Monipuolista, painavaa ja paikkansa pitävää tietoa löytyy juuri tuolta KÄYPÄ HOITO sivulta:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi18020
Tässä muutama lainaus vielä noista ohjeista:
Aivovamman määritelmä
Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin joku seuraavista:
1.minkä tahansa pituinen tajunnan menetys
2.millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia
3.mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai
4.paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä 19
5.osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos.
Nämä ovat aivovamman niin sanotut vähimmäiskriteerit.
(KOMMENTTI: Kriteerit täyttyvät hyvin.)
-----------------------------
Tavallisimmin luokittelut ovat perustuneet joko tajunnan tasoon tai vamman jälkeisen muistiaukon (post-traumatic amnesia, PTA) kestoon. Tajunnan tasoon perustuvassa luokittelussa vaikeusaste määräytyy Glasgow'n kooma-asteikon (GCS) perusteella potilaan tullessa sairaalaan (taulukko 1), 22, 4. GCS on kansainvälisesti käytetyin tajunnan tason arvioinnin väline, ja sen käyttö tulee hallita kaikissa perusterveydenhuollon päivystyspisteissä.
Vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen perustuvasta luokittelusta 19 suositellaan käytettäväksi uudempaa versiota (taulukko 1), 23.
(KOMMENTTI: Tuo Glasgowin kooma-asteikko (GCS) lienee tässä tapauksessa se tärkein lähde, vaikka tuota asteikkoa ei ehkä tunnettu vielä v.1960, silti oireet tunnettiin.)
-----------------------------
GCS-pistemäärä antaa virheellisen kuvan yhden vuoden ennusteesta ainakin noin 10 %:lla potilaista B.
Muistiaukon keston yhteydestä ennusteeseen on vähemmän tutkimustietoa, mutta virhearvion todennäköisyys näyttää olevan samanveroinen 29, 30, 31.
Arviointivirhe voi molemmilla mittareilla olla kumman suuntainen tahansa.
(KOMMENTTI: Diagnoosi perustuu usein lääkärin arvioon. Näillä kriteereillä ennuste osuu 90 %:n todennäköisyydellä. Lääketieteessä 100 %:n varmuus ei suinkaan ole aina selviö. Tietysti hoitavan lääkärin tekemä arvio ja diagnoosi on vahvin peruste aivovamman vaikeusasteen määrittämisessä. Se on voimassa.)
-----------------------------
Vamman vaikeusastetta määritettäessä tulee käyttää sekä tajunnan tason (GCS) että muistiaukon (PTA) arviointia tai nämä yhdistävää 36 mittaria. Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.
(KOMMENTTI: Lukija huomaa, että tämä perustelu tekee aika tavalla "naurettavaksi" määritykset 44 vuotta myöhemmin.)
-----------------------------
Keskivaikea. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
(KOMMENTTI: Siis yksi näistä riittää. Kaikkia ei tarvita.
------------------------------
Primaarisen aivovamman biomekaniikka 9 riippuu ulkoisen energian voimakkuudesta, kestosta ja suunnasta sekä kallon ja aivojen rakenteellisista ominaisuuksista.
Primaarivaurio on korjaantumaton.
Kliinisesti tärkeimmät ja yleisimmät vauriotyypit ovat
1) diffuusi aksonivaurio
2) aivoruhjeet
3) erilaiset verenvuodot.
Sekundaariset vauriot (taulukko 3), 10 syntyvät pääosin minuuttien–päivien kuluessa ja johtavat aivokudoksen lisävaurioon kallonulkoisilla ja -sisäisillä mekanismeilla. Niiden estäminen on ensihoidon pääkohde, sillä sekundaarivaurioiden esiintyminen on kaikissa vammoissa erittäin tärkeää ennusteen kannalta 37, 38
(KOMMENTTI: Primaarisen aivovamman syntymiseen ei vaikuta pelkästään se "onko vamma matalaenerginen vai korkeaenerginen". Kuten huomataan siihen vaikuttavat myös esim. a) energian voimakkuus b) kesto c) suunta d) aivojen rakenteelliset ominaisuudet. Eli toisin sanoen, aivovamman syntyminen on tapauskohtainen eikä suoraan riipu esim. siitä millä on lyöty. Lisäksi yleisin aivovammatyyppi on "diffuusi aksonivaurio" , joka on vaikeasti havaittavissa kuvantamismenettelyissä. Tässäkin tapauksessa se on hyvin mahdollista ja näyttää jopa todennäköiseltä. Se voi hyvin olla vaikeusasteeltaan aivan samaa tasoa kuin "aivoruhje", joka tässä on merkitty diagnoosiksi. Tältä osin diagnoosi on ehkä epätarkka, mutta hoidon kannalta se on todennäköisesti täysin oikeaan osunut. Alan kallistua siihen näkemykseen, että "täsmällisesti oikea diagnoosi" olisi ehkä ollut "diffuusi aksonovaurio". v.1960 tiedot aivojen vammoista eivät olleet aivan samalla tasolla kuin nykyään. Tämä "diffuusi aksonivaurio" voi olla vaikeusasteeltaan täysin saman veroinen kuin "keskivaikea aivovamma" tai "aivoruhje", mutta sitä on vaikea havaita. Se on tavallisin aivovamma. Voidaan vielä todeta, että NG on saanut vähintään 3 voimakasta iskua. 1) Ohimoon, johon on tullut noin 5 cm:n mittainen ruhjehaava. 2) Poskeen, johon tullut reikä, josta hampaat näkyivät 3) Alaleukaan, johon on tullut myös ruhjehaava ja on aiheuttanut alaleukaluuhun murtuman kahteen kohtaan ja monia muita kasvojen luiden murtumia. Vaikuttaa jälkien perusteella selvältä, että lyöntiväline ei ole ollut nyrkki, vaan joku kovapintainen väline, ja lyönnin voimakkuus on ollut suuri, kuin hevosen potku, ei mikään "tirvaisu" kuten awa on kuvannut. Näihin havaintoihin ei tarvita lääkärin tutkintoa, vaan riittävä määrä yleissivistystä ja rauhallista päättelyä. Nämä v. 2004 paperilääkärit ovat todistajina melko heiveröisiä, koska itse vamma on syntynyt jo 44 vuotta aikaisemmin. Niinpä myös käräjäoikeus on luottanut hoitavan lääkärin diagnoosiin ja arvioon, mm. "totaaliin muistiaukkoon". Ehdottomasti paras aivovammojen asiantuntija näistä v.2004 todistajista oli Tenovuo, joka on koko uransa perehtynyt juuri aivovammoihin. Hän on toiminut sekä käytännön lääkärinä, että tutkijana ja opettajana TYKS:issä (Turun Yliopistollinen keskussairaala). Hammaslääkäri Kontion arviot eivät ole "kovin painavia". Voi olla, että ortopedi Hirvensalo on erinomainen vammakirurgiassa, mutta ei suinkaan aivovammoissa. Tenovuo on nimenomaan erikoistunut aivovammoihin ja niiden diagnostisointiin, tutkimukseen ja niihin liittyvään käytännön hoitotyöhön. Aivan oikein käräjäoikeus arvosti hoitaneen lääkärin nerokirurgi Karikosken ja aivovammoihin koko ikänsä erikoistuneen ja perehtyneen Tenovuon arvioihin, eikä arvostanut esim. hammaslääkäri Kontion arvioita. Ortopedi Hirvensalo ei myöskään ole aivovammojen erityistuntija, kuten nuo mainitsemani lääkärit. Neurokirurgi Öhman on kyllä aivovammojen erityistuntija, ja hän on sentään laatinut hyvän yhteenvedon vammoista, ja lisäksi käräjäoikeudessa todennut sentään "on mahdollista, että potilas iskut saatuaan on ollut tajuton ja saanut aivovamman", mutta arvioinut muistiaukon liian pitkäksi. KÄYPÄ HOITO lähteestä taas ilmenee, että muistiaukon pituus voi vaihdella suuresti saman tasoisissa aivovammoissakin, joten tuo arvio liian pitkästä muistiaukosta ei ole merkittävä.)
Kun vastapuolella ovat Misri ja awa, täytyy vähän toistaa eli "jankata", sillä muutoin ei edes vahvalla fakatiedolla näytä olevan mitään vaikutusta, vaan samat virheelliset tiedot toistuvat heidän kirjoituksissaan.