Lahjakkaasti ketju trolloteltu ulos aiheesta
.
Näitten tilojen myyntien ja hankintojen suhteen ollut uutisointia viime aikoinakin.
Jääkööt arkistoihin.
Kun osassa näitten hankittujen, tai ainakin myytyjen, tilojen käyttötarkoituksina on ollut viestintäyhteydet ja niitten turvaaminen, ja aiheesta tässä ketjussa keskusteltu, niin laitan tänne tuosta Virvestä lisää. Ja viestintäyhteyksien turvaamisesta, tai turvaamatta jättämisestä!
Tokko aiheelle omaa ketjua perustetaan.
Rescuer kirjoitti:annaanna kirjoitti:
Pakko kait se on uskoa tämä haavoittuvaisuus, vaikkei millään haluaisi. Ojasta on allikkoon taidettu päätyä. Amatööriradiovälineilläkö kriisitilanteessa toimeentullaan, kun ne rahoja syöneet viranomaisverkostot farsseiksi ovat osoittautuneet. Kideradio? Morsetus? Vainojenaikaiset merkkitulet?
Tarvittaessa myös radioamatöörilaitteilla, siitäkin on kuulemma suunnitelmia tehty.
Eivät ne viranomaisverkot eivät ole mikään farssi; esim. Virveä ei täydellisesti saa ihan helposti lamautettua. Poliisin (ja monen muun viranomaisen) lankapuhelimet toki saattaa saada nurin.
Suomen hetkelliseen lamauttamiseen oleellisia paikkoja ovat mm. Pikkarala, Alajärvi ja Pyhänselkä. Miksi, sitä voi jokainen itse miettiä...
Rescuerin pelkästään lojaali, ja minusta joskus kritiikkiä siitä syystä ansainnut, suhtautuminen eri puolustus- ja pelastusorganisaatioittemme toimintaan ja käytänteisiin muistui Virveineen mieleeni kun luin tätä uutisointia:
______________
https://demokraatti.fi/pelastusjohtaja- ... hmettelen/
...
Sääennusteiden mukaan tykkylumen aiheuttama häiriötilanne saattaa jatkua vuodenvaihteen yli.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen on avautunut tilanteesta Twitterissä.
– Ihmettelen, että edelleenkään ei kyetä turvaamaan kännykkäverkkojen ja virve-verkon pystyssä pysymistä riittävän pitkään, kun näitä laajoja sähkökatkoksia sattuu kuitenkin vuosittain. Ihmettelen…, hän on päivittänyt pari päivää sitten.
Virve on viranomaisradioverkko.
– Toistan eilisen ihmettelyni, ettei yhteiskunnassamme ole riittävästi velvoitettu varautumaan keskeisten viestintävälineiden tukiasemien varmistamiseen pitkissä sähkökatkotilanteissa. Toistuvia jakeluhäiriöitä on kuitenkin vuosittain, hän jatkoi eilen ja suuntasi viestinsä sisäministeriöön ja liikenne- ja viestintäministeriöön.
______________
Tätä seikkaa olen minäkin ihmetellyt, kun olen todeksi uskonut muun muassa tämän alle liittämäni polttokennojutun.
Meillä olisi luullakseni monia erilaisia ja erillisinä kehitettyjä järjestelmiä, juuri tuollaiseen parakkikokoon kehitettyjä, mm. vedensuodatuksen, maalämpö-aurinkokennoyhdistelmiä, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä itsekseen ja muita innovaatioita, mutta näitä yhdisteleviä tahoja ei tunnu löytyvän. Muuallahan aseteollisuuden ja puolustusvoimien toiminnan ja pyrkimysten sivutuotteina syntyy vaikka mitä kaupattavaa, meillä ei moisiin kaupallisiin kotkotuksiin älytä suuntautua, taitavat kauhistusta herättää jo ajatuksenakin.
Säälittää seurata pätevää insinöörivetoista kehittämistä, jonka kaupallisesta hyödyntämisestä ei tule yhtään mitään.
_________________
Löytyi Aamulehdestä ammoin.
Polttokenno ylläpitää sähkökatkossa kännyköiden tukiasemia jopa vuorokausia: ”Tämä on kuin vakuutus”
Kuva kontista.
Polttokenno ylläpitää sähkökatkossa kännyköiden tukiasemia jopa vuorokausia: ”Tämä on kuin vakuutus”
Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy:n tukiasema pelaa, vaikka sähköt olisivat poikki vuorokausia. Pienessä, lämmitetyssä kontissa (vas.) polttokenno alkaa automaattisesti tuottaa varavirtaa, jos sähkökatko on kestänyt yli 20 minuuttia ja akut alkavat hiipua.
Aulis Alatalo
Aamulehti, Ikaalinen
Polttokenno on vanha keksintö, mutta Leppäkosken Sähkön kehitysjohtaja Mauno Oksanen kumppaneineen kehitti siitä etäohjatun, matkapuhelinverkon ja netin tukiasemia ylläpitävän laitteiston. Älykonttiin sijoitettu ja vesimetanoliseoksella toimiva polttokenno syöttää virtaa tukiasemalle tarvittaessa vuorokausia.
- Lukuisten myrskyjen aikana tukiasemat ovat olleet vaikeuksissa, kun pitkittyneissä sähkökatkoissa niiden varateholähteet eli akut ovat hiipuneet muutamassa tunnissa. Rauli-myrsky Pohjois-Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa viime syksynä aiheutti suuria vaikeuksia matkapuhelimien toiminnalle,
viime vaiheessa viranomaisverkollekin, IPP:n toimitusjohtaja Erkki Kulovuori toteaa.
Polttokennokontin voi asentaa keskelle asutusta
Leppäkosken laitteisto on jo osoittanut toimivuutensa ensimmäisessä, helmikuulla tukiaseman viereen asennetussa kontissa. Se käynnistyy automaattisesti, jos sähköverkko katkeaa ja tukiaseman akut hiipuvat.
Yhtiö aikookin tehdä siitä myyntituotteen, sillä yksin Suomessa on 393 viranomaisten ja yli 35 000 matkapuhelimien tarvitsemaa tukiasemaa, 30–50 kilometrin välein.
Nyt aggregaattia paljon tehokkaampi ja helppokäyttöisempi polttokennokontti maksaa 35 000–50 000 euroa, mutta tuotantosarjan kasvaessa hinta laskee. Se on äänetön ja puskee piipustaan vain vesihöyryä ja hiilidioksidia, joten laitteiston voi sijoittaa keskelle asutusta.
Nyt tehty, kuorma-autolla siirretty kontti tuottaa viisi kilowattia sähköä ja saman verran lämpöä. Se tarvitsee huoltoa noin kerran vuodessa ja käynnistysten määrästä riippuen kestää helposti 20 vuotta. Kontin tuotto laitteista riippuen on 5–30 kilowattia, joten se voi olla varavirtana vaikka vanhainkodille tai robottinavetalle. Leppäkoski aikoo käyttää konttia sähkö- ja erotinasemien ja muiden kriittisten kohtien valvonnan varavirtanakin.
Leppäkoski hakeekin yhteistyökumppaneita konttien rakentajiksi ja käyttäjiä testaajiksi. Periaatteessa samalla tekniikalla on Nokialla jopa kerrostalo, jonka ilmastoinnissa on lämmön talteenotto ja lämpöpumppu.
”Tämä on kuin vakuutus”
Murtosuojatussa ja erillisessä älyverkossa toimivassa kontissa on 200 litran vesimetanolisäiliö, jota täydennettäessä laitteisto toimii lähes rajattomasti. Oksasen mukaan vesimetanoli valittiin siitä syystä, että sitä voi kuljettaa helposti kanistereissa. Laite pelaa vaikka 45 asteen pakkasessa, sillä se lämmittää itse konttinsa.
- Tämä on kuin vakuutus teleoperaattoreille ja mediallekin. Jos joku yritys haluaa kontin, sen ei tarvitse investoida laitteistoon itse; yhtiömme järjestää sen paikalleen. Tämä on sähkövalmiuspalvelua, Leppäkosken toimitusjohtaja Juha Koskinen toteaa.
- Jos esimerkiksi isot toimijat Nokia, Ericsson ja Huawei innostuvat laitteistosta tukiasemilleen,
markkinat ovat maailmanlaajuiset. Monet tutkivat vaihtoehtoja varavirran järjestämiseen, tämä on pisimmällä. Sähkökatkon sattuessa meidän ei tarvitse laittaa henkilöstöä aggregaattien polttoainehuoltoon, sillä Virve-verkko ja 3G-yhteys pelaavat kaksi vuorokautta kontin tankillisella, IPP:n Kulovuori arvioi.
Polttokenno on sähkökemiallinen laite kuten akku, mutta sen reaktioaineet syötetään ulkopuolelta. Kenno polttaa yleensä reaktiossa syntyvää vetyä tai hiilivetyä. Vedy palaessa kennoista vapautuu sähköä, lämpöä ja vettä. Jos syntyvä lämpö käytetään hyväksi, hyötysuhde on peräti yli 90 prosenttia.
Polttokennot voivat toimia vedyn lisäksi muun muassa ammoniakilla, hiilellä, hiilimonoksidilla, metanolilla, etanolilla, maakaasulla, dieselillä, jopa alumiinilla.
