Aarnio on heti esitutkinnan alussa kertonut tietävänsä varmasti seitsemän tai kahdeksan poliisia, jotka ovat hoitaneet yhteydenpitoa tietolähteisiin ja henkilönsuojaukseen liittyen, sekä nimennyt RHU:n tutkijoista tai "dekkareista" Tamskin, Erikssonin, Piirosen, Runebergin, Kaupin, Kurtzen, Verlinin ja Kaunismäen. Tästä ryhmästä on pääkäsittelyssä käytetty termiä "seitsikko" tai "kahdeksikko". Aarnion mukaan yhteydenpitoa tietolähteisiin on hoidettu tutkijoiden kesken yhteistyössä "ringissä".
Kun Aarniota on kuultu käräjäoikeudessa, hän on kertonut samalla tavalla useaan kertaan.
Aarnio kertoi (23.6.2015), että liittymään -467/Romano olivat vastanneet samat henkilöt kuin aikaisemminkin eli Verlin, Kauppi, Runeberg ja koko seitsikko. Aarnio kertoi (9.7.2015), että liittymä -129/Romano oli ollut Pihlajamäen tutkinnassa mukana olleella henkilöllä eli jollakin
”seitsikosta”, johon Aarnio luki myös itsensä. Aarnio kertoi (23.7.2012 yleisön
läsnäolematta), että vakiohenkilöinä tietolähdeasioita hoitaneita dekkareita olivat Kauppi, Runeberg ja Verlin. 'Aarnio kertoi (25.8.2015) liittyen yhteydenpitoon Vilhuseen syyskuussa
2011, että eturivin tutkijat olivat pitäneet yhteyttä Vilhuseen eli samat henkilöt, jotka on aiem
min mainittu, aluksi 8 henkilöä ja he olivat sopineet keskenään, mitä puhelimia kukin katsoo.
Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat kertoneet, että he ovat käyttäneet yhteydenpitopuhelimia yhteydenpidossa tietolähteiden kanssa. Kaupin mukaan (yleisön läsnäolematta 16.6.2015) yhteydenpitopuhelimien kanssa ovat lisäksi olleet tekemisissä ainakin Kaunismäki ja Kurtze.
Muitakin on ollut, ja yhteydenpitoon on osallistunut useampi kuin vain vale- ja peitetoimintakoulutuksen saaneet poliisit. Kun Kauppia kuultiin yhteydenpitopuhelimien käytön muuttumisesta 4.1.2012 jälkeen (26.8.2015), Kauppi kertoi, että puhelimia ovat käyttäneet Kauppi, Runeberg ja Verlin sekä satunnaisesti muutkin henkilöt. Kaikki ovat käyttäneet myös muita puhelimia, jotka eivät liity tähän juttuun. Verlinin mukaan(24.11.2015)ringissä ovat olleet lisäksi Aarnio, Kaunismäki, ehkä Kurtze, ehkä Tamski ja Eriksson. Pääpaino on kuitenkin ollut
kolmessa henkilössä: Verlin, Kauppi, Runeberg. Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat kertoneet, että he ovat säilyttäneet tiettyjä yhteydenpitopuhelimiaan piilokonttorissa Länsi-Pasilassa ja käsitelleensä puhelimia yhdessä "ringissä". He ovat kertoneet pitäneensä yhteyttä syytteessä tarkoitettujen liittymien vastapuoliin eli Vilhuseen, Sievälään, Romanoon, Kortekallio-Lampeen ja hollantilaiseen liittymään. He ovat myös kertoneet pitävänsä mahdollisena, että syytteessä tarkoitetut liittymät ovat olleet heidän käytössään. Käräjäoikeus on arvioinut jäljempänä erikseen sitä, mitä he ovat kertoneet yhteydenpidostaan näihin tietolähteisiin. Muiden Aarnion nimeämien "dekkareiden" kertomuksista ilmenee, että Piironenei ole ollut lainkaan mukana tietolähdetoiminnassa, eikä hän tiennyt mitään Edenistä. Erikssonilla on ollut käytössään joitain tiettyjä juttuja varten "keissipuhelimia", mutta hän ei ole käyttänyt puhelimia säännöllisessä yhteydenpidossa tietolähteiden kanssa. Eriksson on käynyt joskus Edenissä, mutta hän oli aina varmistanut, että joku on ollut siellä paikalla. Erikssonin käytössä olleet puhelimet ovat siten olleet eri tyyppisiä ja varmasti muita kuin syytteessä tarkoitettuja puhelimia. Kurtzen mukaan hän ei ole enää vuoden 2007 jälkeen ollut mukana tietolähdetoiminnassa. Tamskilla ja Kaunismäellä on mahdollisesti ollut yhteyttä pidemmän aikaa joihinkin tietolähteisiin, joihin he ovat pitäneet yhteyttä myös puhelimilla. Tamski ja Kaunismäki eivät kuitenkaan ole säilyttäneet käyttämiään puhelimia Länsi-Pasilassa Edenissä kuten Aarnio on väittänyt. Näidenkään tutkijoiden käytössä olleet yhteydenpitopuhelimet eivät siten ole voineet olla sellaisessa käytössä kuin mitä Aarnion vaihtoehtoisessa tapahtumienkulussa on väitetty. Lisäksi Kaupin, Runebergin ja Verlinin kertomuksista ilmenee, että piilokonttorissa olevia puhelimia on Aarnion väittämin tavoin hoidettu jollain lailla yhdessä. Myös Kurtze, Kaunismäki ja Tamski ovat kertoneet, että he ovat joskus käyneet tarkistamassa puhelimia LänsiPasilassa. Kaunismäki kertoi tarkistaneensa puhelimia kymmeniä kertoja pääosin poliisitalon remontin aikana ja myös keväällä 2012. Kaunismäki on aina tarkistanut puhelimet autossa, joka oli pääsääntöisesti ollut parkissa Rahakamarinkadulla. Käyntiin oli mennyt 10-15 minuuttia ja joskus puolikin tuntia, jos Kaunismäki oli samalla hoitanut jotain muuta virkatehtävää. Kurtze on käynyt tarkastamassa puhelimia Kaupin pyynnöstä muutaman kerran, ehkä viisi kertaa väistötilojen aikana. Autot olivat aina olleet Pasilankadun päässä vinoparkissa.Tamski on Kaupin pyynnöstä käynyt vuosien 2009-2012/huhtikuu välillä noin parikymmentä kertaa tarkistamassa puhelimia Edenissä. Kertomuksista ilmenee, että muut kuin Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat vain harvoin osallistuneet jonkun toisen yhteydenpitopuhelimien käsittelyyn. Näin on tapahtunut vain Kaupin pyynnöstä ja vain Kaupin puhelimia koskien. Selvää on, että Kurtze, Kaunismäki ja Tamski eivät ole käsitelleet Aarnion tarkoittamia puhelimia säännöllisesti. Näin ollen muiden Aarnion nimeämien "dekkareiden" kertomuksista ilmenee, että heidän käytössään ei ole voinut olla niitä puhelimia, joita televalvontatiedot (S2383) koskevat. Aarnion nimeämästä "seitsikosta tai kahdeksikosta" vain Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat mahdollisesti säilyttäneet yhteydenpitopuhelimiaan piilokonttorissa Länsi-Pasilassa ja käsitelleet niitä jollain lailla yhdessä "ringissä". Näin ollen vain he ovat voineet käsitellä niitä puhelimia, jotka pääsääntöisesti paikantuvat Länsi-Pasilassa, ja joista Aarnio on puhunut vaihtoehtoisessa tapahtumienkulussaan. Käräjäoikeudelle ei jää järkevää epäilyä siitä, että yhteydenpitopuhelimia ovat hoitaneetKauppi, Runeberg ja Verlin. Kurtze, Kaunismäki ja Tamski ovat tarkistaneet satunnaisesti Kaupin käytössä olleita puhelimia, mutta he eivät ole osallistuneet "puhelinringin" pyörittämiseen aktiivisesti sillä tavalla kuin Aarnio on väittänyt. Siten RHU:n tutkijoista vain Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat kertoneet, että he ovat käsitelleet yhdessä tai "päivystäneet" RHU:ssa käytössä olleita yhteydenpitopuhelimia 1.2.2011-2.3.2012 välisenä aikana. Mahdollista on, että Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat kertomallaan tavalla yhdessä käsitelleet nimenomaanVilhusen, Sievälän, Romanon, Kortekallio-Lammen ja Hollannin kontaktin kanssa käytössä olleita yhteydenpitopuhelimia. Näin ollen asiassa ei voida pelkästään sillä perusteella, että syytteessä tarkoitetut puhelimet ovat olleet käytössä em. henkilöiden kanssa, tehdä johtopäätöstä siitä, ovatko puhelimet olleet Aarnion vai RHU:ntutkijoiden käytössä. Aarnion kertomus on osoittautunut epämääräiseksi koskien sitä, ketkä kaikki ovat olleet mukana tietolähdetoiminnassa. Hänen kertomuksensa ei ole lainkaan pitänyt paikkansa Piirosen ja Erikssonin osalta. Myös Kurtzen, Kaunismäen ja Tamskin osuus puhelimien käsittelyyn on hyvin erilainen kuin mitä Aarnio on kertonut. Lopulta vain Kauppi, Runeberg ja Verlin ovat kertoneet säilyttäneensä yhteydenpitopuhelimiaan Länsi-Pasilassa ja pitäneensä yhteyttä tässä asiassa tarkoitettuihin henkilöihin. Ottaen huomioon että Aarnio on Tolvasen kertomuksen mukaan vastannut HPL:ssä rikostiedustelusta, Aarnion on täytynyt asemansa puolesta tietää, ketkä hänen yksikössään ovat olleet tekemisissä tietolähteiden kanssa. Se, että Aarnio on kertonut asiasta näin epämääräisesti ja että hän ei ole nimennyt oikeita henkilöitä yksikössään totuudenmukaisesti, heikentää hänen kertomuksensa luotettavuutta myös yleisesti.
4.4. Puhelimien aktiivinen käyttö Länsi-Pasilassa .Edellä todetusti televalvontatiedoista (S2383) ilmenee, että puhelimia on käytetty aktiivisesti pääasiassa Länsi-Pasilassa. Puhelimien aktiivinen käyttö ajoittuu merkittävin osin aamuihin ja iltoihin. Puhelimista on viestitetty säännöllisesti aikaisin aamulla ja aamupäivällä Länsi-Pasilassa, jonka jälkeen aktiivisessa teleliikenteessä on ollut taukoa. Käyttö on alkanut uudelleeniltapäivällä tai illalla sekä jatkunut usein myös huomattavan myöhään. Tällainen käyttö viittaa
siihen, että liittymien käyttäjä on oleskellut paljon samassa paikassa, jossa liittymiä on säilytetty ja että hän on välillä käynyt muualla. Syyttäjän mukaan RHU:n yhteydenpitopuhelimia ei ole voitu - varsinkaan poliisitalon remontin aikana - käyttää televalvontatiedoista ilmenevissä määrin ja vuorokauden aikoina Länsi-Pasilassa kuin mitä syytteessä tarkoitettujen liittymien televalvontatiedoista ilmenee. Aarnion mukaan puhelimia ovat käyttäneet RHU:n tutkijat yhteydenpidossa tietolähteiden kanssa.
Kauppia, Runebergiä ja Verliniä on kuultu käräjäoikeudessa hyvin laajasti siitä, miten he
ovat käyttäneet RHU:n yhteydenpitopuhelimia. Kauppia on kuultu 16.6., 9.7., 26.8., 30.9. ja
pääkuulemisessa 17.11.2015, Runebergiä 16.6., 23.6., 9.7., 29.9. ja pääkuulemisessa
12.11.2015 sekä Verliniä kahdella kuulemiskerralla eli 24.11 ja 3.12.2015. Lisäksi Kaunismäellä, Kurtzella, Erikssonilla ja Tamskilla voi olla havaintoja Aarnion tarkoittamista piilokonttorissa säilytetyistä RHU:n yhteydenpitopuhelimista. Erikssonilla ja Tamskilla on havaintoja siitä, millaisia puhelimia ja kuinka paljon puhelimia piilokonttorissa on ollut. Kaunismäellä ja Kurtzella voi olla havaintoja Kaupin käytössä olleista yhteydenpitopuhelimista.
Kauppi, Runeberg tai Verlin eivät ole tarkemmin kertoneet, mitä puhelimia piilokonttorisson säilytetty. Runeberg ja Kauppi ovat kertoneet vain, että piilokonttorissa on säilytetty "tiettyjen henkilöiden" yhteydenpitopuhelimia. Runebergin mukaan siellä on säilytetty tähän
asiaan liittyvien henkilöiden lisäksi muidenkin tietolähteiden puhelimia. Runeberg oli itse esittänyt, että Hollannin kontaktin puhelinta säilytettäisiin piilokonttorissa. Runeberg ei tiennyt, miksi Kortekallio-Lammen puhelinta on säilytetty piilokonttorissa. Heidän kertomustensa
perusteella jää kuitenkin varteenotettava mahdollisuus siitä, että jostain syystä ainakin juuri Vilhusen, Sievälän, Romanon ja Kortekallio-Lammen sekä hollantilaisen liittymän kanssa käytettyjä RHU:n yhteydenpitopuhelimia on mahdollisesti säilytetty piilokonttorissa.
Kertomuksista ei myöskään ilmene syytä sille, miksi juuri näiden henkilöiden puhelimia on säilytetty piilokonttorissa. Kertomuksista kuitenkin ilmenee, että näihin tietolähteisiin on Aarnionkin kertomin tavoin pidetty yhteyttä säännöllisesti vuosia, minkä perusteella on ilmeistä,
että Vilhunen, Sievälä, Romano ja Kortekallio-Lampi ovat olleet muita kuin niin sanottuja satunnaisia tietolähteitä. Tämä on siten yksi mahdollinen yhdistävä tekijä piilokonttorissa säilytetyille puhelimille. Kertomukset ovat ristiriitaisia sen suhteen, ovatko yhteydenpitopuhelimet olleet piilokonttorissa päällä vai suljettuna. Seikalla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, kuinka paljon puhelimissa on voinut olla teleliikennettä piilokonttorista käsin. Kauppi kertoi ensin, että puhelimet eivät ole olleet piilokonttorissa päällä, mutta myöhemmin hän muutti kertomustaan siten, että osa puhelimista on ollut auki äänettöminä ja osa kiinni. Verlinin mukaan puhelimissa on voinut olla virta päällä tai ne olivat voineet olla suljettuina näppäinlukituksella. Kaupin mukaan se, että puhelimia ei ole voitu ladata piilokonttorissa, on ollut yksi syy sille, miksi puhelimet ovat olleet tutkijoiden mukana. Se, että puhelimia ei ole voitu ladata piilokonttorissa, viittaa siihen, että ne ovat olleet piilokonttorissa pääasiassa suljettuna.
Kertomukset ovat yhdenmukaiset sen suhteen, että puhelimia ei ole käytetty piilokonttorissa,
vaan ne on vain haettu sieltä ja palautettu sinne nopeasti. Kaupin mukaan hän ei ole viipynyt piilokonttorissa, eikä puhelimia ole jääty sinne "räpläämään". Runebergin mukaan hän oli käynyt piilokonttorissa nopeasti vain hakemassa puhelimia ja joskus tarkistanut ne siellä.
Verlinkään ei ole kertonut käyttäneensä puhelimia aktiivisesti piilokonttorissa. Kertomuksia
tukee se, että piilokonttorissa ei ole voinut ladata puhelimia sekä erityisesti se, että piilokonttorissa on edellä todetusti käyty siellä työskennelleen tarkkailuryhmän tietämättä. Näiden
seikkojen perusteella on selvää, että puhelimia ei ole edes ollut mahdollista käyttää piilokonttorissa pitkiä aikoja aktiivisesti. Kukaan tutkijoista ei myöskään kertonut tällaisesta käyttämisestä. Kaikki tutkijat ovat kertoneet käyneensä piilokonttorissa vaihtelevasti. Kaupin mukaan piilokonttorissa on välillä käyty useita kertoja viikossa ja välillä on ollut viikkojen taukoja, kun puhelimia oli käytetty ja pidetty mukana. Ensin Runeberg arvioi käyneensä piilokonttorissa pari kertaa kuussa, mutta muutti kertomustaan myöhemmin siten, että hän on käynyt piilokonttorissa säännöllisesti, joskus joka päivä ja joskus harvemmin. Runeberg kertoi kuitenkin
käyttäneensä enemmän puhelimia, jotka ovat olleet autossa. Verlin kertoi käyneensä piilokonttorissa viikoittain. Eriksson ja Tamski ovat käyneet Edenissä vain satunnaisesti, Kaunismäki ei koskaan.