Käsitinkö oikein, että "minä" + "lapset" = "perheemme"? Miksi sairautesi ei sallinut laskea isää "perheeseemme", vai oliko puhdas sattuma ettet maininnut häntä tässä yhteydessä? Jos isäkin olisi ollut prioriteetissa yhtä tärkeällä sijalla, eikö hänenkin olisi pitänyt päästä jääkiekko-ottelun sijasta pois "parempaan paikkaan"?E.H. kirjoitti: Luulin harhoissani että lapset olivat pysyvästi ja peruuttamattomasti jälkeenjääneitä ja että meidän perheemme tilanne - minun sairauteni, talousasioiden yms. - takia oli kestämätön. Tämän vuoksi minä kuvittelin että pelastan lapseni ja itseni, pääsemme parempaan paikkaan. Minun itsemurhasuunnitelmani ei kuitenkaan onnistunut.
Tietenkin tämä voi olla puhdas sattuma. Vedota voi äidin"rakkauteen" lapsia kohtaan tai sairauden aiheuttamaan vääristyneeseen ajatteluun. Millä perusteella muuten voidaan tuollaiset diagnoosit tehdä jälkikäteen? Perustuuko ko. psykoosiepäilyt vain asianosaisen kertomaan?