien havaintoja ja lääkärien laatimia vammaluetteloita. On myös lääkärin diagnoosi.)

Aivovammadiagnoosia ei voi asettaa esimerkiksi myöhemmin esiintyvien neurologisten ja neuropsykiatristen oireiden tai neuropsykologisen tutkimuksen poikkeavuuden perusteella, vaan diagnoosi edellyttää edellä mainittujen kriteerien täyttymisen.

(KOMMENTTI: Tuo tarkoittaa, että esim. 44 vuotta tapahtuman jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella ei voi asettaa "aivovammadiagnoosia", ja kääntäen 44 vuotta myöhemmin tehtyjen tutkimusten perusteella ei voi osoittaa, että 44 vuotta aikaisemmin ei ole ollut aivovammaa. 44 vuotta myöhemmin tehty tutkimus on auttamattomasti myöhässä - sillä ei ole suurta merkitystä.)

Tajunnan taso sairaalaan tullessa korreloi muistiaukon kestoon, mutta ei täydellisesti. Vaikka GCS osoittaa lievää vammaa voi muistiaukko olla yli viikon pituinen C, ja toisaalta lyhyeen muistiaukkoon voi liittyä vaikeaa vammaa osoittava GCS-pistemäärä 27, 28, 6.

(KOMMENTTI: Tajunnan taso sairaalaan tuotaessa ei suoraan kerro muistiaukon pituutta, koska korrelaatio ei ole täydellinen. Huom! Misri!)

Vamman vaikeusastetta määritettäessä tulee käyttää sekä tajunnan tason (GCS) että muistiaukon (PTA) arviointia tai nämä yhdistävää 36 mittaria. Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.
Lisäksi tulee kirjata, onko vammaan liittynyt tajunnan menetystä tai retrogradista muistiaukkoa, ja näiden kesto.

(KOMMENTTI: Neurokirurgi Karikoski on ilmeisesti menetellyt juuri näin. Hän on kirjannut myös muistiaukon olevan "totaali" ja diagnoosiksi "aivoruhje", se on voimassa.)

KESKIVAIKEA AIVOVAMMA. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
* GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
* PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta (muistiaukko)
* Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

(KOMMENTTI: On helppo todeta, että kuvatut oireet viittaavat juuri tähän: "Keskivaikea aivovamma", kuten asiantuntija Tenovuo on arvioinut. Huom! Kuvauksessa ei välttämättä tarvita löydöstä lainkaan.

Kliinisesti tärkeimmät ja yleisimmät vauriotyypit ovat
* diffuusi aksonivaurio(Tämä näyttää hyvin mahdolliselta).
* aivoruhjeet
* erilaiset verenvuodot.

DIFFUUSI AKSONIVAURIO on aivovammojen keskeinen mekanismi 54, ja siihen viittaavia muutoksia on mahdollista osoittaa myös GCS:n mukaan lieviksi luokitelluissa vammoissa joko neuropatologisesti tai kuvantamistutkimuksilla C, 15. Diffuusin aksonivaurion vaikeusaste voi siis vaihdella hyvin lievästä hyvin vaikeaan.

(KOMMENTTI: Siis diffuusi aivovamma voi olla vaikeusasteeltaan esim. "keskivaikea aivovamma". Tämä diagnoosi sopii Gustafssoniin täydellisesti. Se tietysti merkitsee, että tarkkaan ottaen diagnoosi "aivoruhje" ei osu aivan oikeaan, mutta saman tasoinen "diffuusi aivovamma" on oireiltaan ja hoidoltaan hyvin saman tasoinen. Diagnoosi on ehkä tältä osin hieman epätarkka, se on mahdollista. Tärkeää on se, että oireet vittaavat joko "keskivaikeaan aivoruhjeeseen" tai "keskivaikeaan diffuusiin aivovammaan". Jos hoito molemmissa on sama, niin diagnoosi on hoidon kannalta sopiva, vaikka tarkkaan ottaen se ei ole aivan oikea.

Tärkeä huomautus: Myös tämän lähteen mukaan 44 vuotta myöhemmin tehdyillä tutkimuksilla ei ole mitään merkitystä arvioitaessa 44 vuotta aikaisemmin mahdollisesti ollutta aivovammaa. Ja lisäksi diffuusi aivovamma voi olla vaikeusasteeltaan esim. "keskivaikea aivovamma". Tämä diagnoosi sopii Gustafssoniin täydellisesti. Se tietysti merkitsee, että tarkkaan ottaen diagnoosi "aivoruhje" ei osu aivan oikeaan, mutta saman tasoinen "diffuusi aivovamma" on oireiltaan ja hoidoltaan hyvin saman tasoinen. Diagnoosi on ehkä tältä osin hieman epätarkka, se on mahdollista. Tärkeää on se, että oireet vittaavat joko "keskivaikeaan aivoruhjeeseen" tai "keskivaikeaan diffuusiin aivovammaan". Jos hoito molemmissa on sama, niin diagnoosi on hoidon kannalta sopiva, vaikka tarkkaan ottaen se ei välttämättä ole aivan oikea. Voimassa on kuitenkin hoitavan lääkärin diagnoosi "aivoruhje".

[Misri]

^ " Neurokirurgian dosentti, osastoylilääkäri, Juha Öhman toteaa 7.7.2003 ja 21.4.2004 antamissaan lausunnoissa:

”Kalloröntgenkuvausten ja muiden röntgenkuvausten perusteella on ilmeistä, että potilas on saanut tylpän ulkoisen väkivallan seurauksena useampia murtumia mm. poskiluuhun, poskionteloon, sekä ohimoluuhun. *Potilaan mahdollisesta aivovauriosta on ollut osoituksena potilaan täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Kuinka todellinen tällainen täydellinen muistikatkos on, sitä on mahdotonta sanoa. Tuntuisi todennäköisemmältä, että potilaalla oli jotakin muistisaarekkeita kyseiseltä ajalta. Ottaen huomioon, että aivoselkäydinnesteessä ei kaksi päivää tapahtuman jälkeen ollut verta, asettaa tämä kyseenalaiseksi sen, että potilaalla olisi aivoruhjetasoinen vamma. Kokemuksen mukaan on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon.” (Liite 15).

Tässä lausunnossaan Öhman sen toteaa mikä on ollut potilaan mahdollisesta aivovauriosta osoituksena eli potilaan täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Eli siinä on se aikalais-diagnoosiperuste. Öhman on lisäksi todennut; " On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistimenetyksen aiheutuneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa,ei verta olisi aivoselkäydin-nesteessä."

Niin tätä on hyvin vaikea ymmärtää. Kun tietää, että muistamattomuus ja tajunnantason alenema ovat suorassa suhteessa aivovamman vakavuusasteeseen. Mitä pidempi muistamattomuus - sen vakavampi aivovamma. Ja mitä pidempi tajunnantason alentuma - sen vakavampi aivovammaa. Eli näin vakavat oireet olisivat ilman muuta näkyneet NGlle aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa TÄMÄ ON FAKTA. Miksi ei näkynyt! Oliko sittenkin kys. tavoitetietoinen teeskentely, jolloin henkilö ei halua muistaa tapahtumaan liittyvää vastuutaan, joilla olisi juridisia tai muita vastaavia hankalia seurauksia. ?

[awa]

.....Ja lisäksi diffuusi aivovamma voi olla vaikeusasteeltaan esim. "keskivaikea aivovamma". Tämä diagnoosi sopii Gustafssoniin täydellisesti. Se tietysti merkitsee, että tarkkaan ottaen diagnoosi "aivoruhje" ei osu aivan oikeaan, mutta saman tasoinen "diffuusi aivovamma" on oireiltaan ja hoidoltaan hyvin saman tasoinen. Diagnoosi on ehkä tältä osin hieman epätarkka, se on mahdollista. Tärkeää on se, että oireet vittaavat joko "keskivaikeaan aivoruhjeeseen" tai "keskivaikeaan diffuusiin aivovammaan". Jos hoito molemmissa on sama, niin diagnoosi on hoidon kannalta sopiva, vaikka tarkkaan ottaen se ei välttämättä ole aivan oikea. Voimassa on kuitenkin hoitavan lääkärin diagnoosi "aivoruhje".

Onpa kiva huomata, että Xerxes on vihdoin ymmärtänyt, että aikalaisdiagnoosi on väärä!!

Oireet ja diagnoosi ei täsmää - näin se on. Se on todistettu fakta.

[Misri]

^ Xerxes on kaiketi vasta nyt huomannut tämän "aivovamma-spesialistin" oikeudessa toteaman lauseen. " Tenovuo kuitenkin myönsi, että tajuttomuutta ja muistinmenetystä voi teeskennellä."

[Xerxes]

^ Xerxes on kaiketi vasta nyt huomannut tämän "aivovamma-spesialistin" oikeudessa toteaman lauseen. " Tenovuo kuitenkin myönsi, että tajuttomuutta ja muistinmenetystä voi teeskennellä."

Olen huomannut tuon alusta lähtien!. Se on teoreettinen vaihtoehto, mutta ei ole tässä kovin todennäköinen. Todennäköistä on, että "tajunnan tason alenemaa" ja "muistiaukkoa" ei tässä teeskennelty.

Sensijaan en ole huomannut, että diagnoosi olisi väärä. Olen todennut, että "oikea diagnoosi" voisi olla "aivoruhje" tai "diffuusi aivovamma". Jompikumpi. En tunne tarkkaan 1960 luvun käytäntöjä - on hyvin mahdollista, että jos diagnoosi tehdään ensisijaisesti oireiden perusteella, niin helposti kirjoitetaan "aivoruhje", sen ajan tiedon perusteella, vaikka kysymyksessä olisi "diffuusi aivovamma". Hoidon kannalta niillä ei taida olla eroa. Pidän auki molemmat vaihtoehdot, koska KÄYPÄ HOITO sivujen mukaan 44 vuotta myöhemmin tehdyillä tutkimuksilla ei lainkaan voida osoittaa oliko silloin ollut aivovamma vai ei. Niinhän siellä kerrotaan ja ne tiedot ovat varmasti hyvien asiantuntijoiden kirjoittamia. Ei oikeuskaan sitä uskonut, ja Kontio jäi mielipiteineen yksin.

Misri vetoaa tuohon Tenovuon lausumaan: "Tajuttomuutta ja muistinmenetystä voi myös teeskennellä!". Siitä hän päättelee, että nimenomaan on teeskennelty. Eihän se ole oikea johtopäätös. Se on vain yksi mahdollisuus. Muussa yhteydessä Tenovuo toteaa, että esitetty muistinmenetys sopii hyvin yhteen muiden oireiden kanssa. Lisäksi voidaan vahvasti epäillä, että olisiko NG ollut niin taitava näyttelijä, että olisi mennen tullen huijannut asiantuntijoita - ei siltä vaikuta - eikä ajatus vaikuta realistiselta.

MISRI: "Niin tätä on hyvin vaikea ymmärtää. Kun tietää, että muistamattomuus ja tajunnantason alenema ovat suorassa suhteessa aivovamman vakavuusasteeseen. Mitä pidempi muistamattomuus - sen vakavampi aivovamma. Ja mitä pidempi tajunnantason alentuma - sen vakavampi aivovammaa. Eli näin vakavat oireet olisivat ilman muuta näkyneet NGlle aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa TÄMÄ ON FAKTA."

EI OLE FAKTA. Juuri tuolla KÄYPÄ HOITO sivuilla selostetaan, että muistiaukko ja tajunnan tason alenema eivät suinkaan korreloi aina suoraan aivovamman vakavuusasteeseen. Siellä mainitaan esimerkiksi, että vaikka mitään tajunnan tason alenemaa ei ole havaittu, niin aivovamma voi olla silti vaikea. Tämä on asiantuntijoiden kirjoittamaa tekstiä. Tältä osin Öhmanin arvio ei pidä paikkaansa - korrelaatio noiden välillä on heikko KÄYPÄ HOITO sivujen mukaan. Neurokirurgi Öhman siis oli ihmetellyt muistiaukon pituutta, mutta sekä Tenovuon, että KÄYPÄ HOITO asiantuntijoiden mukaan tuollainen 4 . vuorokauden muistiaukko on täysin mahdollinen, ja Tenovuon mukaan aivan "normaalia" tällaisissa tapauksissa. (Ja se viittaa keskivaikeaan aivovammaan). Muutoinkin kun lukee kaiken tiedon, mitä on saatavilla, niin NG:n käytös vaikuttaa rehelliseltä näiltä osin. Oletettu näytteleminen vaatii, että tuntee nämä "lääketieteelliset asiat" perinpohjin. Onnistunut näytteleminen ei vaikuta realistiselta. Eli NG:n käytös vaikuttaa siltä, että hän on kertonut tältä osin totuuden, eikä ole näytellyt. Matemaattisesti tätä ei voi todistaa - mutta ei kieltääkään. Kyllä aivan rehellisesti ajatellen voi tulla siihen tulokseen, että NG ei näytellyt, vaan kertoi sen mitä muisti, ja joskus miten arveli asian olleen. Tosin hän liioittelikin joskus omia vammojaan, mutta se on melko tavallista ja luonnollista käytöstä tällaisessa tilanteessa, eikä suinkaan viittaa syyllisyyteen. Ristiriitaisuudet kertomuksissa eivät myöskään viittaa syyllisyyteen, koska iskuja päähänsä saaneen muisti ei toimi täydellisesti ja potilas voi sekoittaa kuvaukseensa myös omia arvailuja, suuntaan tai toiseen. Näin arvioi myös käräjäoikeus - ja aivan oikein. Se sen sijaan on fakta, että 1960-luvulla aivovammaa ei aina nähty kuvauksissa, vaan diagnoosi tehtiin usein oireiden perusteella. Diagnoosi oli silti todennäköisesti oikea. SE ON FAKTA. Diagnoosia ei käräjäoikeudessa kyetty kumoamaan. SEKIN ON FAKTA.

Misri ja awa! Tehkää kantelu tai jonkinlainen valitus jollekin korkealle taholle perusteluineen ja vaatikaa asian oikaisemista! Faktatiedot eivät tue kantaanne.

Syyttäjä ja omaisten asianajaja eivät nähneet sellaiselle menestymisen mahdollisuuksia, vaan tyytyivät päätökseen. Käräjäoikeuden päätös on voimassa, eikä siitä ole valitettu. Paavo Väyrysen suuhun pannut sanat sopivat tähänkin: PULINAT POIS. Sen sijaan valtio maksoi korvauksia "kevein perustein" syytetylle. Tämä on tilanne.

[ANDYROM]

OT
Lainaus Xerxes

Paavo Väyrysen suuhun pannut sanat sopivat tähänkin: PULINAT POIS.

Aivan pieni korjaus, Väyrynen puhui enemmän "Yön yli nukkumisesta", "Pulinat pois" on Johannes Virolaisen käyttämä sanonta, ja siis täydellisemmin "Kansa on puhunut, pulinat pois".