jokuvaan kirjoitti:^Asiallista tekstiä taas kerran, ulkosuomalainen.
- Anneli Auer tällä videolla:
Mä en muista, minkä puhelun aikana mä ensimmäisen kerran kävin…- - - … Jukka oli siin lattialla, mä en sitä sen tarkemmin kattonu …
Auer kertoo sairaalavuoteella 2.12.2006 JJ:lle, ettei muista, minkä puhelun aikana kävi ensimmäisen kerran takkahuoneessa katsomassa miestään
, joka valitti ja huusi Annua tai Hannua(?).
Kun typerästi ja epäammattimaisesti käyttäytyvä JJ johdattelee Aueria keksimään selityksen sille, että mahdollisesti selkä oviaukolle päin ollut ”huppumies” oli havainnut Auerin niin nopeasti (JJ: ”Sanoiksä jotain, et se näki sinut,… miten se sai havainnon sinuun?”), Auer muistelee ehkä huutaneensa ”huppumiehelle”: ”Mitä sä teet?” ja ”Lopeta tai jotain…”. Tällaisia kysymyksiä/kehotuksia esitetään yleensä henkilölle, jonka toimintaa seurataan ja halutaan kritisoida. Vuoden 2009 kuulusteluissa Auer arveli ”huppumiehen” kuulleen hänen tulonsa paljaiden jalkojen läpsytyksestä.
Auerin on täytynyt nähdä ”huppumies” lattialla olleen JSL:n kimpussa, koska hän ilmaisi nähneensä heidät ja tulleensa näköyhteyteen. Silti Auer väittää, ettei sen tarkemmin katsonut miestään
. Käsittämätöntä: JSL teki kuolemaa ”huppumiehen” käsittelyssä, mutta Auer ei tarkemmin katsonut miestään, ei osoittanut tälle sanaakaan tai yrittänyt auttaa, vaan puhutteli ainoastaan ”huppumiestä” ja lähti ”karkuun” hyökkääjää – palatakseen hetken kuluttua keittiöön ja päästääkseen lapsen takkahuoneeseen, vaikka ”huppumiehellä” ei olisi ollut mitään vaikeuksia tulla milloin tahansa mihin tahansa asunnon huoneeseen puukon ja astalon kanssa.
Auer ei voinut tietää ennalta, ettei ”huppumies” haluaisi vahingoittaa häntä ja lapsia. Hän otti järjettömän ja hengenvaarallisen riskin sekä itsensä että lastensa kannalta, vaikka arpapeli jälkeenpäin tarkasteltuna päättyikin heidän kannaltaan ns. onnellisesti. Sattumaa, varmaan - tai sitten Auerilla oli tarkkaan tiedossa astaloijan henkilöllisyys; suorastaan under the skin.
Auer ilmaisi jossakin haastattelussa, ettei etuovelle paettuaan voinut jatkaa matkaa tai mennä huutamaan naapureita apuun, koska hänelle
ei tullut mieleenkään jättää Jukkaa ja lapsia murhaajan käsiin (ja mennä esim. huutamaan naapureita apuun).
Ei hän kyllä sisälle jäämälläkään millään tavalla auttanut miehensä tai lastensa asiaa. Tuskinpa hän siis myöskään kuljeskeli ulkokautta takaterassin ovelle huutelemaan (hätäkeskuspuheluarvion mukaiselta etäisyydeltä)
(k)uole-maa. Ei, luulenpa, että hän oli itse takkahuoneessa ahkeroimassa.

Nyt tulee kamalan pitkä posti, mutku mutku.. Kommentoin tätä samaa asiaa, että Anneli ei yrittänyt auttaa Jukkaa oikeasti millään tavalla.
Tuossa jokuvaanin postin viimeisessä kappaleessa tarkennan sen verran, että
Jukan puolesta Anneli ei ilmaissut huolta, että ei voi lähteä minnekään huutamaan vaikka naapureita apuun, ..lapset hän kyllä JJ:lle mainitsi.
etp 820:
...
ihan tämän lainauksen edellä JJ on juuri kysynyt näkikö Anneli kummassa kädessä hupulla oli puukko. Anneli ei kerro nähneensä, että hän vain tunsi sen.
JJ: Mitäs sitten tapahtu, se tuli sinua kohti?
Anneli: Joo, no sit mä juoksin sinne tota, kuistille. Mietin, et mitä mä nyt tee.En mä voi tästä lähteä, lapset o siel sisällä, mihkää läteä ja ei mul edes avainta ollu, ni mä kurkkasi sinne sit takasi, siel ei näkyny mitää. Mä menin sisää, hän oli menny sit takas sinne. Mä luule, et siin oli se puhelin ... auki, Anneli kuvaa tässä ensimmäistä juoksua takkahuoneesta) mä meni sit takas puhelimee. Mee Axxx oli kans vähä aikaa siin puhelimes päivystämäs, et jos siel sanotaa jotai.
Noita etp-sivuja lukien on vaikea saada käsitystä missä eri vaiheissa Anneli juoksi 'kuistille', milloin eteiseen, milloin meni puhelimeen ekan kerran ja milloin ja mistä palasi puhelimeen joka oli jo auki, ja lapsi päivystämssä. Se on todella sekavaa kerrontaa, ja JJ vielä sotkee sitä kun hän näyttäisi keskeyttävän Annelin kerronnan ja palaavan välillä alkuvaiheeseen. Siihen kun Anneli sai puukon iskun. Asiaa sekottaa vielä sekin, että 2009 Anneli kertoi juosseensa eteiseen (kuistin eteiseen? avannut ovet lapsia varten) ja huutaneensa sieltä, että tappaja on tullut..
Eli Jukkaa ei edes katsonut sen tarkemmin eikä kokenut että Jukkaa ei voisi jättää ja lähteä,.. ja mitä hän niillä avaimilla olisi tehnyt? Olisiko laittanut oven lukkoon perässään.. miksi? Varkaitako taloon olisi voinut tulla sillä aikaa, samaan aikaan kun tappajakin oli siellä.
***
V 2009 Anneli kertoi näin:
20.9.2009:
K: Missä vaiheessa olet ottanut puhelun hätäkeskukseen?
V: Tekijä tuli makuuhuoneeseen, kävi Jukan kimppuun ja pisti minua veitsellä rintaan ja minä lähdin juoksemaan karkuun. Juoksin eteiseen ja huusin lapsille, että lähtekää pakoon. Muistan, että mietin vähän aikaa eteisessä, että mitä teen ja sitten menin soittamaan.
16.10.2009
...Seuraavana muistikuvana on se, että olen eteisessä ja huudan lapsille, että menkää ulos ja tuolloin muistan nähneeni myös Axxxx:n.
Muistan eteisessä miettineeni, että mitä teen ja päädyin soittamaan apua.
Aivan kuin Anneli ei enää muistaisi milloin hän oli alkuaan kertonut juosseensa joko kuistille tai eteiseen (eli antaa ymmärtää että
ei ollut takkahuoneessa), ja miettinyt siellä vähän aikaa mitä hän nyt tekisi. Tuskin hän siellä kahta kertaa kävi miettimässä. Tätähän Anneli selosti myös häkelle, että se lähti mun perää,
mä juoksin äske ulos,
Eiköhän se pääasia näissä aika lailla erilaisissa kertomuksissa , että juoksi sinne ja sinne ole se, että siten hän 'todistaa', ettei ollut takkahuoneessa?? Mutta kunsaman kertomuksen yhdessä versiossa puhelin oli jo auki ja toisessa versiossa hän oli vasta menossa soittamaan. En tajua.
Sekapäisimpiä kohtia ensimmäisessä kuulustelussa on se, jossa Anneli kertoo JJ:lle, että vielä häkepuhelun jälkeenkin,
poliisien soiton aikana kuului tappelun ääniä.
Annelin palapeli ei pysy kasassa, mutta se on sillä tavalla vivahteikkaasti sekava, että kukaan ei pysyisi hänen perässään itse kuulustelutilanteessa. Siis jos noista jutuista pitäisi joku tolkku saada saman tien, siis siinä jo kuulustelun kuluessa - poliisilla tulisi olla jokin aivan hirviöinen muisti, jotta voisi sanoa, että sinähän kerroit, että menit ensin ulos ja sitten vasta soittamaan, eiku eiku, menit siis silloin kun tyttö oli puhelimessa katsomaan takahuoneeseen, ja vasta silloin juoksit ulos, ja sitten palasit puhelimeen, että miten se oikein olikaan, niin niin tota, siis montako kertaa seisoit ulkona (tai eteisessä) miettimässä mitä tehdä, ja oliko se puhelin jo auki vai ei... ei herrajjumala sentään..
