Vois kuvitella, et noita somekommentteja enemmän masentumiseen ja tuohon lopulliseen päätökseen on johtanut vaikka se, miten J:n entinen miesystävä alkoi peuhata (ja seurustella) J:n parhaan ystävän kanssa... Kyllähän tollanen väkisinkin ottaa koville, alkaa ehkä miettiä, mikä itsessä on niin pahasti vialla, että omat tärkeimmät ihmisetkin tekee jotain tollasta selän takana.
Sitten päälle painon heittelyt, jotka ihan hyvin on saattanut johtua mielialalääkkeistäkin, useille ne aiheuttaa turvotusta ja lihomista.
Ja varmasti seuraajien alentavat kommentit on rikkoneet jo ennestään heikkoa itsetuntoa.
Jotkut aina nälvimässä, oli sit liian laiha tai liian lihava kenenkin mielestä, mut ei koskaan hyvä just sellasenaan.
Lisäks traumat, mistä lie nekin johtoisin (puhunut että on ptsd), yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (yhtä helvettiä elää jo tuonkin kanssa), masennus, ehkä taloudelliset- ja päihdeongelmat ja muut ongelmat terveyden ja ihmissuhteiden kanssa.
Ehkä lääkkeetkin aiheuttaneet itsetuhoisia ajatuksia tai jopa psykoottisuutta, koska sitäkin ne osalle tekee. Ja lisää myös itsemurhariskiä.
--Jos siis tosiaan ollut lääkityksellä, toisaalta en hirveästi epäile etteikö olisi ollut, koska noita pillereitä määrätään nykyään kirjaimellisesti ku Buranaa, pienempiinkin ongelmiin.
Onhan tossakin jo kaikenlaista, ja tuskin edes kaikki koska kuka tietää, mitä kaikkea oikeesti on ollut meneillään muutakuin hän itse?
Kun ongelmat alkaa kasaantua, ne saattaa tuntua ylitsepääsemättömiltä ja luoda todellista epätoivoa ja jos on jo valmiiksi voimavarat ihan lopussa, eikä osaa pyytää/voimat riitä hakemaan/saa tarpeeksi apua ajoissa niin ajatus kaiken päättämisestä saattaa tuntua ainoastaan helpottavalta, tai ainoaltakin ratkaisulta
Mutta siis pointti oli se ettei kukaan nyt vaan puhtaasti joidenkin somen kommenttien takia päätä hypätä parvekkeelta alas sillä ajatuksella, että "yhyy ku noi on ilkeitä ja kiusaa, pakko kuolla". (Niinkuin yllättävän monet täällä näyttäis ajattelevan?
![Very Happy :D](./images/smilies/icon_biggrin.gif)
).
Ainakaan toivottavasti.. ugh