Olisi hyvä, jos awa ja Misri "eksyisivät" myös tuonne KÄYPÄ HOITO sivuille. Siellä on pätevää ja paikkansa pitävää tietoa. Laitetaan tähän kaiken varalta lainausta - jospa asianosaiset jaksaisivat nämä lukea!
Kuka laati KÄYPÄ HOITO ohjeet:
Käypä hoito. 16.12.2008.
* Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
* Suomen Neurologisen yhdistys ry:n,
* Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n,
* Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen,
* Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja
* Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen
asettama työryhmä
Siis erittäin pätevä taho on laatinut nämä ohjeet.
==================================================
Jos Misri ja awa "eivät eksy" tai eivät jaksa lukea KÄYPÄ HOITO ohjeita, niin lainataan tähän hieman: (copy - paste)
==================================================
Aivovammojen luokittelu ja vaikeusasteen arviointi
Aivovammojen luokittelu 3 voi perustua vammamekanismiin
kudosvaurion luonteeseen (ks. aivovammojen luokittelun pääryhmät) tai
vaikeusasteeseen.
Avoin ja sulkeinen vamma sulkevat toisensa pois; muuten samaan vammaan voi yhdistyä kaikkiakin mainittuja aivovammojen luokittelun pääryhmien vauriotyyppejä.
Aivovammojen luokittelun pääryhmät vammamekanismin ja kudosvaurion luonteen mukaan: Primaarivammat = suoranaisesti vammaenergian vaikutuksesta syntyvät kudosvauriot
Sekundaarivammat = primaarivammasta toissijaisesti aiheutuvat patofysiologiset ilmiöt
Avoimet vammat = vammat, joihin liittyy kallonmurtuma ja kovakalvon rikkoutuminen
Sulkeiset vammat = vammat ilman kallon avointa vauriota
Suorat vammat = vammat, jotka syntyvät kalloon ja aivokudokseen suoran kontaktin kautta (esimerkiksi pään iskeytyminen alustaan kaatuessa)
Epäsuorat vammat = vammat, jotka syntyvät aivokudoksen hidastuvuuden tai kiihtyvyyden vaikutuksesta (yleensä osamekanismi esimerkiksi liikenneturmissa)
Paikalliset vammat = vammat, joissa aivokudos on vaurioitunut määritettävissä olevalta alueelta
Diffuusit vammat = vammat, joissa aivokudoksen vaurioituminen on laaja-alaista eikä ole tarkasti rajattavissa
Diagnostiikassa suositellaan käytettäväksi ICD-10 diagnoosin lisäksi kaikkia edellä mainittuja luokituksia rinnakkain vauriomekanismien tarkkaan kuvaukseen.
Luokittelu vaikeusasteen mukaan on kliinisesti erittäin tärkeä ja pohjana useille myöhemmille arvioille.
Arviolta jopa kolmasosa vammoista luokitellaan karkean virheellisesti niin 20, että joko valittua mittaria on käytetty virheellisesti tai käytetty arviointimenetelmä on yksinään liian epäluotettava kuvaamaan vamman vaikeusastetta.
Luokitteluperusteita on useita ja kaikki ovat keinotekoisia, sillä aivovammojen vaikeusaste on jatkumo, jossa ei ole selviä rajakohtia 21.
Tavallisimmin luokittelut ovat perustuneet joko tajunnan tasoon tai vamman jälkeisen muistiaukon (post-traumatic amnesia, PTA) kestoon. Tajunnan tasoon perustuvassa luokittelussa vaikeusaste määräytyy Glasgow'n kooma-asteikon (GCS) perusteella potilaan tullessa sairaalaan (taulukko 1), 22, 4. GCS on kansainvälisesti käytetyin tajunnan tason arvioinnin väline, ja sen käyttö tulee hallita kaikissa perusterveydenhuollon päivystyspisteissä.
Vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen perustuvasta luokittelusta 19 suositellaan käytettäväksi uudempaa versiota (taulukko 1), 23.
Mainittujen menetelmien edut ja puutteet on esitetty linkeissä 4 ja 5.
Usein vammaa myös edeltää vaihtelevanpituinen muistiaukko. Tämän niin sanotun retrogradisen muistiaukon pituus korreloi vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen 24, 25, 26, mutta asian merkitys tunnetaan huonosti.
Tajunnan taso sairaalaan tullessa korreloi muistiaukon kestoon, mutta ei täydellisesti.
Vaikka GCS osoittaa lievää vammaa voi muistiaukko olla yli viikon pituinen C, ja toisaalta lyhyeen muistiaukkoon voi liittyä vaikeaa vammaa osoittava GCS-pistemäärä 27, 28, 6.
Menetelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden takia saatujen tulosten ennustearvoa ja merkitystä ei pidä ylikorostaa. Ne antavat väärän kuvan vamman todellisesta vakavuudesta 3–15 %:lla potilaista suhteutettuina tietokonetomografian (TT) löydöksiin tai neurokirurgisten toimenpiteiden tarpeeseen A.
GCS-pistemäärä antaa virheellisen kuvan yhden vuoden ennusteesta ainakin noin 10 %:lla potilaista B.
Muistiaukon keston yhteydestä ennusteeseen on vähemmän tutkimustietoa, mutta virhearvion todennäköisyys näyttää olevan samanveroinen 29, 30, 31.
Arviointivirhe voi molemmilla mittareilla olla kumman suuntainen tahansa.
Vammautumiseen liittyneen tajunnan menetyksen luotettava arviointi edellyttää aina silminnäkijän havaintoja. Lyhytkin tajuttomuus merkitsee sekä kallonmurtuman että poikkeavien kallonsisäisten TT-löydösten vaaran kasvua enintään noin nelinkertaiseksi verrattuna potilaisiin, jotka eivät ole menettäneet tajuntaansa 32, 33.
Jos vamma ei vaadi kirurgisia toimenpiteitä, ei tajunnan menetyksellä näytä olevan itsenäistä merkitystä ennusteen kannalta 34, 35.
Leikkausta vaatineen kallonsisäisen verenvuodon saaneista noin 10 % ei ole menettänyt tajuntaansa B.
Yli 20 %:lla niistä, joilla todetaan GCS:n mukaan lievän vamman seurauksena kallonsisäinen TT-muutos, ei vammaan ole liittynyt tajunnan menetystä eikä muistiaukkoa.
Vamman vaikeusastetta määritettäessä tulee käyttää sekä tajunnan tason (GCS) että muistiaukon (PTA) arviointia tai nämä yhdistävää 36 mittaria. Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.
Lisäksi tulee kirjata, onko vammaan liittynyt tajunnan menetystä tai retrogradista muistiaukkoa, ja näiden kesto.
Alkuvaiheen vaikeusasteen arviointiin vaikuttavat myös kuvantamislöydökset
kliinisen tutkimuksen löydökset ja
mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet.
Kaikkien näiden perusteella aivovamman vähimmäiskriteerien täyttyessä vaikeusaste luokitellaan taulukossa 2 kuvatulla tavalla. Tämän taulukon luokittelua suositellaan aivovammojen vaikeusasteen viralliseksi luokitteluksi (D).
Nimitys aivotärähdys (commotio cerebri) tulee harhaanjohtavana jättää pois virallisesta lääketieteellisestä termistöstä.
Potilaille suullisesti annettavassa informaatiossa vain hyvin lieviä vammoja (ks. taulukko 2) voidaan kutsua aivotärähdykseksi 7.
-----------------------------------
Taulukko 1. Aivovamman vaikeusasteen luokittelut tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko, GCS) ja muistiaukon keston (PTA) mukaan.
Luokittelu Vaikeusaste Taso
PTA:n alkuperäinen jaottelu on esitetty suluissa, ja sitä ennen nykyisin useimmiten käytetty versio. Joissain tutkimuksissa GCS-pistemäärän vamma 13 on luokiteltu keskivaikeaksi.
GCS 13–15 lievä
9–12 keskivaikea
? 8 vaikea
PTA < 24 h (tai < 1 h) lievä
1–7 vrk (tai 1–24 h) keskivaikea
> 7 vrk (tai 1–7 vrk) vaikea
> 4 vk (tai > 1 vk) erittäin vaikea
Taulukko 2. Työryhmän suositus aivovamman alkuvaiheen vaikeusasteen luokitteluksi; GCS = Glasgow’n kooma-asteikko, PTA = posttraumaattinen amnesia
===================================================
Vamman vaikeusaste
Kriteerit
Hyvin lievä Kaikki seuraavista
GCS-pistemäärä 15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan
Ei tajunnan menetystä, amnesian kesto alle 10 minuuttia
Ei aivovammaan liittyviä kliinisiä neurologisia löydöksiä
Ei tuoretta kallon tai kallonpohjan murtumaa.
Ei vamman aiheuttamaa löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa (lukuun ottamatta kallonulkoista hematoomaa)
Ei aivovamman edellyttämiä hoitotoimenpiteitä (mukaan luettuna oireiston vaatima yli 12 tunnin sairaalaseuranta, pois luettuna oireenmukaiset lääkitykset)
Lievä Kaikki seuraavista
GCS-pistemäärä 13–15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan
PTA:n kesto enintään 24 tuntia
Enintään 30 minuutin tajuttomuus
Ei vamman aiheuttamaa kallonsisäistä löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
Ei aivovamman edellyttämiä neurokirurgisia toimenpiteitä
Keskivaikea Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
Vaikea Mikä tahansa seuraavista (kuvantamislöydöksistä riippumatta)
GCS-pistemäärä enintään 8 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
PTA:n kesto yli seitsemän vuorokautta
Leikkaushoitoa edellyttänyt kallonsisäinen muutos (ks. kohta primaaristen aivovammojen luokittelu)
Erittäin vaikea Jompikumpi seuraavista
Tajuttomuuden kesto yli seitsemän vuorokautta
PTA:n kesto yli neljä viikkoa
Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana. Aivovamman määritelmään liittyvien vähimmäiskriteerien tulee täyttyä hyvin lievässäkin vammassa. Tämä luokittelu ei kuvaa jälkitilan vaikeusastetta. Jos eri kriteerit ovat ristiriitaisia, vamma luokitellaan vakavimman mukaan huomioiden löydökset koko alkuvaiheen (noin ensimmäinen kuukausi) hoidon ajalta. Jos kaikkia kriteerejä ei ole arvioitu (kuvantamistutkimusten osalta tarkoittaa kuvausta ensimmäisen viikon aikana vamman jälkeen), vamma luokitellaan esimerkiksi "vähintään lieväksi", jos jokin lievän aivovamman kriteeri löytyy. Ellei GCS-pistemäärää, PTA:ta tai tajuttomuutta ole voitu arvioida luotettavasti sekoittavien tekijöiden takia eivätkä muut seikat luokita vammaa selkeästi johonkin tiettyyn luokkaan, tulisi vaikeusaste merkitä arviona ja kirjata arviointia vaikeuttaneet tekijät. PTA:n arviointitapa tulisi myös kirjata.
==================================
Tässä vielä linkki tuolle sivulle:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi18020
==================================