Tulilahti 1959 (ketju 1)

[Sariola]

On hyvä, että saadaan paikalla olleen havainnoitsijan muisteluksia noista tapahtumista. "Anyone" on nykyään ulkomailla ja tapauksesta on kulunut jo runsaasti aikaa. Niinpä on mahdollista ja todennäköistä, että myös hänen muistikuvissaan on epätarkkuuksia.

Hautapaikka on tosiaan aivan lahden pohjukan perällä. Sinne on tosiaan telttailupaikalta reilut 200 m. Tuliniemen puolella noin 400m hautapaikasta pohjoiseen on vanha maalaistalolta näyttävä talo, jota on pidetty tassä keskustelussa L:n talona. Matka sinne on ainakin sopiva, koska testaava poliisi haki L:n talosta lapion 13 minuutissa. Käytännössä hakumatka on noin 1 km, se sopii. On käytännössä mahdotonta, että siinä 50 m lahden pohjukasta olisi ollut talo tuolloin vuonna 1959. Se olisi kyllä mainittu monessa yhteydessä. Se mainittu Kurjen talo lienee ollut jossakin muualla ja ainakin huomattavasti kauempana, esim. 400 - 500 m saattaisi jo hyvin pitää paikkansa. On myös täysin mahdollista, että tytöt ovat viettäneet aikaansa siinä kirkonkylällä parikin tuntia. On voitu istua kahvilassa, juoda vaikka pullakahvit ja suunnitella jatko-ohjelmaa. On voitu liikkua kylillä ja tehdä joitakin ostoksia. Yöpymistä varten on sitten menty Tulilahteen.

Myös tuo lapio on varmaankin ollut L:n talon saunatyömaalta, koskapa poliisi testissä kävi sen hakemassa sieltä, aikaa meni 13 minuuttia eikä koira haukkunut tälläkään kertaa. Se viittaa siihen, että on hyvin tiedetty mistä lapio on lainattu.

Perunamaalla kitkemässä ollut nainen on nähnyt tuon mopedimiehen sikäli kaukaa, että henkilön tunnistaminen edes valokuvasta ei varmaan ole onnistunut. Tässä voidaan kuitenkin arvioida, että tuo nähty mopedimies olisi ollut hyvin todennäköisesti juuri RH, mistäpä niitä mopomiehiä siihen tiehaaran tienoille olisi yhtäkkiä siunaantunut useampia. Täydellistä varmuutta tuohon tietysti ei ole, mutta todennäköistä on, että mies oli juuri Runar Holmström. Myös tämä kitkemässä ollut nainen on esittänyt kertomuksensa sikäli pitkän ajan kuluttua, että hänenkin aikamäärityksensä voivat heittää. Asia on sikäli vakava, että on vaikea uskoa, että tuo nainen olisi keksinyt koko jutun "omasta päästään". Tosin sekin on mahdollista.
Se poliisi, jolle nainen oli kertonut tuon asian, oli ainakin hyvin luottavainen naisen tarinaan. Tuon poliisin lausunto löytyy ketjun alkupäästä.

[strangelove]

Jos tekijä olis Holmström, miksi hän haki lapion juuri L:n saunatyömaalta? Siinähän oli Kurkien kämppä lähempänä ja kai tuohon aikaan lapio oli joka huushollissa.

Olen yhä sitä mieltä, että perunamuijan havainto ei ole luotettava. Anyonen kommentti vain vahvistaa tätä käsitystä.

[Sariola]

Jos tekijä olis Holmström, miksi hän haki lapion juuri L:n saunatyömaalta? Siinähän oli Kurkien kämppä lähempänä ja kai tuohon aikaan lapio oli joka huushollissa.

Olen yhä sitä mieltä, että perunamuijan havainto ei ole luotettava. Anyonen kommentti vain vahvistaa tätä käsitystä.

On päivänselvää, että Kurkien kämppä ei ole voinut olla siinä lahdenpohjukassa. Se on kyllä voinut olla jossakin muualla. Sitäpaitsi ei lapio taloissa ole aina näkyvällä paikalla ja helposti löydettävissä. Maalla asuneena tiedän tämän asian hyvin. Kurkien talo on todennäköisesti ollut kauempana kuin L:n talo, verrattuna hautapaikkaan. Se on todennäköistä.

[Sijaltainen]

Laittakaapas näitä paikkoja linkkeinä Kansalaisen Karttapaikalle. Olisi helpompi hahmottaa tapatumapaikkoja ja tapahtumien kulkua. Nuo vanhat piirroskartat eivät ole kauhean eksakteja. Karttapaikan karttaa ja ilmakuvaa voi zoomata 1:2000 mittakaavaan asti jolloin karttalinnkinuolen saa tähdättyä oikean kannon tai kiven kohdalle.

[Sariola]

Katso alla olevasta linkistä alueen karttaa! Takaisin tekstiin pääset näppäämällä hiirellä vasemmassa yläkulmassa olevaa NUOLI-VASEMMALLE painiketta.


http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... le=8000&tc


Tuon kartan mukaan teltanpaikka on ollut siinä, mihin tuo katkoviivalla merkitty polku päättyy. Tuon kartan mukaan tasan 500 m teltalta suoraan itään on se talo, jota on täällä pidetty L:n talona. Se näkyy siellä peltojen keskellä. Teltan paikalta haudan paikalle on noin 200m. Hautapaikka on lahden pohjukassa puron suun itäpuolella. Haudan paikalta oletettuun L:n taloon on vain noin 300m. Teltan paikalta lounaaseen noin 400m on muita taloja. Lähin talo haudan paikalta on tuo L:n talo. Mutta teltan paikalta lounaassa voi olla taloja lähempänä. Tuo L:n talo näyttää olevan sekä teltan paikalta, että hautapaikalta karkeasti ottaen itään päin. Lahden pohjukan kohdalla maasto näyttää olevan märkää suomaastoa, joten siellä ei kyllä ole ollut kenenkään taloa.

Vuonna 1959 polut ovat voineet olla toisella tavalla. On mainittu, että Tulilahteen mentiin Tuliniemen tietä pitkin alkumatkasta, jossain se tie sitten haarautui Tulilahteen. Alueelle on voinut tulla uusia taloja, mutta on myös voinut vanhoja poistua maisemasta. Se vanha polku Tuliniemen tiestä Tulilahteen ei enää näy kartalla. Se on jo metsittynyt. Saattaa siitä jäänteitä löytyä maastosta. Sen vanhan polun kautta olisi kyllä tasaiset maastot kulkea, mutta sitä polkua ei enää ole.

Tässäpä on vastaus "Sijaltaisen" toivomukseen.

[Ravadas]

Anyone muisteli pari päivää sitten juorua (ja olen siitä muualtakin lukenut), jonka mukaan toinen tuokkospojista olisi ollut kunnanjohtajan poika. Näin ei ole, vuosina 1955-1986 Heinäveden kunnanjohtajana toimi Yrjö Kortekangas. Eipä silti, voihan jompikumpi pojista olla jonkun muun ”isokenkäisen” lapsi. Ainakin isukilla on ollut moottorivene (sillähän pojat tulivat) – mikä ei tuolloin ollut ihan jokamiehen vehje.

Tarkastelin vähän noita ajankohtia.
Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tytöt saapuivat Heinävedelle n. klo 19. He menivät osuuskaupan kahvilaan ja ostivat neljä lasia maitoa, kaksi munkkia ja kaksi viineriä. Ilmeisesti he söivät ja joivat ostoksensa siellä kuppilassa. Tuskinpa siinä on mennyt enempää kuin parikymmentä minuuttia tai puoli tuntia. Eine palasi vielä kahvilaan ostamaan kaksi munkkia lisää. Sen jälkeen he menivät apteekkiin, jossa tuskin kului 5-10 minuuttia enempää. Eli n. klo 19.45 he jatkoivat matkaa Varkauden suuntaan. Ja koska matkaa Tulilahden tienhaaraan ei ollut kuin pari kilometriä, he ovat todennäköisesti kääntyneet leirialueen suuntaan n. klo 20. Jos he taluttivat pyöriään – kuten tuokkospojat kertoivat – 800 m matka leirialueelle on vienyt n. 15 minuuttia. Eli tytöt tulivat leirialueelle n. klo 20.15.

Seuraavaksi alueelle tuli se salarakas-pariskunta. He tulivat katsomaan auringonlaskua, ja heinäkuun lopussa aurinko laskee Heinävedellä n. klo 21.45 (huom. silloin ei ollut käytössä kesäaikaa). Todennäköisesti he ovat tulleet näköalapaikalle hyvissä ajoin, ehkä n. klo 21.15. Näköalapaikalta he näkivät tuokkospoikien tulon moottoriveneellä leirialueen laituriin. Pojat lienevät saapuneet siis joskus klo 21.30 tienoissa. Salarakkaat kertoivat viipyneensä alueella vielä runsaat puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Heidän tehdessään lähtöä he näkivät tuon ”mustapukuisen” miehen painelevan rantaan päin. Tämä tapahtui siis n. klo 22.15-22.30. Salarakkaat eivät nähneet poikien poistumista, mutta oman ilmoituksensa mukaan he häipyivät klo 22.30. Jossain on puhuttu myös, että lähtöaika olisi ollut klo 23.30.
Sitten tapahtui mitä tapahtui.

[Ravadas]

Korjaus yllä olevaan viestiin. Tuo mainitsemani auringon laskuaika oli väärin, joten laitetaanpa lopun aikataulu uusiksi:

Seuraavaksi alueelle tuli se salarakas-pariskunta. He tulivat katsomaan auringonlaskua, ja heinäkuun lopussa aurinko laskee Heinävedellä n. klo 21.15 (huom. silloin ei ollut käytössä kesäaikaa). Todennäköisesti he ovat tulleet näköalapaikalle hyvissä ajoin, ehkä n. klo 20.45. Näköalapaikalta he näkivät tuokkospoikien tulon moottoriveneellä leirialueen laituriin. Pojat lienevät saapuneet siis joskus klo 21.00 tienoissa. Salarakkaat kertoivat viipyneensä alueella vielä runsaat puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Heidän tehdessään lähtöä he näkivät tuon ”mustapukuisen” miehen painelevan rantaan päin. Tämä tapahtui siis n. klo 21.45-22.00. Salarakkaat eivät nähneet poikien poistumista, mutta oman ilmoituksensa mukaan he häipyivät klo 22.30. Jossain on puhuttu myös, että lähtöaika olisi ollut klo 23.30.
Sitten tapahtui mitä tapahtui.

[Sariola]

Nuo Ravadasin laskelmat ajan kulumisesta siellä Heinäveden kirkolla ovat vain "suuntaa antavia". Niiden mukaan ei kannata tehdä minuuttiaikataulua. Onpa tytöillä ollut nälkä. Siinä on pullaa ja maitoa mennyt aika tavalla. Siihen kulunutta aikaa ei kyllä voi tietää - voi esittää tietysti arvioita. Tytöt olivat ajaneet samana päivänä Polvijärveltä Liperin kautta Heinävedelle saakka. Matkaa on noin 85 km. Tosi kovakuntoisia tyttöjä, kyllä siinä nälkä tulee. Kumma kun tätä ei ihmetellä? Sensijaan ihmetellään, että RH olisi ajanut tuona samana päivänä Ahmovaarasta Heinävedelle, noin 115 km, siis vain 30 km enemmän, mutta hän ajoikin mopolla. Sitä ihmetellään kovasti, että miten RH ehti aina Ahmovaarasta saakka Heinävedelle. Mitä kuluu tasaisella yhtämittaisella ajolla matkaan? Käytännössä taukoja on ollut useita.

*Mopedi, keskinopeus 25 km/t, matka 115 km, aikaa kuluu ....... = 4 t 36 min
*Polkupyörä, keskinop. 15 km/t, matka 85 km, aikaa kuluu ....... = 5 t 40 min

Tuohon vapaamittaiset tauot päälle. Kyllä molemmat ovat hyvin ehtineet ajaa oman matkansa ja taukoihinkin on jäänyt varaa reippaasti. Polkupyörillä ajaneet tytöt ovat voineet pitää enemmän taukoja - polkeminen on rankkaa.

Huom!
Holmströmin kertoman mukaan pojat olivat poistuneet noin klo 23.30. "Se tietää, joka näkee". Näyttää siltä, että Holmströmillä on ollut kello mukanaan.

[Ravadas]

Ei kai kukaan tuota ajomatkaa ihmettele, olet esittänyt laskelmat ihan pätevästi. Sen sijaan täällä on – ihan syystä - ihmetelty mikä arvo tuolla silminnäkijähavainnolla on rikoksen selvittämisessä. Jos poliisi tutkisi Helsingissä sattunutta murhaa, ei se kovin paljon auttaisi jos joku todistaa nähneensä epäiltyä muistuttavan tyypin 12 tuntia aiemmin Lahdessa.

Ja ihmetellä sopii myös koko homman logiikkaa. Koska Holmström ei todistajan mukaan ollut puolilta päivin 27.7. tyttöjen perässä – ja hehän olivatkin silloin 30 kilometrin päässä Polvijärvellä – miten ihmeessä hän osasi erehtymättä painella suoraan Heinävedelle? Mistä hän tyttöjen päämäärän tiesi? Ja jos tiesi, niin hittoako hän meni sekoilemaan johonkin kansakouluun? Miksei ollut jo tien päällä?

[Sariola]

^Tässä voisi yrittää käyttää mielikuvitustaan.

Jospa RH oli salaa kuunnellut jossakin tyttöjen keskustelua ja saanut selville, että heidän tarkoituksenaan oli mennä Heinävedelle. Mahdollisesti nyt tytöt olivat päässeet lähtemään RH:n huomaamatta sieltä maalaistalosta eikä RH ollut varma, olivatko he menneet kuutostietä Joensuun suuntaan vai sitä pienempää tietä Ahmovaarasta Polvijärvelle.

Tietysti RH on voinut ajaa myös Joensuun kautta ja lähtenyt sieltä Liperin kautta Heinäveden suuntaan. Itse RH oli kertonut poliisille, että hän oli ollut taukoa pitämässä Liperin alueella, kun nuo kaksi tyttöä olivat ajaneet hänen ohitseen. Sen mukaan RH oli jo siinä vaiheessa ehtinyt tyttöjen etupuolelle ja oli ollut tauolla tyttöjen ohittaessa hänet. Tytöt ovat hyvin voineet pitää reippaammin taukoja alkumatkasta, aikaa ajomatkaa varten on ollut reilusti.

RH:n oman kertomuksen mukaan hän oli seuraillut tyttöjä Liperistä lähtien. Noin 20 km ennen Heinävettä on joku rautatieasema (Vihtari),jonka luona silminnäkijät olivat nähneet mopedimiehen seurailevan kahta polkupyöräilevää neitosta. Oletan, että siinä olivat nuo kaksi retkeilevää tyttöä ja mopedimies oli Runar Holmström. Ainakin tällainen tulee mieleen!?

Tämän mukaan näyttää siltä, että RH olisi seuraillut tyttöjä jo Ahmovaarassa ja siitä eteenpäin, vaikka hän näyttää kadottaneen heidät välillä, mutta tavoittanut tai löytänyt heidät uudelleen sitten Liperissä.

[Anyone]

Käytössäni on Kansalaisen karttapaikan kartta ja mittakaava 1:8 000, ts. 1 cm kartalla on 80 m maastossa. Kartan mukaan lahden pohjukassa (50 m pohjukasta, Anyonen arvio) ei ole ainakaan nykyisin taloa. Myöskään Kurkien talolle johtavaa tietä ei näy kartassa. Olisiko niin, että talosta on enää jäljellä vain kivijalka joten sitä ei ole merkitty nykyisiin karttoihin ja tie on metsittynyt ja "sulautunut" maastoon. Täytynee käydä seuraavan kerran etsimässä mahdollista talon paikkaa ja tietä..

Joka tapauksessa Kurjen talo olisi ollut tähänastisten tietojen valossa suohautaa ja ilmeisesti myös leirintäaluetta lähinnä oleva talo.

Kuten toteat, talo olisi sijainnut 50 m lahden pohjukasta ja nyt esiin tulleen talon läheisyyden valossa suohaudan kaivuu ja tyttöjen ruumiiden kätkeminen näyttäytyy entistä kylmähermoisemmalta toiminnalta. 50 - (tai vaikkapa) 100 m:n arvioitu etäisyys suohaudalta taloon, saati sitten surmien tapahtumapaikalle ei ole enää matka eikä mikään ja kuulaassa kesäyössä äänet kuuluvat selvästi. Herääkin kysymys tiesikö tekijä(t) kyseisen talon olemassaolon ja oliko talo niin tiheän metsän keskellä ettei talosta ollut minkäänlaista näköyhteyttä lahden pohjukkaan ja päinvastoin?

Selvennykseksi totean vielä, että suohauta sijaitsi/sijaitsee puuristeineen lähes lahden pohjukassa ja lähellä puroa, ei noin puolessa välissä telttapaikkaa ja lahden perukkaa.


Kiitos vielä Anyone kun selvensit aiemmissa viesteissäsi talojen ja teiden sijaintia. Arveluni leirintäalueelle johtavasta tiestä sai samalla vahvistuksen. Tiedätkö muuten olivatko Pääskyvuoren laskettelukeskukseen johtavan tien varrella olevat talot olemassa jo v. 1959?

Olen vieläkin sitä mieltä että itse leirialueelta, telttapaikalta, on noin puoli kilometriä lahden pohjukkaan. Leirialue ja laituri sijaitsi minun muistini mukaan suurin piirtein Tuliniemen kärkeä vastapäätä.

Me äidin kanssa soudettiin lahden poukamasta monet kymmenet kerrat monena kesänä leirialueen ohi ja nostettiin ja laskettiin verkot heti leirialuen jälkeen saman puoelisen rannan lähettyville.Käytiin joskus viikonloppuisin Kinkun saaressakin.

Vaikutta siltä tuonuudemman kartan mukaan että lahden poukama on soistunut vielä entisestäänkin. Ei se ihan selvää suota ollut vaan hyvin tiheää ikivanhaa metsää jossa puut kasvoivat hyvin tiheään ja puitten välissä täpötäynnä puitten juuria. Maa oli multapitoista ja kosteaa. Siihen ei kukaan pystynyttkaivaman hautaa laipiolla, ei sitten millään.

Muistan että ajattelin joka kerran nähdessäni Kurjen talon että onneksi me ei asuta niin synkässä ja kolkossa paikassa.

Tietääkseni Kurkela, Kurkien talo alunperin sijatsi i kirkonkylässä mutta he luovuttivat Kurkelan tilansa kunnalle. Paikalle rakennettiin vuonna 1902 paloasema ja palokunnantalo. Joten nähtävästi Kurkien talo siellä lahden pohjukassa rakennettiin samoihin aikoihin.

Heinävedeltä muutti nuorempi väki muualle työn perästä. Kun Pääskyvuoren laskettelukeskusta alettiin rakentamaan niin aluetta varmasti muuteltiin uuteen uskoon. Varkauteen menevä tiekin korjailtiin, mutkat suoristeltiin. Nykyään Varkauden tie kulkee Multalan ja Pääskyvuoren välistä, ei enää Multalan kartanon pihan läpi kuten aikaisemmin.

Siellä oli kaksi tietä. Molemmat tiet olivat yksityisteitä.Tiet olivat niin kapeita ettei niissä mahtumut kaksi autoa ohittamaan ja ajouomien välissä kasvoi ruohoa. Toinen tie meni Tuliniemeen ja Kurkien talolle ja toinen leirintäalueelle. Alun perin leirintäalueelle menevä tie meni vain asuintaloihin ja vasta myöhemmin jatkettiin meneväksi leirialueelle.Se ei ole lainkaan varmaa että sitä entistä leirialuelle menevää tietäkään on enää. Sen tilalla voi ollal toinen tie. Tuliniemeen menevä tiekin on vain aivan alkupäästä sama mutta kartalla näyttää kulkevan ihan eri suuntaan ja ihan Tuliniemeen saakka. Tuliniemessä, sisi leirialueen vastakkaisrannalla lelvassa niemessä ei ollut silloin asutusta eikä tietäkään. Molemmat tiet lähtivät Varkauden tieltä. Pääskyvuorella ei ollut muuta kuin metsää eikä sinne ollut silloin tietäkään.

[Anyone]

Mitenkähän oli: näkyikö Lyytikäisten talo leirialueelle tai leirialueelle johtavalle tielle? Olen ihmetellyt miten lapion lainaaja osasi suunnistaan juuri sinne. Seutua tuntematon olisi luultavimmin lapiota etsiessään palannut tietä pitkin takaisin talolle jonka jo tulomatkallaan ohitti tai oli nähnyt – esim. Kauhasten talolle.

Minun käsityksen mukaan Lyytikäisen talo sijaitsi juuri leirialueelle menvän tien varressa ja siellä viimeisenä. Ensin oli Sylvi Pellikaisen talo, sitten Linnea Kauhasen ja sitten ehkä yksi tai kaksi taloa ja niistä viimeisenä Lyytikäisen. Lyytikäisen talolle siis oli helpoin löytää kenenkä vaan jos oli ensin löytänyt leirilueelle.

[Anyone]

On hyvä, että saadaan paikalla olleen havainnoitsijan muisteluksia noista tapahtumista. "Anyone" on nykyään ulkomailla ja tapauksesta on kulunut jo runsaasti aikaa. Niinpä on mahdollista ja todennäköistä, että myös hänen muistikuvissaan on epätarkkuuksia.

Hautapaikka on tosiaan aivan lahden pohjukan perällä. Sinne on tosiaan telttailupaikalta reilut 200 m. Tuliniemen puolella noin 400m hautapaikasta pohjoiseen on vanha maalaistalolta näyttävä talo, jota on pidetty tassä keskustelussa L:n talona. Matka sinne on ainakin sopiva, koska testaava poliisi haki L:n talosta lapion 13 minuutissa. Käytännössä hakumatka on noin 1 km, se sopii. On käytännössä mahdotonta, että siinä 50 m lahden pohjukasta olisi ollut talo tuolloin vuonna 1959. Se olisi kyllä mainittu monessa yhteydessä. Se mainittu Kurjen talo lienee ollut jossakin muualla ja ainakin huomattavasti kauempana, esim. 400 - 500 m saattaisi jo hyvin pitää paikkansa. On myös täysin mahdollista, että tytöt ovat viettäneet aikaansa siinä kirkonkylällä parikin tuntia. On voitu istua kahvilassa, juoda vaikka pullakahvit ja suunnitella jatko-ohjelmaa. On voitu liikkua kylillä ja tehdä joitakin ostoksia. Yöpymistä varten on sitten menty Tulilahteen.

Myös tuo lapio on varmaankin ollut L:n talon saunatyömaalta, koskapa poliisi testissä kävi sen hakemassa sieltä, aikaa meni 13 minuuttia eikä koira haukkunut tälläkään kertaa. Se viittaa siihen, että on hyvin tiedetty mistä lapio on lainattu.

Asia on sikäli vakava, että on vaikea uskoa, että tuo nainen olisi keksinyt koko jutun "omasta päästään". Tosin sekin on mahdollista.
Se poliisi, jolle nainen oli kertonut tuon asian, oli ainakin hyvin luottavainen naisen tarinaan. Tuon poliisin lausunto löytyy ketjun alkupäästä.

Varmasti minulta on paljon unohtunut mutta joitakin seikkoja on varmassa muistissa.

Talo jota nimität maalaistaloksi on hyvinkin voinut olla siellä ylenpänä metsässä mutta sinne ei ole ollut tietä, ehkä vain polku jostain kohtaa. Samantapaisia maalaistaloja oli Heinävedellä paljon. Ihan siinä lähettyvilläkin, Hevosmäellä oli vain polku jota pitkin he kulkivat valtatielle. Muistan että lapsilla oli sieltä pitkä matka metsän läpi valtatielle ja siitä sitten kouluun. Tuossa uudessa kartassa näyttää että sinne on rakennettu jokin laitos tai yritys. Voisiko olla vaikka jätevedenpuhdistamo tai vastaava. Kartasta näkee myös kuinka uusi Tuliniementie kulkee suoraan "ylöspäin" ja että Tuliniemessä on asutusta nykyään. Luulisin että ne on kesämökkejä.

Lyytikäisen talo sijaitsi melko varmasti leirialueen tien varressa.

Minä ja naapurin rouva nähtiin tytöt ja Holmström matkalla leirialuelle, siis Varkuteen päin menevän tien varressa, noin kello 18.30. Siitä oli kaksi kilometriä leirialueen tien haaraan. Missä ihmeessä he viivyttelivät sillä lyhyellä matkalla. Vaikuttaa kuin työt olisivat sittenkin huomanneet jäljittäjänsä ja yrittivät karistaa häntä kintereiltään. Siitä kioskilta jonka edessä näin heidät oli yhtä alamäkeä pitkän matkaa, vähän asutusta, hautausmaa, sakeaa synkkää metsää, enimmäkseen metsää, ei ainoatakaan kauppaa tai kioskia, ei bensa-asemaa.

[Anyone]

Jos tekijä olis Holmström, miksi hän haki lapion juuri L:n saunatyömaalta? Siinähän oli Kurkien kämppä lähempänä ja kai tuohon aikaan lapio oli joka huushollissa.

Olen yhä sitä mieltä, että perunamuijan havainto ei ole luotettava. Anyonen kommentti vain vahvistaa tätä käsitystä.

Minun käsityksen mukaan Lyytikäisen ja Kurjen taloihin oli telttapaikalta suurinpiirtein yhtä pitkä matka mutta Lyytikäisen talolle oli paljon paljon helpompi mennä. Sitä paisti leirialueelle menevien oli pakostakin ohitettava Lyytikäisen talo. Hellpohan siitä oli palata tietä pitkin etsimään lapiota. Toinen mahdollisuus oli Kauhasen talo ja kolmas Pellikaisen. Ehlkä siinä Kauhasen ja Lyytikäisen talojen välissä oli vielä yksi talo mutta ne muista ihan varmsti sitä.

Kurkien taloa ei voinut nähdä leirialueelta, ei edes lahdelta. Kurkien talolle olisi ollut hyvin hankala muutenkin mennä vaikka tiesi että siellä oli talo. Olisi joutunut kulkemaan ihan vesirajassa, osittain välillä soista maata, tai metsän läpi aidoitetun alueen läpi. Murhaajanhan väitetään hakeneen veneen venevalkamasta läheltä Kurkien taloa. Tuntuu kyllä aivan mahdottomalta ajatuskin että tuon ryteikön ja aitausten läpi olisi joku voinut kuljettaa kaksi naisruumista niin pitkälle, kaivaa siihen juuriseen maahan hauta. Jos hauta olisi sijainnut siellä perukoilla niin olisi luullut että ruumiiden kätkijä olisi käyttänyt venettä kuljettaakseen ruumiit sinne lahden perukoille. Ja kun hän olisi nähnyt kuinka täysin mahdotonta olisi ollut kaivaa sinne hautaa lapiolla niin hän olisi kääntynyt takaisin ja heittänyt ruumiit järveen kuten polkupyörätkin.

[Anyone]

Katso alla olevasta linkistä alueen karttaa! Takaisin tekstiin pääset näppäämällä hiirellä vasemmassa yläkulmassa olevaa NUOLI-VASEMMALLE painiketta.


http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... le=8000&tc


Tuon kartan mukaan teltanpaikka on ollut siinä, mihin tuo katkoviivalla merkitty polku päättyy. Tuon kartan mukaan tasan 500 m teltalta suoraan itään on se talo, jota on täällä pidetty L:n talona. Se näkyy siellä peltojen keskellä. Teltan paikalta haudan paikalle on noin 200m. Hautapaikka on lahden pohjukassa puron suun itäpuolella. Haudan paikalta oletettuun L:n taloon on vain noin 300m. Teltan paikalta lounaaseen noin 400m on muita taloja. Lähin talo haudan paikalta on tuo L:n talo. Mutta teltan paikalta lounaassa voi olla taloja lähempänä. Tuo L:n talo näyttää olevan sekä teltan paikalta, että hautapaikalta karkeasti ottaen itään päin. Lahden pohjukan kohdalla maasto näyttää olevan märkää suomaastoa, joten siellä ei kyllä ole ollut kenenkään taloa.

Vuonna 1959 polut ovat voineet olla toisella tavalla. On mainittu, että Tulilahteen mentiin Tuliniemen tietä pitkin alkumatkasta, jossain se tie sitten haarautui Tulilahteen. Alueelle on voinut tulla uusia taloja, mutta on myös voinut vanhoja poistua maisemasta. Se vanha polku Tuliniemen tiestä Tulilahteen ei enää näy kartalla. Se on jo metsittynyt. Saattaa siitä jäänteitä löytyä maastosta. Sen vanhan polun kautta olisi kyllä tasaiset maastot kulkea, mutta sitä polkua ei enää ole.

Tässäpä on vastaus "Sijaltaisen" toivomukseen.

Mistä päättelet että kartalle on merkitty telttapaikka?

Oma käsitykseni on että tuo katkoviiva johtaa suunnilleen sille paikalle jossa hauta oli. Paljon mahdollista että teitä ja polkuja eikä kaikkia rakennuksiakaan alueella ole enää jäljellä ja joitakin uusia on rakennettu. Metsä on kasvanut, suot ehkä hävinneet, uusia suoalueita syntynyt, puita on hakattu jne.

Leirialueelle ei menty Tuliniementietä vaan Tuliniementie oli kapea yksityinen tie joka johti Kurkien talolle. Ensimmäisenä siinä aivan Varkaudentien varressa oli Koikkalaisen talo, sen jälken muistaakseni ei ainotakaan taloa vaan vain metsää. Koikkalaisen talon vieressä, Tuliniementien alkupäässä oli pari taloa. Tuliniementie näkyy vieläkin lähtevä samasta paikasta mutta kulkee eri suuntaan ja paljon pitemälle ihan Tuliniemeen saakka. Hieman Varkauden tietä vielä eteenpäin, siinä 50-100 metriä arviolta niin siitä alkoi leirialueelle menevä tie. Alkuun se meni ihan suoraan toiseen suuntaan, ei alkuunkaan lahtea kohti. Myöhemmin sen tien loppupäästä vedettiin tie sitten Tulilahteen leirialeelle. Näitten kahden tien välillä ei ollut yhteyttä. Ehkä joku paikallisten tallaama polku metsässä ja välissä oli myös se aidattu laidunmaa. Olisi todella mielenkiintoista tietää että kuinka monta rakennusta on hajoitettu sitten vuoden -59. Melkein veikkaan ettei niissä taloissa enää kukaan asu, seisovat joko tyjiltään, jotkut ehkä toimivat kesämökkeinä tai ovat jo kauan sitten hajoitettu. Kukapa siellä viihtyisikään sillä kirkonkylässä on uusia asuntoja ja rivitaloja vaikka millä mitalla.