MURHA.INFO

Metsäpirtti kirjoitti:Mun mielestä tuo lapsen laittaminen asialle kertoo taas just ja tasan tarkkaan A:n syyllisyydestä...

Häkepuhelusta ei löydy vahvistusta sille, että äiti olisi laittanut lapsen asialle.

Häke puhelu kuitenkin osoittaa sen, että Anneli ei käske tytärtään piiloon, vaan pyytää tyttöä 'kuikuilemaan' josko rosmo on edelleen sisällä ja pistelemässä isiin reikiä.

Annelilla oli aikaa juosta puhelun aikana ulos, käydä itse vilkaisemassa mitä tapahtuu, mutta kuitenkin hän lopussa kysyy täysin puoluskyvyttömältä lapselta onko surmaaja vielä paikalla sen sijaan, että pyytäisi tytön puhelimeen uudestaan ja menisi itse kurkkaamaan.

Joku kyseli aiemmin yhdistänkö sen 'siel' sanan suoraan takkahuoneeseen. En.
Itku-kohdassa se on minusta osoitus siitä, että tyttö ei ole aivan äidin vieressä, vaan jossain etäämmällä.

Kysymyskohdassa se puolestaan viittaa takkahuoneeseen.

MissHolmes kirjoitti:Häke puhelu kuitenkin osoittaa sen, että Anneli ei käske tytärtään piiloon, vaan pyytää tyttöä 'kuikuilemaan' josko rosmo on edelleen sisällä ja pistelemässä isiin reikiä.

Metsäpirtti kirjoitti:Mun mielestä tuo lapsen laittaminen asialle kertoo taas just ja tasan tarkkaan A:n syyllisyydestä...

Mariacka kirjoitti:Häkepuhelusta ei löydy vahvistusta sille, että äiti olisi laittanut lapsen asialle.

Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.

Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

Oletetaan nyt tilanne jossa A valehtelee (lavastaa) että siellä on huppumies.
Miksi hän ei estänyt lapsensa menemistä sinne, estänyt näkemästä ettei siellä
mitään huppumiestä olekkaan, estänyt näkemästä esittämänsä lavastuksen.

Ja kääntäen: Miksi hän 'lähetti'/miksi olisi lähettänyt, lapsensa katsomaan, eli näkemään lavastuksen

Mikä on vastaus tummennetulla tekstillä esitettyihin kysymyksiin, olisiko se,
ettei A lavastanut huppumiestä, vaan että tilanne oli todellinen.

turumurre kirjoitti:

MissHolmes kirjoitti:Häke puhelu kuitenkin osoittaa sen, että Anneli ei käske tytärtään piiloon, vaan pyytää tyttöä 'kuikuilemaan' josko rosmo on edelleen sisällä ja pistelemässä isiin reikiä.

Metsäpirtti kirjoitti:Mun mielestä tuo lapsen laittaminen asialle kertoo taas just ja tasan tarkkaan A:n syyllisyydestä...

Mariacka kirjoitti:Häkepuhelusta ei löydy vahvistusta sille, että äiti olisi laittanut lapsen asialle.

Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.

Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

Oletetaan nyt tilanne jossa A valehtelee (lavastaa) että siellä on huppumies.
Miksi hän ei estänyt lapsensa menemistä sinne, estänyt näkemästä ettei siellä
mitään huppumiestä olekkaan, estänyt näkemästä esittämänsä lavastuksen.

Ja kääntäen: Miksi hän 'lähetti'/miksi olisi lähettänyt, lapsensa katsomaan, eli näkemään lavastuksen

Mikä on vastaus tummennetulla tekstillä esitettyihin kysymyksiin, olisiko se,
ettei A lavastanut huppumiestä, vaan että tilanne oli todellinen.

Alleviivattu lause on minusta sofismia.. siinä yhdistellään tm:n jälkikäteis-tulkintaa varhaisempiin dokumentteihin, myös Auerin omiin kertomuksiin ja selityksiin miksi pyysi lasta katsomaan olikse se siellä vielä.

sofismi tarkoittaa näennäistä retorista perustelua, viisastelua, joka on pelkkää abstraktin tason sanapeliä, jossa varsinainen todellisuus ja se mitä sentään tiedetään (esim Auerin itse kertoneen ja selitelleen) oikeasti, pannaan hienostuneesti ohimennen kuin sivuseikaksi tai yhtä painavaksi perusteluksi sen kanssa mitä tm juuri sanoi (alleviivattu lause yllä)... Kaiken voi kääntää kuin nurinpäin, että jos ei Auer täsmälleen ole ilmoittanut lapselleen ja sanonut kiistatta että 'menes lapsi katsomaan takkahuoneeseen onko se murhaaja siellä vielä' niin tämän tosiasian, että ei ole aivan täsmällistä ilmausta 'lähettämisestä', voi kääntää muotoon 'en estänyt lasta menemästä katsomaan onko se tappaja vielä siellä'! Tällainen on minusta älyllistä epärehellisyyttä ..edit siis ei hiusten halkomista, vaan saivartelua.

turumurre kirjoitti:Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.

Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

Mielestäni juuri päinvastoin. Äiti suojelisi lastaan, mikäli paikalla olisi puukkomies ja ei päästäisi lasta lähellekään "hirviötä".

- joko se meni?
- joo ei näy ketään

Ei siinä ollut mitään ongelmaa - vaikka lapsi ei huppumiestä nähnytkään.

No ihan Taran tasolle en yllä,
mutta haluaisin hieman kritisoida murren näkemystä

Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.
Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

Mielestäni peruste ontuu, jos katsoo kelloa:

3:39 Häke: Jaaha.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?

Tässä vaiheessa syyllinen tietäisi, ettei vaaraa/hupparia ole.
Lauseen sisältö olisi pikemminkin:
"Lapseni, siellä oli äsken tappaja. Katso mitä hirveitä se teki. Poistui jo eikö?"

JL: kohtalo ilmenisi ajan mittaan joka tapauksessa, ikävä kyllä.
Myöhemmin AA katui, että päästi lapsen näkemään isänsä.

^ alpo, siis tm laittaa muotoilemansa 'asian' 1) "Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne," ikään kuin se kumoaisi tau hälventäisi sitä tosiasiaa, että 2) Auer on kysynyt lapseltaan häkenauhalla oliks se siellä vielä, ja Auer itse myös on myöntänyt että hän antoi lapselle viestin (on 'lähettänyt lapsen kurkkimaan..')että, lapsi kurkistaisi takkahuoneeseen oliks se siellä vielä.

turumurre kirjoitti: Ja kääntäen: Miksi hän 'lähetti'/miksi olisi lähettänyt, lapsensa katsomaan, eli näkemään lavastuksen

Tulee toistoa, mutta jos Auer vaikka halusi lapselta vastauksen kysymykseen lähtikse jo? Uskoi siis, ettei lapsi ala väittää vastaan: äiti, miten se olisi voinut lähteä, kun ei siellä ketään ole ollutkaan?

Äitihän puhui Häkeen useaankin kertaan ikkunan kautta tulleesta tappajasta, joka hakkaa hänen miestään, ja joka on hakannut häntäkin, lisäksi lapsi kuuli, että se mies oli hetki sitten vielä siellä, kun äiti kävi katsomassa, ja aikoo tappaa isän. 9-vuotiaan lapsen on erittäin vaikea nousta tällaisessa tilanteessa äitiään vastaan.

Tilannehan oli se, että häkestä ilmoitetiin Auerille, että apua on tulossa ("joo, sinne on apu koko ajan tulossa"). Huppuhemmo oli pakko saada poistumaan asunnosta ennen ensimmäisen poliisin pihaan kurvaisua. Ts. takkahuoneessa ei saa/voi olla ketään. Lapsen takkahuoneen ovelle laskeminen ja huppuhemmon puuttumisen toteaminen sopivat tähän vallan mainiosti.

taavetti kirjoitti:Tilannehan oli se, että häkestä ilmoitetiin Auerille, että apua on tulossa ("joo, sinne on apu koko ajan tulossa"). Huppuhemmo oli pakko saada poistumaan asunnosta ennen ensimmäisen poliisin pihaan kurvaisua. Ts. takkahuoneessa ei saa/voi olla ketään. Lapsen takkahuoneen ovelle laskeminen ja huppuhemmon puuttumisen toteaminen sopivat tähän vallan mainiosti.

Tuo on kyllä varsin hyvä päättelyketju..

JPEG 814, Annelin kuulustelu sairaalassa 2.12. 2006, kuulustelun ajassa 22.40

Ni ma sanoin, et Axxx katotko tonne. Ma en sit tieda et kaviks han kattomas...


Miksi Anneli ei nahnyt mita lapsi naki? Ei kertomansa mukaan katsonut lapsen peraan vaikka oli lahettanyt taman vilkaisemaan olisiko isan tappaja saanut tyonsa paatokseen ja lahtenyt.

Katsomaan lahettamisen ajoitus on epaselva kuulustelussa. Anneli puhuu ensin poliisipartion puhelusta ja sitten siita, etta joku kysyi oliko mies viela paikalla. Jossain ETP paprussa tuli vastaan tieto, etta toinen ekan poliisipartion konstista olisi myos kysynyt onko mies viela talossa. Sama joka kertoi Annelille, etta pari minuuttia viela kestaa ennenkuin he ovat paikalla.

Paikalle ensimmäisenä tullut kenttäjohtaja kertoo, että Auer oli tapahtumapaikalla selittänyt tappajan tulleen rikotusta ikkunasta ja todennäköisesti myös siitä poistuneen. Poliisi reksteröi tuossa vaiheessa myös aivan äitinsä vieressä olevan vanhimman tytön. (ETP jpeg219 ja huom. tämä kerrottu siis jo 11.12.2006). Ihan vaan mielikuvien istutusta silmälläpitäen tämä huomio.

^^
Minuakin on ihmetyttänyt se, ettei Auer kertomansa mukaan tiedä kävikö lapsi silloin, kun hän pyysi, lainkaan katsomassa takkahuoneeseen.

Jos poliisi kysyi autosta soittaessaan Auerilta, onko mies vielä talossa, ja Auer lähetti lapsen kurkkaamaan, miksiköhän hän ei kuitenkaan jäänyt odottamaan lapsen käyntiä ja vastausta, ja välittänyt sitä poliisimiehelle (tai poliisi halunnut kuulla lapsen vastausta, jos kuuli lapselle annetun kehotuksen)?

Taavetti, kiitos muistutuksesta, tärkeä tieto.

taavetti kirjoitti:Paikalle ensimmäisenä tullut kenttäjohtaja kertoo, että Auer oli tapahtumapaikalla selittänyt tappajan tulleen rikotusta ikkunasta ja todennäköisesti myös siitä poistuneen. Poliisi reksteröi tuossa vaiheessa myös aivan äitinsä vieressä olevan vanhimman tytön.

Hetkinen nyt... Eikös Anneli sanonut kuulusteluissa, ettei ole nähnyt surmaajan poistumista vaan, että lapsi on sen nähnyt? Ja sitä paitsi hän häke-puhelussa kysyy lapselta, lähtikö se jo, eli ei itse sitä totea, että on nähnyt juuri surmaajan poistumassa. Kuinka ihmeessä Anneli heti tapahtumapaikalla voi selittää edes, että todennäköisesti on myös poistunut ikkunasta koska ei ole kyseistä tapahtumaa nähnyt? Aika johdattelevaa sanon minä.. Ei ole nähnyt tapahtumaa mutta "todennäköisesti" surmaaja on poistunut ikkunasta, jotta poliiseille ja tytölle jää sellainen mielikuva. Ikkunasta poistuminen on muutenkin todettu erittäin hankalaksi toimeenpiteeksi niin "todennäköisemmin" tuon kokoinen mieshenkilö olisi oven avannut.

Ns. kuviteltu tekijä "poistui" vain hieman ennen kuin poliisit tulivat paikalle. Ei löytynyt, ei mistään.. Hävisi kuin tuhka tuuleen. Oikein hyvällä mielikuvituksella olisi sekin varmasti löytynyt