Ulrica kirjoitti: Su Elo 23, 2026 10:15 pm
Tässä mun ajatukset tulevasta tuomiosta ja uskon edelleen tuomioistuimen ratkaisevan asian tapoksi.
Tappo (Rikoslaki 21 luku 1 §):
Lain mukaan se, joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Syyllisyys edellyttää tahallisuutta, mikä tarkoittaa, että tekijän on täytynyt ymmärtää menettelynsä seurauksena olevan uhrin kuolema.
Törkeä vapaudenriisto (Rikoslaki 25 luku 2 §)
Koska Moringia syytetään myös uhrin vapauden riistämisestä ennen kuolemaa, tämä koventaa kokonaisrangaistusta.
Rangaistuksen koventamisperusteet (Rikoslaki 6 luku 5 §):
Syyttäjä voi vedota Moringin synkkään rikoshistoriaan (hänet on aiemmin tuomittu sarjamuotoisista naisiin kohdistuneista väkivalta- ja vapaudenriistorikoksista), mikä oikeuttaa hakemaan rangaistuksen kovennettua ylärajana.
Syyttäjän mukaan Saara Arva kuoli henkirikoksen uhrina elo–syyskuun vaihteessa 2019, eikä tekijä voi olla kukaan muu kuin Mika Moring. Koska suoraa silminnäkijähavaintoa itse kuolinhetkestä ei ole, tuomio voi perustua aihetodisteiden katkeamattomaan ketjuun.
Uhri löytyi Moringin "reitiltä":
Arva katosi Vesannolla vuonna 2019. Hänen jäänteensä löytyivät huhtikuussa 2024 erittäin syrjäisestä niemestä Iso-Vesijärven rannalta, jonne syyttäjä uskoo Moringin kuljettaneen uhrin tai tämän ruumiin veneellä.
Väkivallan merkit uhrissa ja vaatteissa
Todistajalausuntojen mukaan Arvan kasvot olivat olleet Moringin seurassa kauttaaltaan turvoksissa. Keskeisinä materiaalisina todisteina oikeudessa on esitetty Arvan revenneet rintaliivit sekä ruumiin jäänteiden läheisyydestä löytynyt linkkuveitsi, jossa oli verta.
Uhri oli täysin eristettynä
Syytteen mukaan Moring piti uhria hallinnassaan syrjäisillä seuduilla. Moring vastasi Arvan katoamista ihmetelleille omaisille kylmänviileillä ja sekavilla viesteillä ja nosti Arvan tililtä rahoja tämän kuoleman jälkeen.
Moringin aiemmalla synkällä rikoshistorialla – johon kuuluu yli 270 rikosta, mukaan lukien useita sarjamuotoisia raiskauksia, vapaudenriistoja ja pahoinpitelyitä – on suora vaikutus syyttäjän vaatiman rangaistuksen pituuteen Saara Arvan tapauksessa.
Aiemmat tuomiot vaikuttavat mahdollisen tuomion pituuteen
Rangaistuksen koventamisperuste (Rikoslaki 6 luku 5 §)
Syyttäjä vaatii Moringille taposta kovennettua rangaistusta. Suomen lain mukaan tuomioistuin voi koventaa rangaistusta, jos tekijän rikoshistoria osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Koska Moring on tuomittu toistuvasti vastaavanlaisista naisiin kohdistuneista väkivalta-, vapaudenriisto- ja seksuaalirikoksista, syyttäjä vetoaa siihen, että kyseessä on järjestelmällinen ja pitkään jatkunut toimintamalli.
Tämä antaa oikeudelle mahdollisuuden määrätä taposta rangaistuksen, joka asettuu asteikon yläpäähän tai jopa ylittää normaalin enimmäisrajan.
Tappotuomion langettaminen Suomen rikosprosessissa edellyttää, että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilystä (niin sanottu in dubio pro reo -periaate). Koska Saara Arvan tapauksessa ei ole silminnäkijöitä tai suoraa tunnustusta, oikeus joutuu punnitsemaan tuomiota poikkeuksellisen tarkan aihetodisteketjun ja kokonaisarvion perusteella.
Vaadittava näyttö (Aihetodisteketjun aukottomuus)
Kun kyseessä on epäsuora näyttö, yksittäinen todiste ei riitä, vaan tuomioistuimen on kyettävä rakentamaan todisteista katkeamaton ketju. Tappotuomioon vaaditaan näyttö seuraavista asioista:
Yksinomainen tilaisuus tekoon (Kulkureitit ja aikajana): Syyttäjän on osoitettava paikkatietojen (kuten puhelimen teletunnistetietojen), autohavaintojen ja todistajalausuntojen avulla, että Moring oli uhrin seurassa juuri silloin, kun tämä katosi. Teletietojen on sidottava Moring tiiviisti ja loogisesti paikkaan, josta uhrin jäänteet vuonna 2024 löytyivät (Iso-Vesijärvi).
Uhrin eristäminen ja täydellinen kontrolli
On näytettävä, että uhri oli Moringin ehdottomassa vallassa ilman mahdollisuutta poistua tilanteesta. Tätä tukevat todistajien havainnot Arvan pelokkuudesta, mustelmista sekä siitä, että Moring oli eristänyt hänet perheestään ja vastasi Arvan puhelimella tämän omaisille.
Väkivallan ja tekovälineen kytkös
Löydetyt materiaaliset todisteet – kuten uhrin repeytyneet vaatteet (rintaliivit) ja löytöpaikalta saatu verinen linkkuveitsi – on pystyttävä kytkemään Moringiin. Puolustus väittää veitsen voivan kuulua kenelle tahansa, joten oikeus vaatii vähintäänkin vahvaa aihetodistetta siitä, että kyseinen tai vastaava veitsi on ollut Moringin hallussa.
Kuolemanjälkeinen käytös syyllisyyden osoituksena
Syyttäjän keskeinen näyttö liittyy Moringin kylmään toimintaan katoamisen jälkeen. Hän nosti rahaa Arvan tililtä ja valehteli tämän olinpaikasta. Oikeus arvioi, tukiiko tämä teon peittelyä vai voiko sille olla muu selitys.
Tahallisuuden arviointi (Rikoslaki 21 luku 1 §)
Tappotuomio vaatii aina tahallisuuden täyttymistä. Oikeuden on vakuututtava siitä, että Moring vähintäänkin piti Arvan kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena väkivallastaan (ns. todennäköisyystahallisuus).
Koska ruumis löytyi vasta vuosien kuluttua pelkkinä luina, tarkkaa lääketieteellistä kuolinsyytä on vaikea osoittaa.
Tuomioistuimen on pystyttävä päättelemään olosuhteista (esim. uhrin jättäminen avuttomaan tilaan erämaahan tai pitkäkestoinen raju väkivalta), että kyseessä ei ollut tapaturma, vaan Moringin tietoinen toiminta, joka johti kuolemaan. Tässä kohti aikajanalla näyttäytyy myös Moringin teon jälkeinen toiminta sellaisena, että on tarkoituksellisesti halunnut ruumiin löytymisen kestävän, jotta kuolinsyy ei voi selvitä - hän on johtanut tutkintaa ja Arvan omaisia harhaan.
Kokonaisarvion muodostaminen (Vaihtoehtoisten tapahtumien poissuljenta)
Tappotuomion ratkaisee lopulta se, kykeneekö oikeus sulkemaan pois puolustuksen esittämät vaihtoehtoiset skenaariot. Tuomioistuimen on kokonaisarviossaan todettava seuraavaa:
Tapaturman tai eksymisen poissulku
Onko uskottavaa, että Saara Arva olisi vapaaehtoisesti kävellyt poikkeuksellisen vaikeakulkuiseen ja syrjäiseen niemeen, eksynyt sinne ja kuollut kylmyyteen tai sairauskohtaukseen? Oikeus peilaa tätä uhrin psyykkiseen ja fyysiseen tilaan sekä siihen, miksi hänen vaatteensa olivat rikki.
Ulkopuolisen tekijän poissulku
Oliko alueella ketään muuta, jolla olisi ollut motiivi tai tilaisuus tekoon? Koska niemi on erittäin eristyksissä, Moringin läsnäolo alueella tekee muista tekijöistä teoreettisia.
Moringin toimintamallin (modus operandi) painoarvo
Vaikka miestä ei voi tuomita pelkän menneisyyden perusteella, oikeus käyttää kokonaisarviossa hyväkseen tietoa siitä, että Moringilla on tapana viedä naisia syrjäisille mökeille tai maastoon, katkaista heidän yhteytensä ulkomaailmaan ja kohdistaa heihin rajua väkivaltaa. Tämä vähentää "sattuman" mahdollisuutta Arvan tapauksessa lähes olemattomiin.
Jos oikeus katsoo, että puhelinpaikannukset, verinen veitsi, revityt vaatteet, uhrin aiemmat vammat ja Moringin poikkeuksellinen käytös katoamisen jälkeen muodostavat loogisen kokonaisuuden, jolle ei löydy mitään muuta järkevää selitystä kuin Moringin aiheuttama kuolema, tappotuomio langatetaan ilman suoraa kuolinsyytodistustakin. Jos taas ketjuun jää yksikin kriittinen aukko (esim. Moringin oleskelua juuri ruumiin löytöpaikalla ei voida luotettavasti todistaa), tuomio voi lieventyä törkeäksi pahoinpitelyksi ja törkeäksi kuolemantuottamukseksi.
Toivon Saaralle, lapsilleen ja omaisilleen oikeutta asiassa.