MURHA.INFO

^ Xerxes, kukaan ei jaksa lukea noita sinun "käyPPÄhoito" lainauksiasi. NGn vamma ja hoitotiedot on selvitetty. Ja asiantuntijat ovat ne uudelleen arvioineet ja niistä omat lausuntonsa antaneet. misrin eikä awan tarvitse niitä käydä netissä olevista aivovammasivustoilta lueskelemassa. Sieltä kun ei etsimälläkään löydy NGtä koskevia potilas ja hoitotietoja ja lausuntoja niistä. Siksi olisi sinullekin suotavaa, ette eksyisi liiaksi sinne aivovammaviidakkoon, siitä kun voi tulla näitä "epäspesifistisiä" aivovammaoireita joilla ei ole mitään tekemistä todellisten aivovammaoireiden kanssa.

1.2. Aivovamman määritelmä


Aivovammalla tarkoitetaan siis aivojen rakenteellista ja/tai toiminnallista vauriota ulkoisen energian seurauksena. Tämä energia voi aiheutua putoamisesta, kaatumisesta, esineen iskeytymisestä, esineeseen törmäämisestä tai pelkästään voimakkaasta kiihtyvyys-/hidastuvuusliikkeestä. Määritelmän mukaan aivovamma ***ei voi olla täysin oireeton, ***”piilevä”***. Sen merkkinä tulee olla joko tajunnan menetys, ainakin hetkellinen muistin menetys, muu aivojen toimintahäiriötä kuvaava oire (esim. sekavuus), aivojen vauriota kuvaava löydös (esim. halvaus) tai aivojen vaurioitumista osoittava kuvauslöydös (esim. aivojen pinnalla oleva verenvuoto). **Yksikin näistä siis riittää siihen, että aivovammaa voidaan **epäillä**. Kuitenkin ***useimpia kuvauslöydöksiä lukuun ottamatta*** *** kaikki edellä mainitut voivat johtua myös muusta syystä kuin aivovammasta*** (esim. sekavuus tai muistin menetys päihteistä),*** *** joten näiden edellytysten olemassaolo ei automaattisesti tarkoita myös aivovamman olemassaoloa***.

MISRI kirjoitti:
============
..... ..... .....
1.2. Aivovamman määritelmä


Aivovammalla tarkoitetaan siis aivojen rakenteellista ja/tai toiminnallista vauriota ulkoisen energian seurauksena. Tämä energia voi aiheutua putoamisesta, kaatumisesta, esineen iskeytymisestä, esineeseen törmäämisestä tai pelkästään voimakkaasta kiihtyvyys-/hidastuvuusliikkeestä. Määritelmän mukaan aivovamma ***ei voi olla täysin oireeton, ***”piilevä”***. Sen merkkinä tulee olla joko tajunnan menetys, ainakin hetkellinen muistin menetys, muu aivojen toimintahäiriötä kuvaava oire (esim. sekavuus), aivojen vauriota kuvaava löydös (esim. halvaus) tai aivojen vaurioitumista osoittava kuvauslöydös (esim. aivojen pinnalla oleva verenvuoto). **Yksikin näistä siis riittää siihen, että aivovammaa voidaan **epäillä**. [/quote]

-------------------------------------------------------

Tässä Misri jälleen "säveltää" eli poikkeaa totuudesta. Tuo luettelo aivovamman mahdollisista oireista kyllä pitää paikkansa, mutta vertaa...

KESKIVAIKEA. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä

1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

(KOMMENTTI: Siis YKSI NÄISTÄ RIITTÄÄ. Mitään kuvauslöydöstä ei välttämättä tarvita. Yksi kohta noista riittää sekä aivovamman vaikeusasteen määrittämiseen ja yhtä hyvin diagnoosiin.)

------------------------------------------------------


Tämä aivovammojen vaikeusastemääritys löytyy siis tuolta erittäin pätevältä Internet sivulta "KÄYPÄ HOITO".

Ja paljon muuta täsmätietoa aivovammoista. Käy vaikka lukemassa. Samalla huomaat, että
sekä awa että Misri levittävät väärää tietoa. Tässä linkki sinne!

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi18020

^ Niin mihin se riittää? aivovamman epäilyyn se yksikin oire kyllä riittää. Ja lievät aivovammat useimmiten määritelläänkin oireiden ja niiden keston mukaan. Lisävarmuuksia on haettava kuitenkin muilla NEUROLOGISILLA lisätutkimuksilla. Oireiden tarkkailu on aivotraumapotilaan kohdalla se keskeisin asia. Silloin kyetään sulkemaan nämä ei aivovammasta johtuvat epäspesifistiset oireet pois. Tämän oireiden takkailun näkisin NGn kohdalla olleen se heikoin lenkki, ei nähty metsää puilta. NGn aivovammataso on määritelty ja diagnoosi oli aivoruhje. Sen tasoisen aivovaurion olisi pitänyt näkyä jo tehdyissä aikalaistutkimuksissa. Eli pitkä tajunnantason alentuma oli ristiriidassa muiden tutkimuksien kanssa. Pitkä totaalinen muistiaukko, sen olisi pitänyt näkyä jo verenä aivoselkäydinnäytteessä? NGn oireet ja neurologiset tutkimukset olivat ristiriidassa toisiinsa.. Oireet viittasivat vakavaan aivovammaat mutta muut tutkimukset puhuivat sitä vastaan? Keskeinen asia eikä vähäisin on määriteltäessä vammatasoa ja mahd. vaikutusta aivovammaan on vammamekanismi. Yleensä sitä pyritään selvittämään jo tapahtupaikalla.

- Tässä joudutaan palaamaan peruskysymyksien äärelle. Liioitteliko Gustafsson omia vammojaan/toimintakykyään? Esittikö hän muistamattompaa kuin mitä todellisuudessa oli?

Misri kirjoitti:^ Niin mihin se riittää? aivovamman epäilyyn se yksikin oire kyllä riittää. Ja lievät aivovammat useimmiten määritelläänkin oireiden ja niiden keston mukaan. Lisävarmuuksia on haettava kuitenkin muilla NEUROLOGISILLA lisätutkimuksilla. Oireiden tarkkailu on aivotraumapotilaan kohdalla se keskeisin asia. Silloin kyetään sulkemaan nämä ei aivovammasta johtuvat epäspesifistiset oireet pois. Tämän oireiden takkailun näkisin NGn kohdalla olleen se heikoin lenkki, ei nähty metsää puilta. NGn aivovammataso on määritelty ja diagnoosi oli aivoruhje. Sen tasoisen aivovaurion olisi pitänyt näkyä jo tehdyissä aikalaistutkimuksissa. Eli pitkä tajunnantason alentuma oli ristiriidassa muiden tutkimuksien kanssa. Pitkä totaalinen muistiaukko, sen olisi pitänyt näkyä jo verenä aivoselkäydinnäytteessä? NGn oireet ja neurologiset tutkimukset olivat ristiriidassa toisiinsa.. Oireet viittasivat vakavaan aivovammaat mutta muut tutkimukset puhuivat sitä vastaan? Keskeinen asia eikä vähäisin on määriteltäessä vammatasoa ja mahd. vaikutusta aivovammaan on vammamekanismi. Yleensä sitä pyritään selvittämään jo tapahtupaikalla.

- Tässä joudutaan palaamaan peruskysymyksien äärelle. Liioitteliko Gustafsson omia vammojaan/toimintakykyään? Esittikö hän muistamattompaa kuin mitä todellisuudessa oli?

Ei kai Misri väitä, että KÄYPÄ HOITO esittää perätöntä tietoa? Katsopa mitkä tahot ovat sen laatineet!

Käypä hoito. 16.12.2008.
* Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
* Suomen Neurologisen yhdistys ry:n,
* Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n,
* Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen,
* Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja
* Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen
asettama työryhmä

Tämä kyseinen työryhmä on asettanut kriteerit, esim. KESKIVAIKEAN AIVOVAMMAN määrittämiseksi. Sen mukaan tarvitaan vain yhden asetetun kriteerin toteutuvan, kun aivovamman vaikeusaste jo määrittyy. Sen perusteella määritetään diagnoosi ja hoito. Tämä jo riittää, mutta tietysti voidaan hakea enemmänkin havaintoja, mutta jo yksi toteutunut kohta riittää. Kaikissa aivovammoissa ei esim. löydetä mitään TT- tai magneettikuvauksessa.

KESKIVAIKEA. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä.

1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Mielestäni tätä tekstiä kannattaa uskoa, eikä Misrin omatekoisia teorioita, jotka vaikuttavat kovin sekavilta ja epäjohdonmukaisilta, ja lisäksi itse keskityiltä. Siis noista kriteereistä riittää, että yksi niistä pitää paikkansa. Diagnoosin on kirjoittanut erittäin pätevä ja kuuluisa neurokirurgi, joka on hoitanut potilasta.

^ Kyllä Xerxes, sinä olet itse se joka on eksinyt sinne aivovammaviidakkoon, käypähoito ohjeistuksiesi kanssa. Toistan vielä, että yksikin oire tuosta luettelostasi riittää aivovammaepäilyyn. Mutta sillä epäilyllä ei vielä lopullisia aivovamma määrityksiä tehdä. Huom. epäilyt voivat poistua tai varmentua lisätutkimuksilla. Eli epäilys ei vielä ole varmuus.

1.2. Aivovamman määritelmä


Aivovammalla tarkoitetaan siis aivojen rakenteellista ja/tai toiminnallista vauriota ulkoisen energian seurauksena. Tämä energia voi aiheutua putoamisesta, kaatumisesta, esineen iskeytymisestä, esineeseen törmäämisestä tai pelkästään voimakkaasta kiihtyvyys-/hidastuvuusliikkeestä. Määritelmän mukaan aivovamma ei voi olla täysin oireeton, ”piilevä”. Sen merkkinä tulee olla joko tajunnan menetys, ainakin hetkellinen muistin menetys, muu aivojen toimintahäiriötä kuvaava oire (esim. sekavuus), aivojen vauriota kuvaava löydös (esim. halvaus) tai aivojen vaurioitumista osoittava kuvauslöydös (esim. aivojen pinnalla oleva verenvuoto). Yksikin näistä siis riittää siihen, että aivovammaa voidaan epäillä. Kuitenkin useimpia kuvauslöydöksiä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut voivat johtua myös muusta syystä kuin aivovammasta (esim. sekavuus tai muistin menetys päihteistä), joten näiden edellytysten olemassaolo ei automaattisesti tarkoita myös aivovamman olemassaoloa.

Sisällöstä vastaa TYKS aivovammatyöryhmä.

Xerxes kirjoitti:Tämä kyseinen työryhmä on asettanut kriteerit, esim. KESKIVAIKEAN AIVOVAMMAN määrittämiseksi. Sen mukaan tarvitaan vain yhden asetetun kriteerin toteutuvan, kun aivovamman vaikeusaste jo määrittyy. Sen perusteella määritetään diagnoosi ja hoito. Tämä jo riittää, mutta tietysti voidaan hakea enemmänkin havaintoja, mutta jo yksi toteutunut kohta riittää. Kaikissa aivovammoissa ei esim. löydetä mitään TT- tai magneettikuvauksessa.

KESKIVAIKEA. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä.

1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Siis vain yksi kriteeri tarvitaan. Mikä se on Gustafssonin kohdalla?

Huomautan vielä sen, että Gustafsonia hoiti tulovaiheessa opiskelija ja Gustafsson siirrettiin päiviksi tavalliselle vuodeosastolle, mikä tarkoitti sängyssä makaamista ilman hoitoa. Saattoipa siinä vierustoveri tupakkiakin tuprutella.

Xerxes, keskivaikeaan aivovammaan ei paljon vaadita, edellä kerrot, että tarvitaan vain yhden asetetun kriteerin toteutuvan, kun aivovamman vaikeusaste jo määrittyy. Mikä se on Gustafssonin kohdalla? Kerrot myös, että kriteerin perusteella määritetään diagnoosi ja hoito.

Gustafssonia ei hoidettu millään tavalla. Miten se on mahdollista? Oliko keskivaikea aivovamma niin mitätön?

awa kirjoitti: .....

Siis vain yksi kriteeri tarvitaan. Mikä se on Gustafssonin kohdalla?

Huomautan vielä sen, että Gustafsonia hoiti tulovaiheessa opiskelija ja Gustafsson siirrettiin päiviksi tavalliselle vuodeosastolle, mikä tarkoitti sängyssä makaamista ilman hoitoa. Saattoipa siinä vierustoveri tupakkiakin tuprutella.

Xerxes, keskivaikeaan aivovammaan ei paljon vaadita, edellä kerrot, että tarvitaan vain yhden asetetun kriteerin toteutuvan, kun aivovamman vaikeusaste jo määrittyy. Mikä se on Gustafssonin kohdalla? Kerrot myös, että kriteerin perusteella määritetään diagnoosi ja hoito.

Gustafssonia ei hoidettu millään tavalla. Miten se on mahdollista? Oliko keskivaikea aivovamma niin mitätön?

------------------------------------

AWA: "Siis vain yksi kriteeri tarvitaan. Mikä se on Gustafssonin kohdalla?"

Se on tuo kohta 1. Silminnäkijät ovat kuvanneet potilaan oireita. Potilasta kantanut poliisi on kuvannut potilaan tilaa. Ensihoidon antanut lääkäri on arvioinut myös potilaan tilaa. Sitten 2 päivää tulon jälkeen potilas on siirretty Neurologiseen Klinikkaan, ja vastaavaksi lääkäriksi tuli neurokirurgi, kuuluisa aivovammojen asiantuntija Karikoski. Oireita on havainnoinut joukko ihmisiä, osa heistä on lääkäreitä. Siis peruste on kohta 1. GCS pisteet.

Myös kohta 2. on hyvin mahdollinen, joskaan se ei ole matemaattisen varma, mutta hoitava lääkäri on kyllä kirjoittanut asiakirjoihin "muistiaukko on edelleen totaali" 18 vuoroikauden sairaalahoidon jälkeen. Se on kuitenkin hoitavan lääkärin arvio. Muistiaukko on hyvin todennäköisesti 3-4 vuorokautta. Kohdassa 1 mainitut oireet jo riittävät diagnoosiin. Se mitä kaikkea hoitava lääkäri on havainnut ei ole yleisesti tiedossa, mutta tiedetään riittävästi.

Sairaalassa olo 18 vuorokautta on nimenomaan "sairaalahoitoa" - sehän on selvää. Lääkitystä, lepoa ja kaikkea muuta hoitoa mitä sairaalassa aina annetaan - eihän varmaan potilasta myöskään siirretty Neurologiseen Klinikkaan pois lääkärien ja hoitajien silmistä, vaan nimenomaan saamaan parempaa hoitoa. Diagnoosi on tietysti kirjoitettu nimenomaan oireiden perusteella ja se on melko tavallista aivovammojen ollessa kysymyksessä, etenkin 1960 luvulla. Se on voimassa.

Miksi Gustafsson sairaalaan tuotaessa asetettiin tavalliselle vuodeosastolle? Sairaalassako se aivovamma tuli? Mielenkiintoista eikö totta!

Mikään noista kriteereistä ei toteudu Gustafssonin kohdalla. Noista kriteereistä paljastuu vain se, että keskivaikeaa aivovammaa voi perustella todella heppoisin perustein. Ja voi voi kuinka vakavalta se kansanmiehestä kuulostaakaan.

"1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen"

Noilla GCS pisteillä ei potilas makaile teltalla selällään somet rinnan päälle ristittynä. Niin kuin Gustafsson teki. Gustafssonin vamma ja oireet ei vain täsmää, kuten me tiedämmekin.

Se täsmää, että potilasta hoiti opiskelija ja Gustafsson siirrettiin aivan tavalliselle tupakinsavuiselle osastolle.

Misri kirjoitti:. Liioitteliko Gustafsson omia vammojaan/toimintakykyään? Esittikö hän muistamattompaa kuin mitä todellisuudessa oli?

Hänellä oli väärä käsitys ja/tai liioitteli omia vammojaan, kuten ihmiset yleensä tekevät.

Syylliselle loogista olisi liioitella muistamattomuutta surmien aikaiselta ja niitä edeltävältä ajalta, tekikö hän näin, voimme vain arvuutella. Sairaalassaoloajan muistamattomuus on aitoa, koska sitähän ei olisi mitään järkeä teeskennellä.

Matlock kirjoitti:
Hänellä oli väärä käsitys ja/tai liioitteli omia vammojaan, kuten ihmiset yleensä tekevät.

Syylliselle loogista olisi liioitella muistamattomuutta surmien aikaiselta ja niitä edeltävältä ajalta, tekikö hän näin, voimme vain arvuutella. Sairaalassaoloajan muistamattomuus on aitoa, koska sitähän ei olisi mitään järkeä teeskennellä.

Ai, niinkö hänelle oli? No sinä sen tiedät, kun itse olet kertomasi mukaan myöskin liioitellut omia vammojasi. Järkisyin näitä asiota on vaikea selitellä. Itse näen nämä liioittelut jonkinlaisena selvitymiskeinona. Sanotaanhan sitä, että hukkuva tarttuu hädissään vaikka oljenkorteen.

Olisi hyvä, jos awa ja Misri "eksyisivät" myös tuonne KÄYPÄ HOITO sivuille. Siellä on pätevää ja paikkansa pitävää tietoa. Laitetaan tähän kaiken varalta lainausta - jospa asianosaiset jaksaisivat nämä lukea!

Kuka laati KÄYPÄ HOITO ohjeet:

Käypä hoito. 16.12.2008.
* Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
* Suomen Neurologisen yhdistys ry:n,
* Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n,
* Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen,
* Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja
* Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen
asettama työryhmä

Siis erittäin pätevä taho on laatinut nämä ohjeet.

==================================================
Jos Misri ja awa "eivät eksy" tai eivät jaksa lukea KÄYPÄ HOITO ohjeita, niin lainataan tähän hieman: (copy - paste)
==================================================

Aivovammojen luokittelu ja vaikeusasteen arviointi
Aivovammojen luokittelu 3 voi perustua vammamekanismiin
kudosvaurion luonteeseen (ks. aivovammojen luokittelun pääryhmät) tai
vaikeusasteeseen.

Avoin ja sulkeinen vamma sulkevat toisensa pois; muuten samaan vammaan voi yhdistyä kaikkiakin mainittuja aivovammojen luokittelun pääryhmien vauriotyyppejä.
Aivovammojen luokittelun pääryhmät vammamekanismin ja kudosvaurion luonteen mukaan: Primaarivammat = suoranaisesti vammaenergian vaikutuksesta syntyvät kudosvauriot
Sekundaarivammat = primaarivammasta toissijaisesti aiheutuvat patofysiologiset ilmiöt
Avoimet vammat = vammat, joihin liittyy kallonmurtuma ja kovakalvon rikkoutuminen
Sulkeiset vammat = vammat ilman kallon avointa vauriota
Suorat vammat = vammat, jotka syntyvät kalloon ja aivokudokseen suoran kontaktin kautta (esimerkiksi pään iskeytyminen alustaan kaatuessa)
Epäsuorat vammat = vammat, jotka syntyvät aivokudoksen hidastuvuuden tai kiihtyvyyden vaikutuksesta (yleensä osamekanismi esimerkiksi liikenneturmissa)
Paikalliset vammat = vammat, joissa aivokudos on vaurioitunut määritettävissä olevalta alueelta
Diffuusit vammat = vammat, joissa aivokudoksen vaurioituminen on laaja-alaista eikä ole tarkasti rajattavissa

Diagnostiikassa suositellaan käytettäväksi ICD-10 diagnoosin lisäksi kaikkia edellä mainittuja luokituksia rinnakkain vauriomekanismien tarkkaan kuvaukseen.
Luokittelu vaikeusasteen mukaan on kliinisesti erittäin tärkeä ja pohjana useille myöhemmille arvioille.
Arviolta jopa kolmasosa vammoista luokitellaan karkean virheellisesti niin 20, että joko valittua mittaria on käytetty virheellisesti tai käytetty arviointimenetelmä on yksinään liian epäluotettava kuvaamaan vamman vaikeusastetta.
Luokitteluperusteita on useita ja kaikki ovat keinotekoisia, sillä aivovammojen vaikeusaste on jatkumo, jossa ei ole selviä rajakohtia 21.
Tavallisimmin luokittelut ovat perustuneet joko tajunnan tasoon tai vamman jälkeisen muistiaukon (post-traumatic amnesia, PTA) kestoon. Tajunnan tasoon perustuvassa luokittelussa vaikeusaste määräytyy Glasgow'n kooma-asteikon (GCS) perusteella potilaan tullessa sairaalaan (taulukko 1), 22, 4. GCS on kansainvälisesti käytetyin tajunnan tason arvioinnin väline, ja sen käyttö tulee hallita kaikissa perusterveydenhuollon päivystyspisteissä.
Vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen perustuvasta luokittelusta 19 suositellaan käytettäväksi uudempaa versiota (taulukko 1), 23.
Mainittujen menetelmien edut ja puutteet on esitetty linkeissä 4 ja 5.

Usein vammaa myös edeltää vaihtelevanpituinen muistiaukko. Tämän niin sanotun retrogradisen muistiaukon pituus korreloi vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen 24, 25, 26, mutta asian merkitys tunnetaan huonosti.
Tajunnan taso sairaalaan tullessa korreloi muistiaukon kestoon, mutta ei täydellisesti.

Vaikka GCS osoittaa lievää vammaa voi muistiaukko olla yli viikon pituinen C, ja toisaalta lyhyeen muistiaukkoon voi liittyä vaikeaa vammaa osoittava GCS-pistemäärä 27, 28, 6.

Menetelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden takia saatujen tulosten ennustearvoa ja merkitystä ei pidä ylikorostaa. Ne antavat väärän kuvan vamman todellisesta vakavuudesta 3–15 %:lla potilaista suhteutettuina tietokonetomografian (TT) löydöksiin tai neurokirurgisten toimenpiteiden tarpeeseen A.
GCS-pistemäärä antaa virheellisen kuvan yhden vuoden ennusteesta ainakin noin 10 %:lla potilaista B.
Muistiaukon keston yhteydestä ennusteeseen on vähemmän tutkimustietoa, mutta virhearvion todennäköisyys näyttää olevan samanveroinen 29, 30, 31.
Arviointivirhe voi molemmilla mittareilla olla kumman suuntainen tahansa.

Vammautumiseen liittyneen tajunnan menetyksen luotettava arviointi edellyttää aina silminnäkijän havaintoja. Lyhytkin tajuttomuus merkitsee sekä kallonmurtuman että poikkeavien kallonsisäisten TT-löydösten vaaran kasvua enintään noin nelinkertaiseksi verrattuna potilaisiin, jotka eivät ole menettäneet tajuntaansa 32, 33.
Jos vamma ei vaadi kirurgisia toimenpiteitä, ei tajunnan menetyksellä näytä olevan itsenäistä merkitystä ennusteen kannalta 34, 35.
Leikkausta vaatineen kallonsisäisen verenvuodon saaneista noin 10 % ei ole menettänyt tajuntaansa B.
Yli 20 %:lla niistä, joilla todetaan GCS:n mukaan lievän vamman seurauksena kallonsisäinen TT-muutos, ei vammaan ole liittynyt tajunnan menetystä eikä muistiaukkoa.

Vamman vaikeusastetta määritettäessä tulee käyttää sekä tajunnan tason (GCS) että muistiaukon (PTA) arviointia tai nämä yhdistävää 36 mittaria. Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.
Lisäksi tulee kirjata, onko vammaan liittynyt tajunnan menetystä tai retrogradista muistiaukkoa, ja näiden kesto.
Alkuvaiheen vaikeusasteen arviointiin vaikuttavat myös kuvantamislöydökset
kliinisen tutkimuksen löydökset ja
mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet.

Kaikkien näiden perusteella aivovamman vähimmäiskriteerien täyttyessä vaikeusaste luokitellaan taulukossa 2 kuvatulla tavalla. Tämän taulukon luokittelua suositellaan aivovammojen vaikeusasteen viralliseksi luokitteluksi (D).
Nimitys aivotärähdys (commotio cerebri) tulee harhaanjohtavana jättää pois virallisesta lääketieteellisestä termistöstä.
Potilaille suullisesti annettavassa informaatiossa vain hyvin lieviä vammoja (ks. taulukko 2) voidaan kutsua aivotärähdykseksi 7.

-----------------------------------

Taulukko 1. Aivovamman vaikeusasteen luokittelut tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko, GCS) ja muistiaukon keston (PTA) mukaan.


Luokittelu Vaikeusaste Taso


PTA:n alkuperäinen jaottelu on esitetty suluissa, ja sitä ennen nykyisin useimmiten käytetty versio. Joissain tutkimuksissa GCS-pistemäärän vamma 13 on luokiteltu keskivaikeaksi.

GCS 13–15 lievä
9–12 keskivaikea
? 8 vaikea
PTA < 24 h (tai < 1 h) lievä
1–7 vrk (tai 1–24 h) keskivaikea
> 7 vrk (tai 1–7 vrk) vaikea
> 4 vk (tai > 1 vk) erittäin vaikea

Taulukko 2. Työryhmän suositus aivovamman alkuvaiheen vaikeusasteen luokitteluksi; GCS = Glasgow’n kooma-asteikko, PTA = posttraumaattinen amnesia

===================================================
Vamman vaikeusaste

Kriteerit

Hyvin lievä Kaikki seuraavista
GCS-pistemäärä 15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan
Ei tajunnan menetystä, amnesian kesto alle 10 minuuttia
Ei aivovammaan liittyviä kliinisiä neurologisia löydöksiä
Ei tuoretta kallon tai kallonpohjan murtumaa.
Ei vamman aiheuttamaa löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa (lukuun ottamatta kallonulkoista hematoomaa)
Ei aivovamman edellyttämiä hoitotoimenpiteitä (mukaan luettuna oireiston vaatima yli 12 tunnin sairaalaseuranta, pois luettuna oireenmukaiset lääkitykset)

Lievä Kaikki seuraavista
GCS-pistemäärä 13–15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan
PTA:n kesto enintään 24 tuntia
Enintään 30 minuutin tajuttomuus
Ei vamman aiheuttamaa kallonsisäistä löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
Ei aivovamman edellyttämiä neurokirurgisia toimenpiteitä

Keskivaikea Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Vaikea Mikä tahansa seuraavista (kuvantamislöydöksistä riippumatta)
GCS-pistemäärä enintään 8 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
PTA:n kesto yli seitsemän vuorokautta
Leikkaushoitoa edellyttänyt kallonsisäinen muutos (ks. kohta primaaristen aivovammojen luokittelu)

Erittäin vaikea Jompikumpi seuraavista
Tajuttomuuden kesto yli seitsemän vuorokautta
PTA:n kesto yli neljä viikkoa

Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana. Aivovamman määritelmään liittyvien vähimmäiskriteerien tulee täyttyä hyvin lievässäkin vammassa. Tämä luokittelu ei kuvaa jälkitilan vaikeusastetta. Jos eri kriteerit ovat ristiriitaisia, vamma luokitellaan vakavimman mukaan huomioiden löydökset koko alkuvaiheen (noin ensimmäinen kuukausi) hoidon ajalta. Jos kaikkia kriteerejä ei ole arvioitu (kuvantamistutkimusten osalta tarkoittaa kuvausta ensimmäisen viikon aikana vamman jälkeen), vamma luokitellaan esimerkiksi "vähintään lieväksi", jos jokin lievän aivovamman kriteeri löytyy. Ellei GCS-pistemäärää, PTA:ta tai tajuttomuutta ole voitu arvioida luotettavasti sekoittavien tekijöiden takia eivätkä muut seikat luokita vammaa selkeästi johonkin tiettyyn luokkaan, tulisi vaikeusaste merkitä arviona ja kirjata arviointia vaikeuttaneet tekijät. PTA:n arviointitapa tulisi myös kirjata.
==================================
Tässä vielä linkki tuolle sivulle:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi18020
==================================

Gustafssonin tapauksessa arviot tehtiin sairaalaan tultaessa heti ja potilas laitettiin tavalliselle vuodeosastolle. Aivovammaa ei todettu. Ei edes sitä "keskivaikeaa".

awa kirjoitti:Gustafssonin tapauksessa arvioit tehtiin sairaalaan tultaessa heti ja potilas laitettiin tavalliselle vuodeosastolle. Aivovammaa ei todettu. Ei edes sitä "keskivaikeaa".

Totta aivovammaa ei todettu. Vaikka sitä kovasti etsittiin, mitään viitteitä ei aivovauriosta=aikalaistermi ei saatu.

Tässä vielä vastineeksi Xerxesin käypähoito suosituksille. Amuenssi "Hassisen-Coma-asteikolla" suorittamaa potilaan ensihoitoa ja hoitotietoja.

9.1 TÖÖLÖN SAIRAALAN HOITOTIEDOT VUODELTA 1960

Töölön sairaalan asiakirjojen mukaan Nils Gustafsson on tuotu poliklinikalle 5.6.1960 kello 14.00. Tulovaiheessa Gustafssonista on merkitty: ”unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoin joista ei saa selvää jne”. Pulssi on suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa, verenpaine 140/80. Hoitoasiakirjoissa ei ole merkintää, että potilaan mahdollista humalatilaa olisi tutkittu. (Liitteet 12 ja 14).

Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”.

Todistaja Ilmo Hassinen (kuulusteltu 26.5.2004), kertoo toimineensa kesäkuussa 1960 amanuenssina Töölön sairaalan kirurgisella osastolla. Hassinen kertoo hoitaneensa 5.6.1960 ensiapuklinikalle tuotua mieshenkilöä. Ko. mieshenkilö oli vastannut Hassisen hänelle esittämiin kysymyksiin örähtämällä. Hassinen kertoo muistaneensa, että miehellä oli poskessa syvä haava. Haava oli noin kolme neljä senttiä pitkä ja se oli niin syvä että miehen hampaat näkyivät haavassa. Hassinen kertoo noin puolessa tunnissa ommelleensa haavoja miehen poskesta ja päästä, ja muistelee henkilöllä olleen myös murtumia leuassa. Viitaten alkuperäiseen sairaskertomukseen Hassinen toteaa Gustafssonin lepopulssin ja verenpaineen olleen normaali. Hassinen kertoo poliisin yrittäneen hoitotoimien aikana puhuttaa miestä, mutta tämä oli vastannut joko heikolla murahduksella tai sitten ei ollenkaan.

Tämä lainaus vielä mukaan: " GCS-asteikko kertoo aivovamman vakavuudesta *karkeasti ottaen siten, että alle 8 pistettä merkitsee vakavaa vammaa, 9–12 pistettä keskivaikeaa vammaa ja yli 13 pistettä lievää vammaa. Henkilön tajunnantason arviointi pitäisi suorittaa vamman jälkeen aluksi tiheästi (15–30 minuutin välein) ja sairaalassa tilan vakaannuttua esimerkiksi kuuden ja 24 tunnin kuluttua, jotta tajunnantason muutoksia voidaan tarkkailla.

Glasgow'n kooma-asteikon hyviä puolia ovat helppous, toistettavuus ja yleismaailmallinen käyttö. Heikkouksina pidetään muun muassa sitä, että asteikko on liian karkea lieville vammoille, ja että tajunnan taso ei välttämättä korreloi kudosvaurion vakavuuteen."

awa kirjoitti:Gustafssonin tapauksessa arviot tehtiin sairaalaan tultaessa heti ja potilas laitettiin tavalliselle vuodeosastolle. Aivovammaa ei todettu. Ei edes sitä "keskivaikeaa".

Kyllä aivovamma todettiin ja diagnoosiksi kirjattiin "aivoruhje".

Potilas sairaalaan 5. kesäkuuta
Siirto Neurologiseen klinikkaan 7. kesäkuuta, siis 2 päivän kulutua

Siellä hoidosta vastaavaksi tuli neurokirurgi Niilo Karikoski. Hän kirjoitti diagnoosiksi aivoruhje ja se on voimassa edelleen.

Potilas kotiutettiin 23. kesäkuuta, sairaalahoitoa 18 vuorokautta ja kotiutettaessa hoitava lääkäri oli kirjoittanut lisäksi "muistiaukko edelleen totaali". Siis myös muistiaukosta on hoitavan lääkärin kirjallinen maininta. Siis totuus on, että aivovamma todettiin ja kirjattiin diagnoosiksi, samoin kirjattiin potilaalla ollut muistiaukko. Nämä ovat faktatietoja.

Xerxes kirjoitti:
Keskivaikea Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Tämä jäi puuttumaan Gustafssonilla ja noita muita "löydöksiä" ei ole ollut kukaan todistamassa.

Tosin se, että lintupojat eivät nähneet Gustafssonia teltan päällä, vaan jonkun piiloutuvan töyrään taakse, vie GCS pisteitä, kun ptäisi olla tiedottomana siinä teltan päällä.