Gustafssonin vammat (ketju 2)

[ANDYROM]

Kyllä totta on, että kämmenluu murtuu ennen kuin leukaluu, joten pelkkä nyrkinisku ei selitä NG:n kasvovammaa. Mutta pari lisäystä tähän asiaan: Boisman J G:sson ovat silti saattaneet tapella. Se ongelma kun on se, että emme varmasti tiedä tapahtumien kulkua, B on voinut käyttää kiveä ja voimalajeja harrastaneena voinut saada kiven kanssa niitä vammoja aikaan , mitä on ollut havaittavissa NG:lla oli kämmenluu sitten murtunut tai ei, uskon myös, että se olisi havaittu, mutta todennäköisesti kuolettavat vammat kiinnostivat kuolinsyytutkijoita pääasiallisesti. Onni on ollut joka tapauksessa NG:n puolella, kun henkiin jäi.

[Matlock]

^ Matlock, mahdetaanko me asua edes samalla planeetalla!? ::

Informaatiokatko on kieltämättä täydellisempi kuin planeettojen välillä, kun vastailet kilometrien pituisilla rimsuilla ihan yksinkertaiseen kysymykseeni eli miksi NG väittäisi nyt, ettei muista mitään sairaalassa viettämistään ensimmäisestä neljästä päivästä, jos hän kuitenkin jotain niistä muistaa.

Juuri tuota muistiaukon pituuttahan sinäkin täällä olet ihmetellyt.

[awa]

Kyllä totta on, että kämmenluu murtuu ennen kuin leukaluu, joten pelkkä nyrkinisku ei selitä NG:n kasvovammaa.

No - ei ole ihan noin. Hentoiset kasvojen luut murtuvat hyvinkin helposti. Ehkä mielikuva siitä, että kun lyödään ja lyödään ja uhrilla ainoastaan posket punottaa ja silmäkulmaan tulee haava, tulee elokuvamaailmasta. Siinä ei ole totuus, vaikka maallikko niin ehkä kuvitteleekin. Niin - ja lyöjä vain hieman ravistelee kättään ja puhaltaa siihen ohimenne, jos sitäkään. Näin käy vain elokuvissa.

Gustafssonin kasvovammat ovat tyypillistäkin tyypillisemmät nyrkiniskun aiheuttamat vammat. Se että oliko Sepon kämmenen luu murtunut vai ei, todistaisi sen, että hän on todellakin voinut lyödä Gustaffssonia. Tietyn tyyppinen kämmenluun murtuma syntyy juuri nyrkillä lyömisen seurauksena. Vielä sekin, että Seppo on voinut lyödä nyrkillä ja aiheuttaa tuon kaltaiset murtumat Gustafssonille ilman että kämmenen luu murtuu. Käsissä voi olla vain vaikkapa nirhaumaa iskun seurauksena!

Juuri tuota muistiaukon pituuttahan sinäkin täällä olet ihmetellyt.

Tätä muistamista sitä ihmetellään ja Gustafssonin tietämistä ylipäänsä.
Gustafsson:
- enhän mä tiennyt kolmeen viikkoon mitä oli tapahtunut, ne vaan kyseli ja kyseli ...

[ANDYROM]

Lainaus netistä, YLEN sivuilta

Pienikin isku päähän voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio Töölön sairaalasta kertoo, että tyypillisimmät väkivaltavammat ovat leuka- ja poskiluun murtumia.

- Nyrkki osuu ensimmäisenä kasvoihin, ja kasvojen luut ovat hyvin ohuita luita. Suurin osa keskikasvon ja silmän ympäristön luista on kynnen paksuisia.

- Ruhjoutuneita kasvoja ei kyetä läheskään aina korjaamaan tavanomaisin menetelmin. Ne on korjattava joko muualta otetulla luuaineksella tai keinotekoisilla materiaaleilla.

Töölön sairaalan aivokirurgi Mika Niemelä murehtii myös viinan suurta osuutta väkivaltaisissa vammautumisissa.

- Yleensä sekä tekijä että uhri ovat humalassa. Uhri kaatuu nyrkin iskusta suorilta jaloilta, iskee päänsä ja vammautuu vakavasti.

Väitteeni perustui erääseen yksittäiseen tietämääni tapaukseen. Päättelisin että, kasvovamma riippuu siitä, mihin osuu.

Mystiseksi spekulaation Boismannin iskusta tekee se, että sen seurauksena NG:n olisi pitänyt "pudota". Mutta jos tarinaa jatkaa, sen täytyy mennä niin, että tappelu on päättynyt, mutta kosto olisi jatkunut tunnetuin seurauksin. Boismannin sanotaan olleen muuten aika säyseän luonteeltaan.

[Misri]

^ Tuo on kyllä totta Andyrom, että keskikasvomurtumista seuraa vakavampia vaurioita. NGn todelliset ja huom. ainoat vammat ovat hyvin tiedossa. Aivovammaahan ei NGllä ole koskaan todettu. Kuten awa tuossa viestissään totesi, ne olivat tyypilliset matalanergiset murtumavammat. Eli yksi tai kaksi iskua jalanpotku tai nyrkinisku riittää aiheuttamaan kaikki NGllä olleet vasemmalla puolella päätä olleet murtumat. Leukaan osuneen suoran iskun vaikutuksesta leukakulmaan syntyy murtuma, muut ylempänä olevat murtumat ovat syntyneet suoraiskun vaikutuksesta epäsuorana puskurivammoina. Näistä murtumatyypeistä kyetään päättelemään vammamekanismi.

Tappeluvammoissa tyypilliset murtumat sijaitsevat leukakulman alueella ja leukaluun nousevan osan kondyylin alueella. NGn murtumavammat sijoittuivat juuri näihin tyypillisiin kohtiin leukaluussa, joista käytetään nimitystä leukaluun kaksoismurtuma. Ja koska vammoihin käytetty tuhovoima oli matalenergistä, tuotettu siis pelkkää fyysistä voimaa käyttäen. Ja koska käytetty iskun tuhovoima on ollut luonteeltaan vähäistä, silloin näissä tyypillisissä tappelun aiheuttamissa leukaluumurtumissa, murtuma hakee leukaluusta aina sen heikoimman kohdan, eli murtumalinja kulkee syväjuuristen pokihampaiden ja puhkeamattomien viisauden hampaiden kautta. Näin myös oli NGn kohdalla.

Eli leukaluun murtamiseen riittää nyrkinisku. Xerxes varmaan keksii sille "metriselle halolleen" hyödyllisempääkin käyttöä. Halolla ei NGn murtumavammoja ole tuotettu. Mitä tulee Sepon käsivammoihin. Niin yhdyn awan näkemykseen, ettei välttämättä nyrkiniskusta ole tullut kämmeluuhun murtumaa. Ja jos sellainen murtuma olisi ollut, sitä ei välttämättä olisi huomattu vuoden -60 ruumiin tutkimuksissa. Yleensä nämä kämmenmurtumat sijottuvat tyypillisimmin peukalosta laskien neljännen ja viidennen sormen kämmeluihin..

Luonneanalyysi:

Todistaja Antti Peltola (19.5.2004 kuulustelu) kertoo asuneensa vuodesta samassa kylässä kuin Boisman ja Gustafsson. Todistajan havaintojen mukaan Boisman oli luonteeltaan kiltti. Gustafssonia todistaja kuvaa aina riitaa haastavaksi, ja toteaa hänen esiintyneen aina tavattaessa aggressiivisesti. Todistajan mukaan Gustafsson otti tavattaessa nyrkkeilyasennon ja hoki ”otetaanko erä, otetaanko erä”. Todistajan mukaan Gustafsson käyttäytyi näin selvin päin ollessaan, eikä hän ollut nähnyt miten Gustafssonin käytös muuttui humalassa. Noin kuukautta ennen tutkittavana olevaa rikosta Gustafsson oli aivan yllättäen ja aiheettomasti lyönyt todistajaa nyrkillä silmään.

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa omaa luonnettaan ennen tapahtumaa rauhalliseksi ja tappeluja välttäväksi, mutta hän kertoo tapahtuman jälkeen 40 ikävuoteen asti olleensa tapahtuman johdosta ”lyhyt pinnainen” ja ”äkäpussi” (29.3.2004, s. 5). Hän kertoo saaneensa rystysvamman käteensä tapeltuaan keväällä 1959 Pekka Peltolan kanssa Askiston tienhaarassa (7.4.2004, s. 3). Gustafsson kertoo myös lyöneensä naapuriansa, Alvi Rombergia syksyllä 1960 (7.4.2004, s. 5). lähde etp.

[Misri]

[quote="Matlock"]

"Juuri tuota muistiaukon pituuttahan sinäkin täällä olet ihmetellyt."

Siinä sitä onkin ihmettelemistä! Ja ihmettelen vielä vähän lisää..

^ Matlock esittämääsi yksinkertaiseen kysymykseen on vastattu täällä vammakeskustelussa lukuisia kertoja. Elimellisestä syystä syntynyt muistiaukko on lääketieteellisillä todennäköisyksillä katsottuna epätodennäköinen. Hirvensalo ja Öhman eivät pitäneet NG 4-5vrk. pituista totaalista muistiaukkoa todellisena. Lauerman mukaan NGn muitiaukko oli liian tarkarajainen ollakseen elimellisestä syystä johtuva. Eli asiantuntijoiden näkemys oli, että muistamatonta voi myöskin esittää. Myöskin Tenovuo myönsi, että muistamatonta voi esittää.

Miksi NG sitten esittää nämä alkupäivät sairaalassa muistamatonta? Muisti palaili myöhemmin pätkittäin ja keskiviikkona 8.6 muisti jo retken ja alkuillan tapahtumia siellä. Kotiuduttuaan sairaalasta muisti telttaretken tapahtumia aina siihen saaakka kunnes menivät telttaan nukkumaan. Siitä eteenpäin ei muista mitään, vaan on kertomansa mukaan " herännyt torstaina ja ihmetellyt miten hän on joutunut tänne sairaalaan?" Tämä kys. muistiaukko ei kaiketi ole palautunut NGn muistiin koskaan myöhemminkään katso. uudet kuulustelut.. Kuitenkin kun ajattelee näitä lavastuksia mitä murhapaikalla on suoritettu ja tavaroiden piilotuksia, eli hän on täysin ymmärtänyt tekonsa vakavuuden ja sen seuraukset. Ja se, että NG on ollut täysin tietoinen jo ensihoidossa mitä oikeasti on tapahtunut. Ja mistä syystä poliisit olivat siellä ensihoidossa häneltä kärttämässä tietoja. Ja maanantaina 6.6 on täysin ymmärtänyt poliisien kysymykset ja nostanut tietoisesti kaksi sormeaan pystyyn.

Mistä syystä hänen täytyi esittää mykkää? Vaikka olisi kyennyt puhumaan, leukaluumurtuma ei vie puhekykyä? Ehkä välttääkseen tarkentavia ja kiusallisia lisäkysymyksiä? Kuitenkin hän on itse itsepintaisesti toistamiseen väittänyt useissa häntä koskevissa kirjoituksissa, että hän ei tiennyt mitään näistä murhista siellä sairaalassa? Näiden kaikkien tiedossaolevien tosiasioden valossa, mitä tuli esiin NGn uusissa vammatutkimuksissa. NGn on täytynyt esittää muistamattompaan kuin todellisuudessa oli tarvetta. Tämä oli kuitenkin sen suuruusluokan tapahtuma 18-vuotiaalle nuorelle miehelle, että se koettelee jo psyyken rajoja. Eli mielenterveys oli siinä jo kovalla koetuksella. Siitä mielestäni oli kuvaava esim. on se kun NG oli säikähtänyt keskiviikkona sairaalassa äitiään ja luullut häntä ensin poliisiksi. Oli rauhoittunut, kun äitinsä oli sanonut, "että äitihän tässä on." Joten ne alkupäivät sairaalassa kuluivat ilm. pelonsekaisissa tunnelmissa ja se pelko saa suun ja muistin kyllä tehokkaasti sulkeutumaan.

[Matlock]

Miksi NG sitten esittää nämä alkupäivät sairaalassa muistamatonta? Muisti palaili myöhemmin pätkittäin ja keskiviikkona 8.6 muisti jo retken ja alkuillan tapahtumia siellä. Kotiuduttuaan sairaalasta muisti telttaretken tapahtumia aina siihen saaakka kunnes menivät telttaan nukkumaan. Siitä eteenpäin ei muista mitään, vaan on kertomansa mukaan " herännyt torstaina ja ihmetellyt miten hän on joutunut tänne sairaalaan?" Tämä kys. muistiaukko ei kaiketi ole palautunut NGn muistiin koskaan myöhemminkään katso. uudet kuulustelut.. Mistä syystä hänen täytyi esittää mykkää? Vaikka olisi kyennyt puhumaan, leukaluumurtuma ei vie puhekykyä? Ehkä välttääkseen tarkentavia ja kiusallisia lisäkysymyksiä? Kuitenkin hän on itse itsepintaisesti toistamiseen väittänyt useissa häntä koskevissa kirjoituksissa, että hän ei tiennyt mitään näistä murhista siellä sairaalassa? Näiden kaikkien tiedossaolevien tosiasioden valossa, mitä tuli esiin NGn uusissa vammatutkimuksissa. NGn on täytynyt esittää muistamattompaan kuin todellisuudessa oli tarvetta.

Sairaalassa hän ei kai noiden neljän ensimmäisen päivän aikana voinut esittää muistamatonta, jos hän ei kerran puhunut mitään? Miten ihmeessä mykkä voi kertoa, ettei muista mitään?

Edelleenkin kyselen sitä, miksi hän nyt väittäisi, ettei muista mitään SAIRAALASSAOLOAJASTAAN ENNEN TORSTAITA, jos hän kerran tuona aikana kuitenkin oli sen verran tolkuissaan, että havainnoi vierailijat eikä ollut tai esittänyt tiedotonta?

[Misri]

^ Tähän mykkyyteen ei ollut mitään perusteltua lääketieteellistä syytä. Ehkä se mykkyys koski vain näitä poliiseja ja heidän kysymyksiään. Jonkinlainen poliisikammo NGllä näyttäisi olleen. Kun kerran sillätavoin äitiään pelästyi luullen häntä ensin poliisiksi. Aivan varmaan lääkärit ovat kysymyksillään testanneet sitä tapatuma-ajan muistia. Ilmeisesti NG ei näinä 4-5 päivänä (muistiaukko) ole edes muistanut koko retkeä. Keskiviikkona keskusteltuaan äitinsä kanssa oli muistanut jo Sepon ja retken alkuillan tapahtumia.

Näihin NGn omiin kertomuksiin tarvittaisiin kyllä joku ammattiselittäjä. Niin erikoisia ja käsittämättömiä ne ovat. Kuten tästäkin kuulustelusta käy ilmi. Mistähän hatusta NG tuon tajuttomuudenkin vetäisi?

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan (29.3.2004, s. 11). Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen” (26.4.2004, s. 4) ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen *tajuton (25.5.2004, s. 7). Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele (25.5.2004, s. 7).

[Matlock]

Kun et halua tai pysty ymmärtämään kysymystäni vaan jatkuvasti vyörytät pitkiä rimpsuja asiaan kuulumatonta NG:n vastaista materiaalia, lopetan aiheen käsittelyn tähän.

[Misri]

^ Matlock, kunnioitan päätöstäsi. Ehkä se on tässä "ymmärtämis-asiassa" kuitenkin niin, että sinä et ole valmis hyksymään minun näkemyksiäni. Palaillaan asiaan, sitten kun olet valmis poistamaan sen eston sieltä omista "asetuksistasi".

[Xerxes]

Misrin ajatuskulku on aivan sekavaa. Lainasin tuolta pätkän ja kommentoin suluissa.
----------------------------------------------------------------------

MISRI: "Siinä sitä onkin ihmettelemistä! Ja ihmettelen vielä vähän lisää..

( Muistiaukko on hyvin mahdollinen ainakin Tenovuon, Öhmanin ja Karikosken mukaan. )

^ Matlock esittämääsi yksinkertaiseen kysymykseen on vastattu täällä vammakeskustelussa lukuisia kertoja. Elimellisestä syystä syntynyt muistiaukko on lääketieteellisillä todennäköisyksillä katsottuna epätodennäköinen.

( Ei pidä paikkaansa. Esim. Öhman on todennut: "On mahdollista, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton ja saanut aivovamman ... ", mutta hän piti 4-5 vuorokauden pituista muistiaukkoa liian pitkänä, kun taas Tenovuo piti tuota muistiaukon pituutta tavanomaisena muihin oireisiin verrattuna. )

Hirvensalo ja Öhman eivät pitäneet NG 4-5vrk. pituista totaalista muistiaukkoa todellisena. Lauerman mukaan NGn muitiaukko oli liian tarkarajainen ollakseen elimellisestä syystä johtuva.

( Öhman piti muistiaukkoa hyvin mahdollisena. Mutta useista muista lähteistä voi lukea, että muistiaukko voi olla hyvin tarkkarajainen, ja se voi olla pysyvä, kuten Karikoski oli lausuntoonsa kirjoittanut. Hän oli käyttänyt sanaa "totaali". Tämä koskee nimenomaan iskun jälkeistä muistiaukkoa. Ennen iskua olevalta muistiaukon osalta voi muistia palata ajan kanssa. )


Eli asiantuntijoiden näkemys oli, että muistamatonta voi myöskin esittää. Myöskin Tenovuo myönsi, että muistamatonta voi esittää."

( Se on totta. Mutta tässä ei ole lainkaan varmaa, että muistiaukkoa on näytelty. Päinvastoin - kun lukee kaiken mitä näissä asiakirjoissakin on kerrottu, vahvistuu käsitys, että tässä tapauksessa muistiaukkoa ei ole näytelty. Se vaikuttaa käytännössä aidolta. Sen näytteleminen on vaativa suoritus, eikä ole todennäköistä, että NG olisi osannut näytellä sellaista riittävän hyvin. Sitä paitsi on mahdollista, että on ollut myös "psykogeeninen muistiaukko", koska noissa kuvatuissa olosuhteissa se olisi hyvinkin mahdollista. Jos nyt teltan katto on romahdutettu nukkujien päälle, ovat he olleet kuin kalat rysässä avuttomina ja puolustuskyvyttöminä. Karmea tilanne. Misrin ajatusmaailman mukaan, jos on mahdollista näytellä muistiaukkoa, niin sitä on tässä tapauksessa myös näytelty. Eihän se niin ole. Onhan se toinenkin mahdollisuus, eli että muistiaukko on ollut todellinen. Neurokirurgi Karikosken kirjallinen merkintä - "muistamattomuus on edelleen totaali" - viittaa juuri todelliseen muistiaukkoon ja tuo mielipide ja arvio on hoitavan lääkärin kirjallisesti antama. Se on huomattavasti painavampi kuin Misrin tarkoitushakuinen ja hänen omien toiveidensa mukainen arvio. )

[Misri]

^ Muistimenetystä on kahdenlaista elimellisestä syystä johtuvaa ja psykogeenista muistinmenetystä. En nyt ota kantaa tähän päähän kohdistuuneesta iskusta mahd. aihetuneeseen elimelliseen muistinmenetykseen. Siitä olen kirjoittanut täällä viime aikoina melko kattavasti.

-" Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa."

Eli tiedetään, että tätä psykogeenista muistinmenetystä on usein vaikea erottaa tavoitetietoisesta muistinmenetyksestä.

" Tieteessä muistin toimintaa tutkitaan laaja-alaisesti ja monia menetelmiä soveltaen, mutta eettisistä syistä on mahdotonta tehdä ihmiskokeita sellaisissa ääriolosuhteissa, jotka vastaisivat esimerkiksi henkirikosta tai raiskausta. Nykytietämyksen valossa ihminen unohtaa traumaattiset kokemukset kokonaan vain hyvin harvoin ja lähes poikkeuksetta vain valikoivasti." (tekstilainaus Lauerma)

Muisti suojelee:

" On perusteltua kysyä miksi juuri vaaralliset tilanteet unohdettaisiin, kun muistin biologinen tehtävä on nimenomaan suojella meitä mm. vaaralliseksi osoittautuneilta henkilöiltä, ja muistin avulla jätämme syömättä marjat tai sienet jotka ovat aiemmin sairastuttaneet." ( tekstilainaus Lauerma) - Eli Lauerman mukaan ihminen yleensä muistaa vaaralliset tilanteet, koska niistä vaaratilanteista opitaan varomaan.

" Väitetyn muistinmenetyksen uskottavuutta joudutaan toisinaan arvioimaan esitutkinnassa ja oikeudessa. Yksiselitteistä keinoa tunnistaa teeskennelty ja aito muistinmenetys ei ole. Oletettavaa kuitenkin on, että teeskennelty muistinmenetys kuvataan usein sellaiseksi, millaisena se näyttäytyy viihdeteollisuuden tarjoamissa malleissa, kuten lukuisissa aihetta sivuavissa elokuvissa. Muistinmenetyksen todennäköisyyden arvioinnissa saattaa auttaa tieto siitä, että teeskenneltyyn muistinmenetykseen liittyy usein muistamattomuuteen liittyvien oireiden *liioitteleminen ja muistamattomuuden kokeminen *kokonaisvaltaisena *ilmiönä sekä sen kuvaaminen hyvin *äkillisenä. Lisäksi henkilö ei yleensä koe muistikuvien palautumista todennäköisenä tai mahdollisena. Myös eräitä laskennallisia mahdollisuuksia teeskentelyn tunnistamiseen on olemassa." ( tekstilainaus Lauerma)

NGn muistinmenetystä arvioitaessa huomio kiinnittyy erityisesti vammojensa liioitteluun. Esim. NGn kertomat vammat taksikuski Toivolalle. NGn antamat haastattelut, katso Alibi lehden tekemä haastattelujuttu 80-luvulta, samoin Saloniuksen tekemä henkilöhaastattelu. Sekä NGn videokuulustelu. Ja muut kuulustelut, joissa NG kuvaa näitä värittyneitä muistikuviaan sairaalassa olon tapahtumistaan.

Näissä kaikissa NGn kertomuksissa ilmenee tietynlainen tavoitehakuisuus, NGn muistikuvat omista vammoistaan on liioitellun vääristyneitä. Myöskin tämä NGn muistamattomuus oli luonteeltaan liian tarkkarajaista, ollakseen elimellisestä syystä johtuvaa.

[Xerxes]

^ Muistimenetystä on kahdenlaista elimellisestä syystä johtuvaa ja psykogeenista muistinmenetystä. En nyt ota kantaa tähän päähän kohdistuuneesta iskusta mahd. aihetuneeseen elimelliseen muistinmenetykseen. Siitä olen kirjoittanut täällä viime aikoina melko kattavasti.

-" Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa."

Eli tiedetään, että tätä psykogeenista muistinmenetystä on usein vaikea erottaa tavoitetietoisesta muistinmenetyksestä. ( ...... ........ )

" Tieteessä muistin toimintaa tutkitaan laaja-alaisesti ja monia menetelmiä soveltaen, mutta eettisistä syistä on mahdotonta tehdä ihmiskokeita sellaisissa ääriolosuhteissa, jotka vastaisivat esimerkiksi henkirikosta tai raiskausta. Nykytietämyksen valossa ihminen unohtaa traumaattiset kokemukset kokonaan vain hyvin harvoin ja lähes poikkeuksetta vain valikoivasti." (tekstilainaus Lauerma)

Muisti suojelee:

" On perusteltua kysyä miksi juuri vaaralliset tilanteet unohdettaisiin, kun muistin biologinen tehtävä on nimenomaan suojella meitä mm. vaaralliseksi osoittautuneilta henkilöiltä, ja muistin avulla jätämme syömättä marjat tai sienet jotka ovat aiemmin sairastuttaneet." ( tekstilainaus Lauerma) - Eli Lauerman mukaan ihminen yleensä muistaa vaaralliset tilanteet, koska niistä vaaratilanteista opitaan varomaan.

" Väitetyn muistinmenetyksen uskottavuutta joudutaan toisinaan arvioimaan esitutkinnassa ja oikeudessa. Yksiselitteistä keinoa tunnistaa teeskennelty ja aito muistinmenetys ei ole. Oletettavaa kuitenkin on, että teeskennelty muistinmenetys kuvataan usein sellaiseksi, millaisena se näyttäytyy viihdeteollisuuden tarjoamissa malleissa, kuten lukuisissa aihetta sivuavissa elokuvissa. Muistinmenetyksen todennäköisyyden arvioinnissa saattaa auttaa tieto siitä, että teeskenneltyyn muistinmenetykseen liittyy usein muistamattomuuteen liittyvien oireiden *liioitteleminen ja muistamattomuuden kokeminen *kokonaisvaltaisena *ilmiönä sekä sen kuvaaminen hyvin *äkillisenä. Lisäksi henkilö ei yleensä koe muistikuvien palautumista todennäköisenä tai mahdollisena. Myös eräitä laskennallisia mahdollisuuksia teeskentelyn tunnistamiseen on olemassa." ( tekstilainaus Lauerma)

NGn muistinmenetystä arvioitaessa huomio kiinnittyy erityisesti vammojensa liioitteluun. Esim. NGn kertomat vammat taksikuski Toivolalle. NGn antamat haastattelut, katso Alibi lehden tekemä haastattelujuttu 80-luvulta, samoin Saloniuksen tekemä henkilöhaastattelu. Sekä NGn videokuulustelu. Ja muut kuulustelut, joissa NG kuvaa näitä värittyneitä muistikuviaan sairaalassa olon tapahtumistaan.

Näissä kaikissa NGn kertomuksissa ilmenee tietynlainen tavoitehakuisuus, NGn muistikuvat omista vammoistaan on liioitellun vääristyneitä. Myöskin tämä NGn muistamattomuus oli luonteeltaan liian tarkkarajaista, ollakseen elimellisestä syystä johtuvaa.

Tuo Misrin kirjoitus on mielestäni mitäänsanomatonta sanojen pyörittelyä. Ei mitään johdonmukaisuutta. Kyllä myös Öhmanin mielestä psykogeeninen muistiaukko on mahdollinen, vaikkakin harvinainen. Siitä on runsaasti esimerkkejä. Kymmeniä vuosia myöhemmin tehdyt haastattelut tuottavat jo sinällään epäluotettavia vastauksia, ilman mitään muuta tarkoitusta. Onhan selvä asia, että NG:llä oli vääriä käsityksiä omista vammoistaan, mutta ei sellainen viittaa syyllisyyteen - kyllä hän tietää, että vammojen todellinen laatu voidaan selvittää lääkärien lausunnoista. Vammauttavan iskun jälkeinen muistiaukko on esim. jo normaalisti tarkkarajainen ja "totaali" - siltä ajalta muistia ei palaudu. Iskua edeltävälle ajalle asettunut muistiaukko sen sijaan ei ole "totaali", vaan siltä ajalta muistia voi palautua vähitellen enemmän tai vähemmän, mutta ei välttämättä täydellistä muistin palautumista tapahdu koskaan siltäkään.

Kyllä tuo on mennyt hyvin teorian mukaisesti. Miten NG osasi menetellä juuri niin kuin oikeasti menetellään, kun on ollut muistiaukko? Oikea vastaus saattaa hyvin olla, että hänellä oli muistiaukko. Tuskin hänellä oli riittävää tietoa muistiaukoista. Ja hoitanut lääkäri kirjoitti: "Muistiaukko totaali". Se on aivan teorian mukainen. Muistiaukon edellinen osa ei ole täydellinen, mutta jälkimmäinen osa iskusta eteenpäin se on nimenomaan tyypillisesti täydellinen, "totaali". Siltä osalta muistia ei palaudu. ---- Tätä muistiaukkoa ei voi matemaattisesti todistaa suuntaan eikä toiseen - molemmissa tapauksissa se jää uskon asiaksi. Totaalista muistiaukosta on hoitavan lääkärin arvio. Se on hyvä vihje oikeasta vastauksesta! Kuten hyvin tiedetään, käräjäoikeus otti huomioon muistiaukon mahdollisuuden, ja sen seikan, että NG:n osin ristiriitaiset puheet vuosikymmeniä myöhemmin eivät viittaa syyllisyyteen. Sama juttu omien vammojen liioittelu ja virhetiedot - tällaista esiintyy melkein kenen kanssa tahansa ilman mitään tarkoitusta - se on normaalia käytöstä. Muistikuvatkin muuntuvat ajan kanssa ja joistakin asioista on voinut olla alun perin vääriä käsityksiä. Ne eivät ole kunnon todisteita mistään itse rikoksen suhteen - syyllinen vai syytön.

[Misri]

^ Öhman tarkasteli NGn muistiaukkoa täysin elimellisestä näkökulmasta. Ja kuten tiedät hyvin, vaikka et jostainsyystä halua hyväksyä. Muistiaukon pituus korrelloi aina suoraan aivovamman vakavuusasteeseen. Öhman luokitteli NGn totaalisen muistiauon kuuluvaksi jo vakavan aivovammanluokkaan. Ja hän totesi," että on epätodennäköistä, etteikö sellainen aivovammasta johtuva muistiaukko, näkyisi verenä aivoselkäydinnäytteessä." NG oli siitä erikoinen aivovammapotilas, että hänellä oli kaikki keskeisimmät merkittäväntasoiset aivovammapotilaan oireet. Mutta missään tehdyissä tutkimuksissa ei vuonna -60 eikä 2004 saatu mitään sen puolesta puhuvaa viitettä!?

Lauerma on tosiaan todennut, että psykogeenistä muistamattomuutta on vaikea erottaa tavoitetietoisesta teeskentelystä. Eli se tarkoittaa Suomeksi sitä, että muistamatonta voi myös teeskennellä. Ja hän on perustellut tätä näkemystään seuraavasti...


" Väitetyn muistinmenetyksen uskottavuutta joudutaan toisinaan arvioimaan esitutkinnassa ja oikeudessa. Yksiselitteistä keinoa tunnistaa teeskennelty ja aito muistinmenetys ei ole. Oletettavaa kuitenkin on, että teeskennelty muistinmenetys kuvataan usein sellaiseksi, millaisena se näyttäytyy viihdeteollisuuden tarjoamissa malleissa, kuten lukuisissa aihetta sivuavissa elokuvissa. Muistinmenetyksen todennäköisyyden arvioinnissa saattaa auttaa tieto siitä, että teeskenneltyyn muistinmenetykseen liittyy usein muistamattomuuteen liittyvien oireiden *liioitteleminen* ja muistamattomuuden kokeminen kokonaisvaltaisena ilmiönä sekä sen kuvaaminen hyvin *äkillisenä*. Lisäksi henkilö ei yleensä koe muistikuvien palautumista todennäköisenä tai mahdollisena. Myös eräitä laskennallisia mahdollisuuksia teeskentelyn tunnistamiseen on olemassa."

Xerxes, ei nämä asiat mitä Lauerma esittää vähättelyllä poistu. Ne perustuvat tieteelliseen muistitutkimukseen. Ja on perusteltua, että näitä mielen ja ihmisen muistin asiantutijalainauksia käytetään, kun täällä arvioimme NGn muistamattomuuden laatua.

Yleensä tätä asiaa muistamattomuus on näissä keskusteluissa vähätelty ja selitelty sanomalla, että liioittelu on inhimillistä. Sellaisen niin sanotun "normaalin" liioittelun kyllä ymmärtää. Mutta rajansa on silläkin. Mutta nyt on kysymys siitä, että teeskentelikö NG muistamatonta?. Ja miksi? Sen verran uskomattomia ovat nämä NGn omat kertomukset olleet jo näissä sairaalatapumien kerronnassa." Muistamattomana heräämiset ja tajuttomuuden yms."?

Puhumattakaan näistä muista sairaalan jälkeisistä vammaliioittelusta joita NG on antanut näissä henkilöhaastatteluissaan ja Tuomisen kuulusteluissa.. Tämä NGn videokuulustelu antaa selkeää konkretiaa siitä ja pistää miettimään, että nämä NGn omat vääristyneneet muistikuvat vammoistaan, niissä ei ole enää kysymys normaalista unohtamisesta tai tietämämättömyydesta. Vaan ne ovat hänelle ilm. selvitymiskeino ns. psyyken luoma "oljenkorsi" johon hädissään tartutaan. Ja ajan kanssa näistä oljenkorsista on muodostunut hänelle uusi hyväksyttävä totuus jonka kanssa voi elää sopusoinnussa elämäänsä. Eli henkilökoh. näenkin nämä NGn tavoitetietoisen muistin vääristymät, enemmänkin psyyken selvitymiskeinoksi, kuin suoranaiseksi teeskentelyksi. Niin tosissaan hän esitti videokuulustelussaan näitä omia kuvitteellisia vammoja aina kiihtymkseen saakka. En ihmettele sitä yhtään, että Tuominenkin joutui lopulta turvautumaan siinä "pattitilanteessa" keinoon, että pyysi Hirvensalon asiantuntijana selvittämään NG lle hänen omat todelliset vammatietonsa. Totean vain tämän saman näkemyksen, minkä Laermakin on todennut, "että yleensä tässä tavoitetietoisessa muistamattomuudessa, ne vääristyneet muistikuvat jäävät pysyviksi."

[ANDYROM]

Eli tehdään jonkinlainen kompromissi "kirkko keskelle kylää"-periaatteella. Aikanaan lehdistö hehkutti, että NG olisi kuolemankielissä ja vakavasti vammautunut. Mutta on selvinnyt, että mistää Schumi-tyyppisestä tapauksesta ei missään tapauksessa ollut kyse. Vammat olivat paljon lievemmät eivätkä missään tapauksessa hengenvaaralliset.Mutta NG:n muistamattomuus on ollut todellista ja varmasti sitä on lisännyt se, että hän on iskujen tai kaatumisten johdosta "pudonnut", sitä paisti ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Kyse on ollut äärimmäisen traumaattisesta tilanteesta, jossa psyyke on totaalisesti kieltäytynyt ajattelemasta tosiasioita, olivatpa ne mitkä tahansa. On täysin mahdollista myös itsensä vahingoittaminen, kun tilanteen epätoivoisuus on selvinnyt.

Yksi aspekti: on tutkittu, että raa at elokuvat lisäävät raakaa käyttäytymismallia. Ainakin Hichcocin "Psyko" oli katsottavissa jo 1960-luvun alussa.( Elokuvaa tehtiin 1959 )